SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 28.7. 25.8.2010 Maatalouden tappiot ja maailmantalouden hidas elpyminen uhkaavat Venäjän talouskasvua. Viljatuotanto pienenee kolmanneksen, elintarvikkeiden hinnat kiihdyttävät inflaatiota. Tuhoisat metsäpalot on saatu hallintaan. Öljyntuotanto jatkuu ennätyksellisenä, mutta öljyn vientihinta on laskussa. Toteutunut 1-6 2010 ja ennuste 1-12 2010 1-6/2010 Ennuste 2010* Muutos % verrattuna 1-6/2009 ja 1-12/2009 vuosimuutos BKT:n kasvu (muutos viime vuodesta %) 4,2 % 3,6 % Reaalitulojen kasvu (muutos %) 4,8 % 3,4 % Vähittäiskauppa (muutos %) 3,4 % 4,4 % Teollisuustuotanto (muutos %) 10,2 % 7,6 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 1,3 % 2,0 % Inflaatio (kuluttajatuotteiden indeksi) 6,5 % 7-8 % Raakaöljyn kauden keskihinta ($ / bll) 75,8 $ 75,0 $ Lähde: Venäjän talouskehitysministeriö * Alustavien arvioiden mukaan 08/2010 Neljännesvuosittainen muutos % 1-3/2010 4-6/2010 Muutos % verrattuna edelliseen kauteen kauden muutos % BKT:n kasvu (muutos edelliskauteen %) -0,2 % 0,5 % Reaalipalkan kasvu (muutos %) 1,2 % 0,8 % Vähittäiskauppa (muutos %) 1,4 % 1,2 % Teollisuustuotanto (muutos %) 2,1 % 2,2 % Kiinteät investoinnit (muutos %) -2,7 % 2,2 % Lähde: Venäjän talouskehitysministeriö Venäjän ulkomaanvelka: 1.1.2010 1.7.2010 Valtion ulkomaanvelka 31,3 mrd. USD 35,6 mrd. USD Pankkien ulkomaanvelka 127,2 mrd. USD 122,8 mrd. USD Yritysten ulkomaanvelka 298,4 mrd. USD 293,9 mrd. USD Lähde: Venäjän keskuspankki Vararahastojen tilanne: 1.1.2010 1.8.2010 Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 137 mrd. USD 40,6 mrd. USD Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 137 mrd. USD 88,2 mrd. USD Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 439 mrd. USD 475 mrd. USD Lähde: Venäjän keskuspankki, Valtiovarainministeriö Ruplan kurssi ja öljyn hinta: 1.1.2010 25.8.2010 Ruplan kurssi (Venäjän keskuspankki) EUR = 43,46 RUB 39,09 RUB USD = 30,19 RUB 30,90 RUB Raakaöljyn hinta (Urals laatu) 78,29 USD 69,86 USD hinta (Brent laatu) 78,81 USD 71,48 USD Talouskehitys ja talouspolitiikka Toisen vuosineljänneksen elpymisen jälkeen talouskasvu hidastui heinäkuussa. Venäjän talous kasvoi tammi-kesäkuun aikana 4,2 % viime vuoteen verrattuna, mutta heinäkuussa kasvu pysähtyi ja oli kausi- ja suhdannekorjattuna jopa negatiivinen. Kotimaan kulutuksen ja vähittäiskaupan kasvu jatkoi vahvana, mutta tuotannon kasvu hidastui selvästi ja investoinnit supistuivat. Investointien puuttuminen hidastaa loppuvuoden talouskasvua, ja Venäjää uhkaa nopean elpymisen sijaan pitempi heikon kasvun kausi. Myös maailmantalous on elpynyt hitaammin kuin oli odotettu, mikä pitää raakaöljyn markkinahinnan alhaisena. Talouskasvua rasittavat tänä vuonna lisäksi maatalouden tappiot ja helteiden aiheuttamat tuotantoseisokit.
2 Maataloustuotanto supistuu arviolta jopa kolmanneksen tänä vuonna. Maatalousministeriön arvion mukaan tämän vuoden viljasato tulee olemaan noin 60 65 miljoonaa tonnia, mikä on noin kolmannes vähemmän kuin viime vuonna. Kotimaan kysyntä on noin 75 77 miljoonaa tonnia, joten Venäjä joutuu harkitsemaan viljan tuontia. Erotusta supistavat kuitenkin edelliskauden varastot, kauden alussa Venäjän viljavarastoissa oli noin 20 miljoonaa tonnia. Venäjä on viime vuosina noussut merkittäväksi viljan viejäksi, viime vuonna vienti nousi jopa yli 20 miljoonaan tonniin, mutta kuivuuden takia viljan vienti on nyt presidentin määräyksellä kielletty. Valtio on myös varautunut tukemaan kuivuudesta kärsiviä alueita yhteensä 35 miljardilla ruplalla (noin 900 miljoonaa euroa). Tästä 10 miljardia ruplaa (250 miljoonaa euroa) on suoranaista tukea, loput on subventoidun lainan muodossa. Elintarvikkeiden hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota. Maatalouden heikko tilanne on jo vaikuttanut elintarvikkeiden hintoihin. Jauhojen hinnat ovat nousseet laadusta ja alueesta riippuen 7 20 %. Eniten on noussut tattarijauhojen hinta, joillakin alueilla jopa 40 %. Leivän hinta, joka Venäjällä on poliittisesti arka asia, ei ole vielä merkittävästi noussut, mutta sen ennustetaan nousevan tänä syksynä noin 10 15 %. Myös muna- ja maitotuotteiden hinnat ja viiveellä myös lihatuotteiden hinnat ovat kasvussa. Peruselintarvikkeiden hintojen korotuksilla on merkittävä vaikutus kuluttajahintoihin ja inflaatioon, koska elintarvikkeet muodostavat yli kolmanneksen Venäjän kuluttajahintakorista. Inflaation odotetaan kiihtyvän syksyllä ja nousevan nykyiseltä noin 6 % tasolta pari prosenttiyksikköä 8 % tasolle. Myös muut alat ovat kärsineet helteestä ja savusta. Helleaalto on aiheuttanut tuotantoseisokkeja ympäri Venäjää, mm. useammalla metalli- ja autotehtaalla. Lisäksi pitkään jatkunut helle ja haitallinen savu ovat yleisestikin heikentäneet työn tuottavuutta ja aiheuttanet terveysongelmia. Moskovassa terveysviranomaiset ovat raportoineet kasvavista sairaustapauksista ja kuolemantapausten lisääntymisestä. Eri arvioiden mukaan ennätyksellisen kuuma ja kuiva kesä syö noin 1 % maan bkt:sta. Maatalouden tappiot, metsäpalojen aiheuttamat vahingot ja muun tuotannollisen toiminnan hidastuminen tulevat kalliiksi. Alustavien arvioiden mukaan maatalouden tappiot aiheuttavat yksinään 0,6-0,8 prosentin bkt:n laskun, tämän lisäksi muiden alojen menetykset hidastavat talouskasvua. Lopulliset vaikutukset voivat olla suuremmatkin. Toisen vuosineljänneksen aikana investoinnit lähtivät hienoiseen kasvuun, mutta supistuivat taas heinäkuussa. Talouskehitysministeriön alustavien tietojen perusteella investoinnit supistuivat heinäkuussa noin 2 % verrattuna edelliseen kuukauteen. Eniten pienenivät teollisuuden investoinnit eli sijoitukset rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin. Kesän helleaalto arvioidaan osasyyksi heinäkuun heikkoihin lukuihin. Myös ulkomaiset suorat sijoitukset supistuivat. Tammi-kesäkuussa ulkomaiset suorat sijoitukset Venäjälle olivat tullitilastojen mukaan noin 30 miljardia dollaria, mikä oli 5,5 % vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Huippuvuosina 2007 08 ulkomaiset suorat sijoitukset nousivat vuositasolla yli 100 miljardin dollarin, mutta viime vuonna sijoitusten arvo pieneni 80 miljardiin dollariin. Vähittäiskaupan kasvu jatkui vahvana myös kesällä, kauppa on jo palannut vuoden 2008 tasolle. Vähittäiskauppa kasvoi reaalitulojen nousun vauhdittamana myös heinäkuussa. Tammi-heinäkuun aikana vähittäiskauppa kasvoi melkein 4 % viime vuoteen verrattuna ja on jo ylittänyt vuoden 2008 tason. Elintarvikkeiden osalta ensimmäisen puolen vuoden kasvu oli 4,8 %, muiden kuin elintarvikkeiden tuotteiden kasvu oli pienempi, keskimäärin 2,1 %. Vähittäiskauppaa on vauhdittanut reaalipalkkojen kasvu. Reaalipalkat ovat nousseet kaikilla Venäjän alueilla paitsi joillakin maataloustuotannon alueilla (esim. Rjazanin alueella, jossa kuivuus ja metsäpalot ovat aiheuttaneet laajamittaista tuhoa). Keskimäärin reaalipalkka on vuoden takaisesta noussut noin 5 %. Julkinen hallinto ja verotus
3 Raaka-ainehintojen suotuisa kehitys nosti federaation budjettituloja ja pienensi alijäämää. Raakaöljyn hinta kehittyi alkuvuonna suotuisasti. Parhaimmillaan Urals-laadun hinta kiipesi 89 dollariin. Tammi-heinäkuun keskimääräinen markkinahinta on pysynyt yli 75 dollarin, joka on federaation budjetin oletuksena tälle vuodelle. Federaation budjettivaje on kasvaneiden vientiverotulojen myötä supistunut ja oli tammi-heinäkuussa enää -2,2 %. Maailmantalouden viimeaikaisten epävarmuuksien vuoksi raakaöljyn hinta on kuitenkin pudonnut taas alle 75 dollarin. Julkinen talous on edelleen hyvin suhdanneherkkä, jopa kaksi kolmasosaa federaation budjetin tuloista muodostuu raaka-aineiden vientiveroista ja -tulleista. Budjetti tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Federaation budjetti kääntyi viime vuonna aikaisemmasta ylijäämästä alijäämäiseksi, ja valtiovarainministeriö arvioi budjetin pysyvän alijäämäisenä seuraavatkin 3 5 vuotta. Uudessa budjettisuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi tasapainottaa budjettia vuoteen 2015 mennessä. Alijäämää aiotaan pienentää osittain menonleikkauksilla, osittain veronkorotuksilla ja myös velan lisäämisellä. Valtion velkataso on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen alhainen, alle 10 % bkt:sta. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että velkaantumisaste nousee noin 16 % seuraavien vuosien aikana. Toljatin kaupunkiin on perustettu uusi erityistalousalue, ja myös Murmanskin satama on ehdolla erityistalousalueeksi. Venäjän autoteollisuuden keskus Toljatin kaupunki Samaran alueella on saanut erityistalousalueen statuksen. Toljatti on näin ollen Venäjän 17. erityistalousalue, ja kolmas teollinen erityistalousalue. Muut erityistalousalueet ovat korkeateknologian keskuksia, turismin kehitysalueita ja logistiikkakeskittymiä. Erityistalousalueiden etuihin kuuluu mm. infrastruktuurin rahoittamista federaation budjetista, lisäksi alueille rekisteröityneet yritykset voivat nauttia eräistä tullivapauksista ja verohelpotuksista. Myös Murmanskiin halutaan perustaa erityistalousalue, tavoitteena kehittää pohjoista merireittiä ja luoda alueelle uusia työpaikkoja. Sataman uuden statuksen toivotaan myös tuovan Barentsin meren kalastuslaivastoa takaisin Murmanskiin Norjasta, jonne suuri osa troolareista on siirtynyt edullisempien palvelujen perässä. Tehoton varojenhoito maksoi valtiolle viime vuonna 10 miljardia euroa. Aluekehitysministeriön raportin mukaan Venäjän alueet käyttivät budjettivarojaan tehottomasti vuonna 2009. Pelkän byrokratian pyörittämiseen ilman lisäarvon tuottamista oli raportin mukaan käytetty yli 400 miljardia ruplaa (yli 10 miljardia euroa). Tarkastusviraston raportissa mitattiin mm. julkisen sektorin palkkamenoja suhteessa alueen tuloihin, julkisten palvelujen tuottamisen tehokkuutta ja investointien kasvua, alueita vertailtiin myös keskenään. Hallitus on ensi vuoden budjettiin asettanut tavoitteeksi puolittaa federaation maksamat tuet aluebudjeteille. Samanaikaisesti on luvattu palkita niitä alueita, jotka pystyvät tehostamaan julkista hallintoaan. Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa noin 10 %, mutta kasvu hidastui heinäkuussa. Viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna teollisuustuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa noin 10 %, mutta heinäkuussa kasvu hidastui 5 %:iin. Kausi- ja suhdannekorjattuna heinäkuun kasvu oli jopa lievästi negatiivinen. Edellisvuoden tasolta eniten on kasvanut kotimaan henkilöautojen tuotanto, kemikaalien ja sähkölaitteiden tuotanto. Kokonaisuudessaan tuotantomäärät ovat kuitenkin vielä alle vuoden 2008 tasolla. Poikkeuksena elintarviketuotanto sekä tietyt kemikaalit, jotka ovat jo ylittäneet vuoden 2008 tason. Uudisrakentaminen supistui heinäkuussa. Kesäkuun nousun jälkeen uusien asuntojen määrä väheni taas heinäkuussa. Uusien asuntojen kokonaismäärä oli tammi-heinäkuussa 4 % edellisvuotta pienempi. Eniten uusia asuntoja valmistui Moskovan alueella, Krasnodarin alueella sekä Pietarissa. Metsäpalojen tuhoalueilla on aloitettu jälleenrakentaminen, joka osittain piristää alaa. Koko vuoden asuntotuotanto jäänee kuitenkin viime vuotta vähäisemmäksi. Metsäpaloissa kotinsa menettäneet saavat budjettirahalla uudet talot. Aluekehitysministeriön mukaan valtio rahoittaa talojen jälleenrakentamista 2 miljoonalla ruplalla taloa kohti (joka vastaa noin 50 000 euroa). Lisäksi federaation budjetista on varattu rahoitusta paloista kärsineiden alueiden kunnallistekniikan korjauksiin. Hätätilaministeriön mukaan tämän vuoden metsäpaloissa on tuhoutunut 2500 taloa. Tämä tarkoittaisi noin viiden miljardin ruplan (125 miljoonan euron) korvauksia pelkästään talojen rakentamiseen.
4 Metsä- ja maatalous Venäjän hätätilaministeriön mukaan metsäpalot on saatu hallintaan, Greenpeacen mukaan metsä- ja turvepalot Moskovan alueella jatkuvat. Seitsemälle alueelle julistettu hätätila on poistettu, viimeisenä Rjazanista. Greenpeacen arvio tilanteesta eri tietolähteisiin ja silminnäkijähavaintoihin perustuen on kriittisempi. Sen mukaan vapaaehtoiset jatkavat taisteluja metsä- ja turvepalojen sammuttamiseksi useiden satojen hehtaarien alueella Moskovan alueen kaakkoisosissa. Hätätilaministeriön mukaan vuoden 2010 aikana Venäjällä on syttynyt yli 28 000 metsäpaloa yli 880 000 hehtaarin alalla. Lisäksi palot ovat vahingoittaneet 134 asutuskeskusta, joista kahdeksan tuhoutui täysin. Palojen sammutukseen on osallistunut 166 000 ihmistä ja 68 lentokonetta. Myös ulkomaista sammutus- ja materiaaliapua on vastaanotettu. Putin vapautti Venäjän metsätalousviraston johtajan Savinovin tehtävästään. Syyksi 20.8. annetussa määräyksessä ilmoitetaan Aleksei Savinovin siirtyminen toiseen työtehtävään. Sekä Greenpeacen Forestforum.ru-sivuston että Rossijskaja Gazetan mukaan Savinovin erottaminen liittyy heinä-elokuun Venäjän Euroopan-puoleisen osan katastrofaaliseen metsäpalotilanteeseen ja sen hoitoon. Savinovin tilalle viraston vt. johtajaksi on nimitetty nykyinen varajohtaja Viktor Masljakov, joka on toiminut aiemmin mm. Karjalan metsäteollisuusyhtymän Karellespromin pääjohtajana ja Petroskoin kaupunginjohtajana. Putin ehdotti Venäjän metsätalousviraston liittämistä suoraan hallituksen alaisuuteen. Ehdotus liittyy viraston toiminnan tehostamiseen mm. metsien palontorjunnassa ja poikkeustilanteiden syntymisen estämisessä. Putin lupasi lähettää ehdotuksen metsätalousviraston aseman muuttamiseksi presidentti Medvedeville, jonka toimivaltaan asia kuuluu. Itsenäinen Venäjän metsätalousvirasto lakkautettiin vuoden 2000 keväällä ja liitettiin osaksi perustettua luonnonvarainministeriötä. Sieltä se siirrettiin vuoden 2008 keväällä maatalousministeriön alalle. Venäjän metsäteollisuuden vienti kasvoi tammi-kesäkuussa. Sahatavaraa vietiin 5 miljoonaa m 3, mikä oli 17 % enemmän kuin vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vaneria vietiin 777 500 m 3 (+25 %), sellua 781 000 tonnia (+5 %) ja sanomalehtipaperia 741 000 tonnia (+9 %). Raakapuun vienti oli 10,5 miljoonaa m 3 (-1 %). Metsäteollisuuden viennin arvo oli 4,7 miljardia dollaria (+21 %), mikä oli 2,5 % viennin kokonaisarvosta. Viljaa on korjattu 30 % vähemmän kuin viime vuonna. Maatalousministeriön mukaan Venäjällä oli 18. elokuuta mennessä korjattu 40 miljoonaa tonnia viljaa, sato oli n. 30 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Talven kylvöt on aloitettu, mutta maatalousministeriön ennusteen mukaan tullaan tänä kautena istuttamaan noin kolmannes vähemmän kuin viime vuonna. Volgan ja Keski-Venäjän maatalous kärsinyt eniten kuivuudesta. Volgan federaatiopiirissä viljaa oli korjattu 18.8. mennessä 5,6 miljoonaa tonnia, mikä oli puolet vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Keski-Venäjällä viljaa oli puitu vajaa 10 miljoonaa tonnia (-40 %). Samalla satoisuus oli pudonnut viime vuoden 31 sentneristä/ha (1 sentneri = 100 kg) 18 sentneriin/ha. Sen sijaan Eteläisessä, Pohjois-Kaukasuksen ja Uralin federaatiopiirissä viljaa oli puitu toistaiseksi saman verran kuin viime vuonna. Suomalaisten maitotuotteiden väliaikaiset tuontirajoitukset on kokonaan poistettu; osalla liha-alan laitoksista rajoitukset vielä voimassa. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselhoznadzor asetti väliaikaiset tuontirajoitukset 14 suomalaiselle liha- ja maitoalan laitokselle 23.7. Rajoitukset asetettiin laitoksen tarkastuksessa havaitsemien puutteiden takia. Lisäselvitysten avulla tuontirajoitukset poistuivat maitotuotteiden osalta jo 6.8. ja osalta liha-alan laitoksia 20.8.. Kolmen laitoksen osalta Venäjän viranomaiset tarkastelevat vielä saatuja lisäselvityksiä, ja rajoitukset ovat toistaiseksi voimassa. Ranskalaisille liha- ja maitotuotteille tuontikieltoja. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos on määrännyt 28.8 lähtien väliaikaiset tuontikiellot kahdelle ranskalaiselle maitotuotteita ja viidelle lihatuotteita vievälle yritykselle. Tuontikiellot perustuvat laitoksen asiantuntijoiden kesäkuussa Ranskassa tekemiin tarkastuksiin, joissa tutkittiin eläinperäisten tuotteiden tuotannon vastaavuutta Venäjän eläinlääkintä- ja terveysvaatimusten ja normien kanssa. Tuontirajoitteita on asetettu 8.9. lähtien myös eräille Brasilian, Yhdysvaltain, Puolan ja Argentiinan tuotantolaitoksille.
5 Afrikkalaisen sikaruton leviämistä pelätään. Tautia esiintyy Eteläisessä ja Pohjois-Kaukasuksen federaatiopiireissä. Kohonnut taudin leviämisriski on Voronežin, Saratovin, Astrahanin ja Belgorodin alueilla. Heinä-elokuussa tautitilanne on huonontunut erityisesti Ukrainaan rajoittuvalla Belgorodin alueella, jossa asustaa neljännes Venäjän sioista. Maatalousministeriön käskystä on käynnistetty laaja tiedotuskampanja, jossa korostetaan eläinlääkintä- ja sanitäärinormien ja ohjeiden noudattamista siankasvatuksessa taudin leviämisen hillitsemiseksi. Afrikkalainen sikarutto on sioissa ja villisioissa esiintyvä viruksen aiheuttama sairaus. Taudin tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, verenpurkaukset iholla ja sisäelimissä. Jos tartunta leviää sikatilalle, se voi tappaa kaikki tilan eläimet. Ihmiseen tauti ei tartu. Omskin alueella havaittu pernaruttoa. Omskin alueella tuotetuista pelmeneistä on löytynyt pernaruton aiheuttaja. Heinäkuussa paljastuneesta 2,5 tonnin saastuneen hevosenlihan erästä valmistetut pelmenit oli viety Moskovaan, Tveriin, Hanty-Mansijskiin ja Nizhnevartovskiin. Omskin viranomaiset päättivät tuolloin tuhota 13. 28.7. valmistetut erät. Hanty-Mansijskissa tehdyissä tutkimuksissa myös 31.7. Omskissa valmistetuissa pelmeneissä havaittiin pernaruton aiheuttajaa. Tämän seurauksena Venäjän kuluttajasuojeluviraston Rospotrebnadzorin Omskin osasto käski valmistajaa vetämään vähittäismyynnistä myös välillä 13.7.-11.8. valmistetut lihavalmisteet. Omskissa viisi henkilöä on joutunut sairaalaan ja yksi on kuollut. Pernarutto on lähinnä kasvissyöjillä (mm. nautaeläimet, lammas, vuohi, hevonen) esiintyvä harvinainen tarttuva tauti. Tauti tarttuu myös eläimen ja ihmisen välillä. Energia Öljyntuotannossa rikottiin heinäkuussa jälleen edellinen tuotantoennätys. Venäjän öljyntuotanto oli energiaministeriön mukaan heinäkuussa 10,14 miljoonaa barrelia. Edellinen tuotantoennätys saavutettiin kesäkuussa, jolloin tuotanto oli 10,13 miljoonaa barrelia. Tuotanto kasvoi siitä huolimatta, että Itä-Siperian aikaisemmin vientiverosta täysin vapautetuilla kentillä tuotetusta öljystä maksetaan taas vientiveroa. Itä- Siperian kenttien vientivero on tosin matalampi kuin muiden kenttien. Asiantuntijoiden mukaan tuotannon kasvu saattaa loppuvuonna hidastua. Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja. Toiseksi suurimman öljyntuottajan, Saudi-Arabian tuotanto oli heinäkuussa 8,3 miljoonaa barrelia. Maakaasua tuotettiin heinäkuussa 1,42 miljardia kuutiometriä, mikä on hieman kesäkuuta (1,47 miljardia kuutiometriä) vähemmän. Energianvienti IVY-alueen ulkopuolelle nousussa. Venäjän tullin tilastojen mukaan Venäjän raakaöljyn vienti IVY-alueen ulkopuolelle nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,5 % vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Raakaöljyä vietiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 109,882 miljoonaa tonnia. Öljytuotteita vietiin 62,8854 miljoonaa tonnia, mikä on 13,3 % vuoden 2009 vastaavaa ajankohtaa enemmän. Maakaasua vietiin IVY-alueen ulkopuolelle tammi-kesäkuussa 56,6 miljardia kuutiometriä, mikä on 15,8 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Tullin tilastojen mukaan energian ja polttoaineiden osuus oli 71,9 % koko Venäjän IVY-maiden ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä. Vuonna 2009 vastaavaan aikaan osuus oli 69 %. Jamalin LNG-hankkeen lopullinen investointipäätös tehdään vuodenvaihteessa 2012 2013. Enemmistöosuutta hankkeesta hallitseva Venäjän suurin itsenäinen kaasuntuottaja Novatek ilmoitti tekevänsä lopullisen investointipäätöksen joko vuoden 2012 lopussa tai vuoden 2013 alussa. Samalla yhtiö ilmoitti keskeyttäneensä neuvottelut ulkomaisten yritysten osallistumisesta hankkeeseen. Novatek kertoi odottavansa Venäjän hallituksen mahdollisesti loppuvuonna 2010 tekemää päätöstä Jamalin hankkeiden mahdollisista valtiontuista. Jamalin LNG-hankkeessa on tarkoitus tuottaa Jamalin niemimaalla nesteytettyä maakaasua (LNG) Juzhno-Tambeiskojen kentällä. Toisen Venäjän energiasektorin mahdollisen suuren arktisen hankkeen, Shtokmanin kentän lopullista investointipäätöstä odotetaan putkikaasun osalta maaliskuussa 2011 ja LNG-kaasun osalta vuoden 2011 lopussa. Puhdas vesi-ohjelmalle rahoitusta budjetista. Venäjän hallitus on allokoinut Yhtenäinen Venäjäpuolueen aloitteesta syntyneelle Puhdas vesi-ohjelmalle budjettirahoitusta 3 miljardia ruplaa (noin 80 miljoonaa euroa) vuodessa seuraavien kolmen vuoden ajalle. Ohjelman tavoitteena on parantaa Venäjän juomaveden laatua. Venäjän tiedeakatemia on kritisoinut voimakkaasti ohjelman puitteissa esiteltyä vedenpuhdistinta, joka ei tiedeakatemian mukaan eroa mitenkään perinteisistä vedenpuhdistimista. Uuden vedenpuhdistimen patentin omistaa duuman puhemies Boris Gryzlov.
6 Ulkomaankauppa Venäjän ulkomaankauppa kasvoi tammi-heinäkuussa jopa 40 % viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti kasvoi raaka-ainehintojen nousun vauhdittamana jopa 46 %. Tuonti kasvoi keskimäärin 27 %. Eniten kasvoi kulutustavaroiden tuonti, elintarviketuonti kasvoi 25 %. Investointihyödykkeiden tuonti supistui edelleenkin. Suomen kokonaisvienti Venäjälle supistui edelleen tammi-toukokuussa 2010, mutta joidenkin tuotteiden vienti on jo kasvanut. Suomen vienti Venäjälle laski 8 prosenttia edellisvuoteen nähden, tuonti Venäjältä taas kasvoi 31 prosenttia. Kulutustavaroiden vienti on kuitenkin jo nousussa, mikä antaa aihetta maltilliseen optimismiin. Elintarvikkeiden vienti kasvoi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 25 %. Venäjä oli alkuvuodesta Suomen suurin tuontimaa noin 18 prosentin osuudella kokonaistuonnista. Energiatuotteiden öljyn, kaasun ja sähkön osuus tuonnista kasvoi edelleen ja ylitti jo 85 %. Puutavaran osuus tuonnista Venäjältä oli enää runsas 3 %. Sääntely-ympäristö Maatalouden sääntelyä tiukennetaan. Maatalouskriisin vastatoimena Presidentti Medvedev on antanut neljä määräystä, jotka tiukentavat maataloustuottajien, tukkukaupan ja vähittäiskaupan sääntelyä. 1) Elintarvikkeiden hinnat on määrätty erityistarkasteluun (katso tarkemmin alla). 2) Maanviljelijöiden vakuutusta suunnitellaan pakolliseksi 1.11.2010 alkaen. 3) Valtion interventioita viljamarkkinoilla on jatkossa tarkoitus lisätä. 4) Maanviljelijöille myönnetyt subventoidut lainat jatketaan ja lisää investointien rahoitusta harkitaan. Hintasääntelyn paluu? Presidentti on antanut antimonopolivirastolle tehtävän seurata elintarvikkeiden hintakehitystä, erityisesti jauhojen, leipä-, liha- ja maitotuotteiden osalta ja rangaista tuottajia ja välittäjiä väärinkäytöksistä. Virasto on jo elokuun aikana nostanut 25 syytettä hintakeinottelusta ja hintakartelleista. Syytteeseen joutuneita uhkaavat kovat sakot (jopa 15 % liikevaihdosta). Antimonopoliviraston lisäksi hintakehitystä seuraa myös talouskehitysministeriö. Talouskehitysministeriön valvontaan kuuluu ns. sosiaalisesti tärkeiden elintarvikkeiden hintaseuranta, johon kuuluu mm. naudan-, porsaan- ja lampaanliha, kana, kala, voi, auringonkukkaöljy, maito, kananmunat, palasokeri, suola, tee, vehnäjauhot, leipä, riisi, tattari, perunat, kaali, sipuli, porkkanat ja omenat. Uusia strategisia investointeja hyväksytty. Pääministeri Putinin johtama komitea, joka hyväksyy strategisiksi määritellyille sektoreille tehtävät ulkomaiset investoinnit, on antanut hyväksynnän seitsemälle uudelle hankkeelle. Hankkeiden yhteisarvo on lehtitietojen mukaan miljardi dollaria. Ranskalainen elintarvikejätti Danone sai luvan investoida maitotuotteita valmistavaan Unimilkiin, Coca Cola Company puolestaan hankki omistukseensa mehuvalmistaja Nidanin. Kanadalainen kaivosyhtiö Kinross Gold hankki omistukseensa kaksi Tshukotkan alueella sijaitsevaa kultaesiintymää. Lisäksi saksalainen yritys Fraport AG sai luvan investoida Pietarin Pulkovon lentokenttään ja bulgarialaiset investoijat Kazanin lentokenttään. Norilsk Nikelin hallintokiistaan haetaan ratkaisua Lontoon välitystuomioistuimesta. Tuomioistuimen tehtävänä on toimeenpanna venäläisen Norilskin pääosakkaiden RusAl:n ja Interros-yhtiön välillä vuonna 2008 solmitun sopimuksen yhtiön hallinnointia koskevat kysymykset. Sopimuksen mukaan Norilskin hallinnointi tapahtuu yhtä suurin hallituspaikoin RusAl:n valitseman Aleksander Voloshinin toimiessa hallituksen puheenjohtajana. Kesäkuussa pidetty Norilskin yhtiökokous kuitenkin äänesti RusAl:lle vain kolme hallituspaikkaa entisen neljän sijaan, mikä johti myös Voloshinin syrjäyttämiseen hallituksen johdosta. Oleg Deripaskan johtama RusAl väittää yhtiökokouksen äänestystuloksen olevan virheellinen ja vetoaa Vladimir Potanin Interrosin kanssa sovittuun sopimukseen. RusAl pyytää lisäksi tuomioistuinta selvittämään mahdollisia korvausvelvollisuuksia sopimusrikkomuksen vuoksi. Ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttu koolle äänestämään hallituksen kokoonpanosta 21. lokakuuta.
7 Markkinatietojen vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä halutaan parantaa. Suunnitelma kehittää Moskovasta kansainvälinen finanssikeskus on nopeuttanut rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kehitystyötä. Heinäkuussa astui voimaan uusi konsernitilinpäätöslaki, jonka mukaan kaikki pörssinoteeratut yritykset joutuvat julkaisemaan kansainvälisen raportointistandardin eli IFRS:n mukaisen konsernitilinpäätöksen. Aikaisemmin tämä on ollut pakollista vain pankeille ja vakuutusyhtiöille. Lisäksi hyväksyttiin pitkään valmisteilla oleva laki sisäpiiritiedosta. Laki on tulossa voimaan vasta kolmen vuoden kuluttua, siirtymäajan jälkeen, mutta on jo herättänyt vilkasta keskustelua. Venäjän rahoitusmarkkinoita on kritisoitu erityisesti siitä, että läpinäkyvyys on alhaista ja sisäpiiritietoja väärinkäytetään. Federaation tullilaitosta arvosteltiin ankarasti hallituksen istunnossa. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullina kritisoi investointi-ilmapiirin parantamiseen keskittyneessä hallituksen kokouksessa Venäjän tullin toimintaa. Ministeri Nabiullina toi esille, että Venäjän tullin toiminta heikentää maan investointiilmapiiriä. Tuoreimmassa Maailmanpankin investointi-ilmapiirin houkuttelevuutta koskevassa kyselyssä Venäjä sai tullitoimen kohdalla kaikkein alimman arvosanan. Presidentti Medvedev kommentoi, että Venäjä on kaikissa vertailuissa sijoittunut huonommin kuin tulliliiton muut jäsenmaat Kazakstan ja Valko-Venäjä. Venäjän uuden tullisääntelylain ennustetaan astuvan voimaan aikaisintaan 1.10.2010. Tullisääntelylain käsittely on venynyt hallinnonsisäisten erimielisyyksien vuoksi: federaation tullilaitos haluaa lisätä omia valtaoikeuksiaan, talouskehitysministeriö vaatii taas tullimenettelyjen yksinkertaistamista. Talouskehitysministeriö vaatii myös tullitointa koskevan lainsäädännön valmisteluoikeuden siirtämistä tullilaitokselta itselleen. Finanssiministeriö taas katsoo, että lakiluonnoksessa annetaan aivan liian helposti ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille vapautuksia tullivakuuksien maksamisesta. Venäjän uusi tullisääntelylaki astuu talouskehitysministeriön mukaan voimaan aikaisintaan 1. lokakuuta 2010. Siihen asti sovelletaan nykyistä Venäjän tullikoodeksia niiltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tulliliiton tullikoodeksin kanssa.