PwC:N ASIAKASLEHTI 2/2014 Kestävän kasvun kumppani Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen nuorten asialla YRITTÄMISEN KYNNYS MATALALLE TÄSMÄAPUA TIETOMASSASTA 6 TYÖNANTAJAMIELIKUVA KUNNOSSA ALKOSSA 14 TIEDUSTELURETKIÄ TRENDIEN MAAILMAAN 24
sisältö 10 Pakko osata YRITYKSET MENETTÄVÄT MILJARDEJA DOLLAREJA, koska työntekijöillä ei ole tarvittavaa osaamista. Tulos selvisi PwC:n ja LinkedInin keväällä julkaisemasta kansainvälisestä Adapt to Survive -tutkimuksesta, jossa oli mukana 2 600 työnantajaa ja 277 miljoonaa työntekijää. Koulutetaanko työntekijöitä sitten tarpeeksi? Tilastokeskuksen viime syksynä julkaisema tutkimus osoitti, että henkilöstökoulutuksiin osallistuminen on Euroopan unionissa ollut hienoisessa nousussa, mutta isoja muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole. Kun koulutuskustannuksia verrataan työvoimakustannuksiin, Suomi sijoittuu EU:n keskikastiin. Edelle pyyhkäisevät muun muassa Slovenia, Tšekin tasavalta, Slovakia ja Viro. pääkirjoitus 6 24 16 LISÄÄ LÖYLYÄ! Suomalainen Sawo on jo valloittanut Aasian markkinat. Suomen valloitukseen on valjastettu Stefan Lindfors. 4 Lyhyesti Tulevaisuuden yrittäjiä tukemassa 6 Teemajuttu Valtavien tietomassojen käsittelyyn tarvitaan tulkinnan taitoa ja hyviä bisnesideoita. 10 Kasvutarina LeaseGreenin konseptilla energiatehokkuuden kasvattaminen on alusta alkaen kannattavaa. 13 Ahaa Lähes puolet suomalaisista toimitusjohtajista uskoo maailmantalouden paranemiseen. 14 Johtaminen Muuttuminen Suomen parhaaksi työpaikaksi on tahdon asia. 20 Henkilö Mika Mäkeläisen mukaan työelämän muutos on paljon kovempi kuin yleisesti ymmärretään. 23 Kolumni Kimmo Vilske: Kasvutarinat maailmalla ruokkivat suomalaista kasvua. 24 Trendi Trendien onnistunut nuuhkiminen toi Valion proteiinirahkatuotteet markkinoille aivan buumin kärjessä. 26 Tullaan tutuiksi Terveydenhuollon asiantuntijapalveluista PwC:llä vastaava Karita Reijonsaari innostuu teknisistä laitteista. JUKKA PAKARINEN/SKOY JOS SUOMI HALUTAAN PITÄÄ KILPAILUKYKYISENÄ, tarvittavaan osaamiseen on pakko kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Myös valtiovalta kannustaa tähän, kun se on vuoden alusta asti myöntänyt yrityksille verohelpotuksia henkilöstön kouluttamisesta. Myös me PwC:llä hyödymme verohelpotuksista, sillä koulutamme henkilöstöä paljon ja säännöllisesti; tosin teimme tätä jo ennen veroporkkanaa. Olemme asiantuntijayritys, jonka tehtävä on olla askel edellä ja auttaa asiakkaita joita meillä ei olisi ilman jatkuvasti kehittyvää asiantuntemusta. Meidän on kyettävä hallitsemaan asiat niin hyvin, että pystymme ennakoimaan niistä kullekin asiakkaalle tulevat seuraukset. Tämä ei onnistuisi, ellemme kouluttaisi väkeämme jatkuvasti. Meillä työajasta käytetään viisi prosenttia varsinaiseen koulutukseen, mutta tätäkin enemmän meillä on sisäistä epämuodollista koulutusta, jossa seniorit opettavat käytäntöä nuoremmille. Varsinaiset koulutukset on hajautettu eri liiketoimintoihin kattavasti niin, että niistä saatava oppi on todella ajankohtaista. Koulutusjaksot sijoitetaan asiakastyön kannalta hiljaisemmille jaksoille. KOULUTTAUTUMINEN ON MEILLE NIIN TÄRKEÄÄ, että sen laiminlyönnistä sakotetaan: mahdollinen henkilökohtainen bonus jää saamatta, jos tärkeä kurssi on suorittamatta. Verohyötyinä saamme koulutusten ansiosta vuodessa 80 000 euroa. Mihin henkilöstökoulutuksissa kannattaisi keskittyä? Yksi tapa on pohtia, mitä megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, kasvavat kehittyvät markkinat ja digitalisaatio vaikuttavat kullakin toimialalla ja omassa liiketoiminnassa. Megatrendeihin nojaava bisnes ei kuulu vain isoille globaaleille yrityksille, vaan se koskettaa ennen pitkää kaikkia. Olen itse menossa vielä ennen kesälomaa Harvard Business Schoolin kurssille, jossa alansa huiput käyvät läpi tuoreinta tietoa yhteiskunnallisista muutoksista ja johtamisesta. Uudet siellä saamani ideat panen auliisti jakoon kollegoille ja asiakkaille. Antoisaa kesää! JORMA MARSTIO KANNEN KUVA ARTO WIIKARI VALUE ON PwC:N ASIAKASLEHTI 16 Globaali-lokaali Stefan Lindfors avuksi uusien saunatuotteiden suunnittelussa. 19 Paikalla Hiilijalanjälkeä kartoittamassa LUE VALUE VERKOSSA Valuen artikkelit myös mobiilisti, pwc.value-lehti.fi Hae ilmainen QR-koodin lukija App Storesta tai Android Marketista. Esimerkiksi Nokian Lumioissa se on valmiina. kim karhu Päätoimittaja Julkaisija PwC Suomi (PricewaterhouseCoopers Oy), PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki, puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Päätoimittaja Kim Karhu Toimituspäällikkö Kaisa Heikkinen Toimitusneuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä Paino Finepress ISSN 2323-9018 (painettu), 2323-9026 (verkkojulkaisu). Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen PEFC-tunnus. Osoitteenmuutokset valuelehti@fi.pwc.com 2 2/2014 2/2014 3
RAPORTIT JÄLLEEN ARVIOINNIN KOHTEENA AVOIN RAPORTTI -KILPAILU YHDISTYKSILLE JA SÄÄTIÖILLE PwC avaa yhdistyksille ja säätiöille tarkoitetun Avoin raportti -kilpailun jo kymmenettä kertaa. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kolmannen sektorin toimijoita raportoimaan sidosryhmille läpinäkyvästi ja laadukkaasti. Osallistujiksi ovat tervetulleita kaikki aatteelliset yhteisöt, yhdistykset ja säätiöt. Erityisesti mukaan toivotaan yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka hankkivat varoja keräyksin, rahoittavat toimintaansa avustuksin tai jakavat apurahoja ja palkintoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Osallistujiksi toivotaan myös julkisoikeudelliset yhdistykset sekä kansalaisjärjestöt. Arvioinnin kohteena ovat vuodelta 2013 laaditut julkiset raportit, joiden avulla yhdistys tai säätiö raportoi toiminnastaan ja taloudestaan sidosryhmilleen. Lue lisää ja ilmoittaudu! www.pwc.fi/ar VUODEN ARVIOINTIKERTOMUS -KILPAILU KUNTASEKTORILLE Järjestämme kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakunnille suunnatun Vuoden Arviointikertomus -kilpailun nyt viidettä kertaa. Kilpailun avulla tarkastuslautakuntia kannustetaan kehittämään arviointityötä ja erityisesti arviointitulosten raportointia. Kilpailussa kiinnitetään huomiota erityisesti raportoinnin onnistuneisuuteen. Onnistunut arviointikertomus kuvaa johdonmukaisesti tehdyn työn, käytetyt kriteerit sekä keskeiset havainnot ja suositukset. Kuntien arviointityöhön liittyykin olennaisesti toiminnan kehittämisnäkökulma, PwC Julkistarkastus Oy:n toimitusjohtaja Juha Huuskonen toteaa. Kilpailun tulokset julkistetaan 1. 2.10.2014 Helsingissä pidettävässä Arviointiseminaarissa. Seminaarissa käsitellään arviointityön ohella kunnille ajankohtaisia teemoja. Esille nousevat mm. kuntaja sote-uudistus sekä konserninäkökulma kuntapalvelujen tuottamisessa. Lue lisää ja ilmoittaudu! www.pwc.fi/arviointikertomus PwC TULEVAISUUDEN YRITTÄJIÄ TUKEMASSA AALTO VENTURES PROGRAM (AVP) on Aalto-yliopiston vuonna 2012 perustama kasvuyrittäjyyteen keskittyvä koulutusohjelma. AVP:n suunnittelu ja rakentaminen lähti ns. "puhtaalta pöydältä" Aallon ja piilaaksolaisen Stanfordin yliopiston välisen yhteistyön innoittamana. Keskeisenä tavoitteena on teoreettisen ja käytännön osaamisen vahva yhdistäminen. Huippuyliopistojen vastaavien koulutusohjelmien tavoin AVP:ssä vastuullisina luennoitsijoina ovat niin maineikkaan akateemisen uran luoneet professorit kuin yrittäjinä ja yritysten rahoittajina menestyneet henkilöt. Koulutusohjelma kattaa laajan kurssivalikoiman myynnistä yritysrahoitukseen ja mm. tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävän Aalto Fellows Programin (AFP), jonka kautta koulutusohjelmassa menestyneet opiskelijat työllistyvät nuoriin innovatiivisiin kasvuyrityksiin soveltamaan oppimaansa. AFP:ssä opiskelijoille nimetään mentorit, jotka avustavat ja neuvovat opiskelijaa ohjelman aikana. Mentoreina toimivat mm. kasvuyritysten kanssa työskentelevät PwC:n asiantuntijat. avp.aalto.fi 42 % suomalaisista toimitusjohtajista on sitä mieltä, että kansainvälisesti kilpailukyisen ja tehokkaan verojärjestelmän luomisen pitäisi olla korkealla päättäjien agendalla. Globaalisti tätä mieltä on 50 % toimitusjohtajista. Lähde: PwC:n 17th Annual Global CEO Survey STRATEGY& (aiemmin Booz & Company) ON NYT OSA PwC-KETJUA PwC:N JA BOOZ & COMPANYN yhdistyminen saatiin huhtikuun alussa päätökseen, kun viranomaiset hyväksyivät kaupan, jossa PwC-ketju osti Booz & Companyn maailmanlaajuisesti. Booz & Companyn liiketoiminta sai samalla uuden nimen Strategy& (lausutaan Strategy and). Nimi kuvaa Booz & Companyn vahvaa strategiaosaamista ja etuja, joita Booz & Company tuo PwC-ketjulle sekä sen asiakkaille ja sidosryhmille. Yritykset ja organisaatiot hakevat jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä oikeaa strategiaa ja kykyä viedä se käytäntöön. Strategy& vahvistaa nykyistä osaamistamme Suomen arvokkain yrittäjä julkistetaan lokakuussa PwC ETSII yhdessä Taivas+Helvetti -ryhmän kanssa Suomen arvokkainta yrittäjää PwC s Most Valuable Entrepreneur. Loppuvuoden 2013 ja kevään 2014 aikana verkossa sai ilmiantaa innostavia yrittäjiä, joiden liiketoiminta on kestävää, jotka pitävät huolta työntekijöistään ja ottavat vastuun ympäristöstään. Suomen arvokkain yrittäjä palkitaan 9. 10.10.2014 Helsingissä pidettävässä Nordic Business Forumissa. konsultoinnissa, minkä ansiosta voimme tukea asiakkaitamme vielä paremmin aina strategian kehittämisestä käytännön toimeenpanoon niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, PwC Suomen toimitusjohtaja Kim Karhu sanoo. Suomen Strategy&:n partnerin Hannu Suonion mukaan PwC:n ja Strategy&:n strategista neuvonantoa tarjoavat asiantuntijat ymmärtävät strategian toteutukseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit yhtä lailla kuin toteutusta tukevat asiantuntijat ymmärtävät koko strategisen kontekstin. Tarjoamme asiakkaillemme käytännönläheistä strategista neuvonantoa, Suonio kiteyttää. MILTÄ NÄYTTÄÄ VIIHDE- JA MEDIA- ALAN TULEVAISUUS? PwC:N Entertainment and Media Outlook 2014 2018 julkaistaan kesäkuun alussa. Raportti tarjoaa kattavan ennusteen sekä globaalisti että alueellisesti kaikilta toimialan osa-alueilta. Löydät raportin sivulta www.pwc.fi/julkaisut TULE KUULEMAAN INSPIROIVIA PUHEENVUOROJA Taivas+Helvetti-ryhmä järjestää syksyllä 2014 tapahtumakiertueen, joka kiertää Suomea pysähtyen yhdeksällä paikkakunnalla. Tapahtumissa yrittäjät kertovat tarinansa yleisön edessä iloisemmin, avoimemmin ja kipeämmin kuin koskaan. Katso paikkakunnat ja päivämäärät osoitteesta www.taivasjahelvetti.fi lyhyesti SHUTTERSTOCK 4 2/2014 2/2014 5
teksti Marianna Salin kuvat Shutterstock BIG DATA HYÖTYKÄYTTÖÖN On valtavia tietomassoja, ja on päteviä työkaluja niiden käsittelyyn. Nyt kysytään tulkinnan taitoa ja hyviä bisnesideoita. Ennustaminen on aina vaikeaa. Sen tietää jokainen, joka suunnittelee uutta tuotetta, ja jokainen, joka yrittää varautua epidemiaan, liikenneruuhkaan tai laakereiden kulumiseen. Täsmäapua odotetaan digitaalisesta tietomassasta, jota kutsutaan Big Dataksi. PwC:n teknologiakonsultoinnin johtaja Riku Lindfors korostaa, että Big Datalla ei viitata vain tietomassan kokoon vaan myös suureen nopeuteen, jolla dataa kertyy ja jolla se liikkuu. Lisäksi isoa dataa tulee lukuisista eri lähteistä ja monissa eri muodoissa: tarkkoina lukemina antureista ja vapaina kommentteina sosiaalisesta mediasta. TIETO OHJAA UUSIIN SUUNTIIN Yrityksille Big Data merkitsee tavallisesti mahdollisuutta lisätä liikevaihtoa, tehostaa toimintaa tai pienentää riskiä, Lindfors kiteyttää. Hänen mukaansa ison datan hyödyntämistä ei jarruta enää ainakaan teknologia. On sovelluksia, jotka keräävät tosiaikaista dataa, suodattavat sitä ja yhdistävät perinteisempään. On työkaluja, jotka tunnistavat tietomassasta malleja data-analyytikon, tai datatutkijan, avuksi. Ja pilvessä sovelluksiin pääsee käsiksi kohtuuhinnalla. Tilanne on pitkälti sama kuin 10 15 vuotta sitten verkkokaupan kohdalla. Pitää vain aloittaa, ja osa on jo aloittanut, Lindfors sanoo. Hänen mukaansa tärkeintä on tunnistaa aluksi, millaista arvokasta tietoa organisaatiossa on ja miten sitä voisi käyttää. Tieto voi olla yritykselle jopa uuden liiketoiminnan alku, tai jos yritys tai yhteisö avaa datansa, joku muu voi kehittää sen päälle sovelluksiaan. KOKEILEMALLA KOHTI SUUREMPAA Sanoma Oyj:ssä on panostettu web-analytiikkaan jo vuosia, mutta keväällä 2013 konserni käynnisti varsinaisen Big Data -hankkeensa. Keräämme dataa yhä systemaattisemmin ja pyrimme entistä enemmän ennakoimaan kuluttajien käyttäytymistä ja vaikuttamaan siihen, kertoo Sanoma Oyj:n kuluttajadatan analysointia johtava Ulla Kruhse-Lehtonen. Hänen mukaansa suuri hanke on aloitettu pienin testiprojektein, joita laajennetaan sitä mukaa, kun tulokset vahvistavat uskoa. On oltava kärsivällinen. Analytiikka on prosessi. Ei ole maagista mallia, joka tehdään kerran, ja sen jälkeen kaikki toimii. Malleja testaan ja kehitetään lisää, ja testataan taas. PwC:n vinkit Big Data -starttiin: 1. Tunnista iso data ja sen tarjoamat mahdollisuudet organisaatiossasi. On hyvä kartoittaa useita vaihtoehtoja mutta aloittaa vain yhdellä pilotilla. 2. Rajaa pilotti esimerkiksi yhteen liiketoimintayksikköön tai toimintoon, jossa riittää innostusta ja jossa mahdolliset hyödyt ovat merkittävät. 3. Yhdistä liiketoimintayksikön ja tietohallinnon voimat alusta alkaen. 4. Luo laaja visio ison datan hyödyntämisestä ennen kuin laajennat hanketta. Näin varmistat, että jokainen pilotti ohjaa organisaatiota haluttuun suuntaan. 6 2/2014 2/2014 7
IHMISET YMMÄRTÄVÄT DATAN ARVON YHÄ PAREMMIN. TOIMINTATAVAT UUSIKSI Kruhse-Lehtonen korostaa, että iso data koituu hyödyksi vasta, kun organisaatio muuttaa toimintatapojaan. Rakennamme muun muassa malleja, joiden avulla yritämme tunnistaa etukäteen ne asiakkaat, jotka ovat todennäköisimmin poistumassa, ja kehitämme keinoja estää poistuma. Silloin on tärkeää, että esimerkiksi puhelinmyynti koulutetaan hyödyntämään tietoja. Sanomalla Big Data -hanke liittyykin koko konsernin tavoitteeseen sijoittaa kuluttaja keskelle ja ottaa tästä 360 asteen näkymä. Aina sanotaan, että muutos lähtee johdosta, ja se pätee tässäkin asiassa. Kruhse-Lehtosen mukaan onnistumista auttaa, kun analytiikan kehittäjillä on omaa strategista silmää ja toimiva suhde liiketoiminnan väkeen. Näin he voivat tarkistaa suuntaa kehitystyön kaikissa vaiheissa. KISA DATATUTKIJOISTA KIIHTYY Vaikka pilvipalveluja on helposti tarjolla, isossa talossa iso data on vaatinut myös oman infrastruktuurin rakentamista. Ei riitä, että palkkaa pari data scientistiä, ja yhtäkkiä ollaan Google, Ulla Kruhse-Lehtonen naurahtaa. Hän siirtyi Nokialta Sanomalle vajaa kaksi vuotta sitten ja alkoi pian kerätä analytiikan ryhmää Suomeen ja Hollantiin. Osaajien löytäminen on alalla suuri haaste. Meillä on ollut Suomessa auki työpaikkoja, joihin ei tullut yhtään sopivaa hakemusta. Koko Euroopan tasolla tässä etsitään. Runsaan kahdenkymmenen hengen ryhmässä työskentelee nyt datainsinöörejä, jotka varmistavat, että raakadata on hyvälaatuista, ja datatutkijoita, jotka rakentavat sovelluksia raakadatan päälle. Osa datatutkijoista keskittyy enemmän tilastotieteeseen, osa tietojenkäsittelyyn. Joukossa on myös tietoturvasta ja kuluttajan tietosuojasta vastaavat henkilöt. OMA DATA JA YHTEINEN DATA Kruhse-Lehtonen odottaa tietosuojan kehittyvän merkittävästi lähivuosina. Uskon, että tulevaisuudessa kuluttaja omistaa oman datansa. Se voi olla fyysisesti eri yrityksillä ja valtiolla, mutta kuluttaja päättää, miten sitä käytetään ja kuka sitä saa käyttää. Ihmiset ymmärtävät datan arvon yhä paremmin. Kruhse-Lehtonen luottaa siihen, että kuluttaja tunnistaa myös oman etunsa ja luovuttaa dataa esimerkiksi palvelujen personointiin ja hyvin kohdistettuun mainontaan. Yritysten hän odottaa yhdistävän voimansa nykyistä paremmin myös kansallisella tasolla. Esimerkiksi suomalaiset mediayritykset ja vähittäiskaupan yritykset ovat mukana suomalaisten arjessa, ja ne voivat kehittää yhdessä uudenlaisia konsepteja, jotka perustuvat asiakasymmärrykseen ja -dataan. Kaikki toimialat mukaan KANSAINVÄLISET Big Data -mestarit, kuten Amazon ja Google, vievät huomion helposti kuluttajiin. Saman tekevät perinteisemmätkin vähittäiskaupan kanta-asiakasohjelmat sekä älypuhelinten palvelut, jotka hyödyntävät tietoja niin kuluttajan mieltymyksistä kuin sijainnistakin. PwC:n Riku Lindfors odottaa kuitenkin menestystarinoita kaikilta toimialoilta. Pankit ja vakuutuslaitokset ovat hyödyntäneet dataa jo pitkään. Ja tiedemaailmassa mietitään jo joitain kolmannen sukupolven tietokantaratkaisuja, Lindfors huomauttaa. Teollisuudessa dataa hyödynnetään yhä enemmän muun muassa laitteiden kunnonhallinnassa sekä tuotannon laadunvalvonnassa. Julkishallinnossa huomiota on saanut terveydenhuolto. Valoisissa visioissa tiedon käsittely ja tulkinta parantavat merkittävästi terveydenhuollon laatua ja tehoa. Lindfors arvelee, että ennen pitkää myös yksityishenkilö voi saada oman terveysportaalinsa, johon kertyy tietoja lääkärin vastaanotolta ja laboratoriosta sekä hänen omista rannekkeistaan ja älyvaatteistaan. Koska luvassa on suurta menestystä, tarjolla on myös ylisuuria lupauksia. Lindforsin mukaan Big Dataan liittyvä hype ei kuitenkaan syö sen uskottavuutta. Hän on vakuuttunut, että osa innostuksesta ja sovelluksista haihtuu, mutta jäljelle jäävä osa tiivistyy mielekkääksi toiminnaksi lähivuosina. 8 2/2014 2/2014 9
teksti Ilkka Ranta-aho kuvat Lease Green ja Shutterstock Suomalaisten kiinteistöjen energiatehokkuus on mielikuvia kehnompi. Tuore kasvuyritys LeaseGreen on kehittänyt konseptin, jonka avulla tehokkuuden kasvattaminen on alusta lähtien kannattavaa liiketoimintaa. KOVAAN KASVUUN pehmeällä teknologialla kasvutarina Useimpien kasvuyritysten tarinat poukkoilevat ylös ja alas, välillä vauhti kiihtyy, välillä hidastuu. Jotkut strategiset määritykset osoittautuvat nerokkaiksi, jotkut johtavat umpikujaan. Aina joskus ilmaantuu vahvaan kasvuun pyrkivä yritys, joka on ikään kuin valmiina syntynyt. Yritys, jonka liikeidea ja käytännön linjaukset näyttävät heti julkitulonsa jälkeen aukottomilta. LeaseGreenin tarina tuntuu juuri tällaiselta. Ensivaikutelmana on kuva taloudellisesta ikiliikkujasta, joka ruokkii itse omaa kasvuaan niin kauan kuin kiinteistöjen energiatehokkuutta pystytään kasvattamaan. LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto esitteli yrityksensä toimintaa maaliskuun puolivälissä rakennuttajaliitto RAKLIn tilaisuudessa. Idean nerokkuus tiivistyy toteamukseen, että LeaseGreen-hanke on jo asiakkaan budjetissa nykyisin rahat menevät energiayhtiölle suurempana energialaskuna. Energiatehokkuuden parantamista on pidetty kuluna, Mäkipelto selittää. Me osoitamme, että energiatehokkuusinvestoinnille saa tosi hyvän tuoton. Peruskysymys on se, onko suomalaisilla varaa tuhlata niin paljon rahaa energiaan. Ei pitäisi olla. NEGAWATILLA MEGAEUROJA Suomessa on ollut tapana pitää täkäläistä rakennustapaa maailman parhaana. Suomalaiset osaavat kyllä eristää ja lämmittää talojaan. Mutta energiankäytön tehokkuudessa lähes kaikki kehittyneet maat ovat jo parempia. LeaseGreenin talous- ja rahoitusjohtaja Juho Rönni esittelee Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n keräämää tilastoa keskeisten teollisuusmaiden energiatehokkuuden kehityksestä 20 viime vuoden aikana. Vain Italia ja Espanja ovat Suomea huonompia, kaikki muut menevät edellä, monet varsin kaukana. Vertailukelpoisin maa, Ruotsi, on tehostanut kiinteistöjen energiankäyttöä neljä kertaa Suomea enemmän. "Ruotsissa on esimerkiksi pyritty eroon öljylämmityksestä hyvin aktiivisesti", Rönni kertoo. "Siirrytään maalämpöön, siirrytään pumppuratkaisuihin. Suomessa sitä ei ole tehty lähellekään samalla tasolla. Ne ovat verrattain suoraviivaisia toimenpiteitä, joihin pitää vain panostaa." LeaseGreen-konseptin mukaisesti siinä ei kuluteta vaivalla hankittuja varoja vaan investoidaan tuottavasti. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen on kehitetty uraauurtavia teknologioita, merkittävä osa niistä Suomessa. Puhutaan ilmanvaihdon uusimisesta, lämmön talteenotosta, kiinteistöautomaatiosta, led-valaisusta... "Mutta markkinoilla ei ole aikaisemmin ollut neutraalia kiinteistön omistajan edunvalvojaa, joka analysoi kunkin kiinteistön tarvitsemat toimenpiteet", Mäkipelto huomauttaa. LeaseGreen-hankkeessa yhtiön asiantuntijat käyvät läpi kohdekiinteistön energiankäytön ja tekevät esityksen energiatehokkuuden lisäämisestä. Tarvittavat laitteistot ja niiden asennukset hankitaan parhaiksi katsotuilta toimittajilta LeaseGreen ei ole sidoksissa yhteenkään laitevalmistajaan tai jälleenmyyjään. Asiakas maksaa sopimuskauden (kohteesta riippuen 3 8 vuotta) kuukausimaksut hankkeen tuomilla säästöillä. Energiankulutus vähenee tyypillisessä kohteessa pysyvästi 10 20 %. Sopimuskauden jälkeen säästöt jäävät täysimääräisinä asiakkaan hyväksi. Ja mikä tärkeintä asiakas Me osoitamme, että energiatehokkuusinvestoinnille saa tosi hyvän tuoton, toteaa LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto. SUOMESSA ON PARANTAMISEN VARAA ENERGIANKÄYTÖN TEHOKKUUDESSA. 10 2/2014 2/2014 11
HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN ON HAASTE. kasvutarina Energiatehokkuushankkeiden markkinapotentiaali Suomessa Energiatehokkuutta parantamalla suomalaisissa kiinteistöissä voitaisiin säästää 3,5 miljardia euroa vuodessa. Summa kasvaa teknologian kehittyessä ja energian hinnan noustessa. Edellä mainitun säästön saavuttamiseksi uuteen teknologiaan kannattaisi investoida yhteensä 15 miljardia euroa. PwC AUTTAA RAHASTON RAKENTEISSA PwC ON KÄYTTÄNYT ERITYISOSAAMISTAAN avustamalla NegaWatt-rahaston vero- ja rahastorakenteiden suunnittelussa sekä sijoittajakontaktien luonnissa. Rahastohankkeen lähtötaso on melko pieni, mutta LeaseGreen/NegaWatt-konseptin yhteiskunnallinen merkittävyys tekee siitä kiinnostavan. "Alkuvaiheessa mekin investoimme tähän aikaamme. Kun rahasto kasvaa, se tarjoaa myös meille mittakaavaltaan mielenkiintoisen hankkeen", kertoo PwC:n Corporate Finance -ryhmän johtaja Kimmo Vilske. "Tärkeintä rahastolle on nyt se, että LeaseGreen saa riittävän määrän hankkeita liikkeelle. Kun varaudutaan sijoittamaan tietty määrä rahaa, sijoituksille pitää löytyä kohteita." Vilske uskoo vahvan ja ainutlaatuisen konseptin menestymiseen. PwC on mukana neuvonantajana myös seuraavassa hankkeessa, tämän vuoden lopulla aloittavassa NegaWatt2- rahastossa. ei ole missään vaiheessa käyttänyt hankkeeseen euroakaan. LeaseGreen hoitaa rahoituksen. Rahoituksen tuominen mukaan tähän yhtälöön on konseptin kekseliäin ominaisuus. Päätöksentekokynnys madaltuu ratkaisevasti, kun asiakkaan ei tarvitse kantaa huolta euroista. Ja kun tuotelupauksen mukaan myös kuukausimaksu hoituu hankkeen tuomilla säästöillä, päättäjien suostuttelemisen pitäisi olla varsin helppoa. Hankkeiden rahoittaminen on LeaseGreenille haaste. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää investoimista uuteen teknologiaan, ja laitteet maksetaan kun ne on asennettu. Rahoitusyhtiö LeaseGreen Finance hoitaa hankkeiden rahoituksen yhteistyössä pankkien, energiayhtiöiden ja sijoittajien kanssa. Mutta volyymien kasvaessa tarvitaan järeämpiä välineitä. LeaseGreen on lisännyt työkalupakkiinsa räätälöidyn rahoitusinstrumentin, NegaWatt-energiatehokkuusrahaston. Se sai merkittävää käynnistysapua maaliskuun lopulla, kun Sitra kertoi ryhtyvänsä rahaston ankkurisijoittajaksi. MILJARDIYRITYS VUONNA 2020 LeaseGreen on kasvuyritys, ja kun suoranaisia kilpailijoita ei markkinoilla vielä ole, tavoiteltu kasvuvauhti on varsin kova. Yritys aloitti toimintansa viime syksynä, ja ensimmäinen tavoite on investoida energiatehokkuuteen sata miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Miljardin euron raja on tarkoitus saavuttaa vuonna 2020, ja se vaatii massiivisen työmäärän lisäksi mittavaa kansainvälistymistä. Ensimmäiseksi kiikarissa ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa. Markkinoiden koko tekee niistä erityisen houkuttelevia. Jokaiseen maahan on luotava kyseisen maan erityispiirteet ymmärtävä, hyvin verkostoitunut organisaatio. Koska LeaseGreen keskittyy projektinjohtoon, organisaatioiden koko pysyy varsin maltillisena ja 20 30 työntekijää riittänee useimmissa maissa. "Tietenkin kilpailu kovenee, kun lähdetään maailmalle", Mäkipelto myöntää. "Kansainvälisillä markkinoilla ei ole tällaista ratkaisua. Ja energiatehokkuuden kehittämiseen tulee jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Kun energian hinta nousee ja teknologia kehittyy, monet aikanaan kannattamattomina hylätyt toimenpiteet muuttuvat kannattaviksi." 12 2/2014
Next Generation Survey 15 April 2014 www.pwc.com/nextgen UUSIA JULKAISUJA Bridging the gap: Handing over the family business to the next generation Bridging the gap: Handing over the family business to the next generation Tutkimuksessa kerrotaan muun muassa, kuinka perhe- Banking Banana Skins Inching towards 2014 recovery Otsikko otsikko xxxxxxxxx heikkenevän. vetoiset yritykset suunnittelevat sukupolvenvaihdosten tekemistä, mitä mieltä seuraava sukupolvi on asiasta ja millaisiin haasteisiin kaikki perheyritykset törmäävät sukupolvenvaihdoksen käytännön toteutuksessa. PwC:n Global CEO Survey -tutkimuksen mukaan suomalaisjohtajien luottamus oman yrityksensä kasvuun on parantunut. Varovainen optimismi valtaa alaa SEN SIJAAN SUOMEN TALOUSTILANTEEN KASVUUN uskoo vain muutama suuryrityksen johtaja, kun lähes kolmannes arvelee tilanteen vain Suomalaisjohtajat ovat kansainvälisiä kollegoitaan enemmän huolissaan kehittyneiden talouksien hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta oman yrityksensä kasvun kannalta. Oman yrityksen kasvua uhkaavat myös valtion riittämättömät toimet valtiontalouden alijäämän ja velkataakan taittamiseksi sekä ylisääntely. Hallituksen tulisi suomalaisjohtajien mielestä varmistaa, että sääntely ja lait ovat selkeitä ja että ne tehdään pitkä aikaväli huomioiden. Yli kaksi kolmannesta suomalaisvastaajista on myös sitä mieltä, että sääntelyä tulisi vähentää. Suomen valtiolta toivotaan toimenpiteitä myös kasvua tukevan innovaatioekosysteemin luomiseksi ja rahoitussektorin vakauttamiseksi. ahaa! The CSFI survey of bank risk CSFI Centre for the Study of Financial Innovation In association with Banking Banana Skins 2014 Globaalista pankkisektorin riskejä kartoittavasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että pankkialan ammattilaiset kokevat alan suurimmaksi riskiksi sääntelyn. Kovassa nousussa riskilistalla on teknologia, joka nousi sijalta 18 sijalle 4. NOSTO XXXX NOSTO OMAN LIIKETOIMINNAN KASVUN KANNALTA suomalaisjohtajat mainitsevat suurimmaksi uhaksi kuluttajien ostotottumusten ja käyttäytymisen muutoksen. Suomalaisista tätä mieltä on lähes kolme neljästä, kun esimerkiksi ruotsalaiskollegoista vain joka neljäs kokee tämän uhaksi. Suomalaisista toimitusjohtajista yli 40 % näkee suurimmaksi kasvumahdollisuudeksi markkinaosuuden kasvattamisen nykyisillä markkinoilla, kun kansainväliset kollegat uskovat kasvun löytyvän uusista tuote- ja palveluinnovaatioista. PwC:n seitsemästoista vuosittainen toimitusjohtajatutkimus Global CEO Survey perustuu 1 344 toimitusjohtajan haastatteluun 68 maassa vuoden 2013 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Suomesta tutkimukseen haastateltiin 43 toimitusjohtajaa Suomen suurimmista yrityksistä. SHUTTERSTOCK 2014 internal audit profession study Julkaisussa avataan sisäisen tarkastuksen ammattilaisten näkemyksiä niistä vaatimuksista, joita organisaatiot heille tänä päivänä asettavat. Tutustu julkaisuihin osoitteessa www.pwc.fi/julkaisut SUOMALAISJOHTAJAT OVAT KANSAINVÄLISIÄ KOLLEGOITAAN AVOIMEMPIA VEROTIETOJEN JAKAMISESSA. KUVA TOMMI TUOMI 2/2014 13
teksti: Kirsi Riipinen kuva: Shutterstock 1 800 "Uudet haasteet energisoivat ihmisiä, siksi johtoryhmän vastuualueita on viilattu uusiksi." idean strategia Sen jälkeen kun Alko valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi, yhtiön toimitusjohtaja Hille Korhonen olisi voinut täyttää kalenterinsa puhujakeikoilla, joiden otsikkona olisi millä konsteilla se tehdään. Hille Korhonen ehti olla Alkon toimitusjohtajana reilun vuoden, kun yhtiö nimettiin Suomen parhaaksi työpaikaksi. Työpaikat oli asettanut paremmuusjärjestykseen Great Place to Work -konsulttiyhtiö. Tutkimus koostuu henkilöstön kokemusta mittaavasta henkilöstöindeksistä sekä johtamiskulttuurin arvioinnista. Korhonen on aidosti hyvillään sijoituksesta ja kantaa kaulallaan riipusta, jossa voitosta kerrotaan. Hän kuitenkin korostaa, ettei parhaaksi työpaikaksi tulla vuodessa. Hyvän työyhteisön synnyttäminen vaatii järjestelmällistä työtä pitkään. Mikä sinun osuutesi sitten on? Olen tuonut tullessani lisää ihmisten johtamiseen liittyviä asioita, kuten osallistavaa ja yhteisöllistä johtamista. Hän ilmoitti heti toimitusjohtajana aloittaessaan tavoitteekseen nostaa Alko Suomen parhaaksi työyhteisöksi. Myös asiakaskokemuksissa olisi yllettävä ykköseksi, sillä henkilöstön tyytyväisyys ja asiakaskokemus kulkevat palveluyrityksessä käsi kädessä. Kun asian sanoo ääneen, siihen sitoutuu. Silloin tietää, että tilannetta ryhdytään seuraamaan ja siihen palataan. Myös parasta asiakaskokemusta varten on omat ulkoiset mittarinsa, esimerkiksi Taloustutkimuksen tekemä kansallinen asiakaspalvelupalaute. Siinä olemme neljäntenä, edellämme ovat muun muassa kirjastot. STRATEGIAN TAUSTALLA LÄHES 1 800 IDEAA Korhosen mielestä parhaaksi työpaikaksi ei tulla, jollei asiaa selkeästi tahdota. Ei riitä, että joihinkin ohjelmiin merkitään, kuinka tärkeää henkilöstö on. Henkilöstön näkökulma on otettava mukaan läpi strategian ja tarkasteltava jokaisesta yksittäisestä tavoitteesta, mitä se tarkoittaa henkilöstölle. Tahtotila on myös pystyttävä jalkauttamaan. Ei riitä että minä, johtoryhmä ja hallitus olemme jotakin mieltä, vaan tahto on järjestelmällisesti vietävä eteenpäin, Korhonen sanoo. Ensimmäisen työviikkoni aikana aloimme työstää verkkoon sähköistä kyselyä, jonka pääteema oli ratkaista, miten Alkosta tulee Suomen paras työpaikka. Ideoita tuli kaikkiaan 1 786, ja niistä printattu pumaska on Korhosella edelleen visusti tallessa. Ideat sisältävät hyvin konkreettisia ehdotuksia ja toiveita esimerkiksi esimiestyöstä, uusien työvälineiden hankkimisesta tai helposta henkilöstön pikapalkitsemisesta. Ideat olivat johtoryhmän strategiatyön pohjana, kun kirjasimme tavoitteita ja keinoja päästä niihin. Strategia käytiin läpi myös esimiespäivillä, jossa olivat koolla myymäläpäälliköt ja pääkonttorin esimiehet. Korhonen oli erityisen tyytyväinen palautteesta, jossa huomattiin, että strategia tuntuu tutulta. Osallistujat näkivät, että verkkoon kirjatut ideat oli oikeasti luettu ja otettu huomioon. UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ TOISESTA MYYMÄLÄSTÄ Ketjussa on vuosittain useita yhteisiä tapahtumia, joissa johto ja henkilöstö pääsevät tapaamaan kasvotusten. Yksi näistä ovat kahdesti vuodessa järjestettävät myymäläpäällikköpäivät, joissa Korhonen on aina itse mukana. Yksi tammikuun päivien teemoista oli, mitä tarkoittaa alkolainen johtajuus. Sitä pohdittaessa on korostettu käytännön asioita: miten oman tiimin kehittymistä tuetaan, miten innostetaan vuorovaikutukseen, millaisia tavoitteita asetetaan ja miten niiden toteutuminen varmistetaan? Esimiehiä koulutetaan Alkossa ahkerasti, ja he hankkivat uusia parhaita käytäntöjä ja kokemusta myös vaihtamalla myymälöitä. Myös muuta henkilökuntaa kannustetaan tehtäväkiertoon. 20 000 TYÖPAIKKAHAKEMUSTA Alkoon tuli viime vuonna noin 20 000 työhakemusta. Se on konkreettinen osoitus siitä, että työnantajamielikuva on kunnossa. Työntekijöiden valinnassa ei painoteta kaupan alan tai vaikkapa ravintolakokemusta. Sen sijaan ketjuun etsitään hyviä tyyppejä, mikä Alkon tapauksessa tarkoittaa asiakaspalveluhenkisiä, joustavia, oma-aloitteisia ja kehittymiseen motivoituneita ihmisiä. Meidän rikkautemme on, että ihmisillä on hyvin erilaisia taustoja. Korkki-henkilöstölehdessä esitellään joka kuukausi yksi alkolainen. Joukossa on ollut esimerkiksi merikapteeni, filosofian tohtori, huipputason urheilija ja sommelier. Taloon tulevilla on perusteellinen perehdyttämisjakso, ja kursseilla käydään ja etäopiskellaan säännöllisesti myös sen jälkeen. Yhteensä alkolainen saa vuosittain koulutusta keskimäärin neljä päivää, mikä tarkoittaa noin 10 000 koulutuspäivän tuotantoa Alkossa. Korhonen oli itse töissä myymälässä kolme viikkoa ennen kuin aloitti virallisesti toimitusjohtajana. Hän opetteli perustehtäviä hyllytyksestä tavaran tilaamiseen. Ja tietysti piti yrittää oppia mahdollisimman paljon tuotteista. Pelkästään Alkon punaviinivalikoimaan kuuluu 1 600 eri tuotetta. Uutuustuotteita ketjulla on vuosittain noin 700. Korhonen sanoo, että vaikka hyviä tuloksia on saatu paljon, kehitettävää on edelleen. Kehittyminen ihmisten johtamisessa ei lopu koskaan. Oman johtamisfilosofiani lähtökohta on, että vastaukset tulevat organisaatiosta. Johdon tehtävä on näyttää suunta ja ambition taso. Yhdessä sitten määritellään, miten sinne päästään ja mitä se käytännössä tarkoittaa. 14 2/2014 2/2014 15