Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018

ESPOO 2013 11.9.2013 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 2 3. TOIMINTALINJAUKSET... 2 3.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 3 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus... 4 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA... 10

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 1. JOHDANTO Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu VTT:n johtokunnan kesäkuussa 2013 hyväksymään VTT Group -strategiaan 2014-2018. Kesäkuussa 2013 hyväksytty uusi strategia korostaa aiempaa vahvemmin vaikuttavuutta ja hyötynäkökulmaa. Strategiaan on valittu sellaiset painoalueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT luopuu strategiakauden aikana sellaisista tutkimusalueista, joilla ei ole välitöntä hyödynnettävyyttä elinkeinoelämässä, ja jotka sopivat profiililtaan paremmin yliopistoille tai muille organisaatioille. VTT myös organisoi toimintansa uudelleen. Uusi organisaatio astuu voimaan 1.1.2014. Valtioneuvoston 5.9.2013 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti aloitetaan valmistelu VTT:n ja MIKES:in yhdistämiseksi ja uuden yksikön hallintomallin muuttamiseksi valtion kokonaan omistamaksi voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi, VTT Oy:ksi. Tässä suunnitelmassa ei ole vielä otettu yksityiskohtaisesti huomioon Valtioneuvoston päätöstä, vaan sen mukainen suunnittelu käynnistyy vuoden 2013 aikana. VTT:n toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian, Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian sekä innovaatiopolitiikan linjausten ja painopisteiden mukaisesti. VTT edistää tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteuttamista. Valtioneuvoston pitkän aikaväin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen VTT osallistuu edistämällä energia- ja ympäristöteknologian kehittämistä. VTT:n toimintaympäristössä ja asiakasrajapinnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joista osa on vaikeasti ennakoitavissa. Epävarmuus euroalueen talouden tulevaisuudesta on jatkunut pitkään ja maailmankaupan kasvu on hidasta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ulkoisesta ympäristöstä ei ole odotettavissa merkittävässä määrin vetoapua Suomen taloudelle parin seuraavan vuoden aikana. Suomen teollisuusyritysten tutkimus- ja kehitysmenot laskivat vuonna 2012 sekä kotimaassa että ulkomailla ja niiden ennustetaan supistuvan edelleen. EK:n tiedustelun mukaan vuosina 2012-2013 elektroniikka- ja sähköteollisuuden t&k-panostukset vähenevät selvästi, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden t&k-toiminta pysyy varsin vakaana. Globaali teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos kiihtyy. Arvoketjujen pilkkoutuessa kansantaloudet kilpailevat korkean tuottavuuden työtehtävistä. Suomessa erityisesti ICT-ala on ajautunut voimakkaaseen rakennemuutokseen. Maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ohjaa tutkimustoimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen etsitään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teknologisen kehityksen keinoin. Kansainvälisissä ja kotimaisissa innovaatiojärjestelmissä on myös käynnissä useita muutosprosesseja, jotka on otettava huomioon VTT:n toiminnan kehittämisessä. Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta 5.9.2013 tehdyn periaatepäätöksen seurauksena Suomen tutkimuslaitoskenttä ja tutkimuksen rahoitusrakenne tulevat muuttumaan merkittävästi. Euroopan komission uusi vuoden 2014 alusta alkava Horisontti 2020 -tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, joka tukee aiempaa vahvemmin lähellä markkinoita olevaa innovaatiotoimintaa ja tuo mukanaan uusia instrumentteja.

2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Useat merkittävät muutosvoimat vaikuttavat VTT:n toimintaan lähivuosina. Maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden, Grand Challenges, ratkaiseminen on merkittävä tutkimustoiminnan ajuri. Taloudellinen epävarmuus erityisesti euroalueella heijastuu t&k-investointeihin. Toimialojen liiketoiminnan uudistuminen ja rakennemuutokset kiihtyvät. Tutkimustoiminnan tulosten nopea hyödyntäminen korostuu. Globalisaatio jatkuu, mutta paikallisuus voimistuu. Teknologiakilpailu on globaalia joka alueella. Nousevat taloudet vahvistavat edelleen innovaatiotoimintaansa. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminnassa korostuvat kotimaiset ja kansainväliset verkostot osaamisen kehittämisen ja laajentamisen välineenä. Suomen tulee pystyä kanavoimaan globaalitaloudesta arvoa omaan kansantalouteensa. Julkisen rahoituksen rakenne muuttuu ja valtion budjettirahoitus tutkimuslaitoksille vähenee Innovaatiorakenteet ja -rahoitus ovat murroksessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa on käynnistetty laaja tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2017 saakka ja jonka aikana VTT:n budjettirahoitus vähenee 20 milj. euroa. Uusi strategisen tutkimuksen rahoitusväline lisää kilpaillun rahoituksen määrää ja saattaa sisältää mahdollisuuksia VTT:lle. Euroopan komission uuden Horisontti 2020 -puiteohjelman (2014-2020) budjetti on noin 70 miljardia euroa ja uusi flat rate -kustannusmalli tulee olemaan VTT:lle rahoituksellisesti erittäin haasteellinen. Tutkimusinfrastruktuurien varmistaminen vaatii yhä vahvempaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja uusia rahoitusmuotoja. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä ohjaavat teknologian kehittämistä, biotalous korostuu. Ympäristöarvojen merkitys kasvaa. Prosesseja kehitetään ympäristömyönteisemmiksi. Makean veden saatavuus ja käyttö tulevat yhä kriittisemmäksi. Energiatehokkuuden merkitys kasvaa energiavarojen niukentuessa ja sen hinnan noustessa. Raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä kierrättämistä tehostetaan. Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään. Palvelusektorin merkitys kasvaa Palvelujen osuus euromaiden arvonlisäyksestä on huomattavasti suurempi kuin teollisuuden osuus. Teollisuus ja palvelut ovat kuitenkin hyvin integroituneita. Ilman kilpailukykyisiä palveluja teollisuus ei voi toimia kilpailukykyisesti. VTT varautuu toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin riskeihin mm. strategisilla teknologiavalinnoilla, toimimalla aktiivisena innovaatiojärjestelmän vaikuttajana, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. Uudella strategialla ja organisaatiomuutoksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön aiheuttamiin muutosvaatimuksiin. 3. TOIMINTALINJAUKSET Missio, visio ja arvot Toiminta-ajatuksensa mukaisesti VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luoden siten edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Sitä toteutetaan toimimalla asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttuna, synergisenä ja joustavana yhteistyökumppanina, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturina Suomessa ja innovaatioympäristön parhaana sijoituskohteena,

3 henkilöstön näkökulmasta tavoitelluimpana monialaisena työyhteisönä, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. VTT:n perusarvoja ovat intohimona innovointi tukea ja arvostusta läpi kaiken yhdessä asiakkaan hyväksi askeleen edellä Arvoja täydentävät lisäksi eettiset normit: puolueettomuus, luotettavuus, rehellisyys ja vastuullisuus. 3.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuva 1. VTT:n roolit ja vaikuttavuus VTT tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen: tukemalla yritysten kilpailukyvyn kehittymistä uudistamalla teollisuutta ja kehittämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa tuottamalla tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa tietoa yhteiskunnan tarpeisiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi viemällä Suomen innovaatioekosysteemin maailman huippuinnovaatiokeskittymien joukkoon ja tuottamalla sillä lisäarvoa VTT pystyy tuottamaan Suomelle lisäarvoa esimerkiksi seuraavilla alueilla: Lisäarvon tuottaminen luonnonvaroista kaikilla tasoilla Lisäarvon tuottaminen älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kautta Kehittää puhtaita energiaratkaisuja vähähiilistä taloutta varten Mahdollistaa hyvinvointiratkaisut ihmisen koko elinkaaren ajaksi Säilyttää suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukykyisenä Tukee yhteiskunnan ja palveluliiketoimintojen kehitystä Tukee uuden liiketoiminnan, teollisuuden erityisalojen ja työllisyyden kehitystä

4 VTT:n vaikuttavuutta sen eri roolien kautta on tarkemmin avattu kuvassa 1. Työ- ja elinkeinoministeriön ja VTT:n välisessä nelivuotisessa tulossopimuksessa (2012-2015) on asetettu viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteita tarkennettiin vuoden 2012 lopussa. 1. VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT ylläpitää ja kehittää maailmanluokan osaamista valituilla kansainvälisesti strategisilla alueilla suuntaamalla perusrahoitusta kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. 2. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. VTT vahvistaa ja kehittää yhteistyö- ja tutkimuskäytäntöjä, joissa yhdistyvät VTT:n monialainen teknologinen osaaminen, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja/tai liiketoimintaosaaminen. 3. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. VTT vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan kansainväliseen kasvuun pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 4. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. Kumppanuusstrategian mukaisesti VTT vahvistaa yhteistyötään kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen sekä niiden toteuttamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottamiseen. Näiden lisäksi VTT muodostaa strategisia asiakaskumppanuusohjelmia suomalaisten kärkiyritysten kanssa. VTT luo yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin, sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. VTT hyödyntää EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horisontti 2020 -ohjelman sisältöihin. 5. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. VTT osallistuu aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian syntymiseen ja kehittää omaa rooliaan sen toteuttamisessa. Biotalouden edistäminen integroidaan vahvasti VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. Uusiutuvien energialähteiden koetoimintainvestoinneilla tuetaan tutkimustulosten saattamista kaupalliseen tuotantoon ja toiminnan vaikuttavuutta. 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n toiminnan kehittämistä strategiakaudella leimaa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle tuotettavan vaikuttavuuden parantaminen ja hyötynäkökulman korostaminen. Strategian lähtökohtia ovat tieteelliseen vahvuuteen perustuva teknologian ja liiketoiminnan kehittäminen sekä VTT:n innovaatiokyvykkyyden täysimääräinen hyödyntäminen myös kansainvälisesti. Toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat jatkuvassa muutoksessa ja siihen vastatakseen VTT:n on jatkuvasti uudistuttava ja kehityttävä. Kehittämisen strategiset painopisteet strategiakaudella ovat: Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi.

5 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla. Strategisen yhteistyön (co-creation) lisääminen kumppanien kanssa. VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi. Innostava työyhteisö. Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen VTT:n liikevaihdosta noin 70 % muodostuu kilpailluista ulkopuolisista tuotoista. Tästä lähes puolet tulee yksityiseltä sektorilta, joten toiminta on hyvin markkinaohjautuvaa. VTT:n päämarkkina-alueet ovat Suomi ja EU. VTT:n toiminnan vaikuttavuus toteutuu pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn kasvamisen, uuden liiketoiminnan edistämisen ja t&k-toiminnan tuottavuuden kohentumisen kautta. Jatkossa asiakkaiden saama palvelu ja innovaatiotoiminnan tuottama lisäarvo korostuvat. Tavoitteina asiakastoiminnan kehittämisessä on: Kasvattaa ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta. Syventää olemassa olevia asiakassuhteita panostamalla ensisijaisesti strategisiin asiakaskumppanuuksiin. Solmia uusia asiakkuuksia alueilla, joilla kasvu on nopeaa. Kehittää kasvuhakuisille pk-yrityksille räätälöity teknologiatarjoama. Tarttua teollisuuden ja yhteiskunnan haasteisiin uudella Flagship-konseptilla. Kehittää kansainvälistä kärkitarjoamaa 5-7 huippuluokan teknologian ympärille. Liiketoiminnallista arvoa lisätään luomalla uutta tarjoamaa alueille, joilla ennakoitu hyödyntämispotentiaali on suuri. VTT:n tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja tukea kasvuyrityksien syntymistä ja kehittymistä. Lisäksi tutkimustulosten kaupallistamista tehostetaan ja strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. Suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan tuodaan lisäarvoa olemalla aktiivisesti mukana kansainvälisesti merkittävissä innovaatiokeskittymissä. Näin varmistetaan pääsy uusimpaan tutkimus- ja teknologiatietoon ja yhteys keskeisiin toimijoihin. Vahvan kansainvälisen verkottumisen kautta voidaan myös seurata tutkimusmarkkinatilanteen kehittymistä. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu Tutkimus- ja innovaatiovision 2020 pohjalta, joka ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan suuriin haasteisiin. Tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu kolmella valitulla liiketoiminta-alueella: Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut (ks. kuva 3). VTT:n tutkimustoiminnan ja teknologiakehityksen painopisteet ovat alueilla, joilla: on vahva näkemys teknologian teollisesta hyödyntämisestä ja asiakaspotentiaalista Suomessa VTT:n teknologiaosaamisen taso on maailmanluokkaa VTT voi tarjota alustan monitieteiselle lähestymistavalle T&K:n maailmanlaajuinen kilpailutilanne on VTT:n kannalta edullinen ja VTT:n investointimahdollisuudet ovat hyvät Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjataan kohdentamalla perusrahoitusta sisäisen suunnitelmallisen hankevalinnan toimintamallilla eli portfolio-ohjauksella. Ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. VTT:n uudet instrumentit, Flagship-konsepti (laaja kokonaisuus, joka voi sisältää esimerkiksi kärki- ja innovaatio-ohjelmia ja kaupallistamishankkeita) ja Emerging Technologies -ohjelma, ovat strategisen tutkimusportfolion keskeisiä toteuttamisvälineitä, jotka tuovat tutkimusja innovaatiostrategian tavoitteet osaksi käytännön toimintaa. VTT:n toiminnan painopisteinä ovat sellaiset teollisuuden ja palvelusektorin alueet, joissa on käynnissä suuria muutoksia. Flagship-konseptin ja Emerging Technologies -ohjelman ulkopuolisiin, yhteisrahoitteisiin Tekes-, EU- ja SHOK-hankkeisiin sekä omarahoitteisiin hankkeisiin kohdennetaan perusrahoitusta VTT:n tutkimus- ja innovaatiostrategian painotusten mukaisesti.

6 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla ja strategisen yhteistyön (co-creation) tekeminen kumppanien kanssa Tutkimuksen vaikuttavuutta pyritään lisäämään myös vahvistamalla monitieteistä yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kumppanuusstrategian mukaisesti, FIT-konseptia (Finnish Institute of Innovation and Technology) samalla kehittäen ja sen mukaista yhteistyötä käynnistäen. Yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet ja tärkeimmät yhteistyökumppanit on esitetty kuvassa 2. Suomalaisten kärkiyritysten kanssa pyritään muodostamaan strategisempia kumppanuuksia ja kehitetään uudenlaisia yhteistyökonsepteja. Kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistutaan aktiivisesti. Uutta tietoa ja osaamista luodaan muun muassa osallistumalla Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmiin sekä Tekesin rahoittamissa isoissa strategisissa avauksissa. VTT pyrkii myös vahvistamaan strategisia kansainvälistymistoimia tuottaakseen lisää vaikuttavuutta elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Kansainvälistymisen ja EU-toiminnan tavoitteet Verkottumista ja kumppanuuksien muodostamista jatketaan johtavien teknologiamarkkinoiden, kuten USA ja Japani, kanssa. Kansainvälisenä innovaatiopartnerina VTT:llä on tutkimusyksiköitä myös Suomen ulkopuolella toteuttamassa strategisia tutkimustavoitteita. VTT:llä on lisäksi kontaktipisteitä ja VTT jatkaa aktiivista mukanaoloaan Finnode-innovaatiokeskuksissa valituilla kohdemarkkinoilla. Kaikki EU-toiminta keskitetään Suomen innovaatioympäristön kannalta tärkeimpiin valittuihin alueisiin. Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osallistumalla ohjelmien hakuihin ja varmistamalla, että Suomeen kotiutetaan rahaa. VTT pyrkii proaktiivisesti vaikuttamaan EU:n tutkimuspolitiikkaan ja tulevan EU:n Horizon 2020 -ohjelman sisältöihin lisäämällä VTT:n osallistumista ja näkyvyyttä EU:n erilaisissa vaikuttajafoorumeissa. VTT pyrkii henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen kehittämällä henkilöstön vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Kuva 2. VTT:n tekemän yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet strategiakaudella 2014-2018.

7 VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi VTT:n rakennetta kehitetään strategiakaudella joustavammaksi ja nopeammin reagoivaksi, jotta toimintaa voidaan ohjata markkinoiden mukaan aiempaa tehokkaammin. Ketterän rakenteen kehittäminen on siten myös yksi keinoista, joilla asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tätä varten VTT on valinnut sellaiset painopistealueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT:n uuden organisaation mukaiset liiketoiminta-alueet on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Liiketoiminta-alueet VTT:n uudessa organisaatiossa 1.1.2014 alkaen. Innostava työyhteisö Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö. Kuva 4. Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö.

8 VTT:n ja MIKES:n yhdistäminen, yhtiöittäminen ja hallintomallin muutokset sekä muut kansallisen ja kansainvälisen toimikentän rakennemuutokset näkyvät vahvasti henkilöstöjohtamisessa tulevalla strategiakaudella. Tärkeimmät toimenpiteet liittyvät strategian ja muutosten sitouttamiseen ja toteuttamiseen, hallintomallimme ja toimintakulttuurimme uudistamiseen, innostavan ja laadukkaan johtamisen varmistamiseen, tuottavaan tiimityöskentelyyn, osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, sekä henkilöstön työkyvystä ja motivaatiosta huolehtimiseen. Näillä varmistamme henkilöstön uudistumiskyvyn, tuottavuuden ja sitoutumisen VTT:n visioon ja strategiaan sekä isoihin strategiakauden muutoksiin. Inhimillisen pääoman kehittämisen tavoitteilla ja kehitystoimenpiteillä varmistetaan strategian, valittujen toimenpiteiden ja muutosten toteutuminen käytännössä. VTT:n uusi strategia, organisaation ja toimintakulttuurimme muutokset vahvistavat toimintaedellytyksiämme niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. VTT:n strateginen ohjaavuus, johtaminen ja sisäiset toimintatavat tehostuvat ja turha byrokratia vähenee. Johtamismallin ja -rakenteiden keventäminen varmistaa yhtenäisemmän kulttuurin, toimintatavat ja yhteenkuuluvuuden. Muutokset vaativat koko henkilöstön sitoutumista ja laadukasta arvojen mukaista johtamista. Henkilöstön sitoutuneisuutta strategiaan ja muutoksiin lisätään strategiasta johdetulla prosessisuunnittelulla ja vaikuttavuutta mittaavilla seurannalla. Strategisessa suunnittelussa hyödynnetään arvopohjaista keskustelua ja itsearviointia, tähdäten virtaviivaiseen, arvopohjaiseen ja strategian ohjaamaan työskentelytapaan. Työtapojen ja prosessien kehittämistyössä korostetaan innostavuutta ja ketteryyttä, jotta voisimme paremmin vastata suuriin, nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Tehokas, organisaation sisäinen tiedon jakaminen kasvattaa merkitystään toimintaympäristön muutosten yhä nopeutuessa ja auttaa meitä vastaamaan tehokkaammin ja yhä asiantuntevammin asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Tiedon jakamista tehostetaan fyysisin tilaratkaisuin ja teknologian keinoin sekä järjestämällä aktiiviseen tiedonjakoon ja verkottumiseen kannustavia organisaation sisäisiä tapahtumia. Henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta pyritään vahvistamaan jakamalla tarinoita yhteisistä onnistumisistamme ja vaikuttavuudestamme. Mentorointiin, työkiertoon ja vertaisoppimiseen tarjotaan tukea ja työkaluja. Entistä avoimemmalla projekti-ideoiden jakamisella pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä asiakkaidemme tarpeista. Innostava johtaminen ja tuottava tiimityöskentely varmistavat osaamisen, resurssit ja motivaation sekä luovat perusteet luottamuksen ja vastuullisuuden kulttuurille. Johtamisjärjestelmän keventäminen ja uudistaminen, johtamisosaaminen varmistaminen ja esimiestyön toimintamallien kehittäminen ovat uuden organisaation keskeisiä rakennuspalikoita. Tiimityöskentelyä kehitetään tuottavammaksi ja innovatiivisemmaksi. Uudessa organisaatiossa tiimeistä pyritään rakentamaan osaamisen kehittymistä tukevia, keskenään verkostoituvia, dynaamisia ja luovia tuotantotiimejä. Osaamisten kehittämisellä ja kohdentamisella varmistamme strategisesti tärkeän osaamisen kehittymisen, uusien osaamisten kasvattamisen ja ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita. Elinikäisen oppimisen ja tehokkaamman kansallisen osaamisyhteistyön kannusteita lisätään. Strategian mukaisesti valittuja osaamiskärkiä vahvistetaan monipuolisin keinoin. Toimenpiteiden suunnittelua tukevat VTT:lle nimetyt teknologiaosaamiset, joille on tunnistettu vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tulevaisuudessa tarvittavien liiketoimintaja johtamisosaamisten kehittämisessä panostetaan edelleen mm. ammattimaisen projektipäällikön toimintamallin, esimiestyön ja johtamisosaamisen sekä myyntiosaamisen edelleen kehittämiseen. Työssäoppimisen entistä systemaattisempi tuki ja näkyväksi tekeminen tarjoaa hyvän pohjan suunnitelmalliseen osaamisen kehittämiseen niin yksilöiden kuin organisaationkin näkökulmasta ja vähentää mm. eläköitymisestä aiheutuvaa osaamisriskiä. Henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen käytössämme on henkilöstön kansainvälisiä vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Henkilöstön voimaannuttamiseen ja työkyvyn varmistamiseen tähdätään hyvän johtamisen sekä monipuolisten työkykyä ja palkitsemista tukevien työvälineiden ja keinojen avulla. Johtamis- ja työskentelytapamme muuttuu visionäärisempään ja innostavampaan, paremmin henkilöstön luovuutta ja innovatiivisuutta tukevaan suuntaan. Henkilöstö on aktiivisemmin mukana muutoksissa ja kehitystyössä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan henkilöstökyselyllä ja sitä johdetaan yhteistyössä esimiesten, henkilöstöhallinnon sekä valittujen ulkopuolisten kumppaneiden kuten työterveyshuollon kanssa. Hyvät johta-

9 misen käytännöt, työkyvyn johtaminen ja aktiivinen välittäminen sekä VTT:n tarjoamat monipuoliset ja turvalliset työskentelymahdollisuudet sekä panostukset osaamisen ja työurien kehittämiseen edistävät organisaation tuottavuutta, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää VTT:n tuottavuuden kasvavan vähintään 2 %:n vuosivauhdilla. Tuottavuuden kehittymistä seurataan liikevaihto/henkilötyövuosi -mittarin avulla. Taulukko 1. VTT:n henkilötyövuosien ja liikevaihdon kehittyminen 2011 2018 2011 TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Liikevaihto, milj. euroa 278 286 286 276 278 281 284 287 Henkilötyövuodet, htv 2 589 2 590 2 584 2 440 2 452 2 462 2 469 2 477 Liikevaihto / Htv (1 000 euroa) 108 111 111 113 114 114 115 116 Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut. Strategiset tavoitteet, keinot ja mittarit strategiakaudella 2014-2018 1. Vaikuttavuus ja asiakkuudet: luomme teknologiasta liiketoimintaa Synnytämme uutta liiketoimintaa Flagship -ohjelmilla o Puolet strategisesta tutkimuksesta tehdään suurissa tutkimuskokonaisuuksissa, ohjelmien yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelman edetessä (yritysrahoitusosuuden vuositavoitteet: 10 %/ 20 %/ 30 %/ 40 %) Kehitämme tarjoamaa asiakashyötyä lisäten o Panostetaan strategisten asiakaskumppanuuksien kehittämiseen (1-2 strategista asiakaskumppanuutta per vuosi, asiakkuuden koko yli 1 milj. euroa/ vuosi) o Vaikuttavuuskyselyyn vastaajista 65-70 % on jo hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää seuraavan kolmen vuoden aikana hanketuloksia tuotannollisesti tai kaupallisesti o Tuotot pk-yrityksistä kasvavat 50 % vuoteen 2012 verrattuna 2. Talous: toimintamme on tuloksellista ja kannattavaa Asiakkuuksien ja IPR:n merkitys osana liiketoimintaa kasvaa o Toimeksiantojen vuosittainen volyymi 100 milj. euroa o IPR:n vuosittaiset lisenssi- ja myyntitulot 3,5 milj. euroa, vähintään 300 keksintöilmoitusta vuosittain Panostamme maksulliseen toimintaan ja kansainvälistymiseen o Maksullisen toiminnan kannattavuus 15 % o Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot kasvavat 10 % vuosittain 3. Prosessit ja toiminnan tehokkuus: Prosessimme ovat toimivia ja tehokkaita Projektien johtaminen ammattimaistuu o Vuosijaksotetun projektisalkun keskikoko/projektipäällikkö 300 000 euroa o 25 % toimeksiannoista on Demanding-tason projekteja Sisäiset palvelumme tuottavat lisäarvoa o Sisäinen asiakastyytyväisyys on 3,6 (asteikko 1-5) o Tukipalveluiden osuus VTT Groupin henkilötyövuosista on 0,10-0,12 htv/ VTT Groupin htv:t 4. Henkilöstö ja osaaminen: Osaaminen uudistuu ja kohdistuu oikein Vahvistamme ja tuemme kansainvälisen tason tutkimuksellista kärkeä ennakoidun asiakastarpeen suuntaamana o Yli 35 % Standard ja Demanding-tason projekteista hyödyntää vähintään kahta teknologista osaamista

10 o VTT:n kansainvälisen tutkimushenkilöstön osuus on 15 % koko tutkimushenkilöstöstä Henkilöstön innostus on vahvuus, ja hyvinvointi rakentuu hyvälle johtamiselle o Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on 3,5 henkilöstötyytyväisyyskyselyissä (asteikko 1-5) 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA Valtion tutkimusrahoitus tähtää tulevaisuutta koskevien uusien menestymismahdollisuuksien löytämiseen, joka on kansallisen innovaatiojärjestelmän ja sen vaikuttavuuden kehittämisen kannalta keskeinen tehtävä. Budjettirahoitteisen tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa VTT:n ydinosaamista ja kilpailukykyä tärkeiksi katsotuilla alueilla, joten tutkimuksen on sisällettävä merkittävää hyödyntämispotentiaalia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. VTT:n käytettävissä oleva määräraha koostuu VTT:n valtion talousarviosta saamasta määrärahasta ja mahdollisesti edelliseltä vuodelta siirtyvästä määrärahasta. Siirtyvä määräraha, nk. puskurirahoitus on välttämätön toiminnan mahdollisimman kitkattomalle jatkuvuudelle mm. suhdannevaihteluista johtuvien, vuoden vaihteen yli menevien rahoitustarpeiden kattamiseksi. VTT pyrkii myös omalla toiminnallaan pitämään maksullisen toiminnan kannattavana ja saamaan sitä kautta lisärahoitusta. Määrärahan käytön periaatteista ja päälinjoista päättää VTT:n johtokunta pääjohtajan esityksestä. Käyttö perustuu VTT:n strategiaan. Lisäksi määrärahaa saa rajoitetusti käyttää valtion talousarviossa esitetyn toimintatavan mukaisesti yritysten osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. Noin 85-90 % määrärahasta käytetään strategian mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tutkimuksen infrastruktuuriin ja korkeintaan 10-15 % muihin tarkoituksiin. Määrärahalla rahoitettua tutkimusta toteutetaan sekä kokonaan omarahoitteisina että yhteishankkeina, joihin sitä sitoutuu huomattavilta osin. Rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi periaatteena on panostaa harvempiin kohteisiin enemmän sen sijaan, että rahankäyttö jakautuisi useisiin pieniin kohteisiin. VTT:n sisäistä kohdentamismallia on selostettu tarkemmin tämän asiakirjan kohdassa Toiminnallinen tuloksellisuus. Määrärahalla ei subventoida VTT:n maksullista toimintaa miltään osin. Taulukko 2. VTT:n rahoitus- ja menolaskelma vuosille 2011 2018 2011 TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop.tuotot) 322 182 335 848 326 712 302 730 303 021 302 412 301 103 299 094 Määrärahaa yhteensä 122 033 139 843 130 875 115 212 113 621 111 212 107 903 103 894 Muutos-% 1,6 14,6-6,4-12,0-1,4-2,1-3,0-3,7 %-osuus kokonaisrahoituksesta 38 42 40 38 37 37 36 35 Valtion talousarvion uusi määräraha 87 428 93 983 91 334 86 125 85 991 85 991 85 991 85 991 Muutos-% 1,7 7,5-2,8-5,7-0,2 0,0 0,0 0,0 Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat 34 605 45 860 39 541 29 087 27 630 25 221 21 912 17 903 Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) 200 148 196 005 195 837 187 518 189 400 191 200 193 200 195 200 Muutos-% 3,4-2,1-0,1-4,2 1,0 1,0 1,0 1,0 %-osuus kokonaisrahoituksesta 62 58 60 62 63 63 64 65 Kokonaismenot 276 322 296 307 297 625 275 100 277 800 280 500 283 200 286 000 Muutos-% -1,0 7,2 0,4-7,6 1,0 1,0 1,0 1,0 Henkilötyövuodet yhteensä 2 589 2 590 2 584 2 440 2 452 2 462 2 469 2 477 Budjettirahoitteinen toiminta, henkilötyövuodet 795 850 828 796 750 745 739 734 Maksullinen toiminta, henkilötyövuodet 753 719 675 637 639 644 652 656 Ulkopuolinen rahoitus, henkilötyövuodet 1 041 1 021 1 081 1 007 1 063 1 073 1 078 1 087 Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, pois lukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut.