Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus
|
|
- Kauko Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173
2 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Keihäslampi. Kuva: Metsähallitus / Sirke Seppänen Metsähallitus 2012 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)
3 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus
4 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 4808/52/2012 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ retkeilyalue, Natura alue Hossan retkeilyalue Hossa FI Pohjanmaan luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Sirke Seppänen JULKAISUN NIMI Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus TIIVISTELMÄ Vuonna 1979 perustettu Hossan retkeilyalue sijaitsee Kainuussa, Suomussalmen kunnan pohjoisosassa. Retkeilyalueen pinta-ala on ha, josta ha kuuluu Natura suojelualueverkostoon. Hossassa vierailee vuosittain noin kävijää, joista suurin osa on suomalaisia. Hossan retkeilyalueen kävijätutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2011 ja 2012, kahdessa eri osassa. Kesä- ja syyskävijöitä tavoiteltiin , talvikävijöiden mielipiteitä kartoitettiin Kävijätutkimuksella saatiin selville kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä retkeilyalueen hoidosta ja kehittämistarpeista. Tutkimuksessa selvisi myös kävijärakenne ja käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä mielipiteitä Hossan retkeilyalueen kalastusjärjestelyistä. Kävijöistä 84 % yöpyi alueella. Suosituimmat käyntikohteet olivat luontokeskus, Huosilampi ja Värikallion kalliomaalaukset. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 4,7 tuntia, yöpyjät noin kolme vuorokautta. Suurin kävijäryhmä oli vuotiaat. Useimmiten retkeilyalueelle saavuttiin 2 5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä. Tärkeimpiä syitä saapua Hossan retkeilyalueelle olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa, poissaolo melusta ja saasteista ja henkinen hyvinvointi. Suosituimmat harrastukset retkeilyalueella olivat retkeily, kalastus, luonnon tarkkailu ja eväsretkeily. Kävijöiden odotukset täyttyivät retkeilyalueella hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti leirintäalueen palvelut, retkeilyalueen polttopuuhuolto, pysäköintipaikat, tulentekopaikat ja laavut sekä maiseman vaihtelevuus. Eniten kehitettävää olisi jätehuollon toteuttamisessa ja ohjauksessa, erityistarpeiden huomioonottamisessa ja reittien opasteissa ja viitoituksissa. Kalastajat pitivät tärkeinä saalisvarmuutta, omaa rauhaa ja kaunista ympäristöä. Tyytyväisimpiä oltiin kalastuslupien saatavuuteen ja tyytymättömimpiä saalisvarmuuteen. Hossan retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 2,3 miljoonaa euroa ja 31 henkilötyövuotta vuoden 2011 käyntimäärällä laskien. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Hossan retkeilyalue, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ 64 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA
5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER 4808/52/2012 TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD statens strövområde, Natura 2000-område Hossa strövområde Hossa FI REGIONENHET Österbottens naturtjänster FÖRFATTARE Sirke Seppänen PUBLIKATION Besökarundersökning i Hossa strövområde SAMMANDRAG NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER SERIENS NAMN OCH NUMMER ISSN-L ISSN (ONLINE) Hossa strövområde grundades år 1979 och ligger i norra delen av Suomussalmi kommun i Kajanaland. Strövområdets areal är ha, av vilken ha ingår i Natura 2000-nätverket av skyddade områden. Hossa har årligen ca besökare, av vilka största delen är finländare. Materialet till besökarundersökningen i Hossa strövområde insamlades åren 2011 och 2012, i två etapper. Sommar- och höstbesökarnas åsikter utreddes och vinterbesökarnas Med besökarundersökningen fick man information om besökarnas upplevelser av och åsikter om nationalparkens skötsel och utvecklingsbehov. Även besökarstrukturen och besökens områdesvisa och tidsmässiga fördelning utreddes. Därtill undersöktes besökarnas penninganvändning och dess effekt på den lokala ekonomin samt besökarnas åsikter om fiskearrangemangen i Hossa strövområde. Hela 84 % av besökarna övernattade i området. De populäraste besöksmålen var naturumet, Huosilampi och hällmålningarna vid Värikallio. Dagsbesökarna vistades i genomsnitt 4,7 timmar i området, övernattarna ca tre dygn. Den största besökargruppen bestod av åringar. Merparten av besökarna kom till strövområdet i sällskap på 2 5 personer, som bestod av familjemedlemmar. De viktigaste orsakerna till besöken i Hossa strövområde var att beundra landskapen, att få uppleva naturen, att koppla av, att vara tillsammans med det egna sällskapet och att komma bort från buller och föroreningar och få uppleva psykiskt välmående. De populäraste aktiviteterna bland besökarna i strövområdet var att idka friluftsliv, att fiska och att göra naturobservationer och picknickar. Besökarnas förväntningar på strövområdet uppfylldes väl. Besökarna var nöjda med kvaliteten på och mängden av tjänster. Mest beröm fick tjänsterna i campingområdet, vedhanteringen i strövområdet, parkeringsplatserna, eldplatserna och skärmskydden samt det varierande landskapet. Mest förbättringar önskade sig besökarna i de tjänster som har att göra med styrning och genomförande av avfallshanteringen, beaktande av specialbehov och ledernas infotavlor och skyltar. De som fiskade i området ansåg att faktorer som fångstsäkerhet, egen frid och ro samt vacker miljö är viktiga. Nöjdast var de med den goda tillgången på fisketillstånd och missnöjdast med fångstsäkerheten. Strövområdets besökares totala inkomsteffekt på området var 2,3 miljoner euro per år och sysselsättningseffekten 31 årsverken utgående från besökarantalat år Hossa, stövområde, besökarundersökning Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B ISBN (PDF) SIDANTAL 64 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS
6 Sisällys 1 JOHDANTO KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Alueen kuvaus Aineisto ja menetelmät TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetiedot Käynti Hossan retkeilyalueella Kohteen tärkeys Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Käyntien alueellinen jakautuminen Käynnin kesto ja toistuvuus Saapuminen alueelle Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Tietolähde Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kävijöiden odotusten toteutuminen Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Valinnaiset ja aluekohtaiset kysymykset Mielipiteet Hossan retkeilyalueen kalastuspaikoista ja -palveluista Eri tekijöiden merkitys kalastuksessa Aiemmat kalastuskerrat Hossan retkeilyalueella Vapaamuotoiset ajatukset TULOSTEN TARKASTELU Yhteenveto Vertailu aiempiin tutkimuksiin LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hossan retkeilyalueen kävijätutkimuksen otantakehikko Liite 2 Aineiston keruuaikataulu ja sen toteutuminen Hossan retkeilyalueella Liite 3 Vastanneiden asuinkunnat Liite 4 Vastaajien ilmoittamat matkan muut kohteet Liite 5 Muut käyntikohteet Hossan retkeilyalueella Liite 6 Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin Liite 7 Suomenkielinen kyselylomake... 60
7 1 Johdanto Hossan retkeilyalue on perustettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna Hossa ja naapurikunnassa Taivalkoskella sijaitseva Kylmäluoma ovat Suomen ensimmäiset valtion retkeilyalueet. Retkeilyalueiden tehtävänä on tarjota monipuolisia, luonnonmukaisesti ja helposti saavutettavia virkistysympäristöjä sekä mahdollisuuksia oppia uusia asioita luonnosta ja luonnonvarojen käytöstä. Hossan vaihtelevat metsät ja vesistöt tarjoavat alueella vieraileville monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Siellä on myös paljon kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä, kuten Värikallion kalliomaalaukset. Hossa on Suomussalmen kunnan suosituimpia käyntikohteita. Metsähallitus vastaa retkeilyalueen hoidosta ja ylläpitää alueen rakenteita. Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmia vuosina 1977, 1992 (Metsähallitus 1992) ja 2004 (Metsähallitus 2006). Seuraavan hoito- ja kävijäsuunnitelman laadinta aloitetaan syksyllä Retkeilyalueella on tehty aiemmin kaksi kävijätutkimusta. Vuoden 2001 kävijätutkimus (Metsähallitus 2002) tehtiin hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaa varten. Toinen kävijätutkimus tehtiin vuonna 2007 (Seppänen 2008), ja sillä haluttiin selvittää kävijöiden harrastuksia ja toiveita alueen kehittämiseksi. Nyt tehdyssä kävijätutkimuksessa haluttiin selvittää kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä retkeilyalueen hoidosta ja kehittämistarpeista. Kalastavilta kävijöiltä haluttiin kuulla mielipide nykyisistä kalastusjärjestelyistä. Vuoden 2007 tutkimuksessa oli myös Villin Pohjolan palveluihin sekä Hossan retkeilyalueella tehtäviin metsätaloustoimiin liittyviä kysymyksiä. Nämä jätettiin nyt pois, koska Villi Pohjola hoitaa asiakaskontaktinsa, ja maisemanäkökulma saatiin selville mukana olevilla muilla kysymyksillä. Näin myös kysymyslomake saatiin pysymään kohtuullisen lyhyenä. 7
8 2 Kävijätutkimuksen toteutus 2.1 Alueen kuvaus Hossa sijaitsee Kainuussa Suomussalmen kunnan koillisosassa, lähellä Kuusamoa ja Venäjän rajaa (kuva 1). Suomussalmen keskustasta ja Kuusamosta on Hossaan matkaa noin 100 kilometriä ja molemmista pääsee retkeilyalueelle julkisilla kulkuneuvoilla. Kuva 1. Hossan retkeilyalueen sijainti. Metsähallitus 2012, Maanmittauslaitos 1/MLL/2012. Hossan retkeilyalue on mäntyvaltaista, kuivaa kangasta, jota halkovat kolmen vesireitin virtavedet. Alueen lukuisat järvet ja lammet ovat kirkasvetisiä, ja niissä on runsas luontainen taimen-, harjus- ja siikakanta. Suoalueita on paljon, mutta ne ovat pieniä. Jääkauden sulamisvedet muovasivat alueelle laajan, jyrkkärinteisen harjumuodostelman. Harjujen vieressä on syviä, usein veden peittämiä suppakuoppia. Retkeilyalueella tavattu lajisto on Kainuulle tyypillistä. Alueella on havaittu kaikkia neljää suurpetoa. Hossan retkeilyalue kuuluu Hossa Irni-paliskuntaan, jossa on noin eloporoa. Retkeilyalueella on nähtävissä myös vanhoja poronhoitoon liittyviä rakennelmia, kuten esimerkiksi Honkavaaran poroaita ja porotallit. Retkeilyalueelta on löydetty paljon kulttuurihistoriallisia jäänteitä. Tunnetuin ja arvokkain nähtävyys ovat Värikallion kalliomaalaukset, jotka ovat vuoden takaa. Kalliomaalauksille pääsee kesäisin merkittyä polkua pitkin ja talvella hiihtouraa myöten. Muita kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä ovat mm. Papinpetäjä sekä vanhat pyyntikuopat ja uiton aikaiset rakenteet. Retkeilyalueella on lähes 100 kilometriä merkittyä polkureitistöä. Polut kulkevat harjujen päällä ja myötäilevät alueen vesistöjä. Kosteikot on pitkostettu ja vesistöjen ylityksiin on rakennettu siltoja. Koneellisesti ylläpidettävää hiihtolatureitistöä on 60 kilometriä. Kesä- ja talvireittien varsilla on paljon tulentekopaikkoja ja muuta taukovarustusta (taulukko 1 ja kuva 2). Luontokeskuksen läheltä lähtee 3 kilometriä pitkä luontopolku, jonka varrella on alueesta kertovia opastetauluja. Osa luontopolusta soveltuu pyörätuolilla kuljettavaksi. 8
9 Virtavedet muodostavat helpohkon reitistön vesiretkeilyyn. Melontareittejä Hossassa on yhteensä 60 kilometriä, ja vesiä pitkin pääsee vaikka Oulujärvelle tai Ouluun saakka. Alueen kirkkaat vedet ovat myös suosittuja sukelluskohteita. Hossan retkeilyalue on suosittu kalastuskohde. Luontaisen kalakannan lisäksi joihinkin järviin ja lampiin istutetaan kirjolohta ja taimenta. Retkeilyalueella voi harrastaa myös metsästystä. Sienestää ja marjastaa voi jokamiehenoikeudella. Metsähallitus harjoittaa retkeilyalueella harkittua ja virkistyskäytön huomioon ottavaa metsänhoitoa. Majoituspalveluita tarjoavalla Villillä Pohjolalla on retkeilyalueella tai sen välittömässä läheisyydessä yhteensä 17 vuokrakämppää ja Karhunkainalon leirintäalue. Hossan kylällä on lisäksi yksityisten yrittäjien matkailu- ja majoituspalveluita kuten hotelli, leirintäalue, vuokramökkejä, minimarket ja poropuisto. Hossan retkeilyalue valittiin Vuoden Retkikohteeksi Retkikohdevalinnan teemana oli silloin vesiretkeily. Taulukko 1. Hossan retkeilyaluetta kuvaavat tärkeimmät tiedot vuosina HOSSAN RETKEILYALUE Perustamisajankohta Sijainti Retkeilyalueen pinta-ala Kävijämäärä (arvioitu) Vuonna Retkeilyaluetta hallinnoi Metsähallitus Kainuu, Suomussalmen kunnan koillisosa 89,55 km² Noin käyntikertaa/vuosi otantajaksolla ( ) retkeilyalueella noin käyntikertaa Palvelut Hossan luontokeskus, valmistunut 1991 Polkuverkostoa noin 100 km Huosilammen luontopolku, noin 3 km Latuverkostoa noin 60 km Vesiretkeilyverkostoa noin 60 km + yhteys Juntusrantaan, 30 km Leirikeskus Seipiniemessä Telttailualue Jatkonjärvellä Metsähallituksen autiotuvat, 5 kpl Laavuja 11 kpl, tulentekopaikkoja noin 40 kpl Villin Pohjolan/Laatumaan vuokrakämpät, 17 kpl Villin Pohjolan/Laatumaan leirintäalue Virkistyskalastuslampia ja -järviä Ravintola- ja kahvilapalveluita, ohjelmapalveluita, välinevuokrausta Läheisessä Hossan kylässä majoituspalveluita, ohjelmapalveluita, kahvila- ja ravintolapalveluita sekä välinevuokrausta Käyttömuodot Erityistä Hoito- ja käyttösuunnitelma Luontomatkailu, luonnon virkistyskäyttö, metsästys, kalastus, poronhoito Retkeilyalueella harjoitetaan metsien hoitoa ja käsittelyä Laadittu vuonna 2004 (Metsähallitus 2006), uuden laadinta aloitetaan vuonna
10 Kuva 2. Hossan retkeilyalueen palvelut sekä kävijätutkimuksessa mainitut käyntikohteet (ympyröity punaisella). Metsähallitus 2012, Maanmittauslaitos 1/MML/ Aineisto ja menetelmät Kävijätutkimuksen aineistoa kerättiin kahdella eri ajanjaksolla. Kesä- ja syyskävijöitä tavoiteltiin Vastauksia kerättiin Hossan luontokeskuksella, Värikalliolla, Karhunkainalon leirintäalueella, Huosilammella, Hossanjoella, Laukkujärven autiotuvalla sekä Julma-Ölkyllä. Lisäksi Kukkurin ja Laukkujärven autiotuvilla, Karhunkainalon leirintäalueella ja Leveänkosken taukopaikalla oli miehittämätön keräyspiste, jossa oli palautuslaatikko ja lomakkeita kävijöiden täytettäväksi. Talvikävijöiltä kerättiin tietoa luontokeskuksella ja Värikalliolla. Lisäksi Laukkujärven autiotuvalla oli miehittämätön keräyspiste. Kesäkaudella aineistoa keräsi Päivi Honkakoski ja talvikaudella Sirke Seppänen. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen vakioimaa kävijätutkimuslomaketta, jota muokattiin Hossan retkeilyalueelle sopivaksi (liite 7). Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin vakioidulla menetelmällä niin, että tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia myös muiden vastaavien alueiden kanssa. Tarvittavien otantapäivien määrä ja jakautuminen eri kuukausille arvioitiin kävijämäärien perusteella. Keruupäivät arvottiin ja sen jälkeen määritettiin keruupaikat. Havaintojen keräämiseen käytettiin keruupäivinä 4 5 tuntia. Kesällä aineistoa kerättiin aamu- ja iltapäivisin, muulloin keskipäivällä. Otantataulukko on liitteenä 1. 10
11 Etukäteen sovittiin, että suunniteltuja keruuaikoja ja -paikkoja voidaan tarvittaessa muuttaa. Näin tehtiinkin mm. huonon sään, kulkuvälineen puuttumisen tai huonon keräyspaikan vuoksi. Kesän 2011 osalta havaittiin, että keruutavoite 645 kpl (josta 545 kpl kesällä) oli liian optimistinen. Talven 2012 tavoite suhteutettiinkin kesän 2011 tuloksiin, jotta otos ei vinoutuisi. Toteutunut aineiston keruuaikataulu on liitteenä 2. Keruupäiviltä pidettiin keruupäiväkirjaa, johon merkittiin keruupaikka ja -aika, keruun kesto, kerättyjen lomakkeiden lukumäärä, sääolot sekä muita huomioitavia asioita. Otokseen poimittiin kaikki keruupisteellä vierailevat 15 vuotta täyttäneet henkilöt saapumisjärjestyksessä, sitä mukaa kun aineistonkerääjä vapautui edellisestä kävijästä. Useat vastaajat ottivat vastauslomakkeen palautuskuorineen mukaansa myöhemmin täytettäväksi. Lomakkeita kerättiin yhteensä 373 kpl, joista 314 saatiin vuonna 2011 ja 59 vuonna 2012 (liite 2). Kaikista kerätyistä lomakkeista 19 oli englanninkielisiä ja yksi ranskankielinen. Neljä lomaketta jouduttiin hylkäämään liian puutteellisena. Eniten lomakkeita täytettiin luontokeskuksella (taulukko 2). Kesäaikana luontokeskus ei ollut paras keruupaikka. Moni oli juuri saapunut alueelle, eikä lomakkeen täyttäminen ollut vielä mielekästä. Päiväkävijöistä osa kieltäytyi täyttämästä lomaketta, samoin ohikulkijat. Talviaikana luontokeskus oli puolestaan luontevin keruupaikka. Talvikävijöissä oli vähemmän ohikulkijoita, joten tutkimukseen osallistuminen koettiin mielekkäämmäksi. Kyselyyn osallistuneet vastasivat enimmäkseen itsenäisesti, 19 henkilöä haasteltiin (taulukko 3). Kesällä lomakkeita annettiin kävijöille palautuskuorien kera mukaan 157 kpl, ja niistä palautui 92 kpl (59 %). Talvella lomakkeita annettiin mukaan täytettäväksi 43 kpl, ja näistä palautui 33 kpl (77 %). Mukaan annettujen lomakkeitten kokonaispalautusprosentti on 62,5. Maastossa kävijöitä tavoitettiin vaihtelevasti. Keräyssuunnitelmassa ei alun perin ollut miehittämättömiä keräyspisteitä, mutta aikaisempien kävijätutkimuksien perusteella todettiin sen olevan erittäin käyttökelpoinen tapa saavuttaa alueen kävijöitä. Kesällä autiotuvilla, Karhunkainalon leirintäalueella ja Leveänkoskella oleviin laatikkoihin palautui yhteensä 83 lomaketta. Lomakkeet palautettiin laatikoihin seuraavasti: Kukkuri 14 kpl, Laukkujärvi 18 kpl, Leveänkoski 19 kpl ja leirintäalue 32 kpl. Talvella palautetta kerättiin laatikolla Laukkujärven autiotuvalta, ja siihen kertyi 9 lomaketta. Kävijöitä haastateltaessa käytettiin apuna kahta karttaa. Kartassa 1 (kuva 2 edellisellä sivulla) oli Hossan retkeilyalue palveluineen ja paikannimineen ja kartassa 2 (kuva 3, sivulla 13) Hossan retkeilyalueen lähialue (Suomussalmi, Kuusamo, Taivalkoski). Asiakkaille annettuihin, postitse palautettaviin lomakkeisiin ei karttoja tullut aina oheistettua. Taulukko 2. Vastausten jakautuminen haastattelupaikoittain Hossan retkeilyalueella Haastattelupaikka kpl % Luontokeskus Karhunkainalon leirintäalue Värikallio Julma-Ölkky 8 2 Autiotuvat, Leveänkoski Huosilampi 15 4 Hossanjoki 24 6 Yhteensä
12 Taulukko3. Vastaustapa Hossan retkeilyalueella Vastaustapa kpl % Paperilomake haastattelupaikalla asiakkaan täyttämänä Paperilomake haastattelupaikalla haastattelijan täyttämänä Paperilomake postitse Paperilomake kyselypisteessä, jossa ei haastattelijaa (esim. Postilaatikko tai autiotupa) Yhteensä Kyselylomakkeen (liite 7) täytössä ilmeni joitain ongelmia: Retkeilyalueen ja lähialueen rajaukset olivat useille hankalia (kysymykset 2 ja 3). Hossan alue mielletään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kysymykset 7 ja 8 (seuruetiedot ja mikä oli tärkeää Hossan retkeilyalueella käytäessä) jäivät muutamalta kokonaan vastaamatta. Syynä oli mahdollisesti kysymyksien sijainti lomakkeella. Kohta 9b (kaikkein tärkein harrastus tällä käynnillä) jäi monilta merkitsemättä. Kysymys 10 (palveluiden laatu ja määrä) kaksine asteikkoineen oli monille haasteellinen vastattava. Myös kysymyksien sisältö (esim. autiotuvat ja vuokrakämpät arvostellaan yhtenä kokonaisuutena) tuotti omat hankaluutensa. Kalastusosion kysymys 21( Mitä mieltä olet käyttämistäsi kalastuspaikoista ja -palveluista Hossan retkeilyalueella? ) olisi tarvinnut en osaa sanoa -sarakkeen. Kyselylomakkeiden tiedot tallennettiin Metsähallituksen asiakasseurantatietojen hallintaan käytettävään ASTA-tietojärjestelmään. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet): Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan. 25 %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta, ja 75 %:n prosenttipiste sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. Hossan retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskemiseen käytettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen vuonna 2009 kehittämää laskentamallia (Metsähallitus & Metsäntutkimuslaitos 2009), joka on osa Metsähallituksen ASTAtietojärjestelmää. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään ASTAan tallennettuja tietoja kävijöistä ja heidän rahankäytöstään sekä alueen vuotuista käyntimäärää. Laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Hossa kuuluu tässä tarkastelussa luokkaan maaseutu. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista johdettuja paikallisia panostuotostaulukoita. 12
13 Kuva 3. Hossan retkeilyalue ja sen lähialue (Suomussalmen ja Taivalkosken kunnat sekä Kuusamon kaupunki). Metsähallitus 2011, Karttakeskus, Lupa L
14 3 Tulokset 3.1 Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijätutkimukseen vastanneista 53 % oli miehiä ja 47 % naisia. Miesten ja naisten ikäjakauma oli hyvin samankaltainen, molempien keski-ikä oli 49 vuotta (taulukko 4). Nuorimmat vastaajat olivat niin miehissä kuin naisissakin 15-vuotiaita. Miehistä iäkkäin oli 73-vuotias, naisista 74- vuotias. Suurin kävijäryhmä oli vuotiaat (kuva 4). Lähes kolmanneksella (32 %) vastanneista oli opistotasoinen tutkinto (taulukko 5). Ammattikoulun käyneitä oli 24 % ja alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32 % vastanneista. Vastaajista 12 %:lla ei ollut ammatillista tutkintoa. Vastaajista 95 % oli kotimaisia kävijöitä. Yleisimmät ilmoitetut asuinkunnat olivat Oulu (9 % vastaajista), Suomussalmi (8 %) ja Helsinki (7 %) (liite 3). Ulkomaisia kävijöitä tuli eniten Saksasta (2 %) ja Alankomaista (1 %) (taulukko 6). Kaukaisimmat vastaajat tulivat Uudesta-Seelannista. Taulukko 4. Vastanneiden ikää kuvaavia tunnuslukuja. Vastanneiden lukumäärä (n) oli 356. Ikä Mies Nainen Kaikki Keski-ikä 48,67 49,26 48,95 Iän keskihajonta 13,85 12,55 13,23 Minimi-ikä Maksimi-ikä Moodi Mediaani Kuva 4. Vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan. 14
15 Taulukko 5. Vastanneiden ammatillinen koulutus. Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Yhteensä Taulukko 6. Vastanneiden kotimaa. Kotimaa kpl % Suomi Saksa 7 2 Alankomaat 5 1 Ranskan tasavalta 3 1 Uusi-Seelanti 2 1 Espanja 1 0 Yhdistynyt kuningaskunta 1 0 Tanska 1 0 Yhteensä
16 3.1.2 Kävijöiden seuruetiedot Hossan retkeilyalueella vierailevat saapuivat alueelle yleisimmin pienissä, 2 5 hengen seurueissa (83 %) (taulukko 7). Yksin liikkuvia oli 8 % vastanneista. Loput 9 % olivat saapuneet yli viiden hengen seurueessa. Alle 15-vuotiaita oli mukana yhteensä 62 seurueessa (taulukko 8). Lapsia oli keskimäärin kaksi seurueessaan ja heidän ikänsä oli keskimäärin kahdeksan vuotta. Liikuntaesteisiä oli neljässä seurueessa, yhteensä neljä henkilöä. Valtaosa (72 %) kyselyyn vastanneista Hossan retkeilyalueen kävijöistä saapui alueelle oman perheensä seurassa (taulukko 9). Loput ilmoittivat tulleensa ystävien (19 %), muiden sukulaisten (3 %), työtovereiden (2 %) tai yhdistyksen kanssa (2 %). Taulukko 7. Vastanneiden seuruetiedot. Seurueen koko kpl % Yksin hengen seurue tai useamman hengen seurue 34 9 Yhteensä Taulukko 8. Usean hengen seurueita kuvaavia tunnuslukuja Hossan retkeilyalueella. n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25 % Med 75 % Max Seurueen koko yhteensä 338 3,6 4, Alle 15-vuotiaita 62 2,0 1, Liikuntaesteisiä 4 1,0 0, Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet ,0 3, Taulukko 9. Seurueen koostumus. Seurue kpl % Oman perheen jäsenet Muut sukulaiset 10 3 Ystävät Työtoverit 6 2 Opiskeluryhmä 1 0 Ohjelmapalveluyrityksen asiakkaat 3 1 Kerho, yhdistys tms. 7 2 Matkatoimiston tai muun matkanjärjestäjän ryhmä 1 0 Muu: erärippikouluryhmä 1 0 Yhteensä
17 3.2 Käynti Hossan retkeilyalueella Kohteen tärkeys Suurin osa, 64 %, vastaajista ilmoitti Hossan retkeilyalueen olevan heidän matkansa ainoa tai tärkein kohde (kuva 5). Vastanneista 35 % ilmoitti Hossan olevan yksi ennalta suunnitelluista kohteista. Muiksi kohteiksi ilmoitettiin tällöin useimmiten Kuusamo, Suomussalmi, Oulanka, Lappi, Martinselkonen ja Raatteen tien nähtävyydet. Kaikki muut käyntikohteet on lueteltu liitteessä 4. Vain viisi kävijää (1 %) ilmoitti poikenneensa retkeilyalueelle ennalta suunnittelematta. Matkansa pääkohteen ilmoitti heistä kaksi, molemmat olivat menossa Rukalle (liite 4). Kuva 5. Hossan retkeilyalueen tärkeys matkan kohteena (n = 359) Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Useimmin kävijät ilmoittivat harrastavansa tällä käynnillään kävelyä (55 % vastanneista) retkeilyä (53 %) ja luonnon tarkkailua (47 %) (kuva 6). Luontokeskuksessa kävi 41 % vastanneista, kalastusta harrasti 37 % ja eväsretkeilyä 35 %. Joka viides (21 %) harrasti luontovalokuvausta ja saman verran vieraili kahvilassa tai kioskilla. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi vastaajat kertoivat harrastavansa mm. uimista, sukuloimista, saunomista ja tuttavan luona vierailua. Miehillä kävely oli suosituin harrastus, sitä harrasti 48 % vastaajista (kuva 6). Muita kiinnostavia harrastuksia olivat kalastus (46 %), retkeily (42 %) ja luonnon tarkkailu (38 %). Naiset harrastivat retkeilyä (64 %), kävelyä (64 %), luonnon tarkkailua 57 % ja eväsretkeilyä (44 %). Naisista joka toinen (51 %) ilmoitti käyvänsä luontokeskuksessa. 17
18 Useimmat vastaajat ilmoittivat harrastavansa joko 1 3 eri toimintoa (40 % vastaajista) tai 4 6 toimintoa (40 %) (taulukko 10). Vastaajista 17 % ilmoitti harrastavansa yli kuutta toimintoa. Naiset ilmoittivat yleisesti ottaen enemmän eri harrastustoimintoja kuin miehet. Kyselyssä tiedusteltiin kävijöiden tärkeintä harrastusta tällä käynnillä. Kaikkein tärkeimmäksi ilmoitettiin retkeily (27 % vastaajista) ja kalastus (23 %) (kuva 7). Miehet ilmoittivat useimmin tärkeimmäksi harrastukseksi kalastuksen (33 %) ja retkeilyn (22 %). Naisille tärkeitä harrastuksia olivat retkeily (32 %), luonnon tarkkailu (13 %) ja kalastus (11 %). Kuva 6. Erilaisten harrastusten suosio kyseisellä käynnillä Hossan retkeilyalueella. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. 18
19 Taulukko 10. Harrastusten lukumäärä kyseisellä käynnillä Hossan retkeilyalueella. Harrastusten lukumäärä Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % tai enemmän Yhteensä Kuva 7. Vastanneiden tärkein harrastus kyseisellä käynnillä Hossan retkeilyalueella. 19
20 3.2.3 Käyntien alueellinen jakautuminen Kävijöiltä kysyttiin, missä retkeilyalueen osissa he tällä käynnillään olivat vierailleet tai aikoivat vierailla. Suurin osa vastaajista (87 %) ilmoitti käyntikohteeksi luontokeskuksen (taulukko 11). Muita suosittuja kohteita olivat Huosilampi (43 % vastaajista) ja Värikallio (40 %). Julma-Ölkyllä vieraili tai aikoi vierailla 30 % vastaajista. Tarjottujen vaihtoehtojen ulkopuolelta (taulukko 11) nimettiin useimmiten Pitkä-Hoilua, Iikoski, Kirkasvetinen, Laukkujärvi, eri reitit ja Kokalmus. Nämä muut käyntikohteet on lueteltu liitteessä 5. Taulukko 11. Käyntien alueellinen jakautuminen Hossan retkeilyalueella. Kysymyksessä pystyi valitsemaan usean vaihtoehdon. Käyntikohde kpl % Luontokeskus Värikallio Lounatkoski Hossanjoki Julma-ölkky Huosilampi Muualla, missä? Vastanneita yhteensä Käynnin kesto ja toistuvuus Yö- ja päiväkävijöiden osuutta tarkasteltaessa korostuu Hossan retkeilyalueen etäinen sijainti. Tutkimukseen osallistuneista 84 % yöpyi alueella (taulukko 12). Alueella yöpyneiden vierailu kesti tyypillisimmin 3 vuorokautta, pisin viipymä oli 27 vrk. Päiväkäynti kesti keskimäärin 4,7 tuntia. Miesten ja naisten välillä ei juuri ole eroja alueella viipymisessä. Päiväseltään käyvät naiset ilmoittivat viipyvänsä keskimäärin 4,8 tuntia, miehet puolisen tuntia vähemmän, 4,4 tuntia. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat yhteensä Hossan retkeilyalueella ja sen lähialueilla. Tässä kysymyksessä oli tarjolla vastausvaihtoehto asun lähialueella. Lähialuetta ei ollut kysymyslomakkeella määritelty, mutta erillisellä kartalla lähialueeseen kuuluivat Suomussalmen ja Taivalkosken kunnat sekä Kuusamon kaupunki (kuva 3 sivulla 13). Käynnin kokonaiskestossa Hossan retkeilyalueella ja sen lähialueilla on huomioitu ainoastaan lähialueen ulkopuolella asuvat vastaajat. Näin tulos kuvaa matkailijoiksi luokiteltavien henkilöiden viipymää. Tällaisia kävijöitä oli 75 % tutkimukseen osallistuneista. Heistä 95 % yöpyi retkeilyalueella tai sen lähialueella (taulukko 13). Matkailijoiden keskimääräinen päiväkäynti retkeilyalueella lähialueineen oli 4,9 tunnin mittainen, eli hieman pitempi kuin kaikkien päiväkävijöiden viipymä retkeilyalueella (4,7 h, kts. taulukko 12). Pisin päiväkäynti oli kestoltaan kymmenen tuntia. Ne matkailijat, jotka yöpyivät matkallaan retkeilyalueella tai sen lähialueella, viipyivät keskimäärin 4,6 vuorokautta, yli puoli vuorokautta pidempään kuin pelkästään retkeilyalueella yöpyneet (3,9 vrk, taulukko 12). Tyypillisin vierailu molemmat sukupuolet huomioon ottaen oli neljän vuorokauden mittainen. Pisimmällään retkeilyalueella ja sen lähialueella vietettiin yhteensä 27 vuorokautta. 20
Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Riikka Tikkanen Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 155 Riikka Tikkanen tikkanen.riikka@gmail.com Översättning: Riikka Tikkanen och Firma
LisätiedotHiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Kirsi Pulkkinen Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 179 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Hiidenportin rotkolaakso. Kuva: Metsähallitus
LisätiedotOulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011
Tuija Pyykkönen Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 166 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Näkymää Oulujärvelle Painanteen nuotiopaikalta.
LisätiedotValkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Jussi Sutela Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 195 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva:
LisätiedotRokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Raija Kärenlampi ja Tuija Pyykkönen Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 165 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Pookin Paussi on rakennettu
LisätiedotHelvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Minna Kyrönviita Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 189 Minna Kyrönviita minna.kyronviita@metsa.fi Kansikuva: Lämmin kesäpäivä Haukanhiedalla,
LisätiedotPetkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Heikki Korkalainen Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 194 Kansikuva: Petkeljärven kirkkaat vedet sopivat mainiosti melontaan. Kuva Metsähallitus
LisätiedotPuurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Antti-Matti Ellä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 164 Antti-Matti Ellä antti-matti.ella@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma
LisätiedotRiisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Nora Arnkil Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 181 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Kaikki ladut vievät Riisille. Kuva: Metsähallitus
LisätiedotHossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2007
Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 27 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 111 Sirke Seppänen Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Jakosalmentie 6 8992 Ruhtinansalmi
LisätiedotKolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014
Anni Koskeli-Ratamaa Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 216 Anni Koskeli-Ratamaa Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut anni.koskeli(at)metsa.fi
LisätiedotKolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009
f Veera Tahvanainen, Tuuli Tikkamäki ja Tuomo Lindholm Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 156 Veera Tahvanainen Joensuun Yliopisto puh. 050 490
LisätiedotValtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011
Mikko Äijälä Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 172 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Valtavaaran laelle kiipeäminen palkitaan upeilla
LisätiedotKÄVIJÄTUTKIMUS. Oulujärven retkeilyalueen. Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut. Sari Pulkka 2018
Oulujärven retkeilyalueen KÄVIJÄTUTKIMUS 2018 Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut Sari Pulkka 2018 Kuvat: Soili Jussila/Vastavalo, Sari Pulkka/MH, Saara Airaksinen/MH Oulujärvi Kainuun meri!
LisätiedotSalamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Riikka Mansikkaviita Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 163 Riikka Mansikkaviita riikka.mansikkaviita@jyu.fi Översättning: Firma Pimma
LisätiedotEvon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010
Marjo Korhonen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 153 Marjo Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulu, metsätalous Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotNuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010
Jarkko Jyrhämä ja Aino von Boehm Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 146 Aino von Boehm Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut aino.vonboehm@metsa.fi
LisätiedotLentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012
Kia Olin Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 178 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Kia Olin Translation: Kia Olin Kansikuva: Melojia
LisätiedotPyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016
Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225 Maija Mikkola Metsähallitus Luontopalvelut, Etelä-Suomi PL 36,
LisätiedotSyötteen kävijätutkimus 2010
Karoliina Sarajärvi Syötteen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 151 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Syötteen laduilla suksi luistaa! Kuva: Metsähallitus /
LisätiedotSuomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018
Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke 2017-2018 Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018 Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry Laura Heikkilä Tiivistelmä Verlan puuhiomo
LisätiedotTeijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008
Paulina Nordström Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123 Paulina Nordström paulina.nordstrom@utu.fi Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Virkistyskalastajat
LisätiedotLemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Heidi Huovinen ja Pasi Nivasalo Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 167 Heidi Huovinen Heidi.Huovinen@edu.ramk.fi Pasi Nivasalo Metsähallitus
LisätiedotEvon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut
Evon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS 2018 Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut Sisällysluettelo Johdanto Lähde luontoseikkailulle! s. 3 Kartta..s. 4 Käyntimäärät.s. 5 Kävijätutkimuksen aineistonkeruu.s.
LisätiedotOulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009
Antti Ahola ja Katriina Kivistö Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 132 Antti Ahola Katriina Kivistö Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotEvon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018
METSÄHALLITUKSEN LUONNONSUOJELUJULKAISUJA. SARJA B 246 Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 Kirsi Kuusisto Översättning: Pimma Knight. Kansikuva: Evon retkeilyalue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.
LisätiedotRuunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009
Tanja Ahtiainen Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 158 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteettömiä rakenteita. Kuva: Metsähallitus
LisätiedotLauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013
Terttu Konttinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijät matkalla Lauhanvuoren laelta
LisätiedotLeivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Meri-Hilkka Mäkelä Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 150 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma Åhman
LisätiedotMarkkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotLeirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotMarkkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotPatvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Antti Heikkilä Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 87 Antti Heikkilä antti.j.heikkila.@edu.ncp.fi antti.j.heikkila@hotmail.com puh. 040 529
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotKurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013
Marianne Salonen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 204 Marianne Salonen salonen.marianne@gmail.com Översättning: Pimma
LisätiedotHelvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006
1 Kristiina Tunturi Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 94 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Helvetinkolulla sateensuojaa tarjoaa
LisätiedotEtelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus
Inka Keränen ja Maija Mikkola Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus 2015 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 222 Inka Keränen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut inka.keranen(at)metsa.fi
LisätiedotTiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Heikki Korkalainen Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 176 Heikki Korkalainen puh. 040 824 3185 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotMarkkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotPihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007
Tarja Halme Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 102 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Juuvinsaaren retkisatamassa useampi venekunta
LisätiedotMarkkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren
LisätiedotTutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...
SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut
LisätiedotKauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus
Terttu Konttinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 200 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Uudet pitkokset ovat tulossa
LisätiedotKaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013
Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi
LisätiedotMarkkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotItäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Jussi Sutela Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 190 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman.
LisätiedotKevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013
Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 191 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Pimma
LisätiedotPunkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009
Hanna Lindblom ja Mari Laukkanen Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 125 Hanna Lindblom Mari Laukkanen Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut
LisätiedotPyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010
Reeta Nyman Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 174 Reeta Nyman reeta.nyman@metsa.fi puh. 0205 64 7305 Översättning: Firma Pimma Åhman
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotPekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003
Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Kansikuva: Luonnonkukkien päivän retki 17.6.2003. Pekka Sulkava. Metsähallitus 2007 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja
LisätiedotAulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. sarja B 236 Aulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2016 2017 Minna Malinen, Maija Mikkola ja Teemu Tuomaala Maija Mikkola Metsähallitus, Luontopalvelut
LisätiedotLiminganlahden alueen kävijätutkimus 2010
Raija Kärenlampi, Heini Rautiola, Piia Simi ja Tuija Pyykkönen Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 170 Raija Kärenlampi Heini Rautiola Piia Simi
LisätiedotKauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Ari Kuivinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 137 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Kauhalammin kiertävällä pitkospuupolulla
LisätiedotSeitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Minna Kyrönviita Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kansiossa 2 vaihtoehtoa Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 196 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Koululaisryhmä
LisätiedotPatvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013
Juho Lampinen Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 224 Juho Lampinen puh. 050 5440407 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijöitä Patvinsuolla.
LisätiedotTutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Ohjelma...
SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Ohjelma... 9 Kokonaisarvosana, suosittelu ja ensi vuosi... 10 Rahankäyttö...
LisätiedotMarkkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotKytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011
Heli Piiparinen, Marjaana Seilonen ja Laura Kuusinen Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 175 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Suolijärvi
LisätiedotINARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -
LisätiedotTorronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Outi Mäenpää Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 154 Outi Mäenpää Metsähallitus outi.maenpaa@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotMarkkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotRepoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Timo Hemmilä Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Stairway to
LisätiedotRokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017
Tuuli Veteläinen Rokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 235 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Lähdetäänkö retkeilemään
LisätiedotMarkkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotHämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013
Terttu Konttinen Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 201 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Hämeenkankaan paahdelajistot
LisätiedotMarkkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotKansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen
Vastavalo/Matti Koutonen Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen Ympäristöpäivät Helsinki, Finlandia-talo, 23.5.2018 Joel Erkkonen Kehityspäällikkö Metsähallitus, Luontopalvelut
LisätiedotLauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Ari Kuivinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 136 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Iltahetki Kaivolammin nuotiopaikalla Lauhanvuoren
LisätiedotHaapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012
Terttu Konttinen ja Heli Saari Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 183 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Mustasaarenkeitaan lintutorni.
LisätiedotSuomenlinnan kävijätutkimus 2018
Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke 2017-2018 Suomenlinnan kävijätutkimus 2018 Kuva: Suomenlinnan hoitokunta Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry Laura Heikkilä Tiivistelmä Suomenlinnan
LisätiedotPäijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008
Aino von Boehm Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 130 Aino von Boehm aino.vonboehm@gmail.com Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva: Lietsaaressa
LisätiedotSuomenlinnan kävijätutkimus Suomenlinnan hoitokunta ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys
Suomenlinnan kävijätutkimus 2018 Suomenlinnan hoitokunta ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys Sisällys Maailmanperintökohde Suomenlinna... 3 Suomen suosituimpia käyntikohteita...4 Tyytyväisiä kävijöitä...
LisätiedotLapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!
Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu
LisätiedotIsojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Meri-Hilkka Mäkelä Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 162 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotKaravaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä
LisätiedotRuunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017
METSÄHALLITUKSEN LUONNONSUOJELUJULKAISUJA. SARJA B 243 Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017 Elina Paulus Översättning: Toiminimi Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteetön silta ja laituri. Kuva:
LisätiedotTulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä
Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot
LisätiedotUrho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus
Kansallispuisto jolla ei ole vertaa! Urho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus 217 tiivistelmä Luontopalvelut Kiilopäältä Rautulammelle menevällä reitillä noustaan ylös Raututuntureille. Sisällysluettelo
LisätiedotBiathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS
Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178
LisätiedotHelsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008
1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotRepoveden kansallispuiston kävijätutkimus
Mirja Nylander Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2013 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 226 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Repoveden kansallispuisto-oppaita valmiina
LisätiedotLinnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Heli Rekiranta Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 182 Heli Rekiranta heli.rekiranta@gmail.com Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotPyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Maija Mikkola ja Reijo Kuosmanen Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 93 Maija Mikkola maija.mikkola@metsa.fi Reijo Kuosmanen reijo.kuosmanen@metsa.fi
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotMetsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja
LisätiedotSelkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012
Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012 Selkämeren vesistöalueryhmä 21.3.2013 Merikarvia Minna Uusiniitty-Kivimäki Yleisölle 2 Tapahtumia ym Matkamessut tammikuussa,
LisätiedotJÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto
JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ -kävijäkyselyn analyysi Johdanto Jyväskylän maalaiskunnan liikuntapalvelut toteutti syksyllä 24 kyselyn Touruvuoren, Savonmäen ja Jääskelän alueiden käytöstä. Kyselyssä sovellettiin
LisätiedotMarkkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013
Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten
LisätiedotLeirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa
Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva
LisätiedotTeijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015
Emma Rautava Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 231 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Kavanderinlahden nuotiopaikka Teijon kansallispuistossa.
Lisätiedot