Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010
|
|
- Maija-Liisa Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marjo Korhonen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 153
2 Marjo Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulu, metsätalous Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Retkeilijöitä Syrjänalusen laavulla. Kuva: Metsähallitus / S.-M. Hiukkamäki Metsähallitus 2011 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)
3 Marjo Korhonen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010
4 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA Heinäkuu 2011 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 2814/52/2011 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ valtion retkeilyalue, Natura alue, luonnonsuojelualue Evon retkeilyalue, Kotinen, Sudenpesänkangas Evon alue FI Etelä-Suomen luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Marjo Korhonen JULKAISUN NIMI Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 TIIVISTELMÄ AVAINSANAT MUUT TIEDOT Evon retkeilyalue sijaitsee Etelä-Suomessa, Hämeenlinnan kaupungin ja Padasjoen kunnan alueella. Retkeilyalueen pinta-ala on noin hehtaaria, ja se koostuu ulkoilulain nojalla 1994 perustetusta valtion retkeilyalueesta, Kotisten ja Sudenpesänkankaan luonnonsuojelualueista, alueella toimivien Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin opetusmetsästä sekä Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsästä. Retkeilyalue on vedenjakaja-aluetta, jolle on tyypillistä pienten lampien ja järvien suuri määrä. Lisäksi jääkauden vaikutuksesta alueen maasto on kumpuilevaa ja Syrjänalusen harjun korkein kohta on noin 160 metriä merenpinnasta. Evon metsät ovat pääosin nuorta kasvatusmetsää, mäntyvaltaista tuoretta kangasta. Vanhat metsät painottuvat suojelualueille, kuten Kotisten aarnialueelle ja Sudenpesänkankaalle. Metsätaloutta harjoitetaan Evolla virkistysarvot huomioonottaen. Evon retkeilyalueella tehtiin kävijätutkimus Metsähallitus on kerännyt yhtenäisillä kävijätutkimuksilla tietoa hallinnoimiensa suojelu- ja virkistysalueiden kävijärakenteesta, kävijämääristä ja kävijätyytyväisyydestä vuodesta 2000 alkaen. Kävijätutkimuksen voidaan katsoa olevan myös osallistavaa suunnittelua, sillä sen tuloksia käytetään hyväksi alueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Kävijätutkimus toteutettiin Metsähallituksen vakioidulla menetelmällä, jotta eri aikana ja eri alueilla tehtyjen tutkimusten tulokset olisivat vertailukelpoisia keskenään. Menetelmänä oli ohjattu kyselytutkimus, ja aineisto kerättiin siten, että kävijätutkimuksen tekijä jakoi lomakkeen henkilökohtaisesti retkeilyalueen kävijöille. Tulosten perusteella suurin osa kävijöistä on miehiä. Kävijöiden keski-ikä oli noin 42 vuotta. Tärkeimpinä virkistysmotiiveinaan kävijät pitivät rentoutumista ja luonnon kokemista. Tutustuminen uusiin ihmisiin ei kävijöiden mielestä ollut tärkeää tai tavoiteltavaa Evon retkeilyalueella vierailtaessa. Suosituin harrastus oli kalastus. Kävijätyytyväisyys oli melko korkea, ja retkeilyalueen palvelut ja rakenteet arvioitiin pääosin hyvälaatuisiksi ja niiden määrä riittäväksi. Retkeilyalueelta puuttuvat kokonaan yrittäjien tarjoamat palvelut, ja niitä vastaajat toivoivatkin alueelle. Käyntiin liittyvät ennakko-odotukset täyttyivät yleensä hyvin ja käyntiä häiritseviä tekijöitä oli varsin vähän. Evon retkeilyalueen kävijät käyttivät keskimäärin 17 euroa käyntiä kohden. Rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat noin 1,2 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 14 henkilötyövuotta. Evon retkeilyalue, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 153 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ 46 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA
5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM Juli 2011 UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER 2814/52/2011 TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET FÖRFATTARE statens strövområde, Natura 2000-område, naturskyddsområde Evois strövområde, Kotinen, Sudenpesänkangas Evoisområdet FI Södra Finlands naturtjänster Marjo Korhonen PUBLIKATION Besökarundersökning i Evois strövområde 2010 SAMMANDRAG NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER SERIENS NAMN OCH NUMMER ISSN-L ISSN (ONLINE) Evois strövområde ligger i Tavastehus stad och Padasjoki kommun i f.d. Södra Finlands län. Strövområdets areal är ca hektar och det består ett statens strövområde, som grundades med stöd av lagen om friluftsliv år 1994, samt Kotinen och Sudenpesänkangas naturskyddsområden, Tavastlands yrkeshögskolas och Tavastlands yrkesinstituts undervisningsskogar och Tavastehus stads rekreationsskog. Evois strövområde ligger på ett vattendelarområde, som karakteriseras av ett stort antal små tjärnar och sjöar. Därtill är terrängen backig som en följd av istiden, och den högsta punkten uppe på Syrjänalunens ås ligger 160 meter över havet. Största delen av skogarna i Evois består av ung gallringsskog, talldominerad frisk moskog. Det finns gamla skogar främst på naturskyddsområdena, såsom urskogsområdet Kotinen samt Sudenpesänkangas. I Evois idkas skogsbruk där man tar i beaktande rekreationsvärdena. I Evois strövområde gjordes en besökarundersökning Sedan år 2000 har Forststyrelsen med hjälp av enhetliga besökarundersökningar samlat in uppgifter om besökarstrukturen, besökarmängden och besökarnas belåtenhet i de områden Forststyrelsen förvaltar. En besökarundersökning är även ett slags deltagande planering, för resultaten utnyttjas vid planeringen och utvecklingen av området i fråga. Besökarundersökningen gjordes med Forststyrelsens standardmetoder, för att undersökningar gjorda vid olika tidpunkter och i olika områdena ska gå att jämföra med varandra. Metoden bestod av handledd enkätundersökning. Materialet insamlades så att den som gjorde besökarundersökningen delade personligen ut frågeformulären till strövområdets besökare. Resultaten visade att merparten av besökarna är män. Besökarnas medelålder var ca 42 år. De viktigaste motiven för besöken var avkoppling och naturupplevelser. Enligt besökarna var det varken viktigt eller eftersträvansvärt att bekanta sig med nya människor under besöket i Evois strövområde. Den populäraste aktiviteten bland besökarna var fiske. Besökarbelåtenheten var rätt god, och kvaliteten på tjänsterna och anläggningarna på strövområdet ansågs huvudsakligen vara god och deras mängd tillräcklig. På strövområdet finns det inga av företagare producerade tjänster, och svararna önskade att man fick sådana till området. Förväntningarna på besöket uppfylldes oftast väl och det förekom få störande faktorer under vistelserna. Besökarna i Evois strövområde använde i genomsnitt 17 euro per man under sitt besök. Besökarnas totala inkomsteffekt på området är 1,2 miljoner euro per år och sysselsättningseffekten 14 årsverken. Evois strövområde, besökarundersökning Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B ISBN (PDF) SIDANTAL 46 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS
6 Sisällys 1 JOHDANTO KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Alueen kuvaus Aineisto ja menetelmät TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetiedot Käynti Evon retkeilyalueella Kohteen tärkeys Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Käyntien alueellinen jakautuminen Käynnin kesto ja toistuvuus Saapuminen alueelle Käyntiin liittyvä rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kävijöiden odotusten toteutuminen Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Niemisjärven virkistyskalastusalueen kehittäminen TULOSTEN TARKASTELU Yhteenveto Vertailu aiempiin tutkimuksiin KIITOKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Evon retkeilyalueen kävijätutkimuksen 2010 otantakehikko Liite 2 Aineiston toteutunut keruuaikataulu Liite 3 Vastaajien ilmoittamat matkan muut kohteet Liite 4 Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin Liite 5 Niemisjärven virkistyskalastusalueen kehittäminen, vapaat vastaukset aihepiireittäin 41 Liite 6 Kävijätyytyväisyys osatekijöittäin Liite 7 Suomenkielinen kyselylomake
7 1 Johdanto Evon alueen retkeilyn ja luontomatkailun toiminnallinen kokonaisuus koostuu ulkoilulain nojalla vuonna 1994 perustetusta Evon retkeilyalueesta (Ulkoilulaki 606/1973, 17 ja Vnp. 284/1994), Kotisten ja Sudenpesänkankaan luonnonsuojelualueista, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) opetusmetsästä sekä Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsästä, Iso-Taruksen alueesta. Yhdessä ne muodostavat noin hehtaarin virkistysaluekokonaisuuden, joka on Etelä-Suomen suurimpia yhtenäisiä metsäalueita. Tätä kokonaisuutta nimitetään tässä tutkimuksessa Evon retkeilyalueeksi. Metsähallitus vastaa valtion retkeilyalueen hoidosta ja ylläpidosta tavoitteenaan se, että reitistö, rakenteet ja palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin alueen käyttäjien tarpeita. Kävijätutkimuksella tuotetaan tietoa virkistysalueen käytöstä ja kävijärakenteesta. Kävijätutkimus on perusselvitys, jonka tietoja käytetään muun muassa retkeilyalueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. Tutkimuksia pyritään tekemään viiden vuoden välein ja aina silloin, kun alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Edellinen kävijätutkimus on Evolla tehty 1998 (Erkkonen 2000). Evon retkeilyalueelle laadittiin hoito- ja käyttösuunnitelmaa samanaikaisesti nyt tehdyn kävijätutkimuksen kanssa (Metsähallitus 2010a). Kävijätietoa kerätään myös muilla tavoin. Retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa on erilaisia automaattisia kävijälaskureita, joiden avulla seurataan alueiden käyntimääriä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Myös kaikissa Metsähallituksen asiakaspalvelupisteissä ja luontotuvilla seurataan jatkuvasti kävijämääriä. Lisäksi asiakaskyselyillä saadaan tietoa asiakaspalvelun laadusta ja riittävyydestä. Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2007 Metsähallituksen toimeksiannosta opinnäytetyönä Evokeskuksen asiakastutkimus (Kannisto 2008). 7
8 2 Kävijätutkimuksen toteutus 2.1 Alueen kuvaus Evon retkeilyalue (valtion retkeilyalue, luonnonsuojelualueet, opetusmetsä ja Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsä) sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin (entisen Lammin kunnan) ja Padasjoen kunnan alueella (kuva 1). Hämeenlinnasta on Evolle matkaa 50 kilometriä, Lahdesta 70 ja Tampereelta 110 kilometriä. Vuonna 2010 Evolle kulki vielä suoria bussiyhteyksiä, mutta nykyään yhteyksiä on vähennetty, ja Evolle pääsee busseilla Hämeenlinnasta, Lammilta ja Padasjoelta vain arkisin. Kuva 1. Evon retkeilyalueen sijainti. Metsähallitus 2011, Karttakeskus Lupa L Evon metsät ovat mäntyvaltaista, tuoretta kangasta ja puusto on pääosin nuorta kasvatusmetsää. Yli 100-vuotiaiden metsien osuus puustosta on 18 %, ja vanhat metsät painottuvat suojelualueille, kuten Kotiselle ja Sudenpesänkankaalle. Metsätaloutta harjoitetaan Evon retkeilyalueella virkistysarvot huomioonottaen. Metsänkäsittelyn tavoitteena on metsätalouden harjoittamisen ohella ulkoiluympäristön parantaminen sekä metsien elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Maisemallinen näkökulma on tärkeä retkeilyalueen metsänkäytössä. Siksi hakkuut pyritään tekemään pienialaisina ja maaston luonnollisia muotoja myötäillen. Hakkuutähteet kerätään pois retkeilyreiteiltä ja voimakasta maanmuokkausta vältetään reittien läheisyydessä. Soiden uudisojittaminen on kielletty, mutta kunnostusojituksia voidaan tehdä tarpeen mukaan. Alueella tehtävistä tärkeimmistä metsänhoitotoimenpiteistä tiedotetaan retkeilyalueen käyttäjille etukäteen esimerkiksi paikallislehdissä ja Internetissä sekä maastossa opastetauluin. Merkittyjä polkuja on Evon retkeilyalueella yhteensä noin 70 kilometriä. Osa poluista on teemapolkuja, kuten harjuluontoa esittelevä Syrjänalusen harjupolku. Lisäksi Evolla on laaja ja pääosin hyväkuntoinen metsätieverkosto. Evon vedet virtaavat Hauhon reitin ja Vanajaveden kautta Kokemäenjokeen. Retkeilyalueen järvet ovat pääosin pieniä ja happamia humuspitoisia järviä, joita yhdistävät kapeat purot. Harjualueilla on joitakin kirkasvetisiä lähdelampia. 8
9 Suuri osa Evon alueen järvistä ja lammista on kalastuskiellossa, koska Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tekee järvillä erilaisia kalastuksen ohjauksen ja kalaistutusten kokeita. Riistantutkimus käyttää Evon järviä erityisesti vesilintututkimuksiin. Ehdottomassa kalastuskiellossa olevien järvien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 120 ha. Vuonna 2010 merkittävin tutkimus oli kestävän kalastuksen hanke. Niemisjärven virkistyskalastusalue sijaitsee retkeilyalueen länsiosassa, ja se on tarkoitettu kalastukseen. Alueelle istutetaan lohikalaa ja siellä kalastamiseen tarvitaan aluekohtainen kalastuslupa. Virkistyskalastusalueeseen kuuluvat Ylinen ja Alinen Niemisjärvi, Vähä-Koukkujärvi ja Kalliojärvi. Alueella on laavuja, keittokatoksia, jätteiden lajittelupiste, telttailualue ja matkailuvaunualue. Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö ja Hämeen ammatti-instituutti opetusmetsineen toimivat Evon retkeilyalueen sisällä. Opetusmetsää on noin hehtaaria. Metsäopetusta on annettu Evolla jo vuodesta 1862 ensimmäisenä Suomessa. Ammattikorkeakoulun yhteydessä toimii myös Evokeskus, joka on Evon retkeilyalueen asiakaspalvelupiste. Evokeskus on monitoiminen tila, josta vastaavat yhteistyössä Metsähallitus ja HAMK. Majoituspalveluista Evon retkeilyalueella vastaa pääosin Villi Pohjola. Lisäksi ammattikorkeakoulun oppilasasuntolasta voi vuokrata majoitustiloja kesäaikana. Suurleirialue valmistui retkeilyalueelle keväällä 2010, ja ensimmäinen partiolaisten suurleiri järjestettiin siellä heti heinä-elokuun vaihteessa. Suurleirialue on noin sadan hehtaarin suuruinen, ja se on tarkoitettu suurten ryhmien ja järjestöjen leiritoimintaan. Kesäsesongin ulkopuolella alue on myös muiden retkeilijöiden käytettävissä. Alueella on tie-, sähkö-, vesi- ja viemäriverkosto. Evon retkeilyalueen keskeisimmät tiedot on koottu taulukkoon 1. Retkeilyalue palveluineen näkyy kuvan 2 kartalla. Tämän tutkimuksen kohteena oli koko kuvailtu retkeilyaluekokonaisuus, vaikkakin aineisto kerättiin vain valtion hallinnoimilta alueilta. Lisätietoa Evon retkeilyalueesta löytyy mm. Luontoon.fi-verkkopalvelusta (Metsähallitus 2010b). Taulukko 1. Evon retkeilyaluetta (valtion retkeilyalue, suojelualueet, opetusmetsät ja Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsä) kuvaavat tärkeimmät tiedot vuonna EVON RETKEILYALUE Perustamisajankohta 1994 (valtion retkeilyalue) Entisessä Etelä-Suomen läänissä, Hämeenlinnan kaupungin ja Padasjoen Sijainti kunnan alueella. Evon toiminnallinen retkeilyalue on yhteensä noin ha. Sen muodostavat ulkoilulain nojalla perustettu Evon retkeilyalue, ha Kotisten (232 ha) ja Sudenpesänkankaan (n. 460 ha) vanhojen metsien suojelualueet Retkeilyalueen pinta-ala Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) käytössä oleva opetusmetsä, n ha Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsä, Iso-Taruksen alue, n ha Käyntimäärä (v. 2010) Metsähallituksen palvelut: Evokeskus Niemisjärven virkistyskalastusalue Laavuja Palvelut Tulentekopaikkoja ja keittokatoksia Valkea-Mustajärven ja Niemisjärven telttailualueet Niemisjärven asuntovaunualue Villin Pohjolan kämpät Käyttömuodot Retkeily, virkistyskäyttö, kotitarvekalastus, luonnonsuojelu, metsäopetus Edellinen vuodelta 2004 (Metsähallitus 2004). Uusi oli lausuntokierroksella Hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2010 ja valmistuu vuonna 2011 (Metsähallitus 2010a). 9
10 Kuva 2. Evon retkeilyalue palveluineen. Koilliskulmassa sijaitseva Taruksen alue on Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsää, josta kävijätutkimusaineistoa ei kerätty. Metsähallitus 2011, Maanmittauslaitos 1/MMM/ Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasivat Evon retkeilyalueella vierailleet vähintään 15 vuotta täyttäneet henkilöt. Kävijätutkimus toteutettiin ohjattuna kyselynä, mikä tarkoittaa, että kävijätutkimuksen tekijä antoi kävijälle henkilökohtaisesti lomakkeen ja opasti tarvittaessa kysymyksiin vastaamisessa. Kävijät täyttivät lomakkeen pääasiassa itse. Joissakin tapauksissa aineistonkerääjä haastatteli kävijää ja täytti lomakkeen tämän puolesta. Metsähallituksella on ollut vuodesta 2000 käytössään kävijäseurantamenetelmä, jolla kerätään tietoa suojelu- ja virkistysalueiden sekä Metsähallituksen asiakaspalvelupisteiden kävijöistä. Evon retkeilyalueella arvioidaan olevan noin kävijää vuodessa. Kaikkien kävijöiden tavoittaminen on mahdotonta, joten kävijätutkimukseen valitaan joukko kävijöitä. Näin ollen kyse on otannasta. Kerätty joukko on otos, josta voidaan tehdä päätelmiä. Tavoitteellinen otoskoko on havaintoa riippuen alueesta, kävijämääristä ja käytettävissä olevista resursseista. Kävijätutkimuksen suunnittelun aluksi mietittiin, mitä tietoa alueen käytöstä on olennaista saada. Samalla kartoitettiin käytettävissä olevat resurssit tutkimuksen toteuttamista varten. Lisäksi tehtiin 10
11 tarvittavat aluerajaukset. Evon retkeilyalue koostuu valtion retkeilyalueesta (Vnp 284/1994), Kotisten ja Sudenpesänkankaan luonnonsuojelualueista, Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsästä sekä Hämeen ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin opetusmetsästä. Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsä, Iso-Taruksen alue (kuva 2) jätettiin aineistonkeruun ulkopuolelle. Evon retkeilyalueen lähialueeksi määriteltiin Hämeenlinnan ja Padasjoen kunnat (kuva 5, s. 19). Kun oli määritelty, mitä haluttiin tutkia, suunniteltiin kävijätutkimuslomake. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen vakiolomaketta, joka muokattiin Evon retkeilyalueelle sopivaksi (liite 7, Kajala ym. 2009, Metsähallitus 2009). Vakiolomaketta käytettäessä tutkimus saadaan vertailukelpoiseksi muiden Metsähallituksen vastaavien alueiden tutkimusten kanssa. Lähtökohdaksi otettiin vakiolomakkeelle määritelty minimitietosisältö, joka kävijätutkimuksilla tulee vähintään kerätä. Näillä niin sanotuilla vakiokysymyksillä selvitetään muun muassa kävijärakennetta, käyntien alueellista jakaantumista ja kävijätyytyväisyyttä. Lisäksi luotiin tarvittavat vapaamuotoiset, aluekohtaiset kysymykset. Lopuksi muokattiin lomake sopivaan ja helppolukuiseen muotoon Wordtekstinkäsittelyohjelmalla. Lomakkeen painattamisesta vastasi Metsähallitus. Kävijätutkimukselle laadittiin otantakehikko (liite 1) ja aineiston keruuaikataulu (liite 2). Aineistonkeruupäivät arvottiin etukäteen huolehtien kuitenkin siitä, että keruupäivät edustavat kattavasti eri viikonpäiviä ja kellonaikoja. Aineistonkeruu ajoitettiin siten, että aineistonkeruupäiviä tuli riittävästi aineiston kokonaiskertymää ja edustavuutta ajatellen. Aineistonkeruupisteet valittiin huolellisesti. Alueen tuntemus ja kävijämäärien seuranta ovat tärkeitä, kun pohditaan, missä päin aluetta ihmisiä on mahdollista tavoittaa. Keruupisteet pyrittiin sijoittamaan paikkoihin, joissa kävijät pysähtyvät luonnostaan. Tällaisia ovat muun muassa tulipaikat, laavut ja pysäköintipaikat. Asiakaspalvelupisteet eivät sovellu ensisijaisiksi keruupisteiksi. Niissä on omat kävijämääräseurannat ja asiakastutkimukset. Lisäksi monissa tapauksissa asiakaspisteessä vieraileva ei käy kohdealueella, vaan käyttää ainoastaan asiakaspalvelupisteen palveluja. Mikäli asiakaspalvelupiste tai luontotupa valitaan keruupisteeksi, täytyy aineistonkerääjän kerätä aineisto paikan päällä ja valikoida joukosta sellaiset kävijät, jotka myös käyvät kohdealueella. Evon retkeilyalueen kävijätutkimuksen keruupisteitä olivat Evokeskus, Niemisjärven virkistyskalastusalueen pysäköintialue, Syrjänalusen laavu ja kesäaikana Sorsakolun laavu (taulukko 2). Vastauksia saatiin yhteensä 231. Lisäksi yhtenä päivänä kerättiin aineistoa Pitkänniemenkankaan suurleirialueelta. Taulukko 2. Vastausten jakautuminen haastattelupaikoittain. Haastattelupaikka kpl % Niemisjärven virkistyskalastusalue Evokeskus Sorsakolun laavu Syrjänalusen laavu 8 3 Pitkänniemenkangas (Suurleiri Kilke) Yhteensä
12 Tutkimusaineisto tallennettiin ASTA -tietojärjestelmään, jonka avulla aineisto myös analysoitiin ja raportoitiin. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet): - Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. - Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta, ja 75 %:n prosenttipiste puolestaan sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskemiseen (luku 3.2.6) käytettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen vuonna 2009 kehittämää laskentamallia (Metsähallitus & Metsäntutkimuslaitos 2009, Metsähallitus 2010c). Yhdysvaltalaiseen Money Generation Model iin (Stynes et al. 2000, MGM2 2009) perustuva, Suomen oloihin muokattu malli liitettiin vuonna 2010 osaksi ASTA-tietojärjestelmää. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään ASTAan tallennettuja tietoja kävijöistä ja heidän rahankäytöstään sekä alueen vuotuista käyntimäärää. Laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Evon retkeilyalue kuuluu luokkaan taajama. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista johdettuja paikallisia panos-tuotostaulukoita. Vaikka kyselytutkimus on helppo ja kustannustehokas tapa kerätä suhteellisen laaja aineisto, tutkimusten tulosten tulkinnassa on epävarmuustekijöitä. Kaikki vastaajat tuskin vastaavat kyselytutkimukseen yhtä huolellisesti ja täysin rehellisesti. Lisäksi monivalintakysymysten heikkoutena voidaan pitää vastausvaihtoehtojen epäonnistumista. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki vastaajat eivät välttämättä löydä omasta mielestään sopivaa vastausvaihtoehtoa ja vastaavat sen vuoksi eri tavalla tai jättävät jopa vastaamatta. Tästä syystä kyselytutkimuksen tuloksia tulee aina tulkita varoen. 12
13 3 Tulokset 3.1 Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Evon retkeilyalueen kävijätutkimukseen vastanneista 53 % oli miehiä ja 47 % naisia (taulukko 3). Miesten keski-ikä oli noin 43 vuotta ja naisten noin 41 vuotta. Suurin kävijäryhmä oli vuotiaat ja pienin yli 65-vuotiaat (kuva 3). Naiset olivat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet, sillä naisista 33 % ja miehistä 19 % oli suorittanut alemman korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (taulukko 4). Kävijät, joilla ei vielä ollut ammatillista tutkintoa, olivat useimmin nuoria, jotka eivät vielä olleet suorittaneet tutkintoa loppuun. Taulukko 3. Evon retkeilyalueen kävijöiden sukupuolijakauma vuonna Sukupuoli kpl % Mies Nainen Yhteensä Kuva 3. Evon retkeilyalueen kävijöiden ikäjakauma sukupuolen mukaan jaoteltuna. 13
14 Taulukko 4. Kävijöiden ammatillinen koulutus sukupuolen mukaan. Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Yhteensä Evon retkeilyalueen kävijät saapuivat pääosin Hämeestä, Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta (taulukko 5). Eniten kävijöitä tuli Hämeenlinnasta (16 %) ja Helsingistä (11 %). Muita suurempia keskittymiä kävijöiden kotipaikkakunnan suhteen olivat Lahti, Espoo, Hollola ja Tampere. Hämeenlinnasta saapuneihin sisältyvät myös Lammilta (7 vastaajaa) ja Tuuloksesta (2 vastaajaa) tulleet vastaajat. Vain 3 % vastanneista oli ulkomaalaisia. Tutkimukseen vastasi vierailijoita Saksasta, Alankomaista, Espanjasta, Ruotsista, Sveitsistä, Kiinasta ja Virosta. Taulukko 5. Evon retkeilyalueen kävijöiden asuinkunnat. Asuinkunta kpl % Hämeenlinna Helsinki Lahti 19 9 Espoo 10 5 Hollola 9 4 Tampere 9 4 Hyvinkää 8 4 Vantaa 7 3 Valkeakoski 7 3 Riihimäki 4 2 Ei määritelty 4 2 Pori 3 1 Turku 3 1 Muut Yhteensä
15 3.1.2 Kävijöiden seuruetiedot Vastanneista 70 % saapui Evon retkeilyalueelle 2 5 hengen seurueessa. Yli kuuden hengen seurueita oli 17 %. Yksin ilmoitti saapuneensa 12 % tutkimukseen vastanneista. Suurin seurue oli noin hengen ryhmä, joka koostui partiolaisten suurleiristä. Tyypillisimmän seurueen koko oli 2 henkilöä. Seurueen koostuminen oli vaihtelevaa, mutta noin puolet tutkimukseen vastanneista saapui Evolle perheenjäsentensä kanssa ja lähes kolmannes ystävien seurassa (taulukko 6). Seurueista 44 %:lla oli mukana alle 15-vuotiaita ja 2 %:lla liikuntaesteisiä. Taulukko 6. Seurueen koostuminen. Seurue kpl % Oman perheen jäsenet Ystävät Muut sukulaiset 8 4 Jokin muu 8 4 Työtoverit 6 3 Koululuokka 6 3 Kerho, yhdistys tms. 7 3 Opiskeluryhmä 5 2 Matkatoimiston tai muun matkanjärjestäjän ryhmä 3 1 Yhteensä Käynti Evon retkeilyalueella Kohteen tärkeys Kohteen tärkeyttä selvitettiin pyytämällä tutkimukseen osallistuneita määrittelemään, oliko Evon retkeilyalue vastaajalle matkan tärkein kohde, yksi suunnitelluista kohteista vai ennalta suunnittelematon kohde. Suurin osa Evolla vierailleista oli suunnitellut käyntinsä etukäteen (taulukko 7). Vastanneista 12 %:lle Evon retkeilyalue oli yksi matkan suunnitelluista kohteista ja vain 2 %:lle ennalta suunnittelematon kohde matkan varrella. Näiden vastaajien ilmoittamat matkan muut kohteet käyvät ilmi liitteestä 3. Taulukko 7. Evon retkeilyalueen tärkeys matkan kohteena. Kohteen tärkeys kpl % Matkan ainoa tai tärkein kohde Yksi matkan suunnitelluista kohteista Ennalta suunnittelematon kohde matkan varrella 4 2 Yhteensä
16 3.2.2 Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Tutkimuksella selvitettiin myös kävijöiden harrastuksia retkeilyalueella. Tutkimuslomakkeella annettiin 28 harrastusvaihtoehtoa, joista vastaaja sai valita useamman. Suosituimpia harrastuksia olivat kävely, luonnon tarkkailu ja retkeily (taulukko 8). Muina aktiviteetteina kävijät ilmoittivat muun muassa vierailun partiolaisten suurleirillä sekä uinnin Evon alueen järvissä. Miehet harrastivat naisia useammin kalastusta, naiset taas miehiä useammin mm. kävelyä, luonnon tarkkailua, retkeilyä ja eväsretkeilyä. Kävijöitä pyydettiin myös ilmoittamaan, mikä oli heille tärkein harrastus kyseisellä käynnillä Evon retkeilyalueella. Selvimmin erottui kalastus, joka oli 44 %:lle miespuolisista vastaajista tärkeämpää kuin mikään muu toiminta (kuva 4). Miesten muut tärkeimmät harrastukset olivat retkeily (10 %) ja telttailu (9 %). Naisten tärkeimpiä harrastuksia olivat muina toimintoina mainitut uinti ja vierailu partioleirillä (17 %), kävely (16 %) ja yöpymisen sisältävä vaellus (10 %). Taulukko 8. Erilaisten harrastusten suosio kyseisellä käynnillä Evon retkeilyalueella. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Harrastus Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Kävely Luonnon tarkkailu Retkeily Kalastus Eväsretkeily Telttailu tai muu leiriytyminen maastossa Luontovalokuvaus Muu Vaellus (yöpyminen maastossa) Partioretki Käynti luontokeskuksessa, - talossa tai -tuvassa Koiran kanssa ulkoilu Lintuharrastus Marjastus Sienestys Kasviharrastus Opetukseen liittyvä käynti Suunnistus Pyöräily Lenkkeily Kulttuuriperintöön tutustuminen Sauvakävely Leirikoulu Murtomaahiihto laduilla Kalliokiipeily Veneily Melonta Yhteensä
17 Kuva 4. Vastanneiden tärkein harrastus Evon retkeilyalueella kyseisellä käynnillä Käyntien alueellinen jakautuminen Kävijätutkimuslomakkeen kysymyksessä 4 kävijöiltä kysyttiin, missä päin retkeilyaluetta he vierailivat tai aikovat vierailla. Kysymyksessä pyydettiin rastittamaan kaikki kohteet, joilla vastaaja kävi tai aikoi käydä. Tällä kysymyksellä selvitettiin kävijöiden jakautumista alueelle. Apuna vastaamisessa oli alueen kartta (kuva 2, s. 10). Monet kävijät vierailevat useassa eri kohteessa yhden käynnin aikana. Suosituin kohde Evolla on Niemisjärven virkistyskalastusalue (taulukko 9), johon kuuluvat Ylinen ja Alinen Niemisjärvi, Vähä-Koukkujärvi sekä Kalliojärvi. Pitkänniemenkankaan, nykyisen Evon suurleirialueen, suureen kävijämäärään vaikutti partiolaisten suurleiri. Muina käyntikohteina vastaajat mainitsivat Evon retkeilyalueella sijaitsevan Valkea-Mustajärven sekä useita kohteita Taruksen alueelta. Tarus 17
18 sijaitsee retkeilyalueen koilliskulmassa ja on Hämeenlinnan kaupungin ulkoilumetsä. Tässä kävijätutkimuksessa kysyttiin vain valtion omistamien alueiden käyntikohteita, vaikka ne ja Tarus ovatkin yhteydessä toisiinsa retkeilyreitein. Taulukko 9. Käyntien alueellinen jakaantuminen Evon retkeilyalueella. Käynnillä oli mahdollista vierailla useammassa paikassa. Käyntikohde kpl % Niemisjärven virkistyskalastuslaue Evokeskus Sorsakolun laavu Pitkänniemenkangas (suurleirialue) Muualla, missä? Niemisjärven luontopolku Syrjänalusen laavu 21 9 Majavapolku 19 8 Syrjänalusen harjupolku 13 6 Vaarinkorven laavu 12 5 Lastenlampi (Vähä-Koukkujärvi) 9 4 Hakovuori 9 4 Sudenpesänkangas 10 4 Taimenpolku 5 2 Kotisten aarnialue 3 1 Vastanneita yhteensä Käynnin kesto ja toistuvuus Kävijätutkimukseen vastanneista 53 % oli päiväkävijöitä ja 47 % ilmoitti yöpyvänsä Evon retkeilyalueella (taulukko 10). Miehet tekivät hieman useammin päiväkäyntejä kuin naiset. Päiväkävijöiden käynnin keskimääräinen kesto oli 5,4 tuntia. Yöpyjät viettivät alueella keskimäärin 3 vuorokautta. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat Evon retkeilyalueella ja sen lähialueella yhteensä. Retkeilyalueen lähialueeksi oli määritelty Hämeenlinnan ja Padasjoen kunnat (kuva 5). Tässä kysymyksessä oli lisäksi tarjolla vastausvaihtoehto asun lähialueella. Tulosta laskettaessa on huomioitu ainoastaan lähialueen ulkopuolella asuvat vastaajat. Näin tulos kuvaa matkailijoiksi luokiteltavien henkilöiden viipymää retkeilyalueella ja sen lähialueella. Tällaisia kävijöitä oli yli kaksi kolmasosaa (69 %) tutkimukseen osallistuneista. Vajaa puolet matkailijoiksi luokitelluista (45 %) oli sekä retkeilyalueella että lähialueella päiväkäynnillä ja vietti niillä yhteensä keskimäärin 5,4 tuntia (taulukko 11). Ne matkailijat, jotka yöpyivät Evon retkeilyalueella tai sen lähialueella, viipyivät keskimäärin 3,4 vuorokautta. 18
19 Taulukko 10. Päiväkävijöiden ja yöpyjien osuus sekä käynnin kesto (tunteja/vuorokausia) Evon retkeilyalueella. Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (päiväkävijöillä h, yöpyjillä vrk) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset , Yöpyjät , Miehet , Naiset , Yhteensä 213 Kuva 5. Evon retkeilyalueen lähialue. Lähialueiksi oli määritelty Hämeenlinnan ja Padasjoen kunnat. Kuvan kartta, jossa tummansininen viiva osoittaa kunnanrajaa, oli haastateltavien nähtävänä. Metsähallitus 2011, Maanmittauslaitos 1/MMM/11. 19
20 Taulukko 11. Matkailijoiden käynnin kesto (tunteja/vuorokausia) Evon retkeilyalueella ja sen lähialueella. Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset , Yöpyjät , Miehet , Naiset , Yhteensä 159 Vastaajista 38 % oli ensimmäistä kertaa Evon retkeilyalueella (taulukko 12). Naisista yli puolet (51 %) ja miehistä vain reilu neljäsosa (27 %) oli ensikertalaisia. Alueella aiemmin käyneiden aiempien vierailujen lukumäärä vaihteli huomattavan paljon. Käyntien lukumäärä viimeisten viiden vuoden aikana oli keskimäärin 18. Näin korkea luku selittyy sillä, että lähialueen asukkaat käyvät retkeilyalueella hyvinkin useasti, kesäaikana jopa viikoittain. Varhaisin vierailu oli tehty vuonna 1969, kauan ennen retkeilyalueen perustamista. Alueella aiemmin käyneet olivat vierailleet ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna 2001, noin yhdeksän vuotta sitten, ja edellisen kerran vuonna 2009 (taulukko 13). Yöpyjiltä kysyttiin yöpymispaikkaa. 20 % Evon retkeilyalueella yöpyneistä yöpyi asuntoautossa tai -vaunussa. Retkeilyalueen lähistöllä yöpyneistä 14 % yöpyi vuokramökissä, omassa mökissä yöpyneitä oli 5 % ja hotellissa yöpyneitä vain 1 %. Vastanneista 20 % ilmoitti yöpyvänsä muualla kuin edellä mainituissa majoitteissa. Taulukko 12. Vastanneiden käynnin toistuvuus Evon retkeilyalueella. Käynnin toistuvuus Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % Ensikertaa alueella Käynyt aikaisemmin Yhteensä Taulukko 13. Evon retkeilyalueella aiemmin vierailleiden ensimmäisen ja viimeisimmän käynnin ajoittuminen. Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella n Keskiarvo Keskihajonta Prosenttipisteet Min 25 % Med 75 % Max Ensimmäisen kerran käynyt vuonna ,7 7, vuotta sitten 119 9,3 7, Viimeksi käynyt vuonna ,8 2, vuotta sitten 110 1,2 2,
21 3.2.5 Saapuminen alueelle Koulujen kesälomakuukaudet ovat Evon retkeilyalueen vilkkainta aikaa (kuva 6). Kaksi kolmasosaa vastauksista kertyi näiltä kuukausilta. Kävijöitä saapui eniten maanantaisin, torstaisin ja sunnuntaisin (kuva 7). Vastauksia saatiin eniten sunnuntaisin. Kävijät saapuivat alueelle useimmiten aamu- tai keskipäivällä (kuva 8). Eniten havaintoja kertyi klo Alueelle matkustettiin useimmiten henkilöautolla (taulukko 14). Linja-autolla matkusti 9 % ja tilausbussilla 5 % vastanneista. Kuva 6. Evon retkeilyalueelle saapuminen ja kyselyyn vastaaminen kuukausittain. Kuva 7. Saapuminen Evon retkeilyalueelle ja vastaaminen viikonpäivittäin. 21
22 Kuva 8. Saapuminen Evon retkeilyalueelle ja vastaaminen vuorokaudenajan mukaan. Taulukko 14. Kulkuneuvot, joita vastanneet käyttivät matkallaan Evon retkeilyalueelle. Matkaan on voitu käyttää useampaa kulkuneuvoa. Kulkuneuvo kpl % Henkilöauto Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 21 9 Linja-auto Tilausbussi (ryhmämatka) 12 5 Juna 6 3 Lentokone 3 1 Moottoripyörä 2 1 Polkupyörä 3 1 Jokin muu 1 0 Vastanneita yhteensä Käyntiin liittyvä rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Kävijöiden rahankäytön ja sen paikallistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kulut, jotka liittyivät tähän käyntiin Evon retkeilyalueella ja sen lähialueilla (kuva 5 sivulla 19). Paikallistaloudellisten vaikutusten laskenta perustuu vuoden 2010 käyntimäärään, joka oli Keskimäärin vastaajat arvioivat kuluttaneensa käynnillään 17 euroa (taulukko 15). Alueella yöpyneet arvioivat kuluttaneensa 20 euroa ja päiväkävijät 15 euroa. Kotimaiset kävijät kuluttivat keskimäärin 19 euroa. Ulkomaalaisia oli vastanneissa niin vähän (kuusi vastaajaa), ettei heidän rahankäyttöään voida luotettavasti arvioida. Paikallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa käytettyjä käsitteitä on määritelty taulukossa
23 Taulukko 15. Evon retkeilyalueen kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) käyntikertaa kohden retkeilyalueella ja sen lähialueella. Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät n = 209 n = 108 n = 100 Keskimääräinen kulutus ( ) Kotimaiset matkailijat n = 161 n = 85 n = 75 Keskimääräinen kulutus ( ) Ulkomaiset matkailijat n = 6 n = 3 n = 3 Keskimääräinen kulutus ( ) -* -* -* Lähialueen asukkaat n = 22 n = 8 n = 14 Keskimääräinen kulutus ( ) 13 -* 10 -*, havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei voida arvioida luotettavasti. Taulukko 16. Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin liittyviä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Käsite Kokonaistulovaikutukset Kokonaistyöllisyysvaikutukset Kotimaiset matkailijat Paikalliset kävijät Majoittujat Päiväkävijät Välittömät vaikutukset Välilliset vaikutukset Määritelmä Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset tulovaikutukset. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset henkilötyövuodet. Kohteen lähialueen ulkopuolelta Suomesta tulevat kävijät. Lähialueella asuvat kävijät. Kohteessa tai sen lähialueella vähintään yhden yön majoittuneet kävijät. Kävijät, jotka eivät ole yöpyneet kohteessa tai sen lähialueella. Kävijöiden rahankäytöstä aiheutuvat välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset lähialueen yrityksissä. Välittömät vaikutukset kertautuvat välillisiksi vaikutuksiksi, kun välitöntä tuloa saavat yritykset ostavat muilta lähialueen yrityksiltä tuotteita ja palveluita sekä maksavat tuloa työntekijöille, jotka käyttävät tulonsa tuotteiden ja palveluksien ostoon lähialueella. Osa välillisistä vaikutuksista vuotaa alueen ulkopuolelle. Evon retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuoden 2010 käyntimäärällä laskettuina noin 1,2 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 14 henkilötyövuotta (taulukko 17). Nämä luvut kuvaavat kävijöiden rahankäytöstä Evon retkeilyalueelle ja sen lähialueelle muodostuvia välillisiä ja välittömiä tulovaikutuksia sekä niihin liittyviä työllisyysvaikutuksia. Retkeilyalueen kävijät käyttivät eniten rahaa huoltamo-ostoksiin sekä ruoka- ja muihin vähittäiskauppaostoksiin (taulukko 17). Suurimman tulo- ja työllisyysvaikutuksen tuottavat kuitenkin majoituspalvelut ja muut menot. Tämä johtuu osin siitä, että palvelut, kuten majoituspalvelut ovat työllistävämpiä ja niiden vaikutukset kohdistuvat suuremmalta osin lähialueelle kuin esimerkiksi huoltamo-, ruoka- ja vähittäiskauppaostosten vaikutukset. Paikallisliikenteeseen on käytetty hyvin vähän rahaa, eikä se tuota lainkaan henkilötyövuosia. Evon retkeilyalueelle kulkee suoria bussiyhteyksiä vain arkisin ja suurin osa alueen kävijöistä saapuukin alueelle henkilöautolla. 23
24 Taulukko 17. Kävijöiden rahankäyttö ja paikallistaloudelliset vaikutukset menolajeittain Evon retkeilyalueella ja sen lähialueella vuonna 2010 (n = 209). Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) Tulovaikutus (, ilman ALV) % tulovaikutuksista Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 5, Paikallisliikenne 2 0, Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 4, Kahvila ja ravintola 1, Majoittuminen 2, Ohjelmapalvelut 3 0, Muut menot 4 2, Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus-, metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat Matkakohdepäätöksen perusteella tarkastellen suurimmat taloudelliset vaikutukset tulevat niiltä kävijöiltä, joille Evon retkeilyalue oli matkan tärkeiden kohde. Tämän kävijäryhmän rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin miljoona euroa ja työllistävä vaikutus 13 htv (taulukko 18). Hyvin harvalle Evon retkeilyalue oli yksi monista kohteista matkan varrella, minkä vuoksi näiden kävijöiden rahankäytön tulo- ja työllisyysvaikutukset jäävät euroon ja 1 htv:een. Ennalta suunnittelematta saapuneita oli vastanneissa niin vähän (4 vastaajaa, joista 3 oli vastannut rahankäyttöön), ettei heidän vaikutustaan voida luotettavasti arvioida. Taulukko 18. Evon retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset kohteen tärkeyden mukaan vuonna Tärkein kohde Yksi monista kohteista Yhteensä n = 177 n = 24 n = 204 Menolaji Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) 24 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset , , ,4 Paikallisliikenne ,1 0 0, ,1 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , ,7 Kahvila ja ravintola , , ,8 Majoittuminen , , ,3 Ohjelmapalvelut ,8 0 0, ,8 Muut menot , , ,8 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus-, metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta.
25 Matkailijaryhmittäin tarkasteltuna suurimman osan tulovaikutuksesta tuottivat kotimaan matkailijat, joiden rahankäyttö toi alueelle 1,1 miljoonan euron tulo- ja 13 htv:n työllisyysvaikutuksen (taulukko 19). Lähialueen asukkaiden vaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Lähialueelta saapuvat kävijät ilmoittivat käyttävänsä rahaa lähinnä muihin palveluihin, kuten kalastuslupiin sekä välinevuokriin. Ulkomaisia vastaajia on liian vähän, jotta heidän vaikutustaan voisi luotettavasti arvioida. Taulukko 19. Evon retkeilyalueen kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset matkailijaryhmittäin v Menolaji Kotimaan matkailijat n = 161 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Lähialueen asukkaat n = 22 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Yhteensä n = 189 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset , , ,5 Paikallisliikenne , , ,1 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , ,7 Kahvila ja ravintola , , ,0 Majoittuminen , , ,5 Ohjelmapalvelut ,9 0 0, ,9 Muut menot , , ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus-, metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 25
26 3.3 Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Käynnin tarkoitusta eli virkistysmotiiveja selvitettiin kävijätutkimuslomakkeen kysymyksellä numero 8. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat tässä henkilökohtaisia vaikuttimiaan Evon retkeilyalueella käyntiinsä. Tärkeimmiksi virkistysmotiiveiksi vastaajat valitsivat rentoutumisen, luonnon kokemisen ja pääsyn pois kaupungin melusta ja saasteista (kuva 9). Myös yhdessäoloa oman seurueen kanssa arvostettiin, kun taas uusiin ihmisiin tutustuminen ei ollut tärkeää tai tavoiteltavaa. Kuva 9. Kävijöiden syyt Evon retkeilyalueella vierailuun. n = ao. kohtaan vastanneiden lukumäärä. 26
27 3.3.2 Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kuvassa 10 on esitetty palveluita käyttäneiden mielipiteitä palveluista ja Evon retkeilyalueen ympäristön laadusta. Tulosten tarkastelussa tulee huomioida palveluita käyttäneiden ja kuhunkin kohtaan vastanneiden määrä (n). Esimerkiksi vuokra- ja varaustupia käyttäneiden ja siten niiden laatua arvioineiden määrä on melko pieni. Retkeilyalueen kävijät käyttivät eniten alueen tiestöä (93 % vastanneista), pysäköintipaikkoja (88 %), reittien opastetauluja (81 %) sekä tulentekopaikkoja ja laavuja (77 %) (kuva 10). Parhaat laatuarviot saivat tulentekopaikat ja laavut, polttopuut sekä pysäköintipaikat, jotka kaikki arvioitiin vähintään melko hyviksi asteikolla 1 = erittäin huono,... 5 = erittäin hyvä. Ympäristön laatua arvioitiin pisteyttämällä maiseman vaihtelevuus ja yleinen siisteys (kuva 10). Kuva 10. Vastanneiden mielipiteet Evon retkeilyalueen palveluista ja ympäristön laadusta. Keskiarvot, asteikko: 5 = erittäin hyvä, 4 = melko hyvä, 3 = keskinkertainen, 2 = melko huono, 1 = erittäin huono. Mukana vain sellaisten vastaajien mielipiteet, jotka käyttivät palvelua. n = ao. kohtaan vastanneiden lukumäärä. Suluissa %-osuus kaikista kyselyyn vastanneista. 27
28 Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös palveluiden ja rakenteiden nykyistä määrää asteikolla 1 3, jossa 1 = liian pieni, 2 = sopiva, 3 = liian suuri. Lähes kaikkien palveluiden ja rakenteiden määrä arvioitiin keskimäärin sopivaksi. Vain yrittäjien tuottamia palveluita oli tutkimukseen vastanneiden mielestä liian vähän. Lisäksi kysyttiin tutkimukseen osallistuneiden tyytyväisyyttä Evon retkeilyalueen palveluiden ja rakenteiden määrään kokonaisuudessaan. Kysymykseen vastasi 92 % haastatelluista, joten tulosta voidaan pitää luotettavana (taulukko 20). Kolme neljäsosaa vastanneista oli vähintään melko tyytyväisiä palveluiden määrään. Taulukko 20. Vastanneiden tyytyväisyys Evon retkeilyalueen palveluiden määrään kokonaisuudessaan. Arviointi: 1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen. Palvelu Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan Arvioinut n % Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön Arviointi, % Ei kumpi kaan Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo , Kävijöiden odotusten toteutuminen Kävijöiden ennakko-odotukset täyttyivät Evon retkeilyalueella melko hyvin (taulukko 21). Odotustensa toteutumista arvioitiin asteikolla 1 5, jossa 1 tarkoitti odotusten toteutumista erittäin huonosti ja 5 erittäin hyvin. Luonnonympäristö vastasi useimpien odotuksia hyvin ja keskiarvoksi saatiin 4,36. Reitit ja rakenteet eivät täyttäneet aivan yhtä hyvin kaikkien kävijöiden odotuksia tai vaatimuksia, sillä keskiarvo jäi alle neljän. Taulukko 21. Vastanneiden ennakko-odotusten täyttyminen Evon retkeilyalueella. Arviointi: 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin. Odotukset Vastanneita n % Erittäin huonosti Melko huonosti Arviointi, % Keskinkertaisesti Melko hyvin Erittäin hyvin Keskiarvo Keskihajonta Luonnonympäristö ,36 0,64 Harrastusmahdollisuudet ,12 0,77 Reitit ja rakenteet ,97 0,80 Yhteensä Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Kävijöitä pyydettiin arvioimaan käyntiä häirinneitä tekijöitä asteikolla, jossa 1 merkitsi paljon häiriötä ja 5 ei lainkaan häiriötä. Mielipiteitä kysyttiin maaston kuluneisuudesta, luonnonympäristön käsittelystä, roskaantuneisuudesta, kävijämäärän vaikutuksesta ja muiden kävijöiden käyttäytymisestä. Käyntiä häiritseviä tekijöitä oli melko vähän (taulukko 22). Useimmin jonkin verran häiritsevänä koettiin maaston kuluneisuus ja roskaantuneisuus. Muina häiritsevinä tekijöinä mainittiin muun 28
29 muassa kalansaaliin pienuus, kalastuksen valvonnan puute Niemisjärvellä, poluille kaatuneet puut ja partiolaisten leirikeskus. Taulukko 22. Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät. Arviointi: 1 = erittäin paljon,... 5 = ei lainkaan. Häiriö Vastanneita n % erittäin paljon melko paljon Arviointi, % Keskihajonta keskinkertaisesti melko vähän ei lainkaan Keskiarvo Maaston kuluneisuus ,18 0,94 Maaston roskaantuneisuus ,18 1,01 Luonnonympäristön käsittely ,13 1,02 Liiallinen kävijämäärä ,43 0,87 Muiden kävijöiden käyttäytyminen ,45 0,89 Jokin muu ,89 1,05 Yhteensä Kävijätyytyväisyysindeksi Evon retkeilyalueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 3,93 maksimiarvon ollessa 5. Kävijätyytyväisyysindeksiin on laskettu palvelut, ympäristö, odotukset ja häiritsevät tekijät keskiarvoina. Arvosana 5 tarkoittaa erittäin hyvää ja arvosana 1 erittäin huonoa. Parhaat arviot kävijöiltä saivat häiriötekijöiden vähäisyys ja odotusten täyttyminen (kuva 11). Kävijätyytyväisyys ja sen osatekijät käyvät yksityiskohtaisemmin selville liitteestä 6. Kuva 11. Kävijätyytyväisyyteen liittyvien osatekijöiden keskiarvot (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä) Evon retkeilyalueella. 29
30 3.4 Niemisjärven virkistyskalastusalueen kehittäminen Kävijätutkimuksessa oli yksi ns. aluekohtainen kysymys. Se koski Evon suosituimman alueen, Niemisjärven virkistyskalastusalueen, kehittämistä. Kysymykseen pyydettiin vapaamuotoista vastausta, ja siihen vastasi vajaa kolmasosa kaikista kyselyyn vastanneista. Niemisjärven aluetta koskevia mielipiteitä saatiin myös yleisessä vapaa sana -kysymyksessä (liite 5). Kaikki Niemisjärven aluetta koskevat vastaukset on koottu liitteeseen 5. Virkistyskalastusalueen kehittämistä koskeneet vastaukset osoittivat, että kehitystarvetta olisi paljon ja kävijät kohdistavat suuria odotuksia ja toiveita alueen palveluihin. Tämä kertoo myös siitä, että palveluille olisi kysyntää ja alueella on potentiaalia, jota kannattaa hyödyntää. Niemisjärven alueelle toivottiin erityisesti kioskia, joka palvelisi ainakin kesäaikana. Aiemmin siellä on ollut kioski, josta on voinut ostaa kahvia, virvokkeita ja pientä syötävää sekä vuokrata veneitä, asuntovaunupaikkoja ja saunaa. Kioskin lopetettua palvelut siirtyivät keväällä 2010 Evokeskukseen. Tätä arvosteltiin, koska Niemisjärveltä on Evokeskukseen matkaa noin 7,5 km. Niemisjärvelle toivottiin lisää kalaistutuksia sekä tietoa istutusten ajankohdista ja määristä. Nykyisin istutuksista ei tiedoteta, ja se aiheutti hämmennystä ja jopa häiritsi suuresti joitakin kävijöitä. Asuntovaunualueen palveluja toivottiin kehitettävän enemmän Caravan-alueen suuntaan. Mökkejä, laavuja, telttapaikkoja ja tulentekopaikkoja toivottiin lisää. 30
Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Riikka Tikkanen Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 155 Riikka Tikkanen tikkanen.riikka@gmail.com Översättning: Riikka Tikkanen och Firma
LisätiedotEvon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut
Evon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS 2018 Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut Sisällysluettelo Johdanto Lähde luontoseikkailulle! s. 3 Kartta..s. 4 Käyntimäärät.s. 5 Kävijätutkimuksen aineistonkeruu.s.
LisätiedotHelvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Minna Kyrönviita Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 189 Minna Kyrönviita minna.kyronviita@metsa.fi Kansikuva: Lämmin kesäpäivä Haukanhiedalla,
LisätiedotValkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Jussi Sutela Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 195 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva:
LisätiedotHossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012
Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Keihäslampi. Kuva: Metsähallitus / Sirke
LisätiedotOulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011
Tuija Pyykkönen Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 166 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Näkymää Oulujärvelle Painanteen nuotiopaikalta.
LisätiedotKolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009
f Veera Tahvanainen, Tuuli Tikkamäki ja Tuomo Lindholm Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 156 Veera Tahvanainen Joensuun Yliopisto puh. 050 490
LisätiedotHiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Kirsi Pulkkinen Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 179 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Hiidenportin rotkolaakso. Kuva: Metsähallitus
LisätiedotKÄVIJÄTUTKIMUS. Oulujärven retkeilyalueen. Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut. Sari Pulkka 2018
Oulujärven retkeilyalueen KÄVIJÄTUTKIMUS 2018 Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut Sari Pulkka 2018 Kuvat: Soili Jussila/Vastavalo, Sari Pulkka/MH, Saara Airaksinen/MH Oulujärvi Kainuun meri!
LisätiedotSuomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018
Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke 2017-2018 Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018 Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry Laura Heikkilä Tiivistelmä Verlan puuhiomo
LisätiedotPetkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Heikki Korkalainen Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 194 Kansikuva: Petkeljärven kirkkaat vedet sopivat mainiosti melontaan. Kuva Metsähallitus
LisätiedotNuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010
Jarkko Jyrhämä ja Aino von Boehm Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 146 Aino von Boehm Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut aino.vonboehm@metsa.fi
LisätiedotEvon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018
METSÄHALLITUKSEN LUONNONSUOJELUJULKAISUJA. SARJA B 246 Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 Kirsi Kuusisto Översättning: Pimma Knight. Kansikuva: Evon retkeilyalue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.
LisätiedotPuurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Antti-Matti Ellä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 164 Antti-Matti Ellä antti-matti.ella@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma
LisätiedotValtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011
Mikko Äijälä Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 172 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Valtavaaran laelle kiipeäminen palkitaan upeilla
LisätiedotRokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Raija Kärenlampi ja Tuija Pyykkönen Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 165 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Pookin Paussi on rakennettu
LisätiedotRiisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Nora Arnkil Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 181 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Kaikki ladut vievät Riisille. Kuva: Metsähallitus
LisätiedotKolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014
Anni Koskeli-Ratamaa Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 216 Anni Koskeli-Ratamaa Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut anni.koskeli(at)metsa.fi
LisätiedotSalamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Riikka Mansikkaviita Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 163 Riikka Mansikkaviita riikka.mansikkaviita@jyu.fi Översättning: Firma Pimma
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotSyötteen kävijätutkimus 2010
Karoliina Sarajärvi Syötteen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 151 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Syötteen laduilla suksi luistaa! Kuva: Metsähallitus /
LisätiedotOulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009
Antti Ahola ja Katriina Kivistö Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 132 Antti Ahola Katriina Kivistö Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotPyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016
Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225 Maija Mikkola Metsähallitus Luontopalvelut, Etelä-Suomi PL 36,
LisätiedotTeijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008
Paulina Nordström Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123 Paulina Nordström paulina.nordstrom@utu.fi Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Virkistyskalastajat
LisätiedotHelvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006
1 Kristiina Tunturi Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 94 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Helvetinkolulla sateensuojaa tarjoaa
LisätiedotLemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Heidi Huovinen ja Pasi Nivasalo Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 167 Heidi Huovinen Heidi.Huovinen@edu.ramk.fi Pasi Nivasalo Metsähallitus
LisätiedotLauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013
Terttu Konttinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijät matkalla Lauhanvuoren laelta
LisätiedotLentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012
Kia Olin Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 178 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Kia Olin Translation: Kia Olin Kansikuva: Melojia
LisätiedotPatvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Antti Heikkilä Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 87 Antti Heikkilä antti.j.heikkila.@edu.ncp.fi antti.j.heikkila@hotmail.com puh. 040 529
LisätiedotSeitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Minna Kyrönviita Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kansiossa 2 vaihtoehtoa Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 196 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Koululaisryhmä
LisätiedotRuunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009
Tanja Ahtiainen Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 158 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteettömiä rakenteita. Kuva: Metsähallitus
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren
LisätiedotKansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen
Vastavalo/Matti Koutonen Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen Ympäristöpäivät Helsinki, Finlandia-talo, 23.5.2018 Joel Erkkonen Kehityspäällikkö Metsähallitus, Luontopalvelut
LisätiedotPekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003
Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Kansikuva: Luonnonkukkien päivän retki 17.6.2003. Pekka Sulkava. Metsähallitus 2007 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja
LisätiedotMetsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja
LisätiedotPihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007
Tarja Halme Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 102 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Juuvinsaaren retkisatamassa useampi venekunta
LisätiedotTiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Heikki Korkalainen Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 176 Heikki Korkalainen puh. 040 824 3185 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotPunkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009
Hanna Lindblom ja Mari Laukkanen Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 125 Hanna Lindblom Mari Laukkanen Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut
LisätiedotLeivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Meri-Hilkka Mäkelä Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 150 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma Åhman
LisätiedotPatvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013
Juho Lampinen Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 224 Juho Lampinen puh. 050 5440407 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijöitä Patvinsuolla.
LisätiedotRepoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Timo Hemmilä Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Stairway to
LisätiedotRokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017
Tuuli Veteläinen Rokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 235 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Lähdetäänkö retkeilemään
LisätiedotINARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -
LisätiedotEtelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus
Inka Keränen ja Maija Mikkola Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus 2015 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 222 Inka Keränen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut inka.keranen(at)metsa.fi
LisätiedotHämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013
Terttu Konttinen Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 201 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Hämeenkankaan paahdelajistot
LisätiedotSelkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012
Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012 Selkämeren vesistöalueryhmä 21.3.2013 Merikarvia Minna Uusiniitty-Kivimäki Yleisölle 2 Tapahtumia ym Matkamessut tammikuussa,
LisätiedotKuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut
Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,
LisätiedotKaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013
Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi
LisätiedotKytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011
Heli Piiparinen, Marjaana Seilonen ja Laura Kuusinen Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 175 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Suolijärvi
LisätiedotTorronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Outi Mäenpää Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 154 Outi Mäenpää Metsähallitus outi.maenpaa@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotPyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010
Reeta Nyman Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 174 Reeta Nyman reeta.nyman@metsa.fi puh. 0205 64 7305 Översättning: Firma Pimma Åhman
LisätiedotLiminganlahden alueen kävijätutkimus 2010
Raija Kärenlampi, Heini Rautiola, Piia Simi ja Tuija Pyykkönen Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 170 Raija Kärenlampi Heini Rautiola Piia Simi
LisätiedotKevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013
Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 191 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Pimma
LisätiedotKauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus
Terttu Konttinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 200 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Uudet pitkokset ovat tulossa
LisätiedotKurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013
Marianne Salonen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 204 Marianne Salonen salonen.marianne@gmail.com Översättning: Pimma
LisätiedotPyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Maija Mikkola ja Reijo Kuosmanen Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 93 Maija Mikkola maija.mikkola@metsa.fi Reijo Kuosmanen reijo.kuosmanen@metsa.fi
LisätiedotAulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. sarja B 236 Aulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2016 2017 Minna Malinen, Maija Mikkola ja Teemu Tuomaala Maija Mikkola Metsähallitus, Luontopalvelut
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotSuomenlinnan kävijätutkimus 2018
Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke 2017-2018 Suomenlinnan kävijätutkimus 2018 Kuva: Suomenlinnan hoitokunta Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry Laura Heikkilä Tiivistelmä Suomenlinnan
LisätiedotHelsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008
1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,
LisätiedotLauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Ari Kuivinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 136 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Iltahetki Kaivolammin nuotiopaikalla Lauhanvuoren
LisätiedotIsojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Meri-Hilkka Mäkelä Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 162 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotKauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Ari Kuivinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 137 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Kauhalammin kiertävällä pitkospuupolulla
LisätiedotFreshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén
Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue Tiina Linsén 29.7.2017 Punkaharjun luonnonsuojelualue Punkaharjun luonnonsuojelualue on yksi maailman vanhimmista - siitä perustettiin
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!
Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu
LisätiedotLuontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
LisätiedotTulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä
Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot
LisätiedotPäijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008
Aino von Boehm Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 130 Aino von Boehm aino.vonboehm@gmail.com Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva: Lietsaaressa
LisätiedotMarkkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotItäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Jussi Sutela Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 190 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman.
LisätiedotKansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta
Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Martti Aarnio Metsähallitus, Luontopalvelut Suomen maailmanperintökohteiden hoitosuunnitelma/management Plan -koulu
LisätiedotSalon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset
Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden
LisätiedotPallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Krista Rantatalo ja Jari Ylläsjärvi Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 200 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 60 Krista Rantatalo l7rakr00@students.oamk.fi Jari Ylläsjärvi
LisätiedotMatkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotLeirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotHämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007
Anu Hankala Hämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 91 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Uhrilähteen maisemiin pääsevät tutustumaan myös liikuntaesteiset.
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotMetsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen
1 Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012 Kivimaan lehtojen, Tornivaaran lehtojen, Vinsanmaan lettojen, Kirvesaavan ja Vaaranjänkkä-Rovajänkkän Natura-alueet
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotHaapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012
Terttu Konttinen ja Heli Saari Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 183 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Mustasaarenkeitaan lintutorni.
LisätiedotJÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto
JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ -kävijäkyselyn analyysi Johdanto Jyväskylän maalaiskunnan liikuntapalvelut toteutti syksyllä 24 kyselyn Touruvuoren, Savonmäen ja Jääskelän alueiden käytöstä. Kyselyssä sovellettiin
LisätiedotSuomenlinnan kävijätutkimus Suomenlinnan hoitokunta ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys
Suomenlinnan kävijätutkimus 2018 Suomenlinnan hoitokunta ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys Sisällys Maailmanperintökohde Suomenlinna... 3 Suomen suosituimpia käyntikohteita...4 Tyytyväisiä kävijöitä...
LisätiedotBiathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS
Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178
LisätiedotRuunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017
METSÄHALLITUKSEN LUONNONSUOJELUJULKAISUJA. SARJA B 243 Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017 Elina Paulus Översättning: Toiminimi Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteetön silta ja laituri. Kuva:
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
LisätiedotUrho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus
Kansallispuisto jolla ei ole vertaa! Urho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus 217 tiivistelmä Luontopalvelut Kiilopäältä Rautulammelle menevällä reitillä noustaan ylös Raututuntureille. Sisällysluettelo
LisätiedotHossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2007
Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 27 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 111 Sirke Seppänen Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Jakosalmentie 6 8992 Ruhtinansalmi
LisätiedotTutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...
SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut
LisätiedotKalastusmatkailun merkitys Suomessa
Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotKesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa
Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotLinnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Heli Rekiranta Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 182 Heli Rekiranta heli.rekiranta@gmail.com Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
Lisätiedot