TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA 2006-2020
1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Nykytila-analyysi...5 2.1. Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys...5 2.2. Asumiseen liittyvien osatekijöiden kehitys...11 2.2.1. Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä...11 2.2.2. Asuntokantaan liittyviä käsitteitä...13 Talotyyppi...13 Asunnon hallintaperuste...14 Asunnon käytössäolo tilanne...14 Asunnon ja rakennuksen varusteet...15 Asuntoväestö...16 Rakentaminen...25 Vuokra-asunnot...26 2.2.3. Vuokran suuruus...31 2.2.4. Käyttöaste...31 2.2.5. Aravalainatiedot...32 2.2.7. Aravavuokra-asuntojen jakautuminen...32 2.2.8. Johtopäätökset Tornion vuokra-asuntokannan osalta...34 2.2.9. Asunnottomuuden kehitys...35 2.3. Asuinrakentamisen teknis-rakenteelliset lähtökohdat...36 2.3.1. Tonttivaranto...36 2.3.2. Kaavatilanne...37 2.3.3. Katujen rakentaminen ja kunnossapito...41 2.3.4. Vesihuolto...41 2.4. Koulutoimen uusi palvelurakenne asumisen lähtökohtana...42 2.4.1. Lukio-opetus...42 2.4.2. Perusopetus (yläluokat 7-9)...43 2.4.3. Perusopetus (alaluokat 1-6)...43 2.5. Hyvinvointipalveluiden palvelurakenteen nykytilanne...43 2.5.1. Päivähoitopalveluiden nykytilanne...43 2.5.2. Hyvinvointipalveluiden erityisryhmien asumisen nykyiset palvelut...45 3. Taloudellisten tekijöiden kehitys...47 4. Palvelut...53 4.1. Kulttuuripalvelut...53 4.2. Vapaa-aikapalvelut...53 4.3. Päivittäistavarakaupan ja erikoisliikkeiden palvelut...54 5. Väestöennusteet...58 6 Tornion asuntostrategia 2006-2020...61 6.1 Kunnan asuntopoliittiset linjaukset...61 6.2 Yleinen asuntopolitiikka...61 6.3 Asumisen kehittämisen keskeisiä elementtejä Torniossa...61 6.4 Ongelmien ratkaisumallit...62 6.5 Vuokra-asuntojen osalta suunniteltujen toimenpiteiden rahoitustarve ja mahdollisten avustusten haku...63 6.6. Päivähoidon ennusteet...63
2 6.7. Koulutoimen oppilasmäärät ja oppilasennusteet...64 6.7.1. Lukio-opetus...64 6.7.2. Perusopetus (yläluokat 7-9)...65 6.7.3. Perusopetus (alaluokat 1-6)...66 6.8. Tornion väestön tulevat asumistarpeet eri väestöryhmien näkökulmasta...72 6.8.1. Nuoret...72 6.8.2. Lapsiperheet...73 6.8.3. Vanhukset...73 6.8.4. Vammaiset...75 6.8.5. Asunnottomat...75 6.8.6. Mielenterveyspotilaat...76 6.8.7. Päihdeongelmaiset...76 6.9. Tornion väestön tulevat asumistarpeet eri kaupunginosien näkökulmasta...77 6.9.1. Suensaaren alue...77 6.9.2. Kivirannan alue...77 6.9.3. Putaan alue...77 6.9.4. Pirkkiö-Röyttän alue...78 6.9.5. Raumon alue...78 6.9.6. Kaakamon alue...78 6.9.7. Vojakkalan alue...78 6.9.8. Arpelan alue...78 6.9.9. Karungin alue...78 7. Palvelutarjontaan liittyvät toimenpiteet...79 7.1. Päivittäistavarakaupan ja erikoisliikkeiden palvelut...79 7.2. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut...79 7.3. Tekniset palvelut...79 7.4. Muut palvelut...80 8. Johtopäätökset ja muut toimenpide-ehdotukset...81 LIITE 1 Päivähoidon aluejako
3 1. Johdanto Asuminen on keskeinen elinympäristön kokemiseen vaikuttava tekijä. Kun omaa asuinympäristöä pidetään viihtyisänä, kokemukset koko elinympäristöstä muuttuvat myönteisiksi. Asumismuoto ei merkitse pelkästään asumista tietynlaisessa asunnossa, vaan myös elämäntapaa. Asumismuoto, omistussuhteet ja asunnon sijainti kytketään arkisessa keskustelussa sosiaalisiin merkityksiin, arvoihin ja muihin ihmisiä luokitteleviin käsityksiin. Tulevaisuudessa tulee viihtyisä asumisympäristö yhdessä toimivan päivähoidon, koulujen ja vapaa-ajanharrastusten kanssa olemaan vielä ratkaisevampaa perheiden valitessa asuinpaikkakuntaa. Koska kunnan peruspalvelut ovat riittävät nykyistä suuremmalle asukasmäärälle, on myös parannettava rakennustoiminnan ja asumisen edellytyksiä kunnassa. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöönsä lisää aina viihtyvyyttä. Osallistumismenetelmät tulee valita asukasryhmän mukaan, esimerkiksi lasten ympäristöarvostuksia ei voi kartoittaa yleisötilaisuuksilla tai kyselyillä. Käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin vaikuttavat paitsi resurssit, osallistuvien ihmisten määrä ja ikä myös minkälaiselle vaikuttamiselle ja osallistumiselle annetaan mahdollisuus. Kun asukkaat ovat mukana prosessissa, suunnittelun tulee olla kaikille avointa ja lähteä asukkaiden tarpeista. Vaikutusmahdollisuuksista tulee antaa asukkaille ja muille mukana oleville realistinen kuva. Hyvä sosiaalinen ympäristö syntyy monen asian yhteistuloksena. Siihen tarvitaan asukkaita ja viranomaisia. Kaavoitus on tärkeimpiä kunnan käytössä olevia välineitä hyvän ympäristön luomisessa. Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 6 :n 17.12.1993 suoritetulla muutoksella ei kunnan enää ole pakko laatia asunto-ohjelmaa. Lain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy tarpeen mukaan asunto-ohjelman asuntopoliittisten toimenpiteidensä pohjaksi. Tornion asumisen suunnitelma 2006-2020, joka päivitetään valtuustokausittain, täydentää kunnan yleisiä ohjeita (mm. asemakaavat, rakennusjärjestys ) asumisen osalta. Tornion asumisen suunnitelma on keskeinen osa kaupungin yleiskaavaprosessia. Tornion asumisen suunnitelma 2006-2020 on yleiskatsaus Tornion kaupungin asuntooloista ja sen keskeisin tavoite on arvioida asuntotuotannon, uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarve kunnassa sekä ehdottaa toimenpiteitä tarpeen tyydyttämiseksi. Kunnalla on keskeinen rooli kaikissa asuntorakentamisen muodoissa. Tämä ilmenee siten, että kunta järjestää yleiset edellytykset asuntorakentamiselle maankäytön kaavoituksella, kunnallistekniikalla ja viranomaisvallan käytöllä. Myöskin tonttien myynti on tärkeä väline kun on kysymys hintatason pitämisestä kohtuullisena ja yhteiskuntarakenteen toimivuudesta. Tämä asumisen suunnitelma käsittää toimenpiteitä, jotka takaavat eri väestöryhmien kysynnän mukaan suunnatun riittävän asuntotuotannon Tornion kaupungissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
4 Asumisen suunnitelman laatimisen yhteydessä on tarkasteltu mm. seuraavia kysymyksiä: väkiluvun ja väestörakenteen kehitys asuntokannan kehitys taloudellisten tekijöiden kehitys kaavatilanne kaupungin toimialojen integroituminen asumisen suunnitelmaan vapaat tontit yksityisomistuksessa olevalla maalla omistusasuntojen rakennuttaminen kunnan toimesta tai tuella vuokra-asuntojen tuottaminen vanhojen asuntojen peruskorjaus oman tonttituotannon ja markkinoinnin aktivointi menetelmät/toimenpiteet, jotta Tornio pysyy houkuttelevana asumiskuntana eri asukasryhmille Tämän asumisen suunnitelman tavoitteena on, että Torniossa turvataan kysyntää vastaavat toimivat asuntomarkkinat, asuntokannan kunnon säilyminen, kaupunginosien elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntokanta. Asumisen suunnitelman laatiminen on tapahtunut kaupunginjohtajan 17.3.2006 asettamassa työryhmässä, jonka kokoonpano on seuraava: Kehitysjohtaja Pekka Puistosalo Tornion kaupunki, puheenjohtaja Perusturvajohtaja Tuomo Hokkinen Tornion kaupunki Tekninen johtaja Markus Kannala Tornion kaupunki Koulutoimenjohtaja Jyri Ulvinen Tornion kaupunki Kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio Tornion kaupunki Hallintosihteeri Marja-Riitta Tervahauta Tornion kaupunki Kanslisti Arja Sadinmaa Tornion kaupunki, sihteeri Toimitusjohtaja Hannu Kanto Tornion Vuokra-asunnot Oy
5 2. Nykytila-analyysi 2.1. Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys Tornion väkiluvun kehitys 1998-2006 23000 22800 22600 22881 22719 22617 22456 22400 22200 22155 22198 22204 22297 22305 22000 21800 21600 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ennakkotieto Tornion väkiluvun kehitys 1998-2006 Syntyneiden enemmyys 1990-2005 200 180 178 160 156 153 152 140 120 100 80 60 129 71 131 125 80 100 87 56 60 99 61 111 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Syntyneiden enemmyys Torniossa 1990-2005
6 Tornion väkiluvun kehityksen viime vuosien trendi oli laskeva vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun. Viime vuosien väkiluvun kasvu on perustunut luonnolliseen väestönkasvuun, eli syntyneiden enemmyyteen kuolleisuuteen verrattuna. Luonnollisen väestönkasvun trendi on kuitenkin ollut viime vuosina laskeva 1990-luvun alkuja loppuvuosiin verrattuna. Väestönkasvu ja yhteistoiminta Haaparannan sekä Kemi- Tornio seutukunnan kanssa tarjoaa hyviä mahdollisuuksia kehittää mm. kaupallisia ja vapaa-ajan palveluja keskustassa sekä pk-sektorin yritystoimintaa liikenteellisesti edullisella Torpin alueella. Muuttotase 1990-2005 50 17 0-50 -100-8 -12-60 -6-66 -51-8 -150-200 -250-207 -177-186 -230-300 -350-400 -275-294 -317-366 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tornion muuttotase 1990-2005 Tornion muuttotase on ollut lähes koko tarkasteluajanjakson negatiivinen. Vuonna 1994 tuli voimaan uusi kotikuntalaki, joka mahdollisti opiskelijoiden kirjautua opiskelupaikkakunnan asukkaiksi, ja tämä todennäköisesti vaikutti Tornion muuttolukuihin erityisesti vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1996 pienen negatiivisen muuttotaseen syynä lienee ollut Outokummun terästehtaan laajennus töiden käynnistys ja sitä myötä Tornioon muuttaneiden komennusmiesten positiivinen vaikutus muuttotaseeseen. Vuoden 2002 kohdalla päättyivät Outokummun terästehtaan laajennustyöt yhden vaiheen osalta, jolloin rakennustyössä olleiden henkilöiden poismuutto näkyi selvänä negatiivisena piikkinä tilastoissa.
7 Ikäryhmien osuus väestöstä % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 66,6 66,7 10,8 12,9 14,3 8,2 7,6 9,6 1,5 1,7 Tornio Koko maa 0-6 v 7-14 v 15-64 v 65-84 v 85- v Väestön ikärakenne Torniossa ja koko Suomessa 2005. Tornion väestön ikärakenne ei merkittävällä tavalla poikkea koko maan vastaavasta tilanteesta. Tulevan kehityksen kannalta ajateltuna positiivista kuitenkin on, että nuorten ikäryhmien osuus on koko maan keskiarvoa suurempi, ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kohdalla Tornion osuus on koko maan keskiarvoa pienempi. Väestö ikäryhmittäin 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2616 2556 2509 2510 2479 2401 1921 1850 1812 1822 1815 1836 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0-6 v. 7-14 v. 0-6- ja 7-14 vuotiaiden väkiluvun kehitys Torniossa. Pienten lasten (0-6 vuotiaiden) lukumäärässä ei Torniossa on tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuosina. 7-14 vuotiaiden lukumääräinen kehitystrendi on puolestaan viime vuodet ollut lievässä laskusuunnassa.
8 Väestö ikäryhmittäin 17000 16500 16000 15500 15000 14500 14000 1633 1668 15140 15034 1659 1668 1668 1655 14771 14759 14750 14840 13500 2000 2001 2002 2003 2004 2005 15-64 v. 65-74 v. 15-64- ja 65-74 vuotiaiden väkiluvun kehitys Torniossa. Työikäisten, 15-64 vuotiaiden määrässä Torniossa tapahtui selvää laskua vuodesta 2000 vuoteen 2004 johtuen osaltaan poismuutosta. Vuonna 2005 työikäisten osuus kääntyi kasvuun. Nuorten eläkeikäisten lukumäärässä ei ole havaittavissa selkeää kehitystrendiä, vaan tässä ikäryhmässä lukumäärä on heilahdellut lähes vuosittain edestakaisin. Väestö ikäryhmittäin 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 235 256 275 285 305 342 1072 1092 1129 1154 1187 1223 2000 2001 2002 2003 2004 2005 75-84 v. 85- v. 75-84- ja yli 85 vuotiaiden väkiluvun kehitys Torniossa. Vanhusväestön osalta Torniossa on viime vuosien osalta nähtävissä selkeä kasvutrendi molemmissa ikäryhmissä. Tämä omalta osaltaan heijastuu vanhuspalvelujen kasvavana kysyntänä.
9 Osa-alue 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 SUENSAARI 1819 1794 1925 1974 1916 1954 1956 1934 JUHANNUSSAARI 1743 1737 1765 1736 1689 1681 1648 1653 KIVIRANTA 3154 3139 3056 3031 2940 2943 2882 2861 SÄRKINÄRÄ 244 257 264 259 254 252 235 231 PUDAS 1171 1117 1116 1060 1045 1007 1013 1021 PALOSAARI 1495 1467 1441 1417 1475 1480 1515 1544 LUOTOMÄKI 1127 1124 1103 1092 1073 1058 1025 1074 TORPPI 147 146 134 132 131 129 118 142 MIUKKI 253 302 308 338 330 349 352 356 PIRKKIÖ 200 207 238 278 296 326 331 340 PUULUOTO- RÖYTTÄ 380 377 356 354 352 352 353 346 KOKKOKANGAS 2818 2814 2860 2848 2832 2875 2953 3023 VANHA PIRKKIÖ 311 306 315 314 308 325 320 320 RAUMO 714 698 685 705 690 688 727 723 RUOHOKARI 542 561 547 541 533 533 525 522 KESK.KAUP.ALUE 16118 16046 16113 16079 15864 15952 15953 16090 KAAKAMO 1090 1071 1070 1063 1029 1045 1024 1021 KYLÄJOKI 791 777 769 753 762 714 741 736 RUOTTALA 213 214 208 196 183 191 194 192 ALAVOJAKKALA 536 536 538 548 535 520 527 530 YLIVOJAKKALA 261 262 260 251 251 239 235 231 LIAKKA 339 338 337 333 324 330 325 329 YLILIAKKA 299 293 298 287 292 297 300 304 KOURILEHTO 191 185 169 173 167 178 173 173 ARPELA 642 638 624 617 593 593 593 593 KANTOJÄRVI 169 171 164 158 163 157 160 168 KÖNÖLÄ 188 183 179 174 170 165 165 158 SATTAJÄRVI 203 195 191 186 182 200 195 200 KARUNKI 716 705 693 683 664 660 666 651 AAPAJOKI 329 328 325 314 322 314 306 297 KUKKOLA 242 238 238 233 228 222 228 210 KORPIKYLÄ 153 147 149 125 123 126 129 130 AAPAJÄRVI 134 132 130 125 126 128 137 137 PALOVAARA 86 83 78 77 81 80 74 71 MAASEUTUALUE 6582 6496 6420 6296 6195 6159 6172 6131 TUNTEMATON 181 177 84 81 96 87 79 76 YHTEENSÄ 22881 22719 22617 22456 22155 22198 22204 22297 Väkiluvun osa-alueittainen kehitys Torniossa 1998-2005.
1 10 Tornio, väestömuutokset osa-alueittain v. 2001-2005, % -9,9-9,1-15,2-12,0-8,9-6,1-12,1-5,0-2,4-11,6-1,5-8,2-4,4-4,6-4,6-2,8-2,7-9,0-12,7-6,4-6,5 5,6 4,8 2,5 2,3 2,1 5,4 1,6 5,7 6,1 7,3 0,5 14,2 36,7 TUNTEMATON PALOVAARA AAPAJÄRVI KORPIKYLÄ KUKKOLA AAPAJOKI KARUNKI SATTAJÄRVI KÖNÖLÄ KANTOJÄRVI ARPELA KOURILEHTO YLILIAKKA LIAKKA YLIVOJAKKALA ALAVOJAKKALA RUOTTALA KYLÄJOKI KAAKAMO RUOHOKARI RAUMO VANHA PIRKKIÖ KOKKOKANGAS PUULUOTO-RÖYTTÄ PIRKKIÖ MIUKKI TORPPI LUOTOMÄKI PALOSAARI PUDAS SÄRKINÄRÄ KIVIRANTA JUHANNUSSAARI SUENSAARI -20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Osa-alueittaisissa väestönmuutoksissa Tornion kohdalla korostuu selvästi Pirkkiön alueen voimakas väestönkasvu. Alueelle on viime vuosina rakennettu ja valmistunut paljon uutta omakotiasutusta. Tämä on tuonut alueelle lapsiperheitä, jonka myötä väkiluku on nopeasti kasvanut. Myös samalla suunnalla sijaitsevissa Miukissa ja Palosaaressa kuten myös uudella Torpin asuinalueella väkiluku on tarkastelujaksolla ollut kasvussa. Torpin osalta kasvu on tapahtunut vuoden 2005 aikana. Väkiluvun väheneminen on puolestaan ollut suhteellisesti voimakkainta hajaasutusalueen Korpikylässä, jossa se on vuoden 1998 153 hengestä vähentynyt 130
11 henkeen vuoteen 2005 mennessä. Haja-asutusalueen osalta myös Könölässä ja Ylivojakkalassa on väkiluku ollut torniolaisittain tarkasteltuna suhteellisen voimakkaassa laskussa. Keskeisen kaupunkialueen osalta Putaalla väkiluku on vähentynyt aikavälillä 1998-2005 150:lla hengellä. Särkinärän osalta suhteellinen väkiluvun väheneminen on ollut vielä voimakkaampaa, mutta absoluuttisesti tarkasteltuna väkiluku on vähentynyt ainoastaan 13:lla hengellä tarkastelujakson aikana. 2.2. Asumiseen liittyvien osatekijöiden kehitys 2.2.1. Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erotettavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäilöt, eivät ole rakennuksia. Myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, samoin kuin siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms., ei lueta rakennuksiksi. Rakennuskantatilastoihin kuuluvat kaikki muut rakennukset lukuun ottamatta: * kesämökkejä * nestevarastorakennuksia * yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia * asuinrakennusten saunarakennuksia * asuinrakennusten talousrakennuksia * kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia * puolustusvoimien rakennuksia * väestösuojia, paitsi silloin kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja. Rakennuksen kerrosala sisältää kerrosten pinta-alat ja sen ullakon tai kellarikerroksen alan, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Edellisestä väestönlaskennasta poiketen rakennusvuoden mukaan taulukoitaessa ei ole huomioitu rakennukseen tehtyjä muutostöitä tai laajennuksia. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.
12 Asuinrakennusten lukumäärän kehitys Torniossa 1990-2004 6400 6200 6000 5800 5600 5400 5316 5444 5511 5616 5681 5716 5769 5913 6028 6085 6168 6209 6168 6236 6272 5200 5000 4800 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Asuinrakennukset Erilliset pientalotalot Rivi- ja ketju- yhteensä Kerrostalot 1990 5316 4996 182 138 1991 5444 5107 193 144 1992 5511 5158 201 152 1993 5616 5258 202 156 1994 5681 5320 204 157 1995 5716 5354 205 157 1996 5769 5409 200 160 1997 5913 5546 203 164 1998 6028 5657 204 167 1999 6085 5711 205 169 2000 6168 5790 206 172 2001 6209 5829 205 175 2002 6168 5787 207 174 2003 6236 5846 215 175 2004 6272 5880 217 175 Asuinrakennusten määrän kehitys Torniossa rakennustyypeittäin 1990-2004. Asuinrakennusten lukumäärä on Torniossa kasvanut vuoden 1990 jälkeen kaikkiaan 956 kappaleen verran. Kasvu on selkeästi painottunut erillisiin pientaloihin, joiden lukumäärä on tarkastelujaksolla kasvanut 884 kappaleen verran, eli erillisten pientalojen osuus Tornion asuinrakennusten määrän kasvusta on aikavälillä 1990-2004 ollut 92,5 %. Rivi- ja ketjutalojen ja kerrostalojen osalta lukumääräisessä kasvussa ei ole juurikaan eroa.
13 2.2.2. Asuntokantaan liittyviä käsitteitä Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 20 m2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esimerkiksi omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille tms.. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esimerkiksi yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on * huoneluku keittiö mukaan lukien suurempi kuin yksi * vähintään keittiö tai keittokomero * WC ja * suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, joilla edellä mainitut normaalin asunnon ehdot eivät täyty, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan. Huone ja huoneluku Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m2 ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 m2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi. Talotyyppi Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erillisiä pientaloja ovat 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutaloja ovat asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostaloja ovat vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin. Muihin rakennuksiin sisältyy myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.
14 Asuntojen keskikoko on asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala jaettuna niiden lukumäärällä. Asunnon pinta-ala lasketaan rajoittavien seinien sisäpinnoista (ns. huoneistoala). Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen, tms. ), kylpyhuoneen, askarteluhuoneen, takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan, pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunnon hallintaperuste Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste -esimerkiksi syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty myös ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevalle asunnolle, silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokra-asunnossa tai asumisoikeusasunnossa. Hallintaperustetietoa on täydennetty valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista. Asunnon käytössäolo tilanne Asunnot luokitellaan käytössäolo tilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto on vakinaisesti asuttu, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilö vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestön keskusrekisterin mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestön keskusrekisterin väestö- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mu-
15 kana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella. Asunnon ja rakennuksen varusteet Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin väestötietojärjestelmästä. Asunnon varusteet: -viemäri -vesijohto -WC -lämminvesi -peseytymistilat (asunnossa on joko suihku-/kylpyhuone tai sauna) -suihku- tai kylpyhuone -huoneistokohtainen sauna -keskus- tai sähkölämmitys. Rakennuksen varusteet: -sähkö -viemäri -vesijohto -lämminvesi -hissi -talosauna -uima-allas -koneellinen ilmastointi -väestönsuoja. Asumistaso (sis. asunnon varustetason) -asumisväljyys ks. asuntokunnat -vuodesta 1989 lähtien keittiötä ei ole enää luettu mukaan huonelukuun. Kukin asumisväljyysluokka luokitellaan edelleen asunnon varustetason mukaan seuraavasti: hyvin varustettu asunto on asunto, jossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (suihku-/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) erittäin puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.
16 Ahtaasti asuminen Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu: normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun normi 3: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 4: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa 1970 ja 1975. Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta 1980. Normi 4 on ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuoden 1990 väestölaskennasta lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3. Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana. Asuntoväestö - asuntoväestöön kuuluvat väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt - laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön - ne asuntolarakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Kerrosluku. Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosluku vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua. Lähde : Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.
17 Asunnot Asukkaat Asuntoja vakinaisessa Asuntoja eivakinaisessa Asuntoja eivakinaisessa yhteensä, yhteensä, asuinkäytössä, asuinkäytössä, Asuntoja/1000 asuinkäytössä, lkm henkilöä lkm lkm asukasta, lkm % 1995 9790 22921 8943 847 427 8,7 1996 9857 23041 9039 818 428 8,3 1997 9951 22822 9026 925 436 9,3 1998 10039 22599 9100 939 444 9,4 1999 10067 22433 9170 897 449 8,9 2000 10332 22304 9268 1064 463 10,3 2001 10343 22123 9329 1014 468 9,8 2002 10484 21808 9319 1165 481 11,1 2003 10607 21906 9494 1113 484 10,5 2004 10669 21885 9541 1128 488 10,6 Asuntokannan kehitys Torniossa 1995-2004. Asuntokanta on Torniossa kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 900:n asunnon verran. Vuoteen 2002 asti asukkaiden määrässä tapahtui poismuuton seurauksena vähenemistä. Trendi on tältä osin parin viime vuoden aikana kuitenkin kääntynyt kasvusuunnalle. Asuntojen määrä tuhatta asuakasta kohden on koko viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kasvusuunnassa. Vuosittain valmistuneiden asuntojen määrän kehitys Torniossa 1985, 1990-2004 350 300 288 286 250 216 200 150 100 50 147 138 132 102 75 149 85 97 171 130 50 78 50 0 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1990-luvun taite taloudellisen nousubuumin ansiosta oli asuntojen määrän kasvun osalta vilkkainta aikaa. Laman tultua vuosittain valmistuneiden asuntojen määrällisessä kehityksessä tapahtui selkeä lasku. 2000-luvun taitteessa Torniossa päästiin jälleen voimakkaammalle kasvu-uralle, mutta kolmen viimeisen tarkasteluvuoden aikana ollaan taas palattu rauhallisemman kehityksen aikaan.
18 Asuinrakennusten asunnot yhteensä Asunnot 1921-1949 Asunnot 1950-1959 Asunnot 1960-1969 Asunnot 1970-1979 Asunnot 1980-1989 Asunnot 1990-1999 Asunnot 2000- Asunnot, rakennusvuosi tuntematon Asunnot -1920 1995 9474 265 598 832 1428 3246 2026 1053 0 26 1996 9553 267 595 835 1442 3230 2027 1126 0 31 1997 9570 260 581 845 1380 3221 2024 1230 0 29 1998 9672 250 567 877 1392 3204 2027 1320 0 35 1999 9690 215 578 878 1384 3123 2015 1407 0 90 2000 10332 240 593 899 1544 3268 2086 1506 154 42 2001 10343 219 562 900 1501 3259 2081 1500 285 36 2002 10484 169 548 914 1563 3317 2092 1506 329 46 2003 10607 171 556 913 1556 3325 2088 1514 412 72 2004 10669 163 546 907 1546 3342 2089 1516 470 90 Asuntokannan kehitys Torniossa rakennusvuoden mukaan 1995-2004. Rakennusvuoden mukaan tarkasteltuna nähdään, että aivan vanhimpien asuinrakennusten asuntojen osalta on viimeisen kymmenen vuoden aikana nähtävissä suhteellisen nopeaa poistumaa markkinoilta. Asunnot yhteensä, 1 huonnettnettnettne 2 huo- 3 huo- 4 huo- 5 tai useampi huo- Huoneluku lkm tuntematon 1995 9790 770 1041 2134 2207 3562 76 1996 9857 760 1052 2143 2207 3607 88 1997 9951 720 1089 2167 2225 3647 103 1998 10039 728 1077 2191 2237 3704 102 1999 10067 735 1068 2183 2224 3742 115 2000 10332 800 1108 2249 2279 3794 102 2001 10343 784 1079 2268 2279 3839 94 2002 10484 868 1106 2268 2280 3869 93 2003 10607 883 1113 2287 2299 3929 96 2004 10669 876 1113 2294 2307 3984 95 Asuntokannan kehitys Torniossa huoneluvun mukaan 1995-2004. Huoneluvun mukaan 5 tai useamman huoneen asunnot dominoivat viimeaikaista asuntokannan kehitystä selkeästi. Tämä on heijastumaa voimakkaasta omakotirakentamisesta, jossa nykytrendin mukaan on suosittu tilavaa asumismuotoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 5 tai useamman huoneen asuntojen lukumäärä Torniossa on kasvanut 422 kappaleen verran, kun seuraavaksi eniten on kasvanut 3 huoneen asuntojen kanta, jossa kasvua on tapahtunut 160 asunnon verran.
19 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Ei vakin. Ei vakin. Ei vakin. asuinkäytössä Kaikki asuin- Kaikki asuin- Kaikki asunnot käytössä asunnot käytössä asunnot Kaikki asunnot Ei vakin. asuinkäytössä 8511 Keskeinen kaupunkialue 7718 713 7853 851 7954 788 8005 815 851101 Suensaaren alue 2342 325 2416 424 2433 387 2461 405 851101001 Suensaari 1398 230 1437 287 1450 253 1481 270 851101002 Juhannussaari 944 95 979 137 983 134 980 135 851102 Kivirannan alue 1433 74 1431 106 1465 99 1463 115 851102001 Kiviranta 1353 67 1349 98 1382 93 1383 108 851102002 Särkinärä 80 7 82 8 83 6 80 7 851103 Putaan alue 2068 204 2132 213 2137 209 2128 198 851103001 Pudas 620 64 622 65 619 75 616 74 851103002 Palosaari 745 93 799 99 801 92 811 88 851103004 Luotomäki 466 12 475 15 474 14 477 19 851103005 Torppi 79 15 77 15 81 17 60 8 851103006 Miukki 158 20 159 19 162 11 164 9 851104 Pirkkiö-Röyttä 1397 63 1408 73 1445 60 1473 62 851104001 Pirkkiö 97 10 101 8 109 8 109 8 851104002 Puuluoto-Röyttä 150 14 146 14 137 6 138 8 851104003 Kokkokangas 1026 25 1038 36 1074 36 1101 35 851104004 Vanha Pirkkiö 124 14 123 15 125 10 125 11 851105 Raumon alue 478 47 466 35 474 33 480 35 851105001 Raumo 281 33 273 23 275 22 280 23 851105002 Ruohokari 197 14 193 12 199 11 200 12 8512 Kaakamon alue 817 80 802 68 813 71 825 76 851201010 Kaakamo 434 40 422 31 431 28 437 37 851201011 Kyläjoki 290 23 289 20 285 24 290 21 851201012 Ruottala 93 17 91 17 97 19 98 18 8513 Vojakkalan alue 597 62 590 58 612 67 612 53 851301013 Alavojakkala 200 16 200 17 202 24 205 21 851301014 Ylivojakkala 112 18 104 13 106 13 103 12 851302015 Liakka 93 5 95 8 98 8 98 6 851302016 Yliliakka 109 13 114 13 121 14 122 8 851302017 Kourilehto 83 10 77 7 85 8 84 6 8514 Arpelan alue 500 72 506 80 513 77 517 74 851401010 Arpela 260 33 267 38 264 32 267 30 851401011 Kantojärvi 70 12 69 10 71 12 74 10 851402020 Könölä 92 17 91 18 92 20 90 22 851402021 Sattajärvi 78 10 79 14 86 13 86 12 8515 Karungin alue 679 85 697 104 704 108 705 108 851501022 Karunki kk 287 31 302 46 305 45 306 46 851501023 Aapajoki 138 19 142 21 141 21 140 22 851501024 Kukkola 102 11 104 11 103 14 104 12 851501025 Korpikylä 77 18 75 20 79 21 80 20 851502026 Aapajärvi 39 4 39 4 41 4 40 3 851502027 Palovaara 36 2 35 2 35 3 35 5 Tuntematon 32 2 36 4 11 2 5 2 Yhteensä 10343 1014 10484 1165 10607 1113 10669 1128 Asuntojen määrän osa-alueittainen kehitys 2001-2004.
20 Asuntojen määrän osa-alueittaisen kehityksen osalta viime vuosina on voimakkaimmin kasvanut Suensaaren alue, jonne on sijoittunut uutta kerrostalorakentamista. Suensaaren alueen asuntokanta on aikavälillä 2001-2004 kasvanut kaikkiaan 119 kappaleen verran. Seuraavaksi eniten kasvua on ollut Pirkkiön (76 uutta asuntoa) sekä Putaan alueilla (60 uutta asuntoa). Pirkkiön ja Putaan osalta asuntorakentaminen on painottunut pientaloihin. Vähiten kasvua tarkasteluajanjaksolla on ollut Raumon alueella, jossa asuntokanta on kasvanut ainoastaan 2 kappaleen verran. Puutteellisesti varustettujen asuntojen määrän kehitys Torniossa 1985-2004 1400 1200 1270 1109 1066 1085 1025 1022 999 998 968 954 1021 1000 938 907 873 823 795 800 600 400 200 0 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tornion asuntokanta on viimeisten vuosikymmenien aikana jonkin verran modernisoitunut, eli puutteellisesti varustettujen asuntojen lukumäärässä on tapahtunut vähenemistä. Kuten aiemmassa määrittelyssä kävi ilmi, puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Tältä osin esim. peruskorjausten yhteydessä on tilannetta saatu korjattua. Toisaalta osa puutteellisesti varustetuista asunnoista on poistunut asuinkäytöstä esim. purkamisen takia.
21 Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuuden kehitys kaikista asunnoista Torniossa 1985-2004 % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 15,4 12,3 11,5 11,6 10,7 10,6 10,2 10,1 9,7 9,5 10,1 9,1 8,8 8,3 7,8 7,5 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Puutteellisesti varustettujen asuntojen suhteellinen osuus on viime vuosina luonnollisesti ollut laskusuunnassa Torniossa, koska uusi asuntotuotanto rakennetaan nykyvaatimusten mukaisiksi, ja rakennusmääräykset tänä päivänä edellyttävät korkeampaa varustelutasoa kuin aiempina vuosikymmeninä oli tilanne. KIINTEISTÖ m² SIJAINTI RAK.VUOSI / KORJAUSVUODET KUNTO ÅSTRÖMIN KARTANO keskusta peruskorj. 1948-1989 hyvä PORTHANINKATU 10 keskusta 1945 huono AHJOKATU 1 Pudas 1947 välttävä ARPELAN TERVEYSTALO Arpela 1951 tyydyttävä KARUNGIN TERVEYSTALO Karunki 1949, peruskorj. 1977 tyydyttävä KIVIRANNAN TERVEYSTALO Kiviranta 1948, peruskorj. 1961, 1963-1964 tyydyttävä ARPELAN KOULU, RIVITALO Arpela 1966 hyvä KYLÄJOEN KOULU, PUURAK. 82 Kyläjoki 1910, peruskorj. -55, -62, perusparannusvuosi -90 hyvä RAUMON KOULU, RIVITALO Raumo 1962 välttävä KIVIRANNAN KOULU 84,5 Kiviranta 1972 tyydyttävä MAAKUNTAMUSEO 74 keskusta 1962, peruskorj. 1982 hyvä Tilapalvelujen asuntokannan tilanne. Tornion kaupungin tilapalvelujen omistaman asuntokannan tilanteessa on nähtävissä suurelta osin kehittämistarvetta asuntojen kunnon osalta. Ainoastaan kolmessa kohteessa asuntokannan voidaan todeta olevan hyvässä kunnossa. Muiden kohteiden osalta tilanne vaihtelee tyydyttävästä huonoon ja näiden osalta tuleekin todennäköisesti ajankohtaiseksi tarkastella kohteiden käyttötarkoitusta/ylläpidon mielekkyyttä uudelleen, ellei kunnostuspäätöksiin päädytä.
22 Asuntokuntien määrän kehitys Torniossa 1995-2004 9600 9500 9400 9300 9200 9100 9000 8900 8800 8700 8600 9541 9494 9329 9319 9268 9180 9104 9043 9033 8962 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Asuntokuntien määrän muutos edellisestä vuodesta Torniossa 1996-2004 200 175 150 100 50 81 71 76 88 61 47 0-50 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004-10 -10 Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta. Asuntokuntien lukumäärä Torniossa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut tasaisessa kasvussa lukuun ottamatta vuotta 2002, jolloin niiden määrä kääntyi laskuun. Syynä tähän oli kuten aiemminkin on tullut esille- Outokummun terästehtaan laajennuksen valmistuminen, jonka jälkeen Torniossa rakennustyön ajan asuneet komennusmiehet ovat osin muuttaneet muualle, uusien rakennustyömaiden äärelle.
23 2001 2002 2003 2004 8511 Keskeinen Kaupunkialue 7011 7007 7169 7190 851101 Suensaaren Alue 2017 1992 2046 2056 851101001 Suensaari 1168 1150 1197 1211 851101002 Juhannussaari 849 842 849 845 851102 Kivirannan Alue 1359 1325 1366 1348 851102001 Kiviranta 1286 1251 1289 1275 851102002 Särkinärä 73 74 77 73 851103 Putaan Alue 1865 1920 1929 1930 851103001 Pudas 556 557 544 543 851103002 Palosaari 652 700 709 723 851103004 Luotomäki 455 461 461 457 851103005 Torppi 64 62 64 52 851103006 Miukki 138 140 151 155 851104 Pirkkiö-Röyttä 1338 1338 1387 1411 851104001 Pirkkiö 87 93 101 101 851104002 Puuluoto-Röyttä 137 133 131 130 851104003 Kokkokangas 1004 1004 1040 1066 851104004 Vanha Pirkkiö 110 108 115 114 851105 Raumon Alue 432 432 441 445 851105001 Raumo 249 251 253 257 851105002 Ruohokari 183 181 188 188 8512 Kaakamon Alue 746 744 743 750 851201010 Kaakamo 399 396 403 400 851201011 Kyläjoki 268 270 261 269 851201012 Ruottala 79 78 79 81 8513 Vojakkalan Alue 539 537 545 559 851301013 Alavojakkala 185 184 178 184 851301014 Ylivojakkala 95 92 93 91 851302015 Liakka 89 88 90 92 851302016 Yliliakka 96 102 107 114 851302017 Kourilehto 74 71 77 78 8514 Arpelan Alue 431 429 436 444 851401010 Arpela 228 230 232 238 851401011 Kantojärvi 58 59 59 64 851402020 Könölä 76 74 72 68 851402021 Sattajärvi 69 66 73 74 8515 Karungin Alue 597 596 596 597 851501022 Karunki Kk 257 257 260 260 851501023 Aapajoki 119 121 120 118 851501024 Kukkola 92 94 89 92 851501025 Korpikylä 60 56 58 60 851502026 Aapajärvi 35 35 37 37 851502027 Palovaara 34 33 32 30 Tuntematon 5 6 5 1 Yhteensä 9329 9319 9494 9541 Asuntokuntien määrän osa-alueittainen kehitys Torniossa 2001-2004.
24 Asuntokuntien määrän osa-alueittaisessa kehityksessä määrällinen kasvu on vuosien 2001-2004 välillä painottunut keskeiselle kaupunkialueelle, jossa asuntokuntien määrä on tarkastelujaksolla kasvanut 170 asuntokunnan verran. Keskeisen kaupunkialueen osa-alueista Pirkkiö-Röyttän (70 asuntokunnan määrällinen kasvu) ja Putaan (65 asuntokunnan määrällinen kasvu) kasvu on ollut nopeinta. Kivirannan alueella puolestaan asuntokuntien määrä on tarkastelujaksolla ollut jopa laskeva (11 asuntokunnan määrällinen väheneminen). Maaseutualueella kasvu on ollut varsin maltillista tai osin lähes pysähtynyttä viime vuosina. Ahtaasti asuvien väh. 2 hlön asuntokuntien määrän kehitys Torniossa 1995-2004 700 600 500 568 597 578 531 514 482 445 464 435 419 400 300 200 100 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Asumisväljyys on Torniossa ollut viime vuosina tasaisessa kasvusuunnassa. Tämä on nähtävissä ahtaasti asuvien, vähintään 2 hengen asuntokuntien määrän varsin tasaisena vähenemisenä. Asukastiheys on tällä hetkellä n. 2,27 as/asuntokunta ja pudonnee vielä vuoteen 2010 n. 2,20 as./asuntokunta.
25 Asumisväljyyden (m 2 /asukas) kehitys Torniossa 1995-2004 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 Koko maa 37,4 m² 38,3 37,8 37,3 36,6 36,0 35,3 34,6 33,5 33,9 33,2 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Asumisväljyyden kehitys Torniossa on ahtaasti asuvien asuntokuntien määrän vähenemisen tarkastelua vielä selkeämmin nähtävissä asumisväljyyden yleisen tarkastelun kohdalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asumisväljyys on kasvanut noin 5 m 2 /asukas. Syynä tähän on se, että asuinrakentaminen on painottunut pientalotuotantoon, jossa trendinä on ollut aiempaa tilavampien omakotitalojen rakentaminen. Tähän on väestöllä ollut viime vuosina aiempaa paremmin taloudellisia mahdollisuuksia kun pankkien myöntämien lainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet ja korkotaso on aiempiin vuosiin nähden ollut poikkeuksellisen alhaalla. Näin on ollut tavallaan halpaa rakentaa vaikka nykytarpeeseen nähden ylimääräisiäkin huonetiloja tulevaisuuden mahdollisia tarpeita silmälläpitäen. Rakentaminen kerrost. asuntoja rivitaloasuntoja 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 67 54 28 36 30 28 24 73 63 4 15 12 3 18 9 10 4 40 6 2 omakotitalot 84 84 59 45 61 61 82 66 42 37 52 69 liikerak. 1 1 1 5 2 1 4 1 teollis. 4 4 1 3 2 1 5 2 6 13 7 10 maatila 5 8 5 5 4 10 8 2 3 4 3 3 Yht. 294 341 289 280 290 302 315 325 330 307 333 392 Kaupungissa myönnetyt rakennusluvat 1992 2003 Myönnettyjen rakennuslupien määrän tarkastelussa nähdään, että rakentaminen Torniossa hiljeni 1990-luvun puoliväliin tultaessa, mutta kiihtyi vuosituhannen vaihdetta kohden. Tarkastelujaksolla kiivain rakentamistahti ajoittui aivan kauden loppuun, vuoteen 2003. Rakentaminen on tarkastelukaudella ollut selkeästi omakotitalopainotteista.
26 Vuokra-asunnot Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrän kehitys Torniossa 1995-2004 3000 2900 2800 2700 2713 2763 2736 2798 2901 2893 2600 2539 2590 2554 2580 2500 2400 2300 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on Torniossa viimeisen vuosikymmenen aikana ollut suhteellisen tasaisessa kasvussa. Vuoden 2004 kohdalla kasvu kuitenkin pysähtyi, ja vuokra-asuntokuntien lukumäärä kääntyi hienoiseen laskuun. Yhtenä syynä tähän oli kyseisenä vuonna tapahtunut vilkas omakotirakentaminen, joka osaltaan veti myös vuokra-asuntokuntia puoleensa.
27 Vuokra-asuntokuntien osuuden kehitys kaikista asuntokunnista Torniossa 1995-2004 31 30,5 30 29,5 29,6 29,8 29,3 30,0 30,6 30,3 % 29 28,5 28,3 28,6 28,3 28,3 28 27,5 27 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vuokra-asuntokuntien osuuden kehitys kaikista asuntokunnista noudattelee samoja kehityslinjoja kuin vuokra-asuntojen määrällinen kehityskin. Vuoden 2004 osalta on nähtävissä aiemmin mainittu vilkas omakotirakentaminen. Aravavuokra-asuntojen hakijamäärän kehitys (hakijoita/vapautunut asunto) Torniossa 1994-2004 3,5 3 2,9 2,5 2 1,5 1,4 1,8 2 1,6 1,6 1,2 2,1 1,9 1,7 1,8 1 0,5 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Aravavuokra-asuntojen hakijamäärissä vapautunutta asuntoa kohden tapahtui merkittävämpi kehityspiikki vuonna 1998, jolloin hakijamäärä asuntoa kohden lähes kaksinkertaistui. Syynä tähän oli Outokummun jaloterästehtaan laajennustöiden käynnistyminen. Paikkakunnalle saapuneet komennusmiehet ilmoittautuivat tällöin vuokra-asuntojen hakijoiksi.
28 Aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuuden kehitys Torniossa 1994-2004 % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 35,2 31,8 28,7 29,9 26,2 24,7 24,2 21,5 21,7 22,8 13,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tornion aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuuden kehityksessä on havaittavissa sama ilmiö kuin aravavuokra-asuntojen hakijamäärän kehityksessäkin. Outokummun laajennustyömaan komennusmiehet asettautuivat vuonna 1998 asumaan hakemiinsa vuokra-asuntoihin, eivätkä vuoden aikana vaihtaneet asuntoa, jolloin heidän määrällinen vaikutuksensa näkyy tilastossa tältä osin. Tämän jälkeen trendi kääntyi kasvuun, joka huipentui vuonna 2003. Aravavuokra-asuntojen lukumäärän kehitys asukasta kohden Torniossa 1994-2004 Asuntojen lkm / asu 84 82 80 78 76 74 72 70 68 81,4 81,7 82,1 79,8 78 78,6 79,3 79,1 76 76,7 73,4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Aravavuokra-asuntojen lukumääräisessä kehityksessä asukasta kohden on tapahtunut vuosittaista kasvukehitystä vuoden 1996 jälkeen. Vuonna 1997 Tornioon valmistui uusia opiskelija-asuntoja, mikä näkyy kyseisen vuoden osalla kasvupiikkinä.
29 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 77 64 36 36 39 36 27 22 24 16 16 12 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 00 0 0 1990 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-5 -3-5 -18-27 -37 Lisäys Vähennys 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1226 1265 1281 1281 1293 1293 1293 1308 1305 1323 1318 1116 1143 1159 1186 1080 1008 1003 1990 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Asunnot yhteensä Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojen määrän kehitys. Tornion Vuokra-asunnot Oy:n omistamien asuntojen määrä kasvoi paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta tasaisesti 1990-luvun loppupuolelle asti, jonka jälkeen vuokraasuntojen lukumääräinen kehitys on pysynyt lähes paikallaan. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojen jakautuminen kokoluokittain.
30 KP KIINTEISTÖ 1h+kk+s 1h+kk 2h+kk+s 2h+kk 2h+k+s 2h+k 3h+k+s 3h+k 4h+k+s 4h+k YHT 101Saarenpäänkatu 5 11 4 20 102Juhannuspeippo 10 5 5 15 35 103Pelletti 10 10 15 5 40 105Pitkäkatu 10 8 18 106Ylipää I 10 11 1 1 23 107Keskikatu 44 5 6 2 13 108Aspio-Viippola 4 3 3 10 109Peiponpesä 5 5 5 1 16 110Sairaalakatu 13 6 6 12 111Keskikatu 36 C 28 3 31 201Länsipohjantie 16 52 16 84 202Hannulanvainio 1 11 55 7 6 80 203Putaan vt. 24 35 23 1 83 204Palosaari 6 4 10 20 205Puistolampi 12 12 206Pirkkiönkatu 9 28 12 12 28 8 88 207Voima-Vatro 8 6 4 4 2 24 208Torniontupa 3 3 9 3 18 209Putaantupa 3 6 15 3 27 210Kurkivatro B 4 2 9 6 21 211Kallioputaan vt. 2 4 6 12 212Loitsu 2 3 5 10 213Kurkivatro A 6 15 1 22 214Aarninpuisto 1-3 14 27 12 3 56 215Holmanketo 6 6 4 1 17 216Holmankoski 6 8 2 1 17 301Pirkkiön rvt. 5 3 4 12 302Mukkatie 2 8 2 12 303Suvannontie 4 4 4 2 10 304Vatrorivit 6 8 4 18 305Pirkkiön v.omak.t. 5 5 306Suvannontie 8 2 6 2 10 307Puolaajankatu 4 2 6 401Kivirannan vt. 2 4 2 8 402Opistonrinne 11 4 21 6 42 403Tapiolantie 63 18 99 63 243 404Lohirysänkatu 9 14 23 405Kuljunkatu 4 5 5 1 15 406Jänkärinne 9 9 407Aittaniemi 2 6 2 2 12 408Raustinpiha 8 10 2 4 24 501Arpelan vt. 5 4 1 10 502Arpelan Antinr. 3 4 2 1 10 601Karungin vt. 1 5 6 602Kar. Näsinrivit 4 4 2 10 603Karunginpuisto 2 5 7 701Kaakamo I 4 4 2 10 702Kaakamo II 2 4 6 As Oy Pirkolan Puis- 809to 2 2 1 5 yhteensä 30 224 88 124 151 373 66 219 22 25 1322
31 450 400 350 300 404 377 250 200 218 150 131 100 50 56 39 38 20 23 16 0 Suensaari Pudas Palosaari Kalliopudas Kiviranta Arpela Karunki Kaakamo Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojakauma kaupunginosittain. Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojakauma painottuu selkeästi Putaan ja Kivirannan kaupunginosiin, joissa on laajempia kerrostalokohteita. Myös Suensaarella ja Palosaaren alueella on verraten paljon Tornion Vuokra-asunnot Oy:n kohteita. Muiden alueiden osalta tarjonta on tältä osin vähäisempää. 2.2.3. Vuokran suuruus Kohteista kerättyjen tietojen mukaan Torniossa arava-asuntojen vuokra on erittäin kohtuullisella tasolla, keskiarvo on 6,62 /asm 2 tarkasteluajankohtana ja Tornion vuokraasunnot Oy:n talousarvion mukaan tarvittava vuokrankorotus v. 2006 jää varsin kohtuulliseksi, korotustarve on 0,10 /asm 2 kk. Muiden omistamien aravavuokra-asuntojen keskivuokra on 7,80 /asm 2 kk. Korkotukivuokra-asuntojen keskivuokra 8,08 /asm 2 johtunee rakentamisajankohdan hintatasosta, ollen kuitenkin kohtuullinen asuntojen ikään verrattuna. Vapaiden markkinoiden vuokrataso on Torniossa n. 2-3 / asm 2 edellisiä vuokria korkeampi. 2.2.4. Käyttöaste Tornion vuokra-asunnot Oy:n omistamien aravalainoitettujen vuokra-asuntojen osalta käyttöaste on ollut koko sen historian ajan, eli v:sta 1990 lähtien yli 95 % ja suoritettujen perusparannusten jälkeen se on parantunut yli 97 %:in tasolle. Vuonna 2003 käyttöaste kävi jopa yli 99 %, kun Outokumpu Oy:n laajennustyöt nostivat tilapäisesti asuntojen tarvetta.
32 Suotuisan kehityksen kautta käyttöaste on pysynyt reilusti Lapin parhaana ja kohtuullisen hyvänä valtakunnallisestikin. Käyttöasteessa on ennakoitu osittainen vajaakäyttö budjetoinnissa. Jos käyttöaste lasketaan esim. ASRAn edellyttämällä tuottojen vertailuna, putoaa Tornion käyttöaste 95,09 %:iin. Tällöin vertaillaan saatua tuottoa maksimituottoon. Yleishyödyllisillä yhteisöillä, Sato Oy ja YH-asunnot Oy, on asuntojen määrä yhteensä 210 + 38, eli yhteensä 248 ja käyttöaste on >99 %. Ilmoituksia ongelmista ei ole tullut. On oletettavaa, että käyttöaste pysyy samassa tasossa, mutta samalla on mietittävä asuntojen kuntoa ja määrää myös eri kaupunginosittain. Joidenkin heikkokuntoisten ja pysyvästi vajaakäyttöisten asuintalojen purkaminen nostaa käyttöastetta. Samalla on kuitenkin lisättävä vuokra-asuntojen määrää, erityisesti keskustan lähialueilla huomattavan liike-elämän kasvun aiheuttaman kysynnän lisäyksen johdosta. 2.2.5. Aravalainatiedot Kokonaislainamäärä on kohtalaisen matala laskettuna /vuokra-asm 2. Lainamäärä ja sen lyhennysohjelma on varsin ongelmaton tällä hetkellä ja se antaa mahdollisuuden myös uudisrakennusten toteuttamiseen. Perusparannusten osalta tarvittavat rahoitukset ovat hallittavissa omalla korjausrahastoinnilla sekä tarvittavilla lisälainoituksilla. Toimenpidekohteiden lainaosuus on laskettu m 2 - hintaperusteella. 2.2.6. Omistusasunnot kunnassa Omistusasuntojen tietojen osalta tilastokeskuksen lukua on tarkistettu v. 2005 valmistuneiden asuntojen osalta sekä asunto oy-tilastossa ja omakotitalojen määrissä. Asunto Oy asuntoja lasketaan olevan n. 2300 kpl (sisältäen yksityisten vuokralla olevat asunnot) ja omakotitaloja 5785 kpl. Tornion omakotiasuntotuotanto ylsi v. 2005 uuteen ennätykseen ja uusia rivitaloasuntoja valmistuu niin, että uusien asuntojen myyntiaika on keskimäärin 2 kk. Yhdeltä suurelta kiinteistövälittäjältä saadun tiedon mukaan myynnissä arvioidaan olevan koko Tornion alueella n. 30 asunto-oy:ssä ja 15 kpl omakotitaloissa. Keskihintapyynti lienee n. 1250 ja 850 /asm 2. Uusia rivitaloasuntoja on myynnissä n. 60/40 suhteessa ja omakotitaloista uusia on melko vähän. Myytyjen osalta tilanne on sama, myydyt on arvioitu yhden välittäjän tietojen avulla. Asunto Oy-asuntoja lienee myyty n. 250 kpl keskihintaan 1000 / asm 2 ja omakotitaloja n. 130 kpl n. 850 / asm 2 keskihintaan. 2.2.7. Aravavuokra-asuntojen jakautuminen Yhteenveto-lomakkeella on esitetty asuntojen määrät kohteittain yhteensä 1834 aravavuokra-asunnon ja 85 korkotukivuokra-asunnot osalta. Yksityisten vuokraasuntokannan luettelointi samalla tarkkuudella ei ole mahdollista, mutta pääosa niistä kuuluu olemassa olevaan asuntokantaan, uudiskohteita ei esiinny vuokrausmarkkinoilla.
Nuoriso ja opiskelija-asuntojen lukumäärästä puuttuu Länsi-Lapin Koulutuskuntayhtymän opiskelija-asunnot, joissa opiskelijoilta ei peritä vuokria, vaan niiden rahoitus on osa koulutuspaikkoihin perustuvaa kokonaistaloutta. 33 Vanhusten vuokra- ja palveluasuntojen määrä on 206 asuntoa ja tarkoitukseen soveltuvia asuntoja on muutamia myös aravalainoitetussa vuokra-asuntokannassa. Muiden erityisryhmien, (esim. alkoholistien) asuntotilanne on heikohko ja ratkaisua ns. "kostean" asuntoyhteisön luomiseen valmistellaan. Eräissä vuokratalokohteissa, etenkin maaseutukeskuksissa on muutamia asuntoja vuosittain tyhjänä. Näitä asuntoja ei kuitenkaan ole tarve vielä poistaa, vaan niiden osalta pyritään tilannetta parantamaan korjauksilla ja edullisilla vuokrilla. Keskusta-alueen laidoilla sijaitsevissa asuntokohteissa on myös suurten asuntojen osalta käyttövajetta, mutta niitä on onnistuneesti käytetty mm. pakolaisten asuttamisessa ns. ensiasuntoina. Käyttöaste on vaihdellut 97 % yläpuolella vuosittain. Perusparannustarvetta ei ole, vaan tilannetta parannetaan mittavillakin remonteilla ja asuntojen tasoa nostamalla. Jonkin verran ongelma-asukkaita tulee häätöjenkin kautta kiertoon muihin asuntoihin, jotka keskittyvät Hannulanvainion alueelle Putaan kaupunginosaan. Pahin vajaakäyttö on Hannulanvainion kiinteistössä, jossa vv. 1982-83 tehdyn perusparannustyön jälkeenkin on ollut runsaasti vajaakäyttöä. Tyhjiä asuntoja on tarkasteluhetkellä 16 kpl yhteensä 80 asunnosta. Vastaava tyhjäkäyttö on toistunut vuosittain, lukuun ottamatta Outokumpu Oy:n laajennusten vaikutusta tilapäisasuntoina eri työkunnille v. 2003, jolloin käyttöaste oli n. 95 %. Kiinteistö on kokonaisuudessaan huonossa kunnossa, maine on lopullisesti mennyt, eikä asuntojen korjauksiin ole mahdollista varata omaa pääomaa huonon kannattavuuden vuoksi. Taloissa asuu sosiaalitoimen osoittamia asukkaita, joista suurin osa ei ole kyennyt asumaan muissa asunnoissa. Alkoholiongelmia on paljon. Talojen purkaminen vähitellen on tullut ajankohtaiseksi. Ensimmäinen purku suoritettaisiin v. 2007 16 asunnon talo ja v. 2008 8 asunnon talo. Muihin asuntoihin uskotaan asukkaita löytyvän jatkossa. As Oy Takka- niminen kiinteistö on Tornion kaupungin tilapalvelujen omistama ja käsittää v. 1945 rakennetun 8-asuntoisen talon. Asunnoissa on asunut yleensä alkoholisoituneita asukkaita. Tornion kaupunki on myymässä kiinteistön Tornion vuokra-asunnot Oy:lle tontin uudelleen käyttöä varten. Vanha talo on suunniteltu purettavaksi jo v. 2006 ja keskellä kaupunkia sijaitsevalle tontille rakennetaan v. 2007 lähinnä pienasuntoja käsittävä kerrostalo, jossa asunnot soveltuisivat mm. vanhuksille. Tornion kaupungin omistuksessa ei ole tällä hetkellä muita vastaavia tontteja Suensaarella, jonne asuntojen kysyntä yli 70 %:sti kohdistuu. Raumon koulun rivitalo sijaitsee n. 3 km etäisyydellä keskustasta ja siinä on 6 asuntoa. Talo on rakennettu v. 1962 eikä siinä ole tehty suuria korjauksia, asunnot ovat kylmiä ja loppuun asuttuja. Kylällä on hyvät palvelut ja kaupungin keskusta on kohtalaisen hyvin saavutettavissa.