60. (32.60, osa) Energiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikka, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Kasvihuonekaasupäästöistä 80 % syntyy energian käytöstä. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin toimitusvarmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Euroopan unioni on yksipuolisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuudelle on asetettu EU:n yhteinen tehostaa 20 prosentilla energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla kansallisen tavoitteen mukaisesti vähintään 20 prosenttia vuonna 2020 kuitenkin siten, että osa biopolttoaineista voidaan laskea tavoitteeseen kaksinkertaisena. Hallitusohjelman mukaan uusiutuvien polttoaineiden osuuden vuodelle 2030 on 40 prosenttia. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2013 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin. Hallitusohjelman mukaan 2020 tavoitteet täytetään hallituskauden aikana. Komissio ehdotti uudessa vuotta 2030 koskevassa ilmasto- ja energiapaketissaan jatkoa nyt vuoteen 2020 yltäville ilmasto- ja energiatavoitteille. Eurooppaneuvosto asetti vuoden 2030 tavoitteiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä EU-tasolla uusiutuvalle energialle 27 prosentin osuuden energian loppukulutuksesta ja energiatehokkuudelle indikatiivisen 27 prosentin tehostamistavoitteen verrattuna kehitykseen ilman uusia toimenpiteitä. Komissio antaa uuteen ilmasto- ja energiapakettiin liittyviä lainsäädäntöehdotuksia vuosien 2017 aikana. EU-tason tavoitteita uusiutuvan energian lisäämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta ei tulla jyvittämään jatkossakaan jäsenvaltiokohtaisiksi tavoitteiksi vaan jäsenvaltioiden edistymistä seurataan uudella hallinnointimallilla, jonka mukaisesti jäsenvaltiot laativat kansalliset suunnitelmat ja raportoivat niissä edistymisistään komissiolle. Hallitusohjelmassa uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin vähintään 50 prosenttia 2020-luvulla ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian linjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : 2012 2013 arvio arvio arvio Energiaomavaraisuus (%) 54 51 52 52 52 Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle, sähkö-mpi) 75 77 76 76 76 Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) 35 37 36 36 36 Energian loppukulutus/bruttokansantulo pienenee (TJ/BKT, milj. euroa) 5,8 5,8 5,8 < 5,7 < 5,7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 857 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Energiaviraston tehtävänä on edistää ja valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Sähkön ja kaasun toimitusvarmuus on korkealla tasolla ja verkkopalveluiden hinnoittelu kohtuullista Sähkön jakeluverkkoinvestointien määrä (milj. euroa) - 700 700 Sähkön myyjän vaihtoaktiivisuus vähittäismarkkinoilla (%) 10,4 10,0 10,0 Toimiva päästökauppa, uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus edistävät kustannustehokkaasti ilmastotavoitteiden saavuttamista Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus (%) 30,4 32 33 Energiatehokkuusdirektiivin art.7 mukaisesti laskettu kumulatiivinen energiansäästö (TWh) - 18 25 Toiminnallinen tehokkuus Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus yhteensä (c/kwh) 0,0035 0,0029 0,0029 Päästökaupan hallinnon toimintakulut/ päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset ( /laitos) 3 392 3 000 3 000 Syöttötariffijärjestelmän hallinnoinnin toimintakulut per syöttötariffijärjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettu sähkö ( /MWh) 0,39 0,26 0,24 Asiakas- ja sidosryhmäkyselyn kokonaisarvosana (asteikko 1 5) 3,7 3,6 3,6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet 69,3 69 69 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,8 3,7 3,7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 10 565 10 444 10 457 Bruttotulot 1 518 1 450 1 600 Nettomenot 9 047 8 994 8 857 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 497 siirtynyt seuraavalle vuodelle 322 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -4 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -10 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -67 Palkkaliukumasäästö -36 Palkkausten tarkistukset 27 Toimintamenojen tuottavuussäästö -44 Vuokramenojen indeksikorotus 6 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -9 talousarvio 8 857 000 talousarvio 8 994 000 tilinpäätös 8 872 000 (28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.28. 40. Energiatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 76 402 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa 2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan 3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen. Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat ku- -137 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
lutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköajoneuvojärjestelmät, ml. vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön. Innovaatiorahoituskeskus Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) 400 450 260 325 140 175 Myönnetty energiatuki (milj. euroa) 102 65 35 Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) 3,9 4,4 4 5 4 5 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 72 902 34 836 22 504 6 500 136 742 Vuoden sitoumukset 3 500 17 500 8 750 5 250 35 000 Menot yhteensä 76 402 52 336 31 254 11 750 171 742 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Kertaluonteisten valtuuden lisäysten aiheuttamat muutokset maksatuksiin 11 000 Maksatusten tarkentuminen -13 506 Säästöpäätös -2 000 talousarvio 76 402 000 I lisätalousarvio -5 440 000 talousarvio 80 908 000 tilinpäätös 51 178 146 41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 32 650 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa käytetään vuonna neljälle LNG-terminaalihankkeelle vuoden 2013 ensimmäisen lisätalousarvion ja vuoden talousarvion sisältämien valtuuksien puitteissa myönnettyjen investointitukien maksamiseen. Myönnetyt tuet ovat yhteensä 92 876 100 euroa ja ne on myönnetty nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) nojalla. Vuoden alussa voimaan tulevan EU:n rikkidirektiivin johdosta meriliikenteessä siirrytään vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Tämä lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. Nesteytetty maakaasu on kustannustehokas ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin laivaliikenteessä. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNG-terminaalien infrastruktuurin rakentamista, jotta LNG-käyttöisiin aluksiin tehdään investointeja. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen edistää maakaasun toimitusvarmuutta ja polttoaineen hankinnan monipuolistamista sekä kilpailua maakaasumarkkinoilla tai muutoin polttoainemarkkinoilla. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Nesteytetylle maakaasulle saadaan rakennettua jakeluverkosto, joka palvelee myös meriliikennettä. Maakaasun toimitusvarmuus paranee, polttoaineiden hankinta monipuolistuu ja kilpailu polttoainemarkkinoilla lisääntyy. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 vuodesta lähtien -4 506 Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 32 650 22 200 7 300 62 150 Menot yhteensä 32 650 22 200 7 300 62 150 Maksatusten tarkentuminen 1 900 1 900 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
talousarvio 32 650 000 talousarvio 30 750 000 tilinpäätös 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 310 000 euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi tuetaan Enontekiön kunnan alueella toimivan Enontekiön Sähkö Oy:n toimintaa sekä Tunturiverkko Oy:n Utsjoen alueella tehtäviä korvausinvestointeja. Enontekiöllä tuki kohdistetaan Kilpisjärven alueen sähkönsyöttöyhteyden kunnostamiseen. Utsjoella tuella luodaan edellytykset yhdistää Utsjoen sähköosuuskunta ja Inergia Oy suuremmaksi verkkoyhtiöksi (Tunturiverkko Oy). Alueen verkostoihin vaadittavat investoinnit ovat yhtiöiden liikevaihtoon nähden suuria, jolloin tuen avulla alueiden sähkön siirtohinnan korotukset pystytään pitämään kohtuullisina. Momentin määrärahaa käytetään vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja vuoden talousarviossa sisältämien 4 800 000 euron valtuuksien maksamiseen. Vuonna määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 160 000 euroa Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven verkostoinvestointeihin ja 150 000 euroa Utsjoen alueella tehtäviin korvausinvestointeihin. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 1 310 385 1 695 Menot yhteensä 1 310 385 1 695 Avustusta Enontekiön Sähkö Oy:lle myönnettäessä huomioidaan EU:n valtiontukisääntely. Tunturiverkon osalta kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävä valtiontuki. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Varmistetaan sähkönjakelun toiminta pohjoisimmassa Suomessa ilman, että siirtohinnat nousevat kohtuuttomiksi. Syrjäseutujen elinvoimaisuus säilyy. Maksatusmäärärahojen tarkistus (kokonaisurakkahinnan lasku, maksuaikataulujen muutokset) -640 talousarvio 1 310 000 talousarvio 1 950 000 tilinpäätös 516 951 43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) Momentille myönnetään 460 000 euroa. -640 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Määrärahaa saa käyttää: 1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla sopimuskaudelle 2013 2020 2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin 3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen 4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä. Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2013 2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa. Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua. Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä. Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit pienenevät. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2017 2018 2019 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 460 250 250 150 1 110 Menot yhteensä 460 250 250 150 1 110 Maksatusmäärärahojen tarkistus -140-140 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
talousarvio 460 000 talousarvio 600 000 tilinpäätös 549 171 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 247 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn 1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen 2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen 3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen 4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun hinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle. Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu on 38 %. Tuotantotuki ja hinnat Tuulivoiman hinta, /MWh (enintään 3 vuotta/voimalaitos) 105,30 hinta 1.1. lähtien, /MWh 83,50 Biokaasusähkön hinta, /MWh 83,50 Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, /MWh 50,00 Puupolttoainesähkön hinta, /MWh 83,50 Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, /MWh 20,00 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos, 750 000 Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään /MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 /t ja turpeen vero 1,90 /MWh 18,00 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu. Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tuulivoimalat (syöttötariffi) 157 600 000 Biokaasuvoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 2 800 000 Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 86 400 000 Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 800 000 247 600 000 Biokaasusähkö (kapasiteetin lasku, sähkön markkinahinnan lasku) -3 300 Muut päivitykset laskelmiin -7 800 Puupolttoaine (tuotannon lasku) -3 000 Sähkön markkinahinnan muutos -10 400 Tarvearvion muutos (lähinnä alempi tuotantoteho) -18 200 Turpeen verotason lasku 1,9 /MWh (1.1.) / tasomuutos metsähakkeen tuotantotukeen 12 600 Turpeen verotason lasku 3,4 /MWh (1.1.) / tasomuutos metsähakkeen tuotantotukeen 2 600 Tuulivoimakapasiteetin muutos 61 100 33 600 talousarvio 247 600 000 talousarvio 214 000 000 tilinpäätös 79 643 927 45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 20 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) investointeihin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa 2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan 3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien tekemiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
S e l v i t y s o s a : Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla vuosina 2018. Painopistealueen biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 20 milj. euroa käytetään uusiutuvan energian hankkeisiin ja uuden energiateknologian hankkeisiin. Tavoitteena on kustannustehokas, hiiletön, puhdas ja uusiutuva energia. Tarkoituksena on lisätä uusiutuvan energian osuutta kestävästi niin, että se 2020-luvulla ylittää 50 % rajan. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen. Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Energia- ja ilmastostrategia 2030 20 000 20 000 talousarvio 20 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10