Kelan etuudet pähkinänkuoressa Opas asiantuntijoille 2014
Sisällys Tärkeää tietää 1 SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA 2 Yleiset periaatteet 2 Muutto ulkomaille 4 Muutto Suomeen 6 LAPSIPERHEEN ETUUDET 8 Äitiysavustus 8 Vanhempainpäivärahat 8 Lapsilisä 12 Elatustuki 12 Kelan etuudet adoptiovanhemmille 12 Lastenhoidon tuet vaihtoehto kunnan päivähoidolle 13 Osittainen hoitovapaa ja hoitoraha 15 Jos lapsi sairastuu 16 SAIRAUSVAKUUTUS 18 Lääkekorvaukset 18 Yksityisen sairaanhoidon korvaukset 20 Yksityisen hammashoidon korvaukset 21 Matkakorvaukset 22 Kun sairastut ulkomailla 23 Sairauspäiväraha 24 Osasairauspäiväraha ja osa-aikatyö 27 Sairausloma, kuntoutus vai eläke? 28 KUNTOUTUS 29 Ammatillinen kuntoutus työikäiselle 30 Lääkinnällinen kuntoutus vaikeavammaiselle 32 Kuntoutuspsykoterapia 33 Harkinnanvarainen kuntoutus 34 Kuntoutusraha 35 TYÖTERVEYSHUOLTO 37 VAMMAISETUUDET JA PALVELUT 38 Vammaisetuudet 38 Vammaisten tulkkauspalvelut 40
OPINTOTUKI 41 Opintoraha 42 Asumislisä 43 Opintolainan valtiontakaus 45 Koulumatkatuki 47 SOTILASAVUSTUS 47 YLEINEN ASUMISTUKI 49 TYÖTTÖMYYSTURVA 52 Työmarkkinatuki 54 Kotoutumistuki maahanmuuttajalle 57 Peruspäiväraha 57 Ikääntyvän työttömän tuki 59 Työllistymistä edistävät palvelut 60 Muita tukia työttömälle 62 Vuorottelukorvaus 63 KELAN ELÄKETURVA 64 Kansaneläke 64 Lapsikorotus 69 Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä 70 Perhe-eläke 70 Takuueläke 73 Eläkkeensaajan asumistuki 75 Muutoksenhaku päätökseen 79 Tiedonvaihto viranomaisten välillä 79 Sanasto* 81 Osoitteita
Tärkeää tietää Tärkeää tietää Kela tukee Suomessa asuvien toimeentuloa eri tavoin. Tässä esitteessä kerrotaan etuuksien pääperiaatteet ihmisen elämänkaarta seuraten. Mukana ei ole kaikkia etuuksien yksityiskohtia. Lisätietoja saa Kelan internetsivuilta www.kela.fi. Esitteessä on huomioitu ne lainmuutokset, jotka on vahvistettu vuoden 2014 alkuun mennessä. Tämä esite on tarkoitettu oppaaksi sosiaali- ja terveysturvan työntekijöille sekä opiskelijoille, jotka tarvitsevat koottua tietoa Kelan etuuksista. Oppaassa mainitut etuuslait löytyvät pääosin Kelan internetsivuilta ja osoitteesta www.edilex.fi/kela/fi/. Esitteen takakannessa ovat Kelan palvelunumerot, joista asiakkaat saavat lisätietoa etuuksista. Kelan laskureilla asiakas voi arvioida, paljonko hän saisi etuutta. Kenellä on oikeus Kelan etuuksiin? Kelan etuuksien saaminen edellyttää yleensä, että asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan*. Joitakin etuuksia voi saada vain, jos hän on asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa tietyn ajan. Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat pääsääntöisesti kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt* sekä tietyin ehdoin Suomeen työskentelemään tulevat henkilöt. Suomeen muuttajan tai Suomesta ulkomaille muuttajan kannattaa tarkistaa Kelasta, minkä maan sosiaaliturvaan hän kuuluu. Tieto muutoksista Kelaan Kelan etuutta saavan on pikaisesti ilmoitettava Kelaan olosuhteidensa muutoksista. Tällaisia tilanteita ovat mm. tulojen, perhetilanteen tai parisuhteen muutokset tai oleskelu ulkomailla. Kelan antamassa päätöksessä on lueteltu ne muutokset, joista on ilmoitettava. Jos etuuden saaja ei ilmoita muutoksista, hän saattaa jäädä ilman jotakin etuutta tai hänelle voidaan maksaa tukea aiheettomasti, jolloin sitä joudutaan perimään myöhemmin takaisin. Miten asioida Kelassa? Kela palvelee asiakkaitaan toimistoissa, puhelimitse ja postitse sekä internetissä osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Kelan toimistossa asioitaessa on hyvä esittää henkilöllisyystodistus. Esitteen lopussa on sanasto, jossa on selitetty joitakin lainsäädännön ja Kelan käyttämiä termejä. Termit on merkitty tekstiin vinokirjaimin ja tähdellä*. Kelan viestintä PL 450 00101 HELSINKI viestinta@kela.fi 1
Kelan etuudet pähkinänkuoressa SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun henkilö muuttaa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko hän Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta säädetään soveltamisalalaissa, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 30.12.1993/1573 Yleiset periaatteet Kun henkilö muuttaa Suomeen tai Suomesta ulkomaille, sosiaaliturvaan vaikuttaa ensinnäkin se, onko kyseessä lyhytaikainen vai vakinainen muutto. Myös se, mihin maahan henkilö on muuttamassa tai mistä maasta hän muuttaa Suomeen, vaikuttaa sosiaaliturvaan. EU-lainsäädäntö EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Eta-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja, jotka Eta-sopimuksen nojalla soveltavat EU-lainsäädäntöä. Lisäksi Sveitsiin sovelletaan pääosin samoja sääntöjä kuin EU- tai Eta-maihin. EU- ja Eta-maista ja Sveitsistä toiseen muuttavien sosiaaliturvaa koordinoi EUasetus 883/2004. Asetuksen perusteella ratkaistaan, kuuluuko maasta toiseen muuttava henkilö lähtömaansa vai uuden asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin. Pääsääntö on, että työntekijä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan. EU-asetuksen tarkoitus on varmistaa, että EU:ssa liikkuvat henkilöt kuuluvat vain yhden maan sosiaaliturvan piiriin kerrallaan. Lisäksi asetuksella pyritään takaamaan, että EU- tai Eta-maasta toiseen muuttavat henkilöt eivät menetä ansaitsemaansa sosiaaliturvaa maastamuuton vuoksi. 2
Sosiaaliturva asumisen perusteella www.kela.fi/muutto EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat säännöt koskevat myös EU:n alueella laillisesti asuvia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia (ns. kolmansien maiden kansalaisia), jotka liikkuvat EU-alueella maasta toiseen. Heihin soveltuvat pääosin samat sosiaaliturvan yhteensovittamissäännöt kuin EU-kansalaisiin. Jollei sosiaaliturvasta säädetä EU-asetuksessa, henkilöön sovelletaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja siinä olevia määräyksiä Suomesta tai Suomeen muuton vakinaisuudesta ja tilapäisyydestä. Sosiaaliturvaan voi kuulua tietyin ehdoin myös työskentelyn perusteella. Sosiaaliturvasopimukset Oikeus sosiaaliturvaan maasta- ja maahanmuuton yhteydessä voi perustua sosiaaliturvasopimuksiin, joita Suomi on solminut Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin, Australian ja Intian (voimaantulo vuoden 2014 aikana) kanssa. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa. Lisäksi Quebecin kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä. Sopimukset koskevat yleensä työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään. Sopimusten määräyksiä sovelletaan ainoastaan niihin henkilöryhmiin ja sosiaaliturvan aloihin, jotka sisältyvät sopimuksiin. Jollei sosiaaliturvasta säädetä sosiaaliturvasopimuksessa, henkilöön sovelletaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja siinä olevia määräyksiä Suomesta tai Suomeen muuton vakinaisuudesta ja tilapäisyydestä sekä Suomessa työskentelystä. Toiseen Pohjoismaahan muuttaviin henkilöihin sovelletaan EU-asetuksen sääntöjä. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella EU-asetuksen määräyksiä sovelletaan myös Pohjoismaiden välillä liikkuviin kolmansien maiden kansalaisiin. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on kuitenkin EU-asetusta kattavampi, sillä se koskee niitä Pohjoismaiden alueita, joihin ei sovelleta sosiaaliturva-asetuksia. Muut sosiaaliturvasopimukset kattavat vain pienen osan Kelan etuuksista. Monesti ne koskevat vain eläkkeitä. Muita maita koskevat säännöt Muiden kuin EU- tai Eta-maiden ja Sveitsin sekä sosiaaliturvasopimusmaiden välillä liikkuvien sosiaaliturva määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaan. Tällöin ulkomailla tai Suomessa oleskelun kesto vaikuttaa sosiaaliturvaan kuulumiseen. Sosiaaliturvaan voi kuulua tietyin ehdoin myös työskentelyn perusteella. Jos henkilö aikoo muuttaa ulkomaille alle vuodeksi, muuttoa pidetään tilapäisenä ja henkilö säilyy pääsääntöisesti ulkomailla oleskelun ajan Suomen sosi- 3
Kelan etuudet pähkinänkuoressa aaliturvassa. Jos sen sijaan ulkomailla oleskelun on tarkoitus kestää yli vuoden, muuttoa pidetään vakinaisena, jolloin oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy yleensä muuttohetkeen. Tiettyjä erityisryhmiä, kuten lähetettyjä työntekijöitä, koskevat eri säännöt. Ennen muuttoa kannattaa aina selvittää, onko henkilöllä oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Jos näin ei ole, on selvitettävä oikeus uuden asuinmaan sosiaaliturvaan kyseisen maan sosiaaliturvasta vastaavasta laitoksesta. Kaikissa maissa ei ole samanlaista sosiaaliturvaa kuin Suomessa, ja etuudet saattavat vaihdella huomattavasti maittain. Kun henkilö muuttaa Suomeen, pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin yleensä siitä hetkestä, kun henkilön katsotaan muuttaneen tänne vakinaisesti asumaan. Kela arvioi muuton vakinaisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne, johon vaikuttavat esimerkiksi seuraavat asiat: työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten, perhesiteet täällä vakinaisesti asuvaan henkilöön tai aiempi vakinainen asuminen täällä. Pelkästään opiskelemaan Suomeen tulevan ei katsota muuttavan vakinaisesti Suomeen. Jollei muutto ole vakinainen, oikeus Suomen sosiaaliturvaan ja eri etuuksiin voi perustua myös työskentelyn kestoon. Lähtömaan sosiaaliturvassa säilymisen edellytykset kannattaa tarkistaa aina lähtömaan sosiaaliturvasta vastaavasta laitoksesta. Muutto ulkomaille Ulkomaille muutosta ja tilapäisestäkin asumisesta ulkomailla on aina ilmoitettava Kelaan. Myös paluusta Suomeen on ilmoitettava. Ulkomaille muuttavien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun keston perusteella. Jos tarkoituksena on muuttaa ulkomaille alle vuodeksi eli tilapäisesti, kuuluu henkilö ulkomailla oleskelun ajan yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin ja hän on oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos taas henkilön on tarkoitus olla ulkomailla yli vuoden ajan, muuttoa pidetään vakinaisena, jolloin oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttoajankohtaan. EU- ja Eta-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin poiketaan tilapäisen oleskelun säännöstä, sillä jo lyhytkin työskentely näissä maissa riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. EU-sääntöjen perusteella voi kuulua vain yhden valtion sosiaaliturvan piiriin kerrallaan, ja yleensä tämä maa on se, jossa henkilö työskentelee. 4
Sosiaaliturva asumisen perusteella www.kela.fi/www.kela.fi/muutto Jos alun perin alle vuodeksi eli tilapäiseksi suunniteltu ulkomailla oleskelu kestääkin yli vuoden eli muuttuu vakinaiseksi, päättyy oikeus Suomen sosiaaliturvaan olosuhteiden muutoksesta lukien. Ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla henkilöillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteet Suomeen ovat kuitenkin edelleen kiinteät, henkilö voi säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet, kuten asumisaika Suomessa ja ulkomailla, perhesiteet, asumisolosuhteet ja toistuva oleskelu Suomessa. Joissakin tapauksissa ulkomailla yli vuoden työskentelevät henkilöt voivat säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Lähetetyt työntekijät säilyvät hakemuksesta ja virkamiehet ilman hakemusta Suomen sosiaaliturvassa ulkomaankomennuksensa ajan. Työnantajan pitää ilmoittaa Kelaan virkamiehen ulkomailla tekemästä työstä. Myös lähetettyjen työntekijöiden ja virkamiesten perheenjäsenet säilyvät Suomen sosiaaliturvan piirissä hakemuksesta. Kela päättää Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta niiden työntekijöiden osalta, jotka lähetetään työhön muihin kuin EU- tai Eta-maihin tai sosiaaliturvasopimusmaihin. Kela päättää sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta myös lähetettyjen työntekijöiden mukana ulkomaille seuraaviin perheenjäseniin. Eläketurvakeskus (ETK) tekee ratkaisun EU- tai Eta-maihin, Sveitsiin ja sosiaaliturvasopimusmaihin lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvasta. Lisätietoja Eläketurvakeskuksesta, www.etk.fi. Etuudet ulkomaille Kelan etuudet on jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, maksetaanko niitä tilapäisesti tai vakinaisesti ulkomailla oleskeleville. Seuraavia etuuksia voi tietyissä tapauksissa saada, vaikka asuisi yli vuoden ulkomailla esimerkiksi lähetettynä työntekijänä, valtion virkamiehenä, opiskelijana tai heidän perheenjäseninään: kansan- ja perhe-eläke lapsilisä äitiysavustus ja yleinen asumistuki (vain Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin) vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki. Seuraavia etuuksia voi saada vain, jos oleskelee ulkomailla tilapäisesti eli alle vuoden: eläkkeensaajan asumistuki (vain Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin. Asumistukea ei makseta ulkomaille lähdöstä alkaen, jos eläkkeensaaja asuu yli kuusi kuukautta vuodesta ulkomailla.) takuueläke. 5
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Joitakin Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki / poikkeus kotihoidon tuen osalta: EU- ja Eta-maat ja Sveitsi. Pääsääntö on, että jos henkilö aikoo olla ulkomailla tilapäisesti eli alle vuoden, hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja hänellä on oikeus Kelan etuuksiin aivan kuin hän asuisi Suomessa. Maksussa olevien etuuksien maksamista siis jatketaan ulkomaille, ja uusia etuuksia voidaan myöntää hakemuksesta. Jos taas henkilö aikoo olla ulkomailla vakinaisesti eli yli vuoden, hän ei pääsääntöisesti voi saada Kelan etuuksia. Etuuksien saaminen lakkaa siihen hetkeen, kun henkilö muuttaa ulkomaille. Asumiseen perustuvissa järjestelmissä kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa saatetaan edellyttää tietynpituista asumis- tai vakuuttamiskautta eli odotusaikaa etuuden saamiseksi. Suomessa odotusaikaa vaaditaan äitiyspäivärahan, kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja leskeneläkkeen saamiseksi. Odotusaika kuitenkin karttuu myös, jos henkilö kuuluu toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvan piiriin ennen muuttoaan Suomeen. Muutto Suomeen Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan yleensä sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Jos tarkoituksena on muuttaa Suomeen vakinaisesti, pääsee pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Kela maksaa etuuksia yleensä siitä päivästä lähtien, kun henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Kela arvioi muuton vakinaisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne, johon vaikuttavat esimerkiksi seuraavat asiat: työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten, perhesiteet täällä vakinaisesti asuvaan henkilöön tai aiempi vakinainen asuminen täällä. Jos henkilö muuttaa Suomeen tilapäisesti asumaan, hänellä ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Suomeen muuttavan työntekijän tai yrittäjän oikeus Suomen sosiaaliturvaan ja eri etuuksiin voi perustua myös työskentelyn kestoon, jollei muutto ole vakinainen. Sosiaaliturvaan vaikuttaa se, mistä maasta henkilö muuttaa Suomeen ja miten kauan työskentely Suomessa kestää. 6
Sosiaaliturva asumisen perusteella www.kela.fi/www.kela.fi/muutto Suomeen töihin alle 4 kuukaudeksi tulevalla on joissakin tilanteissa oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä töihin Suomeen tulevalla voi olla oikeus myös lasten kotihoidon tukeen. Kun työsuhde kestää vähintään neljä kuukautta, Suomen sosiaaliturvaan voi kuulua työskentelyn alusta alkaen. Tällöin työajan ja palkan täytyy olla vähimmäistason mukaiset. Jos henkilö muuttaa Suomeen muualta kuin EU:n alueelta, Kela voi maksaa lapsilisää ja kotihoidon tukea vain, jos työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään 6 kuukautta. Lisäksi edellytetään, että lapsi asuu Suomessa. Jotta henkilö saisi työttömyyspäivärahaa, hänen täytyy työskennellä Suomessa vähintään 6 kuukauden ajan ennen työttömäksi jäämistä. Jotta henkilö voisi kuulua sosiaaliturvaan vaaditaan lisäksi, että oleskelulupa on myönnetty vähintään vuodeksi, jos henkilö on velvollinen hankkimaan oleskeluluvan. Oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto, www.migri.fi. Pohjoismaiden ja EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa sosiaaliturvaa varten. Yli 3 kuukautta Suomessa oleskelevan EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalaisen on rekisteröitävä oleskelunsa asuinpaikkansa poliisilaitoksessa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä. Lisätietoja www.poliisi.fi. Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi tai lomakkeella Y 77. Suomen sosiaaliturvaan kuuluville annetaan kirjallinen päätös asiasta ja heille myönnetään Kelakortti. Henkilöllä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, jos hän saa EU-lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella etuuksia jostakin toisesta maasta tai kuuluu muuten jonkin toisen maan sosiaaliturvaan. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä lähetetyt työntekijät toisessa EU-maassa työskentelevät rajatyöntekijät sekä vieraan valtion tai valtioiden välisen järjestön palveluksessa olevat työntekijät ja heidän perheenjäsenensä. Lisätietoja saat Kelan internetsivuilta www.kela.fi/muutto. 7
Kelan etuudet pähkinänkuoressa LAPSIPERHEEN ETUUDET Äitiysavustus Suomessa asuva*, lasta odottava nainen saa äitiysavustuksen, kun hänen raskautensa on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta. Avustuksen saaminen edellyttää, että hän on käynyt terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa, ennen kuin neljäs raskauskuukausi on päättynyt. Äitiysavustukseksi saa valita joko äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman (ks. Liite). Jos samalla kertaa syntyy useampia lapsia, äitiysavustusta korotetaan niin, että toisesta lapsesta maksetaan kaksi, kolmannesta kolme jne. äitiysavustusta (kaksosista siis yhteensä kolme avustusta, kolmosista kuusi avustusta jne.). Avustuksen saaja voi valita äitiyspakkausten ja rahan yhdistelmän. Äitiysavustuslaki 28.5.1993/477 ja asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta 31.10.2002/885 Vanhempainpäivärahat Vanhemmalla on oikeus pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata ja saada tältä ajalta Kelan maksamia vanhempainpäivärahoja. Vanhempainpäivärahoihin kuuluu äidille äitiysraha ja erityisäitiysraha isälle isyysraha vanhempainraha, joka voidaan maksaa joko äidille tai isälle riippuen siitä, kumpi lasta hoitaa. Isä ja äiti voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja jakaa lapsen hoitovastuun esim. niin, että toinen hoitaa lasta aamupäivän ja toinen iltapäivän. Tältä ajalta Kela maksaa osittaista vanhempainrahaa. Jos lapsia syntyy samalla kertaa useampia, vanhempainrahan maksuaikaa pidennetään 60 arkipäivällä lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Pidennyksen voi käyttää niin, että isä ja äiti ovat vanhempainvapaalla yhtä aikaa tai sen voi käyttää äitiys- tai vanhempainvapaan jatkona. Vanhempainpäivärahojen alkaminen ja kesto (ks. Liite). Erityisäitiysraha kun terveys vaarantuu työssä Jos äiti joutuu raskauden aikana alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille, eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä, äiti voi jäädä 8
Lapsiperheen etuudet www.kela.fi/lapsiperheet pois töistä ennen varsinaista äitiysvapaata. Tältä ajalta hän saa erityisäitiysrahaa. Erityisäitiysrahaa maksetaan siihen saakka, kunnes äitiysrahakausi alkaa, työolot on tehty turvalliseksi tai työsuhde päättyy. Äitiysraha Oikeus äitiysrahaan alkaa, kun raskaus on kestänyt 154 päivää. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivää, ja se alkaa, kun äiti jää äitiysvapaalle. Äitiysvapaalle voi jäädä aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Vapaasta pitää ilmoittaa työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkua. Isyysraha ja isyysvapaa Isyysvapaa on yhteensä enintään 54 arkipäivää. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Isä voi pitää isyysvapaasta 1 18 arkipäivää samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput tai halutessaan kaikki isyysvapaat isä voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaan voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Isyysvapaan voi jakaa osiin. 1 18 arkipäivää voi jakaa enintään 4 jaksoon ja vanhempainrahakauden jälkeisen vapaan enintään 2 jaksoon. Isä ilmoittaa vapaasta työnantajalleen viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua ja jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, viimeistään kuukausi etukäteen. Rekisteröity parisuhde Rekisteröidyssä parisuhteessa* toinen vanhemmista voi saada vanhempainrahaa hoitaessaan puolisonsa lasta, vaikka hän ei olisi lapsen biologinen vanhempi. Tällöin parisuhteen tulee olla rekisteröity ennen lapsen adoptiota tai syntymää. Osittainen vanhempainraha Jos molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä ja jakavat lapsen hoitovastuun, molemmat voivat saada Kelasta osittaista vanhempainrahaa. Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää, että vanhemmat ovat tehneet työnantajiensa kanssa sopimuksen osa-aikatyöstä vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Työajan ja palkan tulee tällöin olla 40 60 % kokoaikaisesta työajasta ja palkasta. Jos toinen vanhemmista ei enää täytä osittaisen vanhempainrahan edellytyksiä, päättyy myös toisen oikeus siihen. Tämän jälkeen vanhempainrahaa maksetaan normaalisti lasta hoitavalle vanhemmalle. Yksinhuoltaja tai opiskelija ei voi saada osittaista vanhempainrahaa. Paljonko äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa saa? Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy yleensä verotuksessa todettujen työtulojen* mukaan. Päivärahan määrään vaikuttaa myös se, onko henkilö 9
Kelan etuudet pähkinänkuoressa esim. ollut töissä, opiskellut, ollut sairaana tai työttömänä sekä tulojen vaihtelu. Vanhempainpäivärahaa maksetaan kuitenkin aina vähintään vähimmäismäärä. Osittainen vanhempainraha on puolet muutoin maksettavasta vanhempainrahasta. Määrät, ks. Liite. Jos vanhempainvapaiden ajalta saadaan palkkaa, vanhempainpäivärahat maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan määrän voi arvioida laskurilla osoitteessa www.kela.fi/laskurit. Verotus Vanhempainpäivärahat ovat veronalaista tuloa. Kela tekee niistä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaan. Päivärahan ennakonpidätys tehdään käytössäsi olevan verokortin mukaan, mutta kuitenkin aina vähintään 20 %:n suuruisena. Jotta päivärahan ennakonpidätys ei olisi liian suuri, kannattaa hakea verohallinnolta muutosverokortti etuutta varten. Lisätietoja osoitteesta www.vero.fi. Työntekijälle Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha määräytyvät yleensä verotuksessa todettujen työtulojen* eikä tämänhetkisten työtulojen mukaan. Työntekijälle kertyy työsuhteen ajalta eläkettä sekä vuosilomaa hänen ollessa vanhempainvapaalla. Työtuloja korotetaan palkkakertoimella*, ja niistä vähennetään tulonhankkimiskulut, joita ovat esimerkiksi omavastuun ylittävät asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ammattiyhdistys- ja työttömyyskassan jäsenmaksut sekä vakuutusmaksuvähennys (työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Yrittäjälle Jos henkilö on YEL- tai MYEL-vakuutettu* yrittäjä, vanhempainpäiväraha määräytyvät eläkevakuutuksen perustana olevan työtulon perusteella. Työtuloa korotetaan yhden vuoden palkkakertoimella*. Jos tulot ovat kasvaneet Päiväraha voidaan laskea verotuksessa todettuja tuloja* tuoreempien työtulojen perusteella, jos tulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksen palkkakertoimella korotetut työtulot tai YEL- tai MYEL*-työtulot. Tällöin Kela laskee tuloiksi ansiot 6 kuukauden ajalta ennen vanhempainpäivärahakautta, ja tulot kerrotaan kahdella vuosituloksi. Näitä tuloja ei koroteta palkkakertoimella. Vain jatkuvat tulot voidaan ottaa huomioon, mutta tuloja voi 10
Lapsiperheen etuudet www.kela.fi/lapsiperheet olla myös vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Yrittäjä voi esittää 6 kuukauden tuloina palkan tai YEL- tai MYEL-vakuutuksen* työtulon. Jos työtuloja ei ole Jos henkilö ei ole saanut työtuloja, joiden perusteella vanhempainpäiväraha voitaisiin maksaa, päiväraha on vähimmäismääräinen (ks. Liite). Päivärahaa voi saada myös esimerkiksi ennen vanhempainvapaata saadun työttömyysetuuden mukaisena (ks. s. 27). Pienituloinen henkilö, jolla on opintolainaa, voi olla oikeutettu korkoavustukseen (ks. s. 46). Asevelvollisen isyysraha Jos henkilö jää ase- tai siviilipalvelun aikana isyysvapaalle, isyysrahaa saa vähimmäismääräisenä. Perheellinen asevelvollinen voi saada myös sotilasavustusta. Opiskelu ja työskentely vanhempainvapaiden aikana Jos äiti opiskelee ja saa opintotukea äitiys- tai vanhempainvapaan aikana, hänelle maksetaan opiskelupäiviltä opintotuen lisäksi päivärahaa vähimmäismäärä. Äitiysraha on tällöin tuloa ja voi vaikuttaa opiskelijan vuositulorajaan*. Jos äiti työskentelee vanhempainvapaiden aikana, Kela maksaa työssäolopäiviltä päivärahan vähimmäismääräisenä. Isä ei voi työskennellä ja opiskella päätoimisesti samaan aikaan kun hän saa isyys- tai vanhempainrahaa. Sunnuntaityöskentely ei vaikuta vanhempainpäivärahan saamiseen. Opiskelu ja opintotuen saaminen ei estä vanhempainpäivärahan saamista, mutta isän tulee hoitaa lasta opiskelustaan huolimatta. Kaksi lasta kolmessa vuodessa Vanhempainpäivärahan voi saada edellisen päivärahan perusteena olleen työtulon mukaan, jos toisen lapsen laskettu aika tai adoptiolapsen hoitoon ottaminen tapahtuu ennen kuin edellinen lapsi täyttää 3 vuotta tai edellisen adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 3 vuotta. Päivärahojen maksaminen Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä, joihin luetaan myös lauantait, mutta ei sunnuntaita, arkipyhiä, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää. Vanhempainpäivärahat maksetaan jälkikäteen 25 päivän maksuerissä. Äitiysrahan ensimmäinen maksuerä on kuitenkin 30 päivää. Isyysraha maksetaan jälkikäteen yhdeltä tai useammalta jaksolta kerrallaan sen mukaan, miten isä pitää isyysvapaansa. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224 11
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Lapsilisä Kela maksaa lapsilisää lapsen syntymää tai lapsilisäoikeuden alkamista (esim. Suomeen muutto) seuraavasta kuukaudesta alkaen sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta tai muuttaa huoltajineen ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä voidaan maksaa äidille, isälle tai muulle huoltajalle sekä poikkeuksellisesti myös 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. Yksinhuoltajakorotus on tarkoitettu vanhemmille, jotka eivät asu avo- tai avioliitossa. Vanhemmilla voi olla joko yhteis- tai yksinhuoltajuus (määrät, ks. Liite). Lapsilisälaki 21.8.1992/796 Elatustuki Kela tekee päätöksen elatustuesta ja maksaa tuet sekä perii elatusapuvelat elatusvelvolliselta. Elatussopimukset ja elatusapujen vahvistaminen eivät kuulu Kelan tehtäviin. Elatustuen hakeminen ja määrä, ks. Liite. Henkilö voi saada elatustukea, jos elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut lapsestaan vahvistettua elatusapua elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi on adoptoinut lapsen ilman kumppania tai avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Elatustukilaki 29.8.2008/580 Kelan etuudet adoptiovanhemmille Vanhempainetuudet ovat suurelta osin samanlaiset adoptiovanhemmille kuin biologisille vanhemmillekin. Erona on, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden. Kansainvälisessä adoptiossa tulee olla lupa adoptiolautakunnalta. Lisäksi kotihoidontuki on adoptiovanhemmille joustavampi kuin muille. Adoptiovanhempien etuudet: Äitiysavustusta voi saada alle 18-vuotiaasta adoptiolapsesta, kun henkilö asuu Suomessa ja adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun 12
Lapsiperheen etuudet www.kela.fi/lapsiperheet antaja on nimennyt lapsen tämän hoitoon. Lapsi voi olla adoptoitu kotimaasta tai ulkomailta. Hakuaika on 2 kuukautta siitä, kun lapsi on saatu hoitoon, mutta avustusta voi hakea heti hoitoon nimeämisen jälkeen. Adoptoiva henkilö voi jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan alle 7-vuotiaana adoptoitua lasta ja saada tältä ajalta vanhempainrahaa (tai osittaista vanhempainrahaa). Jos hän adoptoi avio- tai avopuolison biologisen lapsen, vanhempainrahaa voi saada, jos lapsi on adoptiohetkellä alle vuoden ikäinen ja hän jää vanhempainvapaalle hoitamaan lasta. Vanhempainvapaan aikana ei voi olla ansiotyössä tai päätoimisena opiskelijana. Vanhempainrahaa maksetaan aina vähintään 200 arkipäivältä tai kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää. Adoptiovanhemmilla hakuaika on poikkeuksellisesti 2 kuukautta takautuvasti siitä, kun lapsi on otettu hoitoon. Kelasta voi hakea isyysrahaa tai sitä vastaavaa etuutta (rekisteröidyn parisuhteen naispuoliso) ja pitää isyysvapaata samoin ehdoin kuin muutkin. Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus pitää hoitovapaata kuin muillakin ja saada tältä ajalta lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. Adoptiovanhemmat voivat kuitenkin saada kotihoidontukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Tukea maksetaan alle 2 vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa koulun. Adoptiotuki Jos lapsen adoptoi ulkomailta, Kelasta voi hakea tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea voi hakea, kun kansainvälinen adoptioneuvonnan antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi ja adoptioon on myönnetty adoptioautakunnan lupa. Edellytyksenä on, että henkilö asuu Suomessa vakituisesti*. Adoptiotukea ei makseta, jos lapsen adoptoi Suomesta (sdoptiotuen määrät, ks. Liite). Äitiysavustuslaki 28.5.1993/477 ja asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta 31.10.2002/885 Lastenhoidon tuet Kun vanhempainvapaa on päättynyt, vanhempi voi hoitaa lasta kotona lasten kotihoidon tuen turvin järjestää lapselle yksityisen päivähoidon ja saada lasten kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea tehdä töitä enintään 30 tuntia viikossa ja saada joustavaa hoitorahaa tai laittaa lapsesi kunnalliseen päivähoitoon, mihin on lakisääteinen oikeus. Tällöin ei voi saada Kelasta kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. 13
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Jos perheessä on useampia lapsia, perhe voi valita kullekin lapselleen sopivimman hoidon. Perhe voi siis saada samanaikaisesti sekä kotihoidon että yksityisen hoidon tukea, kun niitä maksetaan eri lapsista. Samasta lapsesta ei makseta molempia tukia. Lisäksi kunta saattaa maksaa perheelle kuntalisää, kun lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kuntalisän määrä vaihtelee kunnittain. Lisätietoa saa kotikunnasta. Lasta on oikeus jäädä hoitamaan palkattomalle hoitovapaalle työsuhteen katkeamatta. Oikeus perustuu työsopimuslakiin sekä virka- ja työehtosopimuksiin. Hoitovapaalla voi olla kunnes lapsi täyttää 3 vuotta (ks. myös osittainen hoitovapaa). Vapaan voi pitää enintään kahdessa osassa lasta kohti niin, että se kestää vähintään kuukauden kerrallaan. Työnantajalle tulee ilmoittaa vapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista. Kotihoidon tuki Kotihoidontukea voi saada, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, ja häntä hoitavat vanhemmat, muu hoitaja (esim. isovanhemmat) tai yksityinen päivähoidon tuottaja*. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä päivähoidossa tai hänelle on varattu kunnallinen päivähoitopaikka. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja perheen tuloista riippuen hoitolisä (määrät, ks. Liite). Perhe voi saada kotihoidon tukea ja vanhempainpäivärahoja samaan aikaan. Kotihoidon tuen hoitoraha ja vanhempainpäiväraha sovitetaan kuitenkin yhteen. Tällöin kotihoidon tukea ei yleensä jää maksettavaksi. Perhe voi saada hoitorahaa, jos sen määrä ylittää päivärahan määrän. Isyysrahaa, jota isä saa äitiys- tai vanhempainrahakaudella (1 18 arkipäivää), ei soviteta yhteen hoitorahan kanssa. Hoitolisää voi saada, jos perheen yhteenlasketut tulot vanhempainpäivärahat mukaan lukien eivät estä sitä. Vanhempainpäivärahoista huomioidaan tuloksi osa, joka ylittää perheen saaman hoitorahan määrän. Kela maksaa lasten kotihoidon tuen sille vanhemmalle tai huoltajalle, joka hoitaa lasta. Tuki maksetaan jälkikäteen joka kuukauden viimeisenä päivänä. Tuki on veronalaista tuloa. Kela tekee siitä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaan. Tällöin pidätysprosentti voi olla liian korkea, jolloin sen voi muuttaa. Lisätietoja www.vero.fi. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea voi saada, jos perheessä on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja*. Yksityisen hoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä päivähoidossa tai hänelle on varattu sieltä hoitopaikka. Osapäiväinen esiopetus vuotta ennen koulun alkua ei estä tuen saamista. 14
Lapsiperheen etuudet www.kela.fi/lapsiperheet Lasten yksityisen hoidon tuki on enintään hoitomaksun suuruinen. Kela maksaa tuen aina vanhemman palkkaamalle hoitajalle. Se maksetaan jälkikäteen kuun viimeisenä arkipäivänä (määrät, ks. Liite). Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin*, on kunnan osapäiväisessä esiopetuksessa vuotta ennen koulun alkua tai aloittaa koulun 6-vuotiaana, hoitoraha on tavanomaista pienempi ja hoitolisä puolitetaan (ks. Liite). Yksityisen hoidon tuen saaminen edellyttää aina, että lapsen hoitaja ei ole saman kotitalouden jäsen on yksityishenkilö, jonka kanssa perhe on tehnyt vähintään 1 kuukauden työsopimuksen tai on päivähoidon tuottaja* (henkilö tai yhteisö). Edellytyksenä on, että päivähoidon tuottaja* on kunnan hyväksymä. Jos lasta hoitaa sukulainen tai muu henkilö, hoitajan kanssa tulee tehdä työsopimus ja maksaa hänelle palkkaa. Yksityisen hoidon tuki on veronalaista. Kela tekee tuesta ennakonpidätyksen ennen kuin maksaa tuen hoitajalle. Jos vanhempi on palkannut yksityisen päivähoidon tuottajan*, tämän tulee työnantajana pidättää ennakko maksetusta palkkaosuudesta sekä lisäksi maksaa sosiaaliturvamaksut. Joustava ja osittainen hoitoraha Joustava hoitoraha Alle 3-vuotiaan lapsen isä tai äiti voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa, kun hänen viikoittainen työaikansa on keskimäärin enintään 30 tuntia. Joustava hoitoraha on porrastettu kahteen tasoon vanhemman työajan mukaan (ks. Liite). Joustavaa hoitorahaa voi saada alle 3-vuotiaan lapsen isä, äiti tai muu huoltaja (myös adoptioperheessä) kumpikin vanhempi yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina (esim. toinen maanantaisin ja toinen perjantaisin) myös vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Joustavaa hoitorahaa voi saada vanhempi, joka tekee töitä viikoittain keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta on töissä työ- tai virkasuhteessa 15
Kelan etuudet pähkinänkuoressa on YEL tai MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrittäjä tai maatalousyrittäjä on apurahansaaja, jolla on MYEL-vakuutus. Joustavaa hoitorahaa voi saada heti, kun vanhempainpäiväraha on loppunut. Sitä saa, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Vanhempi sopii työnantajansa kanssa työajasta. Enintään 30 tunnin keskimääräinen viikoittainen työaika voi jatkua myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta. Joustavaa hoitorahaa ei kuitenkaan makseta enää yli 3-vuotiaasta lapsesta. Osittainen hoitoraha Osittaista hoitorahaa voi saada, jos työaika on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa. Kela maksaa osittaista hoitorahaa seuraavasti: ensi- ja toisluokkalaisen lapsen vanhemmille pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin* kuuluvan lapsen vanhemmille sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen kolmas lukuvuosi loppuu oppivelvollisena esiopetukseen osallistuvan lapsen vanhemmille, kun lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tai aloittaa koulun vuotta säädettyä myöhemmin. Osittaista hoitorahaa voi saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tuen sekä kotihoidon tuen kanssa, jos lasta hoitaa joku muu kuin vanhempi. Lapsi voi myös olla kunnan päivähoidossa. Osittaista hoitorahaa ei voi saada yhtä aikaa vanhempainpäivärahan tai joustavan hoitorahan kanssa. Määrä, ks. Liite. Jos lapsi sairastuu Erityishoitoraha alle 16-vuotiaalle Kelasta voi hakea erityishoitorahaa, jos vanhempi hoitaa lyhyen aikaa sairasta tai vammaista, alle 16-vuotiasta lasta niin, että joutuu olemaan pois töistä. Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla osallistuu 7 15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon tai kuntoutukseen tai hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon. 16
Lapsiperheen etuudet www.kela.fi/lapsiperheet Erityishoitoraha on korvausta ansionmenetyksestä ajalta, jolloin vanhempi on kokopäiväisesti estynyt tekemästä työtäsi, harjoittamasta yritystoimintaa tai ei voi opiskella päätoimisesti lapsen äkillisen sairastumisen tai sairauden vaikeutumisen vuoksi. Erityishoitorahaa voi saada oman lapsen, adoptiolapsen, avio- tai avopuolison lapsen tai sellaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, jota tosiasiallisesti hoitaa vanhemman tavoin. Erityishoitorahan määrä lasketaan samoin kuin sairauspäiväraha, mutta sitä maksetaan aina vähintään vähimmäismäärä. Lisäksi kunnan sosiaalitoimi voi maksaa omaishoidontukea omaiselle, joka hoitaa sairasta tai vammaista lastaan. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224 Lapselle kuntoutusta Vaikeavammainen lapsi, jolle Kela on myöntänyt korotetun tai ylimmän vammaistuen, voi saada Kelasta vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutus voi olla esimerkiksi yksilöterapiaa tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Kursseja voidaan myöntää myös muille kuin vaikeavammaisille lapsille. Kurssiajalta vanhemmille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, kun he osallistuvat kurssille. Koululainen voi hakea Kelasta kalliita ja vaativia apuvälineitä, jos hän ei sairautensa tai vammansa takia voi suoriutua opinnoistaan ilman niitä. Tällaisia ovat esimerkiksi lukutelevisio tai tietokone. Apuvälineitä voidaan myöntää peruskoulun seitsemäsluokkalaiselle tai sitä vanhemmalle koululaiselle, jos hänen opiskelunsa tähtää ammatillisiin opintoihin ja työelämään pääsyyn. Tarkempia tietoja saa Kelan internetsivuilta (www.kela.fi) ja Kelan toimistoista. Osoitteessa www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku ovat Kelan järjestämät kuntoutuskurssit. Tilapäinen hoitovapaa alle 10-vuotiaan sairastuessa Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, vanhempi jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää kumpi tahansa vanhemmista, muttei yhtä aikaa. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Alle 16-vuotiaan vammaistuki Ks. Vammaisetuudet ja palvelut -luku. 17
Kelan etuudet pähkinänkuoressa SAIRAUSVAKUUTUS Lääkekorvaukset Korvausta voi saada lääkkeistä, jotka on lääkemääräyksellä määrätty sairauden hoitoon. Myös pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon määrätyistä perusvoiteista voi saada peruskorvauksen. Terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauksien ehkäisemiseksi määrättyjä lääkkeitä ei korvata. Apteekki vaihtaa lääkevalmisteen halvempaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen, ellei lääkkeen saaja tai lääkäri kiellä vaihtoa. Korvauksen saaminen edellyttää, että lääkettä käytetään annostusohjeen mukaisesti ja sitä ostetaan enintään 3 kuukaudeksi kerrallaan, mahdollisimman edullisina pakkauskokoina. Lisäksi korvauksen saaminen edellyttää aina, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut lääkkeelle, perusvoiteelle ja kliiniselle ravintovalmisteelle korvattavuuden. Jos sitä ei ole vahvistettu, lääke jää kokonaan itse maksettavaksi. Korvauksen saa apteekissa suorakorvauksena*. Korvausta voi myös hakea jälkikäteen Kelasta 6 kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Lääkäriltä voi pyytää erikseen eurooppalaisen lääkemääräyksen, jos aikomuksena on ostaa lääkkeitä toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä. Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta voi hakea korvausta jälkikäteen Kelasta. Korvauksen saaminen edellyttää, että lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi. Viitehintajärjestelmä Osa lääkkeistä kuuluu viitehintajärjestelmään, joka koostuu viitehintaryhmistä. Kukin viitehintaryhmä sisältää keskenään vaihtokelpoisia lääkkeitä. Kaikilla samaan viitehintaryhmään kuuluvilla lääkkeillä on sama viitehinta. Lääkeyritykset ilmoittavat lääkkeiden hinnat neljännesvuosittain Hilalle, joka vahvistaa lääkkeelle viitehintaryhmän ja viitehinnan. Viitehinta lasketaan viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen mukaan seuraavasti: Jos viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen hinta on alle 40 e, ryhmän viitehinta on edullisimman lääkkeen hinta + 1,50 e. Jos viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen hinta on 40 e tai yli, ryhmän viitehinta on edullisimman lääkkeen hinta + 2 e. Kun lääke kuuluu viitehintaryhmään ja sen hinta on viitehintaa kalliimpi, kor- 18
Sairausvakuutus www.kela.fi/sairastaminen vaus lasketaan viitehinnasta. Silloin omavastuuosuuden lisäksi maksetaan lääkkeen myyntihinnan ja viitehinnan erotus, mikä ei kerrytä vuotuista omavastuuosuuttasi. Jos lääkkeen hinta on viitehinnan suuruinen tai sitä edullisempi, korvaus lasketaan todellisesta hinnasta. Jos lääkäri kieltää lääkevaihdon, Kela maksaa korvauksen lääkkeen todellisesta hinnasta, vaikka se kuuluisi viitehintaryhmään. Lääkkeiden hinnoista, korvattavuudesta ja vaihtokelpoisista valmisteista voi hakea tietoa Kelan internetsivujen Lääkehaku-palvelusta, www.kela.fi/laakehaku. Paljonko lääkekorvausta saa? Lääkekorvauksia maksetaan kolmessa korvausryhmässä. Peruskorvaus on 35 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Alempi erityiskorvaus on 65 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, mutta jokaisesta samalla kertaa ostetusta lääkkeestä maksetaan 3 euron omavastuu. Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet Peruskorvauksen saamista on rajoitettu eräissä lääkkeissä. Näitä lääkkeitä korvataan vain hintalautakunnan määrittelemien erityisten käyttöaiheiden mukaisesti. Tällaisia lääkkeitä ovat esim. MS-taudin ja Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet. Tällöin tulee hakea oikeutta rajoitettuun peruskorvaukseen lääkärin kirjoittamalla lausunnolla B, joka toimitetaan Kelaan. Erityiskorvattavat lääkkeet Joidenkin vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Valtioneuvosto päättää erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet (ks. Liite). Kelan päätöksessä kerrotaan näiden sairauksien lääketieteelliset edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta oikeus erityiskorvaukseen voidaan myöntää. Jotta erityiskorvauksen saa apteekissa, siihen tulee hakea oikeutta lääkärin kirjoittamalla lausunnolla B, jonka toimitetaan Kelaan. Oikeus erityiskorvaukseen voi olla määräaikainen tai ilman määräaikaa. Kun oikeus on myönnetty, henkilö saa postitse uuden Kela-kortin, johon on merkitty korvausoikeus ja sen määräaika. Kela maksaa erityiskorvauksen niistä lääkkeistä, jotka on ostettu sen jälkeen, kun lääkärinlausunto B on saapunut Kelaan. Joissain sairauksissa ennen erityiskorvausoikeuden myöntämistä edellytetään elämäntapamuutoksia, joiden vaikutuksia sairauteen seurataan. 19
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Lisäksi joissain sairauksissa vaaditaan vähintään 6 kuukauden säännöllinen lääkkeen käyttö ennen erityiskorvausoikeuden myöntämistä. Kliiniset ravintovalmisteet Kliinisiä ravintovalmisteita voi tarvita henkilö, jolla on esim. maitoallergia tai imeytymishäiriö. Oikeutta kliinisten ravintovalmisteiden perus- tai erityiskorvaukseen haetaan kuten erityiskorvattavissa lääkkeissä (ks. Liite). Lisäkorvaus, kun kustannukset ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden Lääkekuluista saa lisäkorvauksen, jos ne ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ks. Liite. Kun vuotuinen omavastuuosuus ylittyy, Kela lähettää siitä tiedon kirjeellä sekä erillisen ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta apteekkia varten. Lääkkeiden korvattavuudesta ja korvausoikeuksista sekä lääkevaihdosta on tietoa Lääkehaussa internetissä www.kela.fi/laakehaku. Yksityisen sairaanhoidon korvaukset Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista näille määritellyn taksan* mukaan. Korvauksen saa usein jo vastaanotolla suorakorvauksena* näyttämällä Kelakorttia. Sitä voi myös hakea jälkikäteen Kelasta 6 kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Julkisen terveydenhuollon* kustannuksia Kela ei korvaa. Jotkut työnantajat ovat myös järjestäneet sairaanhoidon osana työterveyshuoltoa. Korvauksia ei saa esim. toimistokuluista hoitopäivä-, leikkaussali- tai poliklinikkamaksuista ennaltaehkäisevän hoidon maksuista (paitsi hammashoidossa) lääkärintodistuksesta esim. ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä, työhöntulotarkastusta tai eläkkeen hakemista varten ajalta, jolloin henkilö on hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa, kuten vanhainkodissa. Lääkärinlausunnon kustannuksista voi hakea korvausta, jos lausunto on annettu Kelan etuuksia varten. Muiden lääkärinlausuntojen korvaaminen kannattaa selvittää erikseen Kelan toimistossa. 20
Sairausvakuutus www.kela.fi/sairastaminen Korvaukset lääkärikäynnistä yksityisellä lääkärillä Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista. Korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Edellytyksenä korvauksien saamiselle on, että hoito on sairauden vuoksi tarpeellista. Taksa on usein määrältään pienempi kuin yksityislääkärin perimä palkkio. Jos palkkio on pienempi kuin taksa, korvaus maksetaan perityn palkkion mukaan. Jos henkilö on hankkinut yksityisen sairausvakuutuksen, hän voi hakea korvausta Kela-korvauksen lisäksi vakuutusyhtiöltään. Korvaukset tutkimuksista ja toimenpiteistä Yksityislääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Korvausta saa niistä hoidoista ja tutkimuksista, joihin on saatu lääkäriltä lähete. Tällaisia ovat laboratorio- ja radiologiset tutkimukset psykologiset tutkimukset sairaanhoitotoimenpiteet sytostaattihoidot fysioterapia. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että hoitoa tarvitaan sairauteen ja hoito on annettu vuoden sisällä siitä päivästä, jolloin lääkäri on antanut määräyksen. Jos lääkäri määrää samalla kertaa useamman toimenpiteen hoitosarjan, korvauksen saa enintään 15 hoitokerrasta. Yksityisen hammashoidon korvaukset Korvausta saa yksityisen hammaslääkärin antamasta suun ja hampaiden hoidosta sekä hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista, radiologisista ja laboratoriotutkimuksista sekä lääkkeistä ja matkoista, jotka liittyvät hammashoitoon. Korvauksen saa usein jo vastaanotolla suorakorvauksena* näyttämällä Kela-korttia. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen Kelasta 6 kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Yksityisen hammaslääkärin palkkioista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Suun ja hampaiden tutkimus korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Hammaslääkärin määräämistä radiologisista ja laboratoriotutkimuksista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Suuhygienistin hoidosta korvaus on taksan* määrä. 21
Kelan etuudet pähkinänkuoressa Suuhygienistin hoidon on aina perustuttava hammaslääkärin tekemään tutkimukseen ja hoidon suunnitteluun. Korvausta ei voi saada julkisen terveydenhuollon kustannuksista proteettisista toimenpiteistä, kuten irtoproteeseista tai niiden korjauksista, hammaskruunuista, -silloista tai -implanteista hammasteknisestä työstä oikomishoidosta (paitsi erityisin perustein) ajalta, jolloin henkilö on hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa. Hammashoito rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille Rintamaveteraanit ja miinanraivaajat saavat hammashuollon korvauksina hammaslääkärin tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta sekä protetiikan kliinisestä työstä vahvistetun taksan määrän* proteesien teknisestä työstä vahvistetun taksan määrän* erikoishammasteknikon suorittamasta kokoproteesihoidosta hammaslääkärin tutkimuksen ja lähetteen perusteella muusta hammashoidosta vahvistetun taksan määrän*. Rintamaveteraanilta edellytetään rintamasotilas-, rintamapalvelus-, veteraanitai rintamatunnusta ja miinanraivaajalta Sota-arkiston todistusta. Hammashoidossa todisteena voi esittää myös kuvallisen Kela-kortin, jossa on joko R- tai MR-tunnus. Matkakorvaukset Korvausta voi saada matkoista sairaanhoitoon ja lääkärin määräämään tutkimukseen sekä Kelan kuntoutukseen. Vaikka hoitopaikan voi valita kaikista Suomen terveyskeskuksista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa yleensä matkan lähimpään yksityisen tai julkisen terveydenhuollon* lääkäriin tai hoitolaitokseen pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan (esim. junalla tai linja-autolla). Oman auton kustannuksiksi sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut 0,20 e/km. Kelan kuntoutuksen matka korvataan siihen laitokseen, jossa kuntoutus pidetään. Kela ei korvaa erikseen lääkkeidenhakuun apteekkiin tehtyä matkaa. Jos matkalla tutkimuksen joudutaan yöpymään hoidon tai liikenneolosuhteiden vuoksi, Kelasta voi saada yöpymisrahaa. Saattajan matkakuluja korvataan, mikäli hoitohenkilökunta katsoo saattajan tai perheenjäsenen osallistumisen 22
Sairausvakuutus www.kela.fi/sairastaminen hoitoon tarpeelliseksi. Kun veteraani osallistuu Valtiokonttorin kuntoutukseen, Kela maksaa hänen matkakulunsa kokonaan. Korvausten määrät, ks. Liite. Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuuden (ks. Liite) täyttymistä. Kun se on täyttynyt, Kela lähettää postitse matkakustannusten omavastuukortin*. Korttia näyttämällä ei tarvitse maksaa matkasta kuljettajalle, jos tämä on tehnyt Kelan kanssa valtakirjasopimuksen. Jos matkasta peritään maksu, matkakuluista voi hakea korvausta jälkikäteen 6 kuukauden kuluessa. Vuotuista omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huomioon asiakkaan, saattajana tarvitun perheenjäsenen tai muun saattajan matkakustannusten omavastuuosuudet sekä sitä pienemmät matkakustannukset, joista on haettu korvausta 6 kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Kun sairastut ulkomailla Henkilön, joka sairastuu äkillisesti ollessaan tilapäisesti, esim. lomamatkalla toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, tulisi saada henkilöllisyystodistusta ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä sairaanhoitoa samoin ehdoin ja kustannuksin kuin maassa vakituisesti asuvat. Jos korttia ei ole mukana, korvauksia voi hakea jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV 128. Kela korvaa kustannukset henkilön valinnan mukaan joko hoitoa antaneen maan tai Suomen lainsäädännön perusteella. Kun toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen saapunut sairastuu yllättäen, hän saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä sairaanhoitoa samoilla kustannuksilla ja menettelyillä kuin Suomessa asuva. Muista maista tulevia koskevat erilaiset periaatteet. Jos henkilö hakeutuu omatoimisesti toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin hoitoon, hänellä on oikeus saada sairaanhoitokorvauksia maksamistaan lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista ja heidän määräämiensä tutkimusten ja/tai hoidon sekä lääkeostojen kustannuksista. Sairaanhoitokorvauksia haetaan jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV 128. Korvausta voit saada niin julkisten kuin yksityisten palveluntarjoajien toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä antamasta hoidosta. Matkakustannukset korvataan siten kuin matka olisi tehty siihen lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan Suomessa, jossa saisi tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon. On mahdollista hakea myös ennakkolupaa hakeutua hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin. Ennakkolupaa haetaan Kelasta hakemuslomakkeella SV 129. Kela myöntää ennakkoluvan, jos kotikunnan julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä. Ennakkoluvalla saa sairaanhoidon hoitoa antavan valtion käytännön ja periaatteiden mukaan. Hoidosta maksetaan itse vain hoitoa antavan valtion lansäädännön mukainen asiakasmaksu. 23