1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 17/06/2 Dnro Psy-2005-y-117 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Latvasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Utajärvi Seppo Kinnunen Ouluntie 8 89200 PUOLANKA
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LAUSUNNOT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet ja tuotantomäärät... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 6 Liikenne... 6 Toiminnan lopettaminen... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Jätteet... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen hydrologia... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 10 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11 Vesistön tila ja käyttö... 11 Vedenlaatu... 11 Kalatalous... 12 Muu vesistön käyttö... 13 Maaperä ja pohjavesiolot... 13 Ilmanlaatu... 13 Melutilanne ja liikenne... 13 Muut kuormittavat toiminnat... 13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 14 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 14 Vaikutus pintavesiin... 14 Vaikutus virkistyskäyttöön... 16 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 16 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 17 Pölyn vaikutus... 17 Melun vaikutus... 17 Muut vaikutukset... 17 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 17 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 18 Työmaan paloturvallisuus... 18 Muut riskit ja häiriötilanteet... 18 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 18 Kalatalousvelvoitteet... 18 Korvaukset... 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 19 Lupahakemuksen täydennys... 19 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 19 Lausunnot... 19 Muistutukset... 20 Hakijan kuuleminen ja vastine... 22 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 22 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 22 LUPAMÄÄRÄYKSET... 23 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 23
Päästöt pintavesiin... 23 Päästöt ilmaan... 24 Melu... 24 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 24 Varastointi... 24 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 24 Toiminnan lopettaminen... 25 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 25 Kalatalousmaksu... 25 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 26 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 26 Luvan myöntämisen edellytykset... 26 Lupamääräysten perustelut... 27 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 27 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 28 Kalatalousmaksu... 28 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 29 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 31 Päätöksen voimassaolo... 31 Lupamääräysten tarkistaminen... 31 Korvattava päätös...31 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 31 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 31 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 32 KÄSITTELYMAKSU... U 32 Ratkaisu... 32 Perustelut... 32 Oikeusohje... 32 MUUTOKSENHAKU... 33 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Seppo Kinnunen on 30.8.2005 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Latvasuon tuotantoalueelta, lisäalueen kuntoonpanoon turvetuotantoa varten ja vesien johtamiseen vesistöön. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Latvasuon turvetuotantoalueella on tarkoitus jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuotantoa noin 45 ha:n alalla ja kunnostaa tuotantoon 11 ha:n suuruiset lisäalueet. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta metsäojia pitkin Saviojaan, joka laskee Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen. Latvasuon turvetuotantoalue sijaitsee Utajärven kunnassa noin 15 km Sanginkylästä kaakkoon lähellä Vaalan kunnan rajaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LAUSUNNOT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOI- TUSTILANNE Toiminnasta on annettu vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukainen lausunto 25.1.1999 ja turvetuotantoalueesta on tehty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksellään 2.1.2002 velvoittanut Seppo Kinnusen hakemaan Latvasuon turvetuotantoalueelle ympäristölupaa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 28.10.2004 antamallaan päätöksellä nro 65/04/2 hylännyt Latvasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen luvan myöntämisen edellytysten jäätyä täyttymättä sekä lisäalueen osalta hakemuksen puutteellisuuden vuoksi. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen 10.2.2005 antamallaan päätöksellä ja totesi, että hakija voi hallinto-oikeuden päätöksen estämättä panna ympäristölupavirastossa vireille uuden, asianmukaisen suunnitelman ja selvitykset sisältävän hakemuksen.
Seppo Kinnunen on 18.2.2005 hakenut vuoden 2005 tuotantokaudelle määräaikaista ympäristölupaa turpeen nostoon Latvasuon tuotantoalueelta. Kinnunen ilmoitti samalla, että hänen tarkoituksenaan on saattaa uusi asianmukaisesti täydennetty lupahakemus vireille vuoden 2005 aikana ainakin jo tuotannossa olevan 45 ha:n alueen osalta. Hallinto-oikeuden päätöksen antoajankohta huomioon ottaen kyseisen hakemuksen valmisteleminen ei ollut mahdollista lainvoimaisen ympäristöluvan saamiseksi ennen vuoden 2005 tuotantokauden alkua. Tämän vuoksi hakija pyysi määräaikaisen ympäristöluvan myöntämistä vuoden 2005 tuotantokaudelle siten, että jo tuotannossa olevan 45 ha:n tuotantoalueen vedet voitaisiin vielä tuotantokaudella 2005 johtaa olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kautta alapuoliseen vesistöön. Uusi täydennetty ympäristölupahakemus voitiin hakijan mukaan määrätä pantavaksi vireille viimeistään 31.8.2005. Ympäristölupavirasto on 8.3.2005 antamallaan päätöksellä nro 19/05/2 myöntänyt Seppo Kinnuselle määräaikaisen ympäristöluvan Latvasuon turvetuotantoon. Luvan saajan oli, mikäli hän aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2005 jälkeen, viimeistään 31.8.2005 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle uuden luvan saamista koskeva hakemus. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaavassa ei ole merkintöjä turvesuon kohdalla, mutta suon eteläpuolella sijaitseva Sarvisuon Jerusaleminsuon alue on merkitty suojelualueeksi (SL) ja Sarvikankaan alue pohjavesialueeksi. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Latvasuon turvetuotanto käynnistyi vuonna 1990, jonka jälkeen tuotantoa on ollut joka vuosi. Latvasuon tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 45 ha. Alueelle on suunnitteilla 11 ha:n suuruiset lisäalueet. Tuotannon on arvioitu kestävän vielä kymmeniä vuosia. Tuotteet ja tuotantomäärät Latvasuolla tuotetaan jyrsinturvetta touko syyskuun aikana. Vuonna 2002 tuotantomäärä oli noin 30 000 m 3, vuonna 2003 noin 28 000 m 3 ja vuonna 2004 noin 8 900 m 3. Tuotantotavoitteena on 1 000 m 3 /ha. Tuotantokauden päätyttyä turve kuljetetaan energiaturpeeksi Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus koko alueen ollessa tehotuotannossa on yli 15 000 litraa, ja voiteluaineita kuluu noin 400 litraa tuotantokaudessa. Moottoriöljyt varastoidaan tuotantoalueella sijaitsevassa tukikohdassa lukitussa varastorakennuksessa ja polttoöljyt yksivaippaisissa säiliöissä ulkona. Polttoöljysäiliöt (ns. farmarisäiliö) sijoitetaan katettuun betonikaukaloon.
Palontorjuntasuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Paloviranomaiset käyvät tarkastamassa tuotantoalueen säännöllisesti. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. 6 Vesien käsittely Latvasuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaiden kautta alapuoliseen vesistöön. Tuotantoalueella on tällä hetkellä yhteensä kahdeksan laskeutusallasta, joista kahta (altaat 6 ja 8) suurennetaan. Lisäksi vesiensuojelun tehostamiseksi rakennetaan virtaamansäätöpadot laskeutusaltaiden 4 ja 5 alapuolelle. Latvasuon vedet johdetaan laskeutusaltaiden jälkeen metsäojia pitkin Saviojaan, joka laskee Utosjokeen. Pohjoispuoleisen laskuojan vedet suotautuvat lisäksi puupadon lävitse ennen metsäojaa. Eteläpuoleisen laskuojan vedet valuvat laskeutusaltaan jälkeen pintavaluntana luhta-alueen läpi Saviojaan. Tuotantoalue on eristysojitettu. Tuotantoalueelle ei pääse ulkopuolisia vesiä lukuun ottamatta vähäistä aluetta Latvasuon pohjoispuolella, jolta vesiä tulee kokoojaojaan. Latvasuon laskeutusaltaiden nykyinen mitoitus sekä suunnitellut muutokset Suunnitellut mitat Nykyinen pinta-ala Pinta-ala Syvyys (m) Tilavuus (m 3 ) Viipymä (h) (m 2 ) Allas 1 5 m x 10 m = 50 m 2 50 1,5 75 1,6 Allas 2 3 m x 3 m = 9 m 2 9 2 18 0,1 Allas 3 3 m x 3 m = 9 m 2 9 2 18 0,2 Allas 4 3 m x 8 m = 24 m 2 24 2 48 0,5 Allas 5 6 m x 10 m = 60 m 2 60 2 120 0,6 Allas 6 6 m x 8 m = 48 m 2 210 2 420 1,0 Allas 7 7 m x 8 m = 56 m 2 56 2 112 0,7 Allas 8 3 m x 10 m = 30 m 2 100 2 200 1,1 Liikenne Turvetuotantoon liittyvä liikennöinti suuntautuu Latvasuolle Vaala Puolanka -seututieltä 883 metsäautoteitä pitkin. Työmatkaliikenne tapahtuu Puolangan suunnasta. Turpeen kuljetukset Ouluun kulkevat Vaalan kautta. Matkaa tuotantoalueelta Ouluun Toppilan voimalaitokselle on 93 km. Latvasuolta turvetta kuljetetaan lähinnä talviaikaan. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Vuosina 2002 2005 vuosituotannon toimittamiseen tarvittiin noin 80 250 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana.
7 Toiminnan lopettaminen Latvasuolla ei tällä hetkellä ole tuotannosta poistettua alaa. Noin 2 3 seuraavan vuoden aikana alueen pohjoispäästä poistuu turpeen loppumisen takia tuotannosta noin 8 ha:n alue. Turpeennoston loputtua alue kunnostetaan jälkikäyttöä varten. Turvetuotannon jälkeen käytöstä poistuneita alueita suunnitellaan viljelyskäyttöön tai niille istutetaan metsää. Turvetuotannon on Latvasuolla arvioitu jatkuvan vielä kymmeniä vuosia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Latvasuon tuotantovaiheen sekä lisäalueen kuntoonpanovaiheen valumavesien määrää ja laatua sekä vesistökuormitusta on arvioitu Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vuosien 1999 2004 kuormitus- ja vesistötarkkailutietojen perusteella. Latvasuo ei ole ollut kuormitustarkkailussa tarkkailusuona. Arvio Latvasuon tuotantovaiheen kuormituksesta on tehty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kaikkien laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden vuosien 2000 2004 keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Lisäalueen kuntoonpanovaiheen kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheessa olevien tarkkailusoiden vuosien 1999 2004 keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Arviossa on otettu huomioon suunniteltujen kahden virtaamansäätöpadon vaikutus kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuuksiin. Vuoden 2012 kuormitusarviossa ei ole otettu huomioon tuotannosta poistuneen alueen kuormitusta, mikä kuitenkin voi olla alkuvaiheessa lähes tuotannossa olevan alueen tasoa. Arviossa ei ole myöskään otettu huomioon puupadon tai luhta-alueen vaikutusta kuormitukseen. Todennäköisesti rakenteet vähentävät ainakin kiintoainekuormitusta. Latvasuon kuormitus on vuosien 2000 2004 tuotantokaudella ollut arvion mukaan keskimäärin bruttoarvoina 4,3 kg/d kiintoainetta, 10,0 kg/d COD Mn, 0,03 kg/d fosforia ja 0,6 kg/d typpeä ja nettoarvoina 2,5 kg/d kiintoainetta, 4,2 kg/d COD Mn, 0,02 kg/d fosforia ja 0,4 kg/d typpeä. Latvasuon tulevaa kuormitusta on arvioitu erikseen vuoden 2006 tuotantovaiheessa 45 ha:n tuotantopinta-alalle sekä tuotanto- ja kuntoonpanovaiheessa 45 ha:n tuotantopinta-alalle ja 11 ha:n kuntoonpanoalalle sekä vielä vuoden 2012 tuotantovaiheessa 48 ha:n tuotantopinta-alalle. Arvioitu vuoden 2006 tuotantovaiheen nettokuormitus on 1,8 kg/d kiintoainetta, 4,4 kg/d COD Mn, 0,011 kg/d fosforia ja 0,29 kg/d typpeä, ja myös lisäalueen ollessa kuntoonpanovaiheessa on nettokuormituksen arvioitu olevan 2,1 kg/d kiintoainetta, 6,1 kg/d COD Mn, 0,013 kg/d fosforia ja 0,39 kg/d typpeä. Vuoden 2012 arvioitu kesäaikainen nettokuormitus on 2,1 kg/d kiintoainetta, 4,7 kg/d COD Mn, 0,012 kg/d fosforia ja 0,32 kg/d typpeä. Koko vuoden tuotantovaiheen nettokuormitus vuonna 2006 on arviolta 1 251 kg/a kiintoainetta, 648 kg/a COD Mn, 7,4 kg/a fosforia ja 156 kg/a typpeä, ja myös lisäalueen ollessa kuntoonpanovaiheessa on nettokuormituksen arvioitu olevan 1 336 kg/a kiintoainetta, 3 404 kg/a COD Mn, 8,7 kg/a fosforia ja 233 kg/a typpeä. Vuoden 2012 arvioitu koko vuoden nettokuor-
mitus on 1 415 kg/a kiintoainetta, 691 kg/a COD Mn, 8,2 kg/a fosforia ja 173 kg/a typpeä. 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Latvasuolta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaaalueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Polttoaineiden säilytykseen käytettävät yksivaippaiset säiliöt (ns. farmarisäiliö) tullaan sijoittamaan betonikaukaloon, joten vuodon sattuessa polttoaine valuu ensisijaisesti kaukaloon. Säiliöt katetaan. Myös paloviranomaiset valvovat polttoaineiden säilytystä turvetuotantotyömailla. Latvasuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Myös liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuljetuksen yhteydessä turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden.
Ympäristössä koettu melu riippuu muun muassa melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. 9 Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä, jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa, jossa on jäteöljyille 1 000 litran säiliö. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimitetaan työmaalta Utajärven kaatopaikalle käsiteltäviksi. Jätteiden keräilystä ja toimittamisesta vastaa tuotantoyrittäjä itse. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Latvasuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulujoen vesistöalueen (59) Utosjoen keskiosan alueella (59.23), tarkemmin Yli-Utoksen osavesistöalueella (59.232). Utosjoki laskee Oulujokeen Utajärven Kirkonkylän kohdalla, noin 60 kilometrin päässä Saviojasta. Savijoki puolestaan laskee Utosjokeen noin 4 km:n päässä. Saviojan valuma-alueen pinta-ala on 8,8 km 2, josta nykyisen (45 ha) ja suunniteltujen lisäalueiden (11 ha) yhteispinta-ala on noin 6 %. Utosjoen valuma-alue on Saviojan kohdalla (Yli-Utoksen osaalueen alarajalla) noin 240 km 2. Utosjoki on entinen uittojoki, jonka käyttöolosuhteisiin ovat uiton perkausten ja uittopatojen purkamisen lisäksi vaikuttaneet laajat metsäojitukset ja turvetuotanto. Joen virtaamat ovat äärevöityneet ja jokivarressa esiintyy kevättulvia lähes joka vuosi. Utosjoessa on yksi voimalaitos (Ala-Utos). Fortum Power and Heat Oy seuraa Ala-Utoksen voimalaitoksella Utosjoen virtaamia säännöstelyyn ja juoksutuksiin liittyen. Utosjoella ei ole muuta virtaamanmittausta. Virtaamat Saviojan suulla (F = 8,8 km 2 ) ja Utosjoessa Saviojan kohdalla (F = 240 km 2 ) eri vuodenaikoina on arvioitu Hyrynsalmella sijaitsevan Myllypuron pienen valuma-alueen vuosien 1996 2000 keskimääräisten kuukausivalumien perusteella.
Virtaamat Saviojan suulla ja Utosjoessa Saviojan kohdalla sekä virtaamien laskennassa käytetyt valuma-arvot vuosina 1996 2000 10 Myllypuro Mq (25 l/s km 2 ) Saviojan suu MQ (m 3 /s) Utosjoki MQ (m 3 /s) talvi 3,2 0,028 0,77 kesät 34 0,30 8,2 kesä 8,6 0,076 2,1 syksy 12 0,11 3,0 Myllypuron valuma-alueen kesäkauden valuman keskimääräiset ääriarvot ovat vuosina 1991 2000 olleet: MNq 0,85 l/s km 2 MHq 51,6 l/s km 2 Edellä mainittujen arvojen perusteella virtaamien keskimääräiset ääriarvot Saviojan suulla sekä Utosjoessa Saviojan kohdalla ovat olleet: Saviojan suu (m 3 /s) Utosjoki (m 3 /s) MNQ 0,01 0,20 MHQ 0,45 12 Alueen luonto ja suojelukohteet Latvasuon turvetuotantoalueen itä- ja lounaispuolella on ojitettua suota. Muutoin aluetta ympäröivät kangasmetsät. Utosjoki virtaa tuotantoalueen pohjoispuolella lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Turvetuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva Sarvisuon Jerusaleminsuon alue (FI1200805). Alue sijaitsee lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä tuotantoalueen kaakkoisosan lisäalueesta. Alue kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan (Iso-Sarvisuon Jerusaleminsuon ojitusrauhoitusalue SS0110450). Vajaat 4 km Latvasuosta koilliseen sijaitsee Kiiminkijoen Natura-alueeseen (FI1101202) kuuluva Nuanjärvi. Latvasuon turvetuotantoalueen ympäristössä ei sijaitse perinnemaisemaksi tai arvokkaiksi maisema-alueiksi luokiteltuja alueita. Latvasuon yhteensä 11 ha:n suuruisista lisäalueista on tehty kasvillisuusselvitys 30.8.2005. Latvasuon nykyisen turvetuotantoalueen kaakkoisosassa sijaitseva lisäalue A on suurelta osin kuivahtanutta ja rahkoittunutta oligotrofista lyhytkorsinevaa, joka rajautuu variksenmarjarahka- ja isovarpurämeisiin. Tuotantoalueen eteläosassa sijaitseva lisäalue B on suurelta osin pintaosistaan muokattua ja sen puusto on hakattua, joten lisäalue B ei ole luonnontilainen. Tuotantoalueen länsiosassa sijaitseva lisäalue C on reunoiltaan kuivahtanutta ja muuttunutta puustoista rämettä. Keski- ja pohjoisosa ovat lähinnä vetistä koivuluhtaa. Lisäalueilla ei sijaitse lähteitä, joskin luhtasuolta tavattiin lähteisyydestä indikoiva sammallaji. Lisäalueet sijoittuvat olemassa olevien tuotantokenttien läheisyyteen eikä niillä siten ole maisemallisia arvoja.
11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Karttatarkastelun perusteella Saviojan varressa ei ole asutusta. Utosjokivarressa on jonkin verran vakituista asutusta sekä loma-asutusta. Latvasuon pohjoispuolella noin yhden kilometrin päässä sijaitsee lähin vapaaajan asunto. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Latvasuon tuotantoalueen valumavesien purkureittinä olevasta Saviojasta ei ole käytettävissä vedenlaatutietoja. Maastohavaintojen mukaan Savioja on tumma- mutta kirkasvetinen oja. Maantiesillan kohdalla ojan alaosalla uoman leveys on noin 1,5 3 m ja 16.6.2003 tehdyn maastokäynnin aikaan ojassa oli hyvä virtaus. Utosjoen vedenlaatua on tarkasteltu Oulujoen alaosan yhteistarkkailun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tekemän seurannan tulosten pohjalta. Utosjoen vesistötarkkailu suoritetaan nykyisin Oulujoen alaosan turvetuotantoalueille vuosille 2004 2013 laaditun käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaan. Utosjoen vedenlaatua on tarkasteltu Kakatinkoskessa Saviojasta noin 3 km ylävirtaan, Saviojan alapuolella Yli-Utoksen maantiesillan kohdalla pisteessä Ut32, alavirtaan Aution kohdalla pisteessä Ut20 sekä Utosjoen suulla pisteessä Ut1. Nykytilanteen kuvaamisessa on käytetty viimeisimpiä tarkkailutuloksia vuosilta 2000 2004. Kakatinkosken piste edustaa Latvasuon yläpuolista vesistöpistettä Utosjoessa. Kyseinen piste ei kuulu tarkkailun piiriin, ja tuloksia on ainoastaan vuodelta 2000. Vedenlaadun kehitystä vuosina 1991 2004 on tarkasteltu Utosjoen suun vedenlaatutietojen perusteella Utosjoen vesi on vuosina 2000 2004 ollut tummaa, ravinteikasta sekä varsin humus- ja rautapitoista. Joen happitilanne on ollut pääasiassa hyvä. Vesi on ollut keskimäärin lievästi hapanta, mutta korkeimmillaan ph on ollut neutraalin yläpuolella. Alhaisin ph (5,0) on mitattu Utosjoen suulla keväällä 2000. Utosjoen vesi on ollut keskimäärin lievästi sameaa ja kiintoainepitoista. Utosjoen korkeimmat väriluvut on mitattu Aution kohdalla ja korkein COD Mn Utosjoen suulla, suurimmillaan (40 mg/l) elokuussa 2004. Siihen vaikuttivat todennäköisesti runsaat sateet. Keskimääräisen COD Mn :n perusteella humuspitoisuus on kasvanut lievästi alavirtaan päin. Kokonaisfosforipitoisuus on humuspitoisuuden tavoin kasvanut joessa alaspäin mentäessä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat myös olleet korkeampia joen alimmilla pisteillä Ut20 ja Ut1 kuin Yli-Utoksen kohdalla pisteellä Ut32. Kesän kokonaisfosforipitoisuudet ovat kuvastaneet rehevyyttä ja kokonaistyppipitoisuudet lievää rehevyyttä kaikilla havaintopaikoilla. Epäorgaanisia ravinteita on keskimääräisten mineraaliravinnepitoisuuksien perusteella ollut levien käytettävissä kesäaikaan. Mineraaliravinnesuhteiden perusteella rajoittavana ravinteena Utosjoessa on ollut typpi. A-klorofyllin pitoisuuksien perusteella joen rehevyys on kasvanut alavirtaa kohti. Kesän keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet tyypillisiä lievästi reheville vesille lukuun ottamatta joen suuta, jossa pitoisuus on kuvastanut rehevyyttä. Utosjokisuun a-klorofyllipitoisuus on ollut korkeimmillaan 35 µg/l.
Vuosina 1991 2001 joen alaosan fosforipitoisuuksissa ja erityisesti typpipitoisuuksissa on ollut havaittavissa lievää kasvua. Nousevaan kehityssuuntaan voi kuitenkin vaikuttaa myös tiheämpi näytteenotto. Kiintoainepitoisuudet ovat pääosin olleet 2 10 mg/l. Selvästi korkeampien pitoisuuksien osalta näytteenotto on todennäköisesti ajoittunut tulvahetkille. Veden väriluvut ovat pääosin olleet 120 200 ja veden humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot 10 30 mg/l. Veden väri ja humuspitoisuus ovat olleet lievässä kasvussa. Kaikkiaan Utosjoen vedenlaadulle on ollut tyypillistä suuret ajalliset vaihtelut. Veden happitilanteessa ei kuitenkaan ole ollut suuria vaihteluita ja happitilanne on pääosin ollut hyvä. Vuosien 2000 2003 vedenlaadun yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Utosjoen vedenlaatu oli tyydyttävä ja Oulujoen vedenlaatu hyvä. 12 Kalatalous Oulujoen kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun liittyen Utosjoella on tehty kalastustiedustelu vuodelta 2004. Utosjoella Sanginkylän ja Utajärven osakaskuntien alueella kalasti vuonna 2004 yhteensä noin 90 luvan hankkinutta kalastajaa. Kalastus painottui heittovapakalastukseen ja siten kesäkauteen. Utosjoella oli käytössä noin 140 heittovapaa, 50 verkkoa ja 50 katiskaa. Kalastus Utosjoella keskittyy nykyisin pyyntikokoisena istutetun kirjolohen tai taimenen kalastukseen, joskin haukea ja ahventa saadaan kilomääräisesti enemmän. Kokonaissaalis Utosjoella vuonna 2004 oli 1,9 t, josta kirjolohta oli 12 %, haukea ja ahventa molempia 26 28 % ja särkeä 18 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 22 kg. Kalastajista vajaa kolmannes ilmoitti kaloissa esiintyvän makuvirheitä. Makuvirheiden arvioitiin heikentävän kalojen käyttökelpoisuutta. Pyydysten likaantumisen (pääasiassa limoittuminen ja turve) ilmoitti vaikeuttavan kalastusta noin kaksi kolmannesta kalastajista. Utosjoen kalastoon kuuluvat kalastustiedustelun mukaan ainakin seuraavat kalalajit: taimen, kirjolohi, harjus, siika, hauki, ahven, made, lahna, särki, seipi, säyne ja kiiski. Utosjoen ala- ja keskiosan sähkökoekalastuksissa on lisäksi saatu mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua. Utosjokeen on istutettu viime vuosina vuosittain pyyntikokoista kirjolohta. Lisäksi on istutettu lähes vuosittain pieni erä kesänvanhaa harjusta. Joinakin vuosina on istutettu myös pieniä eriä pyyntikokoista taimenta ja nieriää. Utosjoen ala- ja keskiosalla tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan Utosjoen koskikalasto oli pääasiassa kivennuoliaista, kivisimppua ja mutua. Näiden lisäksi esiintyi harjusta, haukea, ahventa ja madetta. Harjusta esiintyi pienin tiheyksin kaikilla koealueilla. Kahdella ylimmällä alueella oli sekä yksikesäisiä varmuudella paikalla syntyneitä että yksivuotiaita harjuksen poikasia. Alimmalta koealalta saatiin vain yksi kolmivuotias harjus. Hauen, ahvenen, mateen ja särjen yksilötiheydet olivat pieniä ja niitä esiintyi vain satunnaisesti osalla koealueista. Utosjoessa esiintyy myös rapua. Kesällä 2002 ja 2004 joen alaosalla yhdessä kohteessa tehdyssä koeravustuksissa todettiin ainakin paikallinen pyyntivahva rapukanta, jota ei kuitenkaan ollut pyydetty. Yksittäinen tieto ravun esiintymisestä on myös Utosjoen yläosalta Yli-Utokselta Latvasuon purkuvesien vaikutusalueelta, jossa yksi ravustaja sai vuonna 2001 noin 45 rapua.
Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalanistutusrekisterin mukaan Utosjokeen on istutettu viime vuosina pyyntikokoista kirjolohta vuosittain. Sen lisäksi on istutettu lähes vuosittain pieni erä kesänvanhoja harjuksen poikasia. 13 Muu vesistön käyttö Latvasuon pohjoispuolella virtaavan Utosjoen vesistön käyttö on normaalia kiinteään asutuksen ja kesäasutukseen liittyvää toimintaa kuten kalastusta, veneilyä ja uintia. Tuotantoalueen ympäristössä metsästetään ja kalastetaan. Maaperä ja pohjavesiolot Latvasuon turvetuotantoalue on itä länsisuunnassa muutamia metrejä kalteva viettäen laskuojien suuntaan. Tuotantoalueen ympäristö on melko tasaista. Kangasmaat ovat jonkin verran suoalueita korkeammalla. Latvasuon ympäristössä maaperässä on runsaasti turvekerrostumia ja paikoin pohjamoreenia. Sarvikangas kuuluu osana pitkään luode kaakkosuuntaiseen harjujaksomuodostelmaan. Välittömästi Latvasuon pohjoispuolella sijaitsee Kulperinkankaan luokkaan III kuuluva pohjavesialue. Noin 200 metriä alueen kaakkoispuolella sijaitsee Sarvikankaan alue, joka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi luokkaan II kuuluvaksi pohjavesialueeksi. Latvasuon koillispuolella Utosjoen takana lähimmillään noin 1,3 km Latvasuosta sijaitsee vielä Nuankankaan Ylilammin luokkaan III kuuluva pohjavesialue. Tuotantoalueen ympärillä ei ole tiedossa olevia lähteitä. Utosjoen varren loma-asunnoilla on käytössä olevia kaivoja. Ilmanlaatu Latvasuon lähiympäristössä ei ole pölyämistä aiheuttavia toimintoja. Melutilanne ja liikenne Latvasuon lähiympäristössä ei ole melua aiheuttavia toimintoja. Latvasuon läpi kulkevalla tiellä on turvetuotantoalueelle suuntautuvan liikenteen lisäksi satunnaista liikennettä lähinnä metsästys- ja marjastusaikaan. Tuotantoalueen pohjoispuolelta on liikenneyhteys Utosjoen rannassa sijaitsevalle loma-asunnolle. Vaalan ja Puolangan välisellä seututiellä 883 on henkilöautoliikennettä sekä raskasta liikennettä runsaammin. Muut kuormittavat toiminnat Välittömästi Latvasuon itäpuolelle on suunnitteilla Turveruukki Oy:n 106 ha:n suuruinen Latvasuon turvetuotantoalue, jolle ympäristölupavirasto myönsi ympäristöluvan 17.5.2004 antamallaan päätöksellä nro 37/04/2. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi asiasta tehdyt valitukset muutoin, mutta muutti melua ja tärinää koskevaa lupamääräystä. Korkeimmasta hallintooikeudesta 20.1.2006 puhelimitse saadun tiedon mukaan Vaasan hallintooikeuden päätöksestä ei ole valitettu. Päätös on näin ollen lainvoimainen.
Tuotantoalueen vedet tullaan johtamaan Utosjokeen noin 6,5 kilometrin päähän Saviojan yläpuolelle. Lisäksi noin 8 km:n päähän Latvasuosta on suunnitteilla Arto Haatajan noin 40 ha:n suuruinen Ruostesuon turvetuotantoalue, jolle ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan 8.3.2005 antamallaan päätöksellä nro 20/05/2. Päätös on lainvoimainen. Ruostesuon vedet tullaan johtamaan laskuojan kautta Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen. Latvasuon läheisyydessä ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Kauempana Utosjoen alaosalla sijaitsee Vapo Oy:n Itäsuon ja Pehkeensuon turvetuotantoalueet sekä Utajärven kaatopaikka. Purkuvesistöä kuormittavat lähinnä maa- ja metsätalous sekä vähäisessä määrin peltoviljely ja hajaasutus. 14 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Latvasuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäröivään luontoon. Alue on ollut turvetuotannossa aiemminkin. Latvasuon ympäristö on suurelta osin ihmistoiminnan muokkaamaa ojitettua suota ja talousmetsää. Lisäalueiden käyttöönotto tulee poistamaan nykyisen kasvillisuuden. Latvasuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia suojelualueisiin. Vaikutus pintavesiin Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat muun muassa arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta. Latvasuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Saviojan suulla ja Utosjoessa Saviojan kohdalla. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty edellä esitettyjä kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitusarvioita ja virtaamia. Latvasuon kuormituksen aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä tarkasteltiin eri vuodenaikoina sekä kesän erilaisissa virtaamatilanteissa vuosina 2006 ja 2012. Vuoden 2006 pitoisuuslisäykset on laskettu erikseen ilman lisäalueita sekä lisäalueiden kanssa. Vuonna 2012 tuotannosta poistuneen kahdeksan hehtaarin kokoinen alue on otettu huomioon laskelmissa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Sedimentaatiota ehtii tapahtua Saviojassa ennen Utosjokea. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Arviossa ei ole otettu huomioon pohjoispuolisen laskeutusaltaan jälkeistä puupatoa, joka todennäköisesti sitoo kiintoainesta ja sen mukana myös ra-
vinteita. Vuonna 2003 tehtyjen maastohavaintojen mukaan puupadon alapuolella ei havaittu silmämääräisesti juurikaan liettymiä, mikä tukee mainittua olettamusta. Myös eteläpuolisen laskeutusaltaan alapuolella olevan luhta-alueen kasvillisuuden voi olettaa sitovan ainakin jonkin verran ravinteita ja kiintoainetta ennen kuin vedet laskevat Saviojaan. Saviojassa Latvasuon turvetuotantoalueen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat selvimmin havaittavissa lisäalueen ollessa kuntoonpanovaiheessa ja tuotantoalan ollessa suurimmillaan. Vuonna 2012 pitoisuuslisäykset ovat laskelmien mukaan ainoastaan hieman suurempia kuin vuonna 2006 silloin, kun vuoden 2006 osalta ei oteta huomioon lisäalueiden vaikutusta. Pienivirtaamaisessa Saviojassa Latvasuon turvetuotantoalueen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat arvion mukaan merkittäviä. Laskelmien perusteella kiintoaineen pitoisuuslisäykset jäävät sen sijaan alhaisiksi tai melko alhaisiksi. Latvasuon turvetuotantoalueen COD Mn -kuormitus nostaa Saviojan humuspitoisuutta melko vähän. Humuskuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat kuitenkin havaittavissa selvästi talvella 2006, kun lisäalueiden vaikutus otetaan huomioon sekä alivirtaamakautena kesällä kaikissa tarkastelutilanteissa. Saviojasta ei ole käytettävissä vedenlaatutietoja, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia. Saviojan alaosalla (maantiesillan kohdalla) vesi oli vuonna 2003 silmämääräisesti havainnoituna tummaa, mutta kirkasta eikä pohjassa ollut havaittavissa liettymiä. Suolta tuleva ravinnekuormitus lisää kuitenkin Saviojan rehevyyttä ja COD Mn -kuormitus ojan humuspitoisuutta. Tuotantoalueelta tuleva kiintoainekuormitus edistää pohjan liettymistä lähinnä ojan yläosalla. Vuoden 2006 kesäaikana Latvasuon tuotannossa olevan alueen bruttokuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Saviojan suulla ovat 0,5 mg/l kiintoainetta, 1,6 mg/l COD Mn, 3 µg/l kokonaisfosforia ja 72 µg/l kokonaistyppeä ja nettokuormituksen 0,3 mg/l kiintoainetta, 0,7 mg/l COD Mn, 2 µg/l kokonaisfosforia ja 45 µg/l kokonaistyppeä. Lisäalueet mukaan lukien vuoden 2006 bruttokuormituksen pitoisuuslisäykset ovat 0,6 mg/l kiintoainetta, 2,5 mg/l COD Mn, 4 µg/l kokonaisfosforia ja 90 µg/l kokonaistyppeä ja nettokuormituksen 0,3 mg/l kiintoainetta, 1 mg/l COD Mn, 2 µg/l kokonaisfosforia ja 56 µg/l kokonaistyppeä. Vuoden 2012 kesäaikana bruttokuormituksen pitoisuuslisäykset ovat vastaavasti 0,6 mg/l kiintoainetta, 1,7 mg/l COD Mn, 4 µg/l kokonaisfosforia ja 79 µg/l kokonaistyppeä ja nettokuormituksen 0,3 mg/l kiintoainetta, 0,7 mg/l COD Mn, 2 µg/l kokonaisfosforia ja 50 µg/l kokonaistyppeä. Utosjoen valuma-alue ja virtaamat ovat selvästi suurempia kuin Saviojan, jolloin myös kuormitus laimenee selvästi suurempaan vesimäärään. Lisäksi Latvasuon turvetuotantoalueen kuormitusta Utosjokeen vähentää kuormitteiden osittainen pidättyminen Savijokeen. Utosjoessa Saviojan kohdalla Latvasuon turvetuotantoalueen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset jäävät hyvin alhaisiksi kaikissa tarkastelluissa tilanteissa eikä pitoisuuslisäyksiä voida käytännössä havaita juuri lainkaan. Pitoisuuslisäykset ovat mahdollisesti todettavissa ainoastaan lievinä typpipitoisuuksina talvella sekä kesällä alivalumatilanteessa. Typen suurin pitoisuuslisäys (11 µg/l) on laskelmien mukaan talvella lisäalueen ollessa kuntoonpanovaiheessa ja tuotannon ollessa suurimmillaan. Vuoden 2006 kesäaikana Latvasuon tuotannossa olevan alueen bruttokuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Utosjoessa Saviojan kohdalla 15
ovat 0,02 mg/l kiintoainetta, 0,06 mg/l COD Mn, 0,1 µg/l kokonaisfosforia ja 3 µg/l kokonaistyppeä ja nettokuormituksen 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,02 mg/l COD Mn, 0,1 µg/l kokonaisfosforia ja 2 µg/l kokonaistyppeä. Lisäalueet mukaan lukien vuoden 2006 bruttokuormituksen pitoisuuslisäykset ovat 0,02 mg/l kiintoainetta, 0,09 mg/l COD Mn, 0,1 µg/l kokonaisfosforia ja 3 µg/l kokonaistyppeä ja nettokuormituksen 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,04 mg/l COD Mn, 0,1 µg/l kokonaisfosforia ja 2 µg/l kokonaistyppeä. Vuoden 2012 kesäaikana bruttokuormituksen pitoisuuslisäykset ovat vastaavasti 0,02 mg/l kiintoainetta, 0,06 mg/l COD Mn, 0,1 µg/l kokonaisfosforia ja 3 µg/l kokonaistyppeä ja nettokuormituksen 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,03 mg/l COD Mn, 0,1 µg/l kokonaisfosforia ja 2 µg/l kokonaistyppeä. 16 Vaikutus virkistyskäyttöön Utosjoen vedenlaatu ja muu kuormitus huomioon ottaen Latvasuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia alapuolisen vesistön ja rantojen käyttöön. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Utosjoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy Utosjoessa luontaisesti sekä Latvasuon ylä- että alapuolella. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Saviojalla ei tiettävästi kalasteta ja sen kalataloudellinen merkitys on kokonaisuudessaan vähäinen. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Utosjoella turvetuotannon kuormitus on osaltaan heikentänyt vedenlaatua, mutta joella on nykyisinkin ainakin paikallisesti pyyntivahva rapukanta myös Latvasuon vesien vaikutusalueella. Latvasuon kuormituksella ei arvioida olevan ratkaisevaa merkitystä ravun menestymiselle Utosjoella. Latvasuon aiheuttama ravinne-, humus- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Utosjoen vedenlaatuun. Utosjoen lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Utosjoella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Latvasuon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Latvasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voivat ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Utosjokeen johdetaan myös useiden muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Latvasuon kuormitus, pinta-ala ja vesiensuojelujärjestelmä huomioon ottaen sen kalataloudellisten vaikutusten arvioidaan edellyttävän kompensaatiotoimia.
17 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Latvasuon turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen. Pölyn vaikutus Latvasuon turvetuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä. Lähin mahdollinen kohde, mihin Latvasuon turvetuotannosta syntyvä pöly voisi lounaistuulten aikana vaikuttaa, on kilometrin päässä suon koillispuolella sijaitseva loma-asunto. On kuitenkin epätodennäköistä, että pölyäminen aiheuttaa haittaa loma-asunnon käytölle, sillä etäisyys tuotantoalueelle on verrattain pitkä ja loma-asunnon suojana on laaja puustoinen kangasmetsä. Voimakkaan tuulen tai ilmavirtausten aiheuttama lievä pölyhaitta on kuitenkin mahdollinen. Utosjoen ranta-alueen asutukseen saakka pölyvaikutusten ei arvioida kulkeutuvan. Utajärven kuntaan ei ole tullut valituksia tuotannon aiheuttamista pölyhaitoista. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turverekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois alkumatkasta eli metsäautotien päässä, jossa ei ole asutusta. Näin ollen turvekuljetuksista ei aiheudu pölyhaittaa asutukselle. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta haittaa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepölyyn. Melun vaikutus Latvasuon turvetuotantoalueella meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta metsäautotielle. Lähin kiinteistö, joka on loma-asunto, sijaitsee noin kilometrin päässä suon koillispuolella. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa alueen asutukselle. Luvan hakijan tiedossa ei ole myöskään valituksia melusta. Seututiellä 883 turvekuljetusten aiheuttama melun sekä liikenteen lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Muut vaikutukset Latvasuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön elinkeinotoimintaan ja muuhun maankäyttöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan Latvasuo liittyy Oulujoen alaosan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuun. Hakemuksen oheen on liitetty "Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2004 2013". Tähän mennessä Latvasuon kuormitus on laskettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuormitustarkkailussa olevien soiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tarkkailusuona Latvasuo ei ole ollut.
Hakemuksen mukaan erillisen kalataloustarkkailun järjestäminen ei ole tarpeen. Tuotantoalue kuuluu Oulujoen turvetuotannon kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Hakemuksen oheen on liitetty "Turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailuohjelma Oulujoelle vuosille 2002 2008". 18 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Alueelle on laadittu palontorjuntasuunnitelma, joka on toimitettu paloviranomaisille. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaiset tekevät säännöllisesti arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Toiminnan harjoittaja sekä työmaalla toimiva henkilöstö osallistuvat säännöllisesti koulutukseen. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Koska tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse asutusta, ei alueella mahdollisesti syttyvä turvepalo aiheuttaisi välitöntä vaaraa ympäristön ihmisille. Muut riskit ja häiriötilanteet Latvasuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, joiden toiminnassa mahdollisesti esiintyvät häiriöt aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Häiriötilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä turvetuotantoa on varsin runsaasti, turvetuotantoalueiden lupapäätöksissä on lähes poikkeuksetta määrätty kalatalousmaksu ehkäisemään kuormituksesta aiheutuneita kalataloudellisia haittoja. Tuotantoalueen vesiensuojelujärjestelmästä, kuormituksesta ja purkuvesistön kalataloudellisesta arvosta riippuen kalatalousmaksu on ollut yleisesti 1,5 2,5 euroa tuotantohehtaaria kohden vuodessa. Latvasuolla vesiensuojelussa käytetään laskeutusaltaita. Latvasuon tuotantoalue ja kuormitus on varsin pieni, joten kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida Utosjoen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen 2,0 euroa/tuotantohehtaari. Latvasuon koko pinta-alaa (56 ha) kohden laskettuna kalatalousmaksun suuruus olisi siten 112 euroa vuodessa. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.
19 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty 7.10.2005 hakemussuunnitelmalla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Utajärven kunnassa 21.10. 21.11.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 21.10.2005 sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Utajärven kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu- terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on luonnonsuojelu- ja vesivaraviranomaisena todennut, että lisäalueiden luonnonarvot eivät ole olemassa olevan tiedon valossa luvan myöntämisen esteenä. Saviojan viereen suunnitellun lisäalueen kuivatus kuitenkin saattaa heikentää luhta-alueen vesitaloutta. Vesiensuojelun osalta ympäristökeskus on todennut, että Latvasuolla on hakemuksen mukaan kahdeksan laskeutusallasta, mutta maastotarkastuksen perusteella kaikkia ei voida nimittää laskeutusaltaiksi. Tuotannossa olevan alueen pinta-alan mukaan vesien käsittelemiseksi ei tarvita kahdeksaa laskeutusallasta. Tässä tapauksessa riittää, että ennen molempia laskuojia sijaitsevat laskeutusaltaat ovat riittävän suuret ja että niissä on patolaitteet ja pintapuomit. Uudessa tuotantosuunnitelmakartassa nämä altaat on numeroitu altaiksi 6 ja 8. Suunnitelmassa on vesiensuojelun tehostamiseksi esitetty kahden virtaamansäätöpadon asentamista. Ympäristökeskus on suositellut patojen asentamista, mutta tähdentänyt, että niiden tulee olla oikeaoppiset putkipato-malliset virtaamansäätöpadot. Hakemuksessa on esitetty, että polttoaineet säilytetään edelleen yksivaippaisissa ns. farmarimallin säiliöissä. Säiliöt sijoitetaan betonikaukaloon, joka katetaan. Ympäristökeskus on katsonut, että menettely on riittävä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi, joskin on huomattava, että betonikaukalon täytyy olla tiivis ja tilavuudeltaan vähintään 2/3 säiliön tilavuudesta. Katoksen tulee olla sellainen, että betonikaukaloon ei pääse vettä tai lunta. Jätteiden käsittelystä ympäristökeskus on huomauttanut, että jäteöljyt ja ongelmajätteet tulee toimittaa asianmukaisiin sekä toiminnassa oleviin käsittely- ja vastaanottopaikkoihin. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa jo tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää. Sen sijaan, kun varsinaista liukoisia ravinteita poistavaa menetelmää ei edelleenkään ole esitetty, ympäristökeskus ei ole puoltanut luvan myöntämistä lisäalueille (kasvillisuuskartoituksen alueet A, B, C). Hakemuksessa lisäalueeksi on esitetty myös 3,2 hehtaarin alue lohkolla 3. Tämä alue oli aikaisemman hakemuksen piirustuksessa merkitty merkin-
nällä "ei tuotannossa". Alueen nykyisestä tilasta ei ympäristökeskuksella ole tietoa. Ympäristökeskus on vaatinut, että laskeutusaltaat 6 ja 8 tulee suurentaa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja asentaa altaiden alapäihin patolaitteet sekä altaisiin pintapuomit. Alueen kaikissa sarkaojissa tulee olla päisteputket, lietteenpidättimet ja lietesyvennykset. Toiminnasta on pidettävä työmaapäiväkirjaa, jonka vuosittaiset koosteet tulee liittää seuraavaan lupahakemukseen ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Lupamääräykset tulee tarkistuttaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Toimintaa ei saa ulottaa Kulperinkankaan pohjavesialueen rajojen sisäpuolelle. Tarkkailu voidaan järjestää hakijan esittämällä tavalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Latvasuon turvetuotannolle voidaan myöntää lupa seuraavilla ehdoilla: Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Luvan saajan on maksettava vuotuinen 140 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu voidaan tehdä hakemukseen liitetyn ohjelman mukaisesti. 3. Utajärven kunnan ympäristövalvontapalvelut Ympäristövalvontapalvelut on Utajärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena vaatinut, että Latvasuon toiminta on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle tai asutukselle. Jätteet ja jätevedet on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. 20 Muistutukset 4. Sanginkylän osakaskunta Osakaskunta on ilmoittanut, ettei se hyväksy tuotantoalueen vesien johtamista Saviojaan ja edelleen Utosjokeen ilman tuotantoalueelle rakennettavia saostus-/haihdutusaltaita ja imeytyskenttiä. Osakaskunta on todennut, että nykyinenkin tuotanto aiheuttaa päästöillään huomattavia ympäristö-, kalastus- ja virkistyskäyttöhaittoja, kuten jokeen päästöjen mukanaan tuomat kiintoaine, pohjaliete sekä veden väri-, maku- ja hajuhaitat. Osakaskunta on vaatinut, että Savioja on varustettava virtauksia säätelevillä pohjapadoilla, joilla estetään tulvan aiheuttamat maanvyörymät ja kiintoaineiden pääsy Utosjokeen. Saviojalla on korkeuseroa neljän kilometrin matkalla yli 20 metriä, joten jo pienetkin lisävirtaamat aiheuttavat savipitoisessa maaperässä arvaamattomia vyörymiä ja kiintoainepäästöjä jokeen. Osakaskunta on kuitenkin ilmoittanut suhtautuvansa turvetuotannon jatkoluvan myöntämiseen myönteisesti. Edellytyksenä tuotantoluvan myöntämiselle on, että jo tuotannossa olevan ja lisätuotantoalueen vedet eivät päästöillään tule lisäämään kuormitusta Utosjoessa. Hakijan esittämän kalatalousmaksun osalta osakaskunta on ilmoittanut, ettei se hyväksy esitettyä euromääräistä vuotuista kalatalousmaksua. Osakaskunta on vaatinut hakijan velvoittamista istuttamaan vuosittain 50 kg
5. Utajärven osakaskunta 6. AA:n kuolinpesä / BB pyyntikokoisia lohikaloja Utosjokeen. Istutusten ajankohdista ja istutuspaikoista on sovittava Sanginkylän osakaskunnan kanssa. Osakaskunta on ilmoittanut, ettei se hyväksy tuotantoalueen vesien johtamista Saviojaan ja edelleen Utosjokeen ilman tuotantoalueelle rakennettavia saostus-/haihdutusaltaita ja imeytyskenttiä. Osakaskunta on todennut, että nykyinenkin tuotanto aiheuttaa päästöillään huomattavia ympäristö-, kalastus- ja virkistyskäyttöhaittoja, kuten jokeen päästöjen mukanaan tuomat kiintoaine, pohjaliete sekä veden väri-, maku- ja hajuhaitat. Osakaskunta on vaatinut, että Savioja on varustettava virtauksia säätelevillä pohjapadoilla, joilla estetään tulvan aiheuttamat maanvyörymät ja kiintoaineiden pääsy Utosjokeen. Saviojalla on korkeuseroa neljän kilometrin matkalla yli 20 metriä, joten jo pienetkin lisävirtaamat aiheuttavat savipitoisessa maaperässä arvaamattomia vyörymiä ja kiintoainepäästöjä jokeen. Osakaskunta on todennut, että Utosjoki laskee Utajärven kohdalla Oulujoen Utajärveen, joka on turvetuotantoalueiden kiintoaine- ja turvepäästöjen seurauksena liettynyt ja mataloitunut paikoin noin 0,5 m. Utajärven pohja tulisi virkistyskäytön ja kalatalouden kannalta ehdottomasti ruopata, mutta työlle ei löydy maksajia. Osakaskunta on todennut, että lupaviranomaisen tulisi lupia myöntäessään määrätä korvausvelvollisuus vahingon aiheuttajalle. Osakaskunta on kuitenkin ilmoittanut suhtautuvansa turvetuotannon jatkoluvan myöntämiseen myönteisesti. Edellytyksenä on, että toiminnassa käytetään mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä tai tehokkaimmin vähentää toiminnan aiheuttamaa Utosjoen ja Utajärven ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Muistuttaja on Utajärven kunnan Sanginjärven kylässä sijaitsevan tilan Yläkulperi RN:o 17:5 osalta todennut, että tilalla oleva vapaa-ajan asunto on rakennettu vuosina 1984 1985, jolloin ei ollut vielä tietoa lähettyville kuntoonpantavasta turvesuosta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset eivät kertoneet asiasta rakennuslupaa haettaessa. Muistuttaja ei olisi rakentanut vapaa-ajan asuntoaan turvesuon välittömään läheisyyteen, mikäli olisi tästä tiennyt. Kesäasunnon arvo laski heti, kun turvesuo aloitti toimintansa. Muistuttajan mukaan Metsänhoitoyhdistys on myös todennut metsän arvon alentuneen turvetuotannon aloittamisen jälkeen. Muistuttaja on ilmoittanut vastustavansa uusien turvetuotantoalueiden perustamista Utosjoen varteen. Uudet turvetuotantoalueet saastuttaisivat Utosjokea entisestään. Ympäristölupahakemuksessa on mainittu, ettei pöly ja melu tule haittaamaan alueella olevaa loma-asutusta. Muistuttaja on todennut, ettei väite pidä paikkansa, sillä kokemuksen mukaan pöly ja melu haittaavat lomaasunnon käyttöä jopa yöaikaan. Pöly ja melu ovat jatkuvana haittana. Muistuttaja on pyytänyt ympäristölupavirastoa ottamaan huomioon lupahakemusta käsitellessään, että Utosjoki säilyisi ennallaan eikä sen luonnonolosuhteita enää muutettaisi. Mikäli turvetuotantolupia myönnetään lisää, johtaa se väistämättä Utosjoen muuttumiseen saastuneeksi likaojaksi. Utosjoen varrella olevien vakituisten asukkaiden sekä yli sadan loma- 21