18.08.2012 Virpi Hantikainen TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen Kinestetiikka yhdistys Ry:n puheenjohtaja Ringweg 14 CH- 5235 Rüfenach Tel: + 41 76 387 86 96 Mail: rv_hantikainen@bluewin.ch www.kinestetiikka.fi tutkija/projektijohtaja University of Applied Sciences St.Gallen Institute of Applied Nursing Sciences Rosenbergstrasse 22 Postfach 627 CH - 9001 St. Gallen Tel +41 71 226 15 29 virpi.hantikainen@fhsg.ch Web http://www.fhsg.ch Kinestetiikka hankkeet Suomessa ja kansainvälisesti Päivitetty 18.8. 2012 1
Sisällysluettelo 1 Kinestetiikan hankkeet/projektit Suomessa... 3 2 Kinestetiikan hankkeet/projektit Sveitsissä... 6 3 Lähteet... 9 2
1 Kinestetiikan hankkeet/projektit Suomessa - Suomessa vuonna 2000 50:lle Kinestetiikan koulutuksen suorittaneelle vanhustyössä työskentelevälle hoitajalle tehty kyselytutkimus osoitti, että hoitajat kokivat luovuutensa lisääntyneen erilaisissa hoitotilanteissa, työnsä keventyneen, vuorovaikutuksen potilaan kanssa parantuneen ja työmielekkyyden lisääntyneen. Potilaiden koettiin osallistuvan aktiivisemmin toimintaansa, jäykkyyden, kipujen, levottomuuden ja hoidon vastustamisen koettiin vähentyneen. Hoitajat kertoivat avustavansa potilasta mieluummin yksin kuin työparin kanssa, joka myös paransi vuorovaikutustilannetta (Hantikainen, esitys WENR kongressissa 2000). - Syksyllä 2000 Turun kaupungin terveystoimen hoivasairaanhoidossa haluttiin kiinnittää huomiota pitkäaikaissairaiden vanhuspotilaiden hoitotyössä toimivien hoitajien työssä jaksamiseen ja kuormittumisen vähentämiseen. Tätä koskeva hankesuunnittelu käynnistettiin ja hanke toteutettiin vuoden 2001 aikana yhteistyössä Turun aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Hankkeeseen osallistui yhteensä 13 henkilöä yhdeltä hoivaosastolta. Työsuojelurahasto myönsi hankkeelle kehittämistukea. Hankkeen tarkoituksena oli hoitohenkilökunnan kuormittumisen vähentäminen sekä hoitoympäristön ja vanhuspotilaan siirtymistilanteisiin liittyvien fyysisten kuormitustekijöiden minimointi. Samalla opittiin uusia keinoja potilaan kuntoutumista edistävään hoitotyöhön. Ergonimiatalkoiden lisäksi järjestettiin Kinestetiikkakoulutus kahtena kolmen päivän koulutusjaksona perus- ja jatkokurssilla. Hoitajien avustustaidot kehittyivät hankkeen aikana. Muutos oli suurin kinestetiikan peruskurssin jälkeen kaikissa neljässä arvioidussa siirtotilanteessa (avustaminen vuoteesta pyörätuoliin tai toisinpäin; WC:hen avustaminen, asennon korjaus tuolissa, asennon korjaus vuoteessa). Jatkokurssin jälkeen siirtotaidot paranivat vielä jonkin verran asennon korjaamisessa tuolissa. Hoitajien oman arvion mukaan muutosta oli tapahtunut esimerkiksi siinä, että potilaan voimavarat huomioidaan siirtymistilanteissa entistä paremmin ja omaa vartaloa osataan käyttää aikaisempaa enemmän hyödyksi, toimitaan rauhallisemmin ja hitaammin sekä kiinnitetään useammin huomiota ulkoisiin seikkoihin kuten ympäristöön, valaistukseen ja viihtyisyyteen. Hankkeen aikana kuormittuminen väheni mitatuissa lihaksissa pyörätuolista vuoteeseen siirroissa lähes puoleen siitä, mitä se alkujaan oli. Tuki- ja liikuntaelimistön oirekartoituksessa selkävaivat vähenivät, mutta muissa kehonosissa vaivat hieman lisääntyivät tutkimusvuoden aikana. Sairauslomapäivät vähenivät kuitenkin niin, että vuonna 2000 oli 545 sairauslomapäivää ja vuonna 2001 oli 271 päivää. (Tuomisto ym., 2002, Tamminen-Peter ym. 2003). - Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun hankkeessa 2008 AVEKKI ja Kinestetiikka koulutettiin hoitohenkilöstöä potilaan haastavan käyttäytymisen, aggression ja väkivallan ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Kinestetiikan ja Avekki-menetelmän yhdistäviä tekijöitä ovat kehon painopisteen ja tukipintojen ymmärtäminen, kosketustavat ja -pinnat, vuorovaikutuksen rakentaminen kehon viestien kautta ja ehdottoman tärkeänä asiana kivuttomuus. Kinestetiikka ja Avekki-menetelmä täydentävät toisiaan ja toimivat siltana sille rajapinnalle, milloin vuorovaikutuksen saaminen asiakkaan/potilaan ja työntekijän välille on 3
välttämätöntä. Tänäpäivänä AVEKKI-toimintatapamalliin on sisällytetty Kinestetiikan periaatteita. Yhteistyö AVEKKI:iin liittyen jatkuu Savonia amk:n kanssa. - Pääjärven kuntayhtymän (nykyinen ETEVA) toimesta tutkittiin Kinestetiikan periaatteiden mukaisen avustamisen vaikutuksia spastisen kehitysvammaisen liikkumiseen, erityisesti oman liikkumisen hallintaan (Hantikainen et al., 2005). Koska Kinestetiikan vaikuttavuudesta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa toteutettiin tämä tutkimus kuvailevana ja laadullisena tapaustutkimuksena. Tavoitteena oli seurata intensiivisesti neljän tutkimukseen osallistuneen asukkaan liikkumista avustamisen aikana. Avustustilanteet videoitiin useaan kertaan. Videonauhat analysoidaan käyttämällä SOPMAS (Structure of the Observed Patient Movement Assistance Skill) mittaria, joka on kehitetty analysoimaan videonauhoilta vuorovaikutusta, potilaan liikkumista, hoitajan työskentelyasentoja ja liikkumista sekä ympäristön hyödyntämistä (Hantikainen et al. 2002, Tamminen-Peter 2006). Kaksi tutkimusryhmän jäsentä analysoi videonauhat toisistaan riippumatta laadullisen analyysin luotettavuuden parantamiseksi. Lisäksi huomioitiinn tutkimukseen osallistuvien hoitajien kokemukset videonauhoista. Kaikkien tutkimukseen osallstuneiden asukkaiden oma aktiivinen osallistuminen lisääntyi kaikilla havannonti alueilla (Hantikainen ym. 2005). - Kokkolan kaupungin Dementiahoitotyön kehittämisprojektin (Storbacka ym. 2010) yhtenä tavoitteena oli työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen sekä muistisairaan vanhuksen haastavan käyttäytymisen kohtaamisen kehittäminen. Projekti toteutettiin 8/2008-12/2009. Sen hallinnoinnista on vastannut Kokkolan kaupunki. Projekti päärahoittajana on toiminut Työelämän kehittämisohjelma Tykes. Myös Kokkolan kaupunki ja Kokkolan Vanhustenkotiyhdistys Ry ovat osallistuneet hankkeen kustannuksiin. Kinestetiikan peruskurssi toteutettiin kaksipäiväisenä kurssina kaikille hankkeeseen osallistuville hoitajille neljässä ryhmässä vuosina 2008-2009. Kursseille osallistui 90 hoitotyöntekijää. Joulukuussa 2009 Virpi Hantikainen ohjasi henkilökuntaa neljässä hankkeeseen osallistuneessa yksikössä. Hoitohenkilökunnalla oli mahdollisuus harjoitella kouluttajan kanssa Kinestetiikan soveltamista käytännön avustustilanteissa. Kinestetiikkatyömenetelmänä on projektin aikana otettu vastaan enimmäkseen ilolla ja se on koettu ennaltaehkäisevän aggressiotilanteita ja helpottavan arjen sujuvuutta. Kinestetiikan käyttöön motivoituneet hoitajat sovelsivat aktiivisesti tai ainakin yrittivät soveltaa Kinestetiikan periaatteita ja vuorovaikutustilanteet vanhuksen kanssa olivat vanhusta kunnioittavia ja omatoimisuutta tukevia. Myös vanhuksia, joilla ei enää ollut omaa aktiviteettia hoidettiin tavalla, joka estää jäykistymistä, pelkoa ja kipua. Myös hoitokotien osastojen välillä oli havaittavissa eroja. Osa osastoista vaikutti sitoutuneen Kinestetiikan käyttöön, jonka aisti jo osaston yleisessä ilmapiirissä mm. rauhallisuutena. Näillä osastoilla hoitajat halusivat kertausta ja ohjeita miten voivat paremmin soveltaa Kinestetiikkaa ja toivoivat yhteisiä toimintamalleja vanhuksen avustamisessa. Toisilla osastoilla työskenneltiin vanhojen rutiineiden mukaan ja vanhusta avustettiin aina eritavalla riippuen hoitajasta. Esimerkiksi sama vanhus toimi eritavalla riippuen avustustavasta. Kun hoitaja antoi vanhukselle aikaa ja tuki häntä oikealla tavalla ylösnoustessa tai kävellessä pystyi vanhus toimimaan omatoimisesti. Kun samaa vanhusta avustettiin kiireellä ja voimalla oli tämä lähes toimintakyvytön.esimiehen tuki Kinestetiikan jalkauttamiseksi käytäntöön on erittäin tärkeää. Neljäsosa kyselyyn osallistuneista ei kokenut sitä saavansa. Esimiehellä on myös suuri 4
merkitys yhtenäisten toimintamallien hyväksymiselle työyhteisössä. Vanhustyössä puhutaan toimintakykyä ylläpitävästä ja kuntouttavasta työotteesta. Havainnoinnin ja videoiden perusteella vanhuksella olisi enemmän omia voimavaroja, jos hänen annettaisiin niitä käyttää. On erittäin tärkeää, ettei vanhusta avustustilanteissa avusteta usealla eritavalla hoitajasta ja hänen asenteistaan ja taidoistaan riippuen. - Terveydenhuoltoalan oppilaitosten integrointi koulutukseen Suomessa on aloitettu yhdessä SuPer liiton kanssa. Keskipohjanmaan SOTE oppilaitoksen opettajien koulutus kinestetiikassa aloitettiin huhtikuussa 2011 ja he valmistuivat helmikuussa 2012. Tavoitteena on kehittää koulutusmalli, joka toimisi perustana Kinestetiikan opettamiselle oppilaitoksissa. Tähän asti koulutuksen tilaajia ovat olleet yksittäiset hoitoalan organisaatiot kaikkialla Suomessa, jotka ovat halunneet koulutuksen koko henkilökunnalle. Ei ole mielekästä poisopettaa ainoastaa kokeneita hoitajia vanhoista malleista, vaan saada myös uudet toimivat tavat jo hoitalan koulutuksen aikana. - Vaasan keskussairaalassa on meneillään projekti, jonka tavoitteena on tehohoitopotilaan moniammatillisen kuntoutuksen tehostaminen ja kehittäminen tehohoidon aikana. Interventiona on Kinestetiikan kehittäminen ja jalkauttaminen tehohoitoon. Projektin kesto on 2009-2012. Projektissa seurataan hoitajien avustustaitojen kehittymistä sekä tehohoitopotilaan kuntoutmista teho-osastolta vuodeosastolle. Meneillään on kysely hoitajien kokemuksista, joka esitetään Suomen tehohoitajien valtakunnallisilla opintopäivillä maaliskuussa 2012. Projektin aikan kehitetään Kinestetiikan oppikirja sekä koulutusohjelma tehohoitoon. - Suomen kinestetiikkayhdistys on mukana RAY:n rahoittamassa Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n KUNTO hankkessa Kuntouttava toimintamalli kotona asuville ikääntyville muistisairaille ja mielenterveyskuntoutujille. Hanke käynnistyy 2011. Kinestetiikan osuus hankkeessa liittyy omaisten ja omaishoitajien tukemiseen ja ohjaamiseen sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ja vapaaehtoisten kouluttamiseen. Toimintamallin päämääränä on tukea asiakkaan selviytymistä kotona, omaehtoista liikkumista ja psykososiaalista hyvinvointia silloin, kun toimijuus on vaarantunut. Ikääntynyt osallistetaan takaisin yhteiskuntaan: poistetaan esteitä ja luodaan hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Toimintamalli täydentää julkisen sektorin ja muiden yhdistysten palveluja. Kohderyhmään kuuluvilla on muistisairaus ja /tai psykososiaalisia ongelmia.monella on liikkumisvaikeuksia,jonka takia heidän on vaikeaa tai mahdotonta hakea itse kuntoutusta kodin ulkopuolelta. He eristäytyvät.vähävaraiset vanhukset huomioidaan erityisesti. Malli tukee omaisten ja omaishoitajien hoito- ja huolehtimisvastuuta ja välillisten yhteiskunnallisten säästöjen syntymistä. Omaishoitajajkursseja on pidetty 3 ja palaute on ollut erinomaista. - Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kanssa on aloitettu suunnittelu Kinestetiikan viemisestä vanhustenhoitolaitoksiin voimavaralähtöisenä toimintamallina. Kinestetiikka tukee RAI mittarilla tehtäviä hoidon tarpeen arviointeja. Kinestetiikka esitellään maaliskuussa 2012 RAI seminaarissa Helsingissä. Tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää tutkimusprojekti, jossa tullaan seuraamaan Kinestetiikan vaikutuksia vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kuntoutumisessa. 5
Kinestetiikan hankkeita/projekteja/tutkimusta tullaan kehittämään Suomessa. Aihealueita ovat mm. Kinestetiikan vaikutus - potilaan/asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen/kuntoutumiseen, - liikkumista ja toimintoja tukevaan asentohoitoon, - painehaavaumien ja virheasentojen ehkäisyyn, - avustamisen kivuttomuuteen, - haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen (etenkin muistisairaiden kohdalla) - omaishoitajien avustustaitojen kehittymiseen ja kuormittavuuden vahenemiseen - saattohoitopotilaan liikkumiseen ja toimintoihin 2 Kinestetiikan hankkeet/projektit Sveitsissä St. Gallenin ammattikorkeakoulussa Sveitsissä ihmisen liikkuminen ja Kinestetiikka on painopistealue tutkimus- ja kehitystoiminnassa, josta vastaa Virpi Hantikainen. Syyskuussa 2010 käynnistyi 2 vuotinen tutkimusprojekti vanhustenhoidossa Kinestetiikan vaikutuksesta hoitohenkilöstön avustustaitojen kehittymiseen sekä kuormittavuuden vähenemiseen. Tutkimuksessa mitataan myös vanhusten liikkumisen kehittymistä. Tutkimus suoritetaan maarällisenä ja laadullisena seurantatutkimuksena. Tutkimuksen rahoittajan on Sveitsin hoitotieteen yhdistys sekä Sveitsin sairaanhoitajaliitto, jotka tukevat projektia 60 000 Eurolla. Tutkimus on rekisteröity http://www.controlled-trials.com/isrctn24344776 2011-2015 käynnistettävät tutkimusprojektit Sveitsin St.Gallenin AMK:n hoitotieteen tutkimuslaitoksella: Väitöskirja Kinestetiikan vaikutus laitoshoidossa olevien muistisairaiden vanhusten haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä perustoiminnoissa avustamisen aikana. (KIN-DE 2011-2013) Tutkimus toteutetaan laadullisena ja määrällisenä tutkimuksena Väitöskirja Kinestetiikan periaatteisiin perustuvan hoitohenkilöstön avustustaitojen ja potilaan/asiakkaan liikkumisen kehittymistä mittaavan havannointimittarin kehittäminen Tutkimus toetutetaan määrällisenä ja laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen, University Medical Center Schleswig-Holstein, Institute for Social Medicine, Department for education and research for nursing (Germany), sekä European Kinaesthetics Associationin kanssa 6
Swiss Cancer Liga Projektin johtaja V. Hantikainen HoBasEdu: Home-based educational program for family caregivers to support their mobilization and positioning skills in end of life home care of cancer patients The urgent need for practical home-based educational support interventions relating to caregivers physical skills has been shown in recent systematic reviews. There is a lack of programs, especially home-based, and empirical longitudinal research how caregivers physical skills can be supported through appropriate educational support as well as how effective such programs are. Educational programs should aim to ensure that family caregivers and terminally ill persons are able to help themselves and, as far as possible, lead normal lives. Without proper training, the caregiver may be strained-both physically and mentally-and the care recipient may be at risk. Research is needed to develop well-defined educational support programmes with user involvement and to evaluate the outcomes for both, terminally ill family members and family carers. There is a need for greater emphasis on proactive and preventive approaches that facilitate positive aspects of caregiving and a focus on strengths, resources and skill building. The overall objective of this study is to develop, evaluate and disseminate a specialized homebased educational program for family caregivers to support their skills concerning mobilization and positioning in end of life home care. Education of family caregivers is a complex intervention which contains several interacting components. Our research will be based on the Medical Research Council s (MRC) framework. For current research we focus on the first two steps of the framework. This project has five aims: Aim 1. To develop a theoretical understanding and to identify research evidence in order to support the development of a home-based educational programme for family caregivers. Aim 2. To identify family caregivers educational needs and challenges relating to mobilization and positioning of their terminally ill family member in home care and to define the components of an educational programme. Aim 3. To develop a preliminary home-based educational support programme that allows flexibility for individual family caregivers and the family situation in an effort to promote practical care skills in mobilization and positioning. Aim 4. To evaluate the process of preliminary intervention relating to adherence (content, frequency/duration and coverage), potential moderating factors (participant responsiveness, intervention complexity, strategies to facilitate implementation, quality of delivery, recruitment and context). Aim 5. 7
To define the sampling, the sample size and appropriate outcome measures for RCT as well as the process for long term implementation of interventions. BSc/Master työ Vuodepotilaiden asentohoito vanhustenhoitolaitoksissa (KIN-PO 2011-2012) Tutkimus toteutetaan laadullisena ja määrällisenä tutkimuksena ja se muodostuu seraavista vaiheista: - KIN-PO I selvitys miten ja millaisella asentohoitomateriaalilla asentohoito laitoksissa toteutetaan sekä miten hoitajat perustelevat toteuttamansa asentohoidon. - KIN-PO II Missä määrin nykyisin toteutettava asentohoito on vanhuksen kehotuntemusta tukevaa, painehaavaumia sekä virheasentoja ehkäisevää BSc/Master työ Laitoshoitoon siirtyvien vanhusten liikkumis- ja toimintakykyjen heikkenemisen ennaltaehkäisy (KIN-MO 2012-2014) Tutkimus toteutetaan laadullisena ja määrällisenä tutkimuksena ja se muodostuu seraavista vaiheista: - KIN-MO I selvitys miten nopeasti ja miksi laitoshoitoon siirtyvän vanhuksen liikkumis- ja toimintakyky heikkenee (vanhenemiseen/sairauteen liittyvät tekijät sekä ympäristöön liittyvät tekijät kuten avustamismallit). - KIN-MO II Kinestetiikkaan perustuvan toimintamallin kehittäminen liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. - KIN-MO III Toimintamallin testaaminen - KIN-MO IV Toimintamallin käyttöönotto 8
3 Lähteet Hantikainen, V. (2000). Finnish nurses experiences of Kinaesthetics 10th Biennial Conference of the Workgroup of European Nurse Researchers (WENR) May 25-27.2000, The Icelandic Nurses Association Reykjavik, Iceland. Hantikainen, V., Tamminen-Peter, L. & Arve, S. (2002). Development of the observation instrument for assessment of nurses individual performance and learning in patient transfer tasks and patient participation in locomotion activities. Poster presentation in 11th Biennial Conference of the Workgroup of European Nurse Researchers (WENR Abstracts, pp. 96), September 2-4, 2002, Geneva, Switzerland. Hantikainen, V., Salo, M. & Tervonen, P. (2005). Kinaesthetics - Liikkumisprosessien tunteminen oppimisen, itsehallinnan ja osallistumisen edistäjänä (the role of movement processes in human learning and self-management) Who Cares? Congress in the City of Lahti, in Finland, 25-27 Aug, 2005 Hatch, F., Schmidt, S.,Maietta, L. (2005). Kinästhetik: Interaktion durch Berührung und Bewegung in der Pflege. 5., unveränd. Aufl., Bad Soden: DBfK-Verlag. Hatch, F.,Maietta, L. (2003). Kinästhetik: Gesundheitsentwicklung und menschliche Aktivitäten. 2., komplett überarb. Aufl., München: Urban & Fischer. Storbacka, M., Lehtomaa, M. & Saarinen, H. (2009). Dementiahoitotyön kehittämisprojekti loppuraportti. Kokkolan kaupunki. Tamminen-Peter, L., Eloranta, M-B., Kivivirta, M-L., Mämmelä, E., Salokoski, I. & Ylikangas, A. (2007). Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen: Opettajan käsikirja. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tamminen-Peter, L., Hantikainen, V. & Tuomisto, R. (2003). CAN IMPROVED TRANSFERRING SKILLS REDUCE MUSCLE STRAIN WHILE ASSISTING A GERIATRIC PATIENT FROM WHEELCHAIR TO BED? Abstracts and CD of the 14 th International Congress of The World Confederation for Physical Therapy, 2003 Jun 7-11. Barcelona,Spain.COPYRIGHT by The World Confederation for Physical Therapy, 2003 London RR-PL-2447. Tamminen-Peter, L., Stenholm, S., Hantikainen, V. & Arve, S. (2006). An ergonomic evaluation of three transfer methods. In Proceedings of the 16th World Congress of the IEA, Maastricht 9.-14.7.2006 Tuomisto, R., Tamminen-Peter, L. & Hantikainen, V. (2002). Hoitajien kuormittumisen väheneminen kinestetiikan keinoin: hoivasairaanhoidon kehittämishanke. Proceedings 2002. VI national nursing science conference, University of Oulu, Department of nursing, Finland:Yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen eri ympäristöissä elämänkulun kaikissa vaiheissa. Proceedings: O. Kanste, H. Kyngäs, H. Lukkarinen, K. Utriainen (eds.), Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen julkaisuja 4. Oulun yliopistopaino, Oulu 2002 9