KÄVIJÄTUTKIMUS. Oulujärven retkeilyalueen. Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut. Sari Pulkka 2018

Samankaltaiset tiedostot
Evon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Urho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus

Suomenlinnan kävijätutkimus Suomenlinnan hoitokunta ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...

Suomenlinnan kävijätutkimus 2018

Vesillä virkistäytyjien profiilit

JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto

Kansallispuistojen luokitus

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Pyhä-Luoston kansallispuisto Kävijätutkimus tiivistelmä

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Autotalli.com kävijäprofiili. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE

Vallisaari KÄVIJÄTUTKIMUS Tiivistelmä

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Majoitusliikekysely 2009

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Ohjelma...

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl)

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Rokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Siika ja Harri Blue care kalastusprojekti lapsille

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Ärjä Masterplan FT Anni Koskela Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut , MetsäBio-seminaari

Syötteen kävijätutkimus 2010

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit...

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Aulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

Transkriptio:

Oulujärven retkeilyalueen KÄVIJÄTUTKIMUS 2018 Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut Sari Pulkka 2018 Kuvat: Soili Jussila/Vastavalo, Sari Pulkka/MH, Saara Airaksinen/MH

Oulujärvi Kainuun meri! Oulujärvi on Kainuun oma meri. Retkeilyalueen upeat saaret ja hiekkarannat houkuttelevat veneilijöitä ja melojia, ja Manamansalon tavoittaa myös autolla. Veneily onnistuu ilman omaakin venettä, sillä soutuveneitä ja kajakkeja voi myös vuokrata. Oulujärven retkeilyalue 2018 Perustamisajankohta Oulujärven retkeilyalue on perustettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1993 Retkeilyalueen päätavoite on retkeily- ja ulkoilutoiminta. Sijainti Oulujärven retkeilyalue sijaitsee Vaalan kunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Pinta-ala Retkeilyalueen pinta-ala on 8030 ha ja siihen kuuluu sekä maa-, että vesialueita. Palvelut 1 autiotupa 2 takkatupaa 3 laavua 2 kotaa 1 puolikota 4 tulentekopaikkaa Retkeilyreitit helppokulkuinen polkureitistö, joka kulkee avarissa mäntymetsissä ja rantatöyräillä. Reitistöstä 14 km sijaitsee Manamansalossa ja 4 km Kuostossa. Käyttömuodot Retkeily, erätalous, metsätalous Muut palvelut Alueella sijaitseva Manamansalon leirintäalue toimii Oulujärven retkeilyalueen pääasiallisena opastuspaikkana. Leirintäalue on etenkin lapsiperheiden ja karavaanarien suosiossa. Alueella on hyvin varusteltuja mökkejä 18 kappaletta sekä 150 paikkaa matkailuautoille ja asuntovaunuille. Lisäksi alueella voi telttailla. Leirintäalue on auki kesäkauden.

Suosittu retkeily- ja virkistysalue Vuonna 2017 Oulujärven retkeilyalueelle tehtiin yli 36 000 käyntiä. Eniten kävijöitä alueella vierailee heinäkuussa. Käyntimääriä seurataan jatkuvasti maastossa olevilla elektronisilla kävijälaskureilla. Kävijäseurannan digitalisointi hankkeen myötä retkeilyalueelle asennettiin kaksi uutta etäluettavaa kävijälaskuria, joiden ansiosta käyntimäärien seuranta täsmentyy entisestään. Upea paikka! Tulemme lasten kanssa tänne retkeilemään joka vuosi 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Käyntimäärät kuukausittain vuosina 2015-2017 2015 2016 2017

Oulujärvi digitalisaatiohankkeen pilottikohteena Oulujärven retkeilyalue oli yksi kolmesta pilottikohteesta, joilla testattiin aineistonkeruuta mobiililaitteella sekä uudistettiin kävijätutkimuksen raportoinnin käytäntöjä. Muut kohteet ovat Evon ja Inarin retkeilyalueet. Pilotointi liittyi vuonna 2018 toteutettavaan, maaja metsätalousministeriön rahoittamaan kävijäseurannan digitalisaatio hankkeeseen. Aikavälillä 1.6.-31.8.2018 toteutettu kävijätutkimus oli järjestyksessä kolmas. Edellinen Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus on vuodelta 2011. Vastauksia saatiin yhteensä 331, joista 140 kpl oli mobiilivastauksia. Vastauslomake oli saatavilla tabletissa sekä englanniksi että suomeksi. Vastaajista 99 % käytti suomenkielistä lomaketta. Vastaustapa kpl % Paperilomake haastattelupaikalla asiakkaan täyttämänä 42 13 Paperilomake kylmäpisteellä asiakkaan täyttämänä 141 43 Paperilomake postitse 8 2 Mobiilivastaus 140 42 Kävijätutkimuksen aineistonkeruussa käytössä oli kolme mobiililaitetta, jolla kävijät pääsivät täyttämään vastauslomakkeen ASTA-mobiilisovelluksessa Yhteensä 331 100

Kävijätutkimuksen otos edustaa kaikkia retkeilyalueen kävijöitä 2 Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimuksen haastattelupaikat sekä haastattelupaikkakohteiset vastausten tavoitemäärät määriteltiin kävijävirtojen jakautumisen perusteella. Keruupisteet ja niistä tavoiteltava havaintojen lukumäärä jaettiin samassa suhteessa kävijöiden määrän ja alueellisen jakautumisen kanssa. Vastausten kokonaiskertymä mukaili hyvin suunniteltua otantaa ja siten myös kävijälaskennan mukaisia kävijävirtoja. Haastattelupaikkakohtaisissa keruumäärissä sen sijaan oli isojakin heittoja. Lämmin kesä näkyi huomattavasti suurempina saarikohteiden kävijämäärinä ja puolestaan kalastuskohteissa (Iso-Peura, Särkinen) oli oletettua vähemmän kävijöitä. 2 Haastattelupaikka kpl % 2 Manamansalon satama 84 26 Särkisen laavu 59 18 Iso-Peuran takkatupa 17 5 Särkisen tulipaikka 20 6 Honkinen 15 5 Vaalan satama 7 2 Reimikari 7 2 Kuosto 27 8 Kuosto 14 4 Kaarresalo 21 6 Makkaraniemi 56 17 Yhteensä 327 100 2 Keruupäiviä kertyi yhteensä 46 ja ne jaettiin tasaisesti kesä-, heinä- ja elokuulle. Heinäkuussa kerättiin 50 % vastauksista.

Lapsiperheiden ja karavaanareiden suosima Oulujärven retkeilyalue on ennen kaikkea perhekohde. Alle 15 - vuotiaiden lukumäärä suhteessa seurueen kokoon on kasvanut hieman vuodesta 2011, sillä jopa 38 % seurueen kävijöistä on alle 15-vuotitaita. Kävijöistä jopa 81 % saapuu alueelle oman perheen seurassa ja seurueen yleisin koko on 2-5 henkilöä. Vastaajista 11 % saapui retkeilyalueelle ystävien kanssa ja 10 % oli yksin saapuvia. Kävijöistä 8 % on paikallisia asukkaita ja matkailijoiksi luokiteltavien kävijöiden määrä on kasvanut vuodesta 2011. Kotimaan matkailijat saapuvat yleisimmin lähellä sijaitsevista asutuskeskuksista, kuten Oulusta tai Kajaanista. Ulkomaalaisia matkailijoita oli vain neljästä eri Euroopan maasta. 80 70 Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan jaoteltuna 60 50 40 30 20 10 0 0-14 15-24 25-34 35-44 34-54 55-64 65- mies nainen kaikki Kävijätyypit 2018 Seurueen koko 2018 Kävijätyyppi kpl % Seurueen koko kpl % Paikallinen asukas 24 8 yksin 31 10 Kotimainen matkailija 288 91 2-5 hengen seurue 246 79 Ulkomainen 5 1 6 tai useamman hengen 38 12 matkailija seurue Yhteensä 317 100 Yhteensä 325 100

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Oulujärven retkeilyalue on selkeästi kesäkohde. Alueella on mainiot kalavedet sekä aloittelijoille että konkareille, ja Oulujärvi sopiikin hyvin koko perheen kalastuskohteeksi. Oulujärven vaihtelevassa maastossa ja metsissä on helppo patikoida tai pulahtaa uimaan. Kävijät harrastavat Oulujärven retkeilyalueella useimmiten luonnosta nauttimista, kävelyä, retkeilyä ja luonnon tarkkailua. Useimmat osallistuvat käynnillään 4-6 aktiviteettiin. Kävijöiden tärkein aktiviteetti oli selkeästi luonnosta nauttiminen (<30%). Tämän jälkeen tulivat kalastus, uinti, retkeily ja veneily. Naisten ja miesten tärkeimmän harrastuksen välillä oli eroa. Miehet ilmoittivat tärkeimmäksi harrastuksekseen kalastuksen (25%) ja naiset luonnosta nauttimisen (38%). Vuonna 2011 tehtyyn tutkimukseen verrattuna mm. leiriytyminen leirintäalueella ja kävely olivat menettäneet suosiotaan ja tilalle oli noussut luonnosta nauttiminen.

Retkeile patikoiden tai meloen Kävijöistä 83 % ilmoitti vierailevansa Manamansalossa tämän käynnin aikana. Saarikohteista selkeästi suosituimpia olivat Kuosto ja Kaarresalo, joissa ilmoitti käyvänsä 20 % ja 13% kävijöistä Kävijöistä 62 % yöpyy Oulujärven retkeilyalueella. Kun mukaan otetaan myös lähialue (Vaala ja Paltamo), niin yöpyjien määrä on jopa 84 %. Keskimäärin yöpymisvuorokausia tulee Oulujärven retkeilyalueella 3 vrk/kerta ja päiväkävijöillä 4 h/kerta. Suosituin yöpymismuoto on retkeilyalueella asuntoauto tai -vaunu ja seuraavaksi tulevat vuokramökki, oma majoite (laavu, teltta tms.) ja vene. Lähialueella yövytään mieluiten omassa mökissä, jonka jälkeen tulevat asuntoauto tai -vaunu, vuokramökki tai oma majoite. Oulujärven retkeilyalueella liikutaan omin voimin keskimäärin 10 km yhtä käyntikertaa kohden. Vastaajista 83 % liikkuu patikoiden ja keskimäärin kävijät patikoivat käynnillään 9,5 km. Pisimmät keskimääräiset matkat tehdään meloen. Liikkumistapa ja kuljettu matka Liikkumistapa Vastanneita Kuljettu matka keskimäärin Patikoiden 228 9,5 Soutaen 34 2,7 Juosten 39 6,8 Meloen 34 13,3 Vastanneita yhteensä 247 10,3 Vastaajien käyntikohteet Käyntikohde kpl Manamansalo 270 Kuosto 66 Kaarresalo 43 Muualla 30 Ylä-Mulkku 20 Reimikari 15 Karhusaari 12 Ykspisto 8

Yhteisiä luontokokemuksia Kävijätutkimukseen vastanneet pitävät luonnon kokemista, maisemia ja rentoutumista tärkeimpinä syinä käynnilleen Oulujärven retkeilyalueella. Vähiten painoarvoa saivat tutustuminen uusiin ihmisiin, jännityksen kokeminen ja omien taitojen kehittäminen. Kävijöistä 60 % ilmoitti Oulujärven retkeilyalueen matkan ainoaksi tai tärkeimmäksi kohteeksi. Muiksi kohteiksi nimettiin oma mökki, Ärjänsaari, Oulujärvi kokonaisuudessaan ja Rokua. Vain 5 % oli poikennut retkeilyalueella suunnittelematta. Tällöin ensisijainen kohde oli ollut useimmiten oma mökki. Kävijöistä 79 % on käynyt Oulujärven retkeilyalueella aikaisemmin. Keskimäärin käyntikertojen määrä viimeisimmän 5 -vuoden aikana, on 20 kpl.

Oulujärven retkeilyalue täyttää melko hyvin kävijöiden odotukset Kävijöiden ennakko-odotukset Oulujärven retkeilyalueen luonnonympäristöstä täyttyi erittäin hyvin (4,7). Harrastusmahdollisuuksiin sekä reitteihin ja rakenteisiin oltiin myös melko tyytyväisiä. Heikoiten odotukset täyttivät yrittäjien tuottamat palvelut (3,6). Valmiiksi annetuista vastauksista yli puolet kävijöistä oli sitä mieltä, ettei mikään tekijä häirinnyt heitä Oulujärven retkeilyalueella. Luonnonympäristön käsittely häiritsi valmiiksi annetuista vaihtoehdoista kävijöitä eniten. Avoimeen kohtaan oli vastannut 29 henkilöä. Heistä yli 40% oli ilmoittanut, että heitä on häirinnyt jokin muu erittäin paljon tai melko paljon vierailun aikana Ennakko-odotusten täyttyminen Käyntiä häiritsevät tekijät Ihanaa, että tällaista paikkaa ylläpidetään yrittäjien tuottamat palvelut retit ja rakenteet harrastusmahdollisuudet luonnonympäristö 0 20 40 60 80 100 erittäin huonosti melko huonosti keskikertaisesti melko hyvin erittäin hyvin liiallinen kävijämäärä luonnonympäristön käsittely maaston roskaantuneisuus maaston kuluneisuus 0 20 40 60 80 100 erittäin paljon melko paljon keskikertaisesti melko vähän ei lainkaan

Maisema miellyttää Oulujärvellä Vastaajat olivat tyytyväisimpiä maiseman vaihteluun Oulujärven retkeilyalueella (4,4). Myös polttopuuhuoltoon, pysäköintipaikkoihin, yleiseen siisteyteen, tulentekopaikkoihin ja laavuihin oltiin erittäin tyytyväisiä. Huonoimman arvion saivat selkeästi laiturit (3,0). Kävijät olivat melko tyytyväisiä palveluiden määrään kokonaisuudessaan Oulujärven retkeilyalueella (4,2). Vastaajista jopa 89 % oli palveluiden määrään kokonaisuudessaan joko melko tyytyväinen ja erittäin tyytyväinen. Tyytyväisuus palveluiden määrään on parantunut vuodesta 2011 (keskiarvo tuolloin 4,1). Hieno paikka! Kiitos kun huolehditte näiden paikkojen kunnossapidosta

Tyytyväisiä kävijöitä Kävijätyytyväisyysindeksi on luku, joka on laskettu seuraavien osatekijöiden keskiarvona: mielipiteet palveluista ja ympäristön laadusta, ennakko-odotusten toteutuminen ja käyntiä häirinneet tekijät. Oulujärven retkeilyalueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi on 4,14. Indeksillä kuvataan kävijöiden yleistä tyytyväisyyttä kyseiseen käyntiinsä retkeilyalueella. Vuoden 2011 kävijätyytyväisyysindeksi 4,31. Kävijätyytyväisyys on huonontunut hieman viimeisen 7 vuoden aikana.

Oulujärven retkeilyalue tuo taloudellista hyvinvointia lähialueelle Vastaajat arvioivat kuluttavansa rahaa käynnillään keskimäärin 43 euroa. Retkeilyalueella tai sen lähialueilla yöpyneet arvioivat kuluttavansa keskimäärin 53 euroa ja päiväkävijät 17 euroa. Kotimaan matkailijat kuluttivat keskimäärin eniten ja lähialueen asukkaat vähiten. Kävijät käyttivät eniten rahaa käyntikerrallaan ruokaan ja muihin vähittäiskauppaostoksiin. Seuraavaksi eniten rahaa käytettiin majoittumiseen ja huoltamo-ostoksiin. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuoden 2017 käyntimäärällä laskettuna noin 1,23 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 14 henkilötyövuotta. Retkeilyalueen lähialueen ulkopuolelta saapuvat matkailijat tuottavat selkeästi euromääräisesti suurimman tulovaikutuksen alueelle ja majoittujien tuottamat kokonaisvaikutukset ovat yli 12 kertaiset päiväkävijöihin verrattuna. Paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset ovat 36% suuremmat kuin vuonna 2011 (765 195 ). Oulujärven retkeilyalueen paikallistaloudelliset vaikutukset Kokonaisvaikutus Minimivaikutus* 1,23 milj. 0,71 milj. 14 htv 8 htv *Minimivaikutus kuvaa niiden kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikalliseen talouteen ja työllisyyteen, joille Oulujärven retkeilyalue oli matkan tärkein tai ainoa kohde.

Retkeily lisää terveyttä ja hyvinvointia Yli 80 % kävijöistä on sitä mieltä, että käynti Oulujärven retkeilyalueella lisäsi heidän kokemaansa terveyttä ja hyvinvointia. Eniten käynnin koettiin lisäävän psyykkistä hyvinvointia. Yksi vastaaja oli sitä mieltä ettei käynnillä ollut positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijät arvottivat terveys- ja hyvinvointivaikutukset keskimäärin 393 euron arvoisiksi. Vastanneiden antamat rahalliset arvot vaihtelivat 5-4 000 euroon. Vastausten mediaani oli 200 euroa, jota voidaan pitää luotettavimpana arviona kuvaamaan käynnin tuottamia euromääräisiä terveyshyötyjä. Koetut terveys- ja hyvinvointivaikutukset Fyysinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi 0 20 40 60 80 100 täysin erimieltä jonkinverran erimieltä ei samaa eikä erimieltä jonkinverran samaamieltä täysin samaamieltä Luonnonläheisyys on henkireikä kiireiseen arkeen. Työn vastapainoa on retkeillä ja kalastaa kotimaassa

Kiitos