VALTAKUNNALLINEN LUMA-KESKUS

VALTAKUNNALLINEN LUMA-KESKUS VUOSIKERTOMUS 2010 Jenni Västinsalo & Maija Aksela (toim.)

SISÄLLYS 1 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2010... 3 1.1 LUMA-KESKUS JA SEN TAVOITTEET... 3 1.2 LUMA-KESKUKSEN HALLINTO... 4 1.3 KANSALLINEN LUMA-VERKOSTO... 4 1.3.1 Yhteistyötahot... 5 2. LUMA-KESKUKSEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTAA... 5 2.1 TOIMINTAA LAPSILLE JA NUORILLE... 5 2.1.1 Jippo-tiedepäivät... 5 2.1.2 Kerhot ja leirit... 7 2.1.3 Klubit... 9 2.2 TOIMINTAA JA PALVELUITA OPETTAJILLE... 9 2.2.1 Täydennyskoulutus... 9 2.2.2 LUMA tiede- ja teknologiapäivät...11 2.2.3 LUMA-keskuksen tiedeluokat...12 2.2.4 Materiaali- ja verkkopalvelut...13 2.3. TOIMINTAA YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA...13 2.4. VALTAKUNNALLINEN LUMA TIEDE- JA TEKNOLOGIAVIIKKO...13 2.5. VERKKOLEHDET...14 2.6.KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA...16 2.7. KANSAINVÄLINEN NUORTEN LEIRI MILLENIUM YOUTH CAMP (MY CAMP)...17 3. OPISKELIJAT OPPIJOINA JA TOIMIJOINA...19 4. LOPPUSANAT...20 5. KIITOKSET...21 6. RESURSSIKESKUSTEN TOIMINTAKERTOMUKSET...22 BIOPOP BIOLOGIAN OPETUKSEN RESURSSIKESKUS...22 GEOPISTE - MAANTIETEEN OPETUKSEN RESURSSIKESKUS...25 KONDENSAATTORI - FYSIIKAN OPETUKSEN JA OPPIMISEN TUKIKESKUS F2K FYSIIKAN RESURSSIKESKUS...29 KEMMA - KEMIAN OPETUKSEN RESURSSIKESKUS...33 LUMO - LUONNONTEELLISTEN JA MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETUKSEN, OPISKELUN JA OPPIMISEN KESKUS...40 SUMMAMUTIKKA - MATEMATIIKAN OPETUKSEN RESURSSIKESKUS...43 LIITTEET...52 LIITE 1...52 LIITE 2...53 LIITE 3...68 2

1 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2010 1.1 LUMA-KESKUS JA SEN TAVOITTEET Valtakunnallinen LUMA-keskus (www.helsinki.fi/luma) on Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Keskus on toiminut vuoden 2010 loppuun mennessä seitsemän vuotta. Se perustettiin 9.12.2003. Avajaisia vietettiin Kalevalan päivänä 28.2.2004. LUMA-keskus on saanut toimintansa aikana monia huomionosoituksia kuten Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2009 ja Global Best Awards tunnustuksen vuonna 2008. LUMA-keskuksen tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla. LUMA-toiminnan tavoitteena on saada lapset ja nuoret ymmärtämään matematiikan, luonnontieteiden (biologia, fysiikka, kemia ja maantiede) sekä tietotekniikan ja teknologian yleistä merkitystä modernin yhteiskunnan taustalla ja arkielämässä. Olennaista on erilaisten LUMA-aineisiin liittyvien opiskelumahdollisuuksien sekä työelämän vaihtoehtojen esiintuominen. Myönteisen asenteen ja motivaation luomisessa on tärkeää ajanmukaiseen tutkimustietoon perehtyminen (sekä tieteestä että tiedeopetuksesta) ja siihen pohjautuva opetus. (Strategia, 2010). LUMA-keskuksen missiona on tukea ja edistää lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimista, harrastuneisuutta ja innostusta sekä innostaa näiden aineiden opiskeluun. Lisäksi tärkeänä tehtävänä on LUMA-aineiden opettajien työn tukeminen. LUMA-keskus toteuttaa missiotaan vuorovaikutuksessa esimerkiksi koulujen, luokanopettajien, aineenopettajien ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa. Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa tukea ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja elinikäistä oppimista kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon. LUMA-keskus tukee myös lasten ja nuorten luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologista harrastuneisuutta. LUMA-keskus päättää strategiassaan vuosittaiset teemat, jotka ohjaavat valtakunnallisen LUMAverkoston toimintaa. Vuonna 2010 pääteemoina olivat Energia ja ympäristö, Biodiversiteetti ja Moderni teknologia opetuksessa. Kansallinen LUMA-neuvottelukunta koordinoi ja kehittää Suomessa tapahtuvaa LUMA-toimintaa yhteisen strategian pohjalta. LUMA-keskuksessa toimii kuusi resurssikeskusta: BioPop (biologia), Geopiste (maantiede), F2klaboratorio, ent. Kondensaattori (fysiikka), LumO (pedagogiikka), KEMMA (kemia) ja Summamutikka matematiikka. Resurssikeskusten yksityiskohtaiset toimintakertomukset vuonna 2010 on esitelty luvussa 6. LUMA-keskuksen käytännön toimintaa suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmään kuuluvat LUMA-keskuksen resurssikeskusten (BioPop, F2k-keskus, Geopiste, Kemma, LumO ja Summamutikka) johtajat ja koordinaattorit sekä yhteistyötahojen (Aalto yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta ja Farmasian tiedekunta) LUMA-toiminnan koordinaattorit. Yhteistyöryhmä kuuntelee jatkuvasti opettajien tarpeita ja pyrkii toiminnallaan vastaamaan niihin. 3

1.2 LUMA-KESKUKSEN HALLINTO LUMA-keskuksen toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat edustajat matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan eri laitosten johtajista. Sen puheenjohtajana toimi vuonna 2010 dekaani Keijo Hämäläinen. Johtoryhmä päätti keskusta koskevista strategisista linjauksista ja toiminnan suuntaviivoista, yhteistyösopimuksista sekä hyväksyi suunnitelman mukaisen varainkäytön. Johtoryhmä vahvisti myös keskuksen toiminta ja taloussuunnitelman. Vuonna 2010 LUMA-keskuksen johtajana toimi professori Maija Aksela. Johtajan tehtäviin kuuluu mm. johtaa, kehittää ja valvoa keskuksen toimintaa, vastata keskuksen taloudesta sekä päättää LUMAkeskuksen varoista maksettavista palkkioista. LUMA-keskuksen koordinaattorina toimi vuonna 2010 FT Veera Kallunki. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. organisoida LUMA-keskuksen toimintaa, avustaa johtajaa keskuksen toiminnan kehittämisessä ja valvonnassa sekä sen taloudenhoidossa, valmistella ja esitellä yhdessä johtajan kanssa johtoryhmässä käsiteltäviä asioita sekä toimia johtoryhmän sihteerinä. Keskuksen vastuullinen johtaja ja muut toiminnan kannalta tarvittavat henkilöt toimivat hallintotehtävissä oman päätyönsä ohella. Syksyn 2010 koordinaattori toimi täyspäiväisesti LUMA-keskuksen palveluksessa. Nykyinen johtaja työskentelee päätyönään kemian aineenopettajakoulutuksessa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Opettajankoulutus on LUMA-keskuksen keskeinen toimija. Yhteistyötä tehdään erityisesti Helsingin yliopiston kolmen tiedekunnan, biotieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa. 1.3 KANSALLINEN LUMA-VERKOSTO Kansallinen LUMA-neuvottelukunta koordinoi ja kehittää Suomessa tapahtuvaa LUMA-toimintaa yhteisen strategian pohjalta. Se sopii työnjaosta sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa ja yhteisestä LUMA-toimintaan liittyvästä tutkimuksesta. Neuvottelukunta sopii keskitetysti yhteistyöhankkeisiin tarvittavan rahoituksen hakemisesta. LUMA-verkosto tukee eri puolilla Suomea toimivien LUMA-keskusten toiminnan jatkuvuutta ja vakiinnuttamista sekä auttaa keskuksia verkostoitumaan. Verkosto edistää vuorovaikutusta eri yhteistyötahojen kesken sekä jakaa hyviä käytäntöjä. Verkosto tukee opettajankoulutuksen integrointia LUMA-toimintaan sekä edistää alan tutkimusta ja tutkimusperustaista opetusta. Kansallisen LUMA-verkoston tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun, opettajankoulutuksen ja opetuksen edistäminen. Lisäksi verkosto edistää uusien opetusmenetelmien, -teknologioiden ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja käyttöönottoa Verkosto tukee aktiivisesti opettajia ja opinto-ohjaajia LUMA-aineiden opettamiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Verkosto edistää LUMA-aineiden opiskelua koululaisten ja opiskelijoiden motivoinnilla. LUMA-verkoston tehtävänä on myös mediavaikuttaminen: Päättäjien ja suuren yleisön tietoisuutta LUMA-aineista ja niiden merkityksestä pyritään lisäämään. Ensimmäinen LUMA-verkoston yhteinen kannanotto julkaistiin Suomen kuvalehdessä joulukuussa 2010 (http://suomenkuvalehti.fi/blogit/erimielta/liian-harva-valitsee-matematiikan-riittaako-luonnontieteiden-osaajia-tulevaisuudessakin). Kansallinen LUMA Sanomat -verkkolehti (www.luma.fi) toimii LUMA-verkoston yhteisenä tiedotus- ja vuorovaikutusfoorumina. 4

1.3.1 YHTEISTYÖTAHOT LUMA-verkostoon kuuluu valtakunnallinen LUMA-keskus (Helsingin yliopisto koordinoi verkoston toimintaa), Oulun yliopiston OuLUMA-keskus, Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus, ruotsinkielinen Åbo Akademin Resurscenter för RC sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteyteen perustettavat LUMA-keskukset. LUMA-neuvottelukunnassa ovat mukana myös Opetushallitus, elinkeinoelämä (Kemianteollisuus ry, Taloudellinen tiedotustoimisto ja Teknologiateollisuus ry), pedagogiset järjestöt (BMOL ry, Luokanopettajaliitto ry ja MAOL ry) ja Tiedekeskus Heureka. LUMA-verkosto tekee yhteistyötä kaikkien LUMA-aineiden opetuksesta kiinnostuneiden tahojen kanssa. 2. LUMA-KESKUKSEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTAA 2.1 TOIMINTAA LAPSILLE JA NUORILLE 2.1.1 JIPPO-TIEDEPÄIVÄT Lasten ja perheiden tiedepäivät järjestettiin kuudetta kertaa vuonna 2010 Kumpulan tiedekampuksella. Päivien järjestelyä koordinoi matematiikan resurssikeskus Summamutikka. Tapahtuman aloitusluennon "Peppi Pitkätossun matemaattiset metkut" piti tohtorikoulutettava Johanna Rämö. Luennon jälkeen lapset kiersivät ryhmissä eri resurssikeskusten toteuttamissa aktiviteettipisteissä vanhempien ja opettajaopiskelija-oppaan kanssa. Tapahtuman aikana osallistujilla oli mahdollisuus nauttia mehua, keksejä ja hedelmiä välipalaksi. Tapahtuma oli maksuton. Kuva 1 Peppi Pitkätossun matemaattiset metkut saivat aikaan innostusta, iloa ja ihmetystä Jippo-päivien ohjelmaan osallistuivat kaikki resurssikeskukset tuottamalla päiville toiminnallisia työpajoja. Osallistujat saivat osallistua öljykatastrofisimulaatioon, ja saivat nähdä kuinka öljy vaikuttaa merten eliöihin ja siihen miten öljykatastrofeja voidaan estää tai onnettomuuden sattuessa rajata. Pajoissa tutkittiin myös muun muassa pentamino-pulmia, ihmeteltiin ilmapallon kemiallista täyttämistä ja rakennettiin sähkömagneetti. 5

Kuva 2 Tiheyspajassa tutkittiin näyttävästi aineiden kerrostumista Kuva 3 Hiekkamyrskyjä Jippo-tiedepäivien pajassa 6

2.1.2 KERHOT JA LEIRIT LUMA-keskus järjesti vuonna 2010 12 kesäleiriä lapsille. Osallistujia leireillä oli yhteensä 177. Leirejä järjestivät Kumpulan kampuksella LUMA-keskuksen resurssikeskukset KEMMA, Kondensaattori (nyk. F2k-keskus) ja Summamutikka. Viikin kampuksella järjestettiin BioPopin tiedeleirit. Biologian resurssikeskus BioPop järjesti tammikuussa 2010 lukiolaisretken Helsingin yliopiston Taitavuorten tutkimusasemalle. Retkeily liittyi kehitysmaiden maantieteen valinnaiskurssiin ja sille osallistui kolme opettajaa ja 16 lukiolaista Kauniaisten lukiosta ja Gymnasiet Grankullasta. Opetushallituksen osin rahoittamalla, BioPopin koordinaattori Jouko Rikkisen ja geoinformatiikan professori Petri Pellikan johtamalla retkeilyllä tutustuttiin Kenian maantieteeseen ja biologiaan ja siihen liittyi mm. vierailu Tsavon kansallispuistoon. Kauniaisten lukion opiskelijoiden kirjoittamaan matkablogiin ja kuvapäiväkirjoihin voi tutustua osoitteessa: http://kauniaistenlukio.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=212&itemid=145 Kuva 4 Kauniaisten lukioiden retkikunta Ngangaon metsässä Kenian Taitavuorilla tammikuussa 2010. Kuva 5 Biodiversiteettiä Kenian Taitavuorill 7

Lasten tiede- ja matematiikkakerhoja järjestivät vuonna 2010 matematiikan resurssikeskus Summamutikka ja kemian resurssikeskus KEMMA. Summamutikka-kerhoissa tutustuttiin matematiikkaan askarrellen, liikkuen ja pelaten. Tärkeintä olivat hauskanpito ja onnistumisen elämykset. Mielikuvitus ja luovuus ovat tarpeen, kun matematiikkaa leikitään ja tutkitaan yhdessä. Kerhot oli suunnattu kaikenlaisille matematiikan oppijoille. Vuonna 2010 matematiikkakerhoihin ja -päiviin osallistui yhteensä noin 1700 oppilasta. Pääsääntöisesti kerhoja ja päiviä organisoitiin pääkaupunkiseudulla, mutta koulun aktiivisuuden ja matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta yksi matematiikkapäivä pystyttiin järjestämään myös kauempana, Korvatunturin koululla. Kerhonohjaajina toimi Summamutikan kerhonohjaajakoulutuksen suorittaneet kerhonohjaajat. Jippo-tiedekerho järjestettiin keväällä 2010. Tiedekerholaiset tutustuivat luonnontieteisiin ja niiden kokeellisuuteen. Kerhon tavoitteena oli innostaa lapsia luonnontieteitä kohtaan ja opettaa tutkimuksellista lähestymistapaa. Kerho oli suunnattu peruskoulun alakouluikäisille. Kerho kokoontui kuusi kertaa kevään aikana. Kemian tiedekerho kokoontui syksyllä 2010 viikoittain. Kemian tiedekerho tarjosi syksyn 2010 aikana viisi ihmeellistä matkaa kemian saloihin. Kerhossa opittiin yhdessä kemiaa, pidettiin hauskaa ja saatiin uusia ystäviä. Kemian tiedekerho oli tarkoitettu 1.-3. luokkalaisille. Kerho kokoontui Kemianluokka Gadolinissa. Kerhon ohjaajina toimivat kemian aineenopettajaopiskelijat. Kuva 6 Lapset Jippo-kerhossa 8

2.1.3 KLUBIT LUMA-keskus järjestää nuorille ilmaisia klubitapaamisia. Tavoitteena klubeissa on esitellä luonnontieteiden ja matematiikan uusinta tutkimusta, kannustaa nuoria LUMA-aineiden harrastuneisuuteen, antaa tietoa ura- ja opintomahdollisuuksista sekä järjestää mahdollisuus verkostoitua muiden samanmielisten nuorten kanssa. Vuonna 2010 LUMA-keskuksen klubitoiminta oli aktiivista ja suosittua. Klubitoiminnan aloitti vuonna 2009 Summamutikka ja muut resurssikeskukset ovat seuranneet toimivaa mallia. Vuodenaikana klubitapaamisia järjestettiin 11. Klubi-illoissa nuoret pääsivät tutustumaan monipuolisesti uusimpaan luonnontieteiden ja matematiikan tutkimukseen sekä tekemään toiminnallisia aktiviteetteja. Teemoina olivat mm. Rauhaton Aurinko ja mitä kaikkea siitä seuraakaan (Kondensaattori/F2k), orgaanisen kemian tutkimus ja molekyylimallinnus (KEMMA) ja Harry Potter ja taikajuomalogiikka (Summamutikka). Kuva 7 Summamutikka -klubissa tutustutaan matematiikan kiehtoviin kiemuroihin. 2.2 TOIMINTAA JA PALVELUITA OPETTAJILLE 2.2.1 TÄYDENNYSKOULUTUS LUMA-keskus tarjosi vuonna 2010 täydennyskoulutuksia aineen- ja luokanopettajille LUMA-aineissa ja teknologiassa. Summamutikka järjesti opettajille kolme täydennyskoulutuskurssia: Oleellista etsimässä, Matematiikka ja tietokoneet sekä Toiminnallinen ja mielekäs matematiikka. Geopiste järjesti syksyllä 2010 Kumpulassa PaikkaOpin verkko-oppimisympäristön koulutustilaisuuden opettajille sekä opettajille suunnatun tiedeklubin otsikolla Päivitä tietosi kartoista! Puhujina olivat 9

Geodeettisen laitoksen tutkijat Janne Kovanen, aiheenaan Peruskarttojen uusi projektio, koordinaatisto ja lehtijako sekä Juha Oksanen, aiheenaan Laserkeilaus ja uusi korkeusmalli. KEMMA järjesti mm. Moderni teknologia kemian opetuksen tukena- kurssin, piti Kokeellisuusklinikkaa ja järjesti opettajille Kemian opetuksen päivät. Kondensaattori tarjosi opettajille jokavuotisen kesäkurssin teemalla Hiukkasfysiikka kiihdyttimet, koeasemat ja teoriat. Kuva 8Modernia teknologiaa opetuksen tueksi Kuva 9. Janne Kovanen kertoo uudistuneista kartoista 10

2.2.2 LUMA TIEDE- JA TEKNOLOGIAPÄIVÄT LUMA-keskuksen vuosittaiset Tiede- ja teknologiapäivät järjestettiin kuudetta kertaa. Tänä vuonna ne pidettiin Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiloissa. Päivien organisoijana toimi LumO pedagogiikan resurssikeskus. LUMA- tiede- ja teknologiapäivien teemoina olivat LUMA-keskuksen vuoden 2010 pääteemat: energia ja ympäristö, biodiversiteetti ja moderni teknologia opetuksessa. Energia -teemassa kiinnitetään huomiota tieteen ja teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin energia- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja moderni teknologia opetuksessa -teemassa tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin hyödyntää uusia opetusteknologioita (esim. älytaulut) ja modernia teknologia (esim. nanoteknologia, bioteknologia) opetuksessa. Vuosi 2010 on YK:n julistama kansainvälinen biodiversiteettivuosi. Aiheita käsiteltiin luentojen lisäksi työpajoissa, joita tiedepäivillä oli ennätykselliset 40. Torstain 15.4.2010 pääpuhujina olivat elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, FT Jarkko Lampiselkä, professori Maija Aksela, Dr. Roger Bybee ja Satu Jovero Luonnotieteen keskusmuseosta. Perjantain 16.4.2010 pääesiintyjinä toimivat käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaani Patrik Scheinin, professori Jouko Rikkinen, europarlamentaarikko Satu Hassi ja Suomen UNESCO toimikunnan puheenjohtaja professori Tapio Markkanen. Työpajoista löytyi kiinnostavaa kuultavaa ja nähtävää poikkeuksellisen monipuolisesti aina esiopetuksesta yliopisto-opetukseen saakka. LUMA-keskuksen kaikki resurssikeskukset osallistuivat päivien ohjelman tuottamiseen ja ohjaamiseen. Päivillä vieraili yhteensä n. 100 eri asteiden opettajaa ja opettajaksi opiskelevaa. Kuva 10 LUMA tiede- ja teknologiapäivillä oli ohjelmaa ennätyksellisessä 40:ssä työpajassa 11

2.2.3 LUMA-KESKUKSEN TIEDELUOKAT LUMA- keskus tukee opettajien työtä sekä lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteitä ja matematiikkaa kohtaan aktiivisella Tiedeluokka toiminnalla. Tiedeluokat tarjoavat opettajille mahdollisuuden tuoda ryhmänsä tekemään kokeellisia töitä tai aktiviteetteja Kumpulan kampukselle. LUMA-keskuksen tiedeluokkia ovat vuodesta 2008 toiminut Kemianluokka Gadolin (http://www.kemianluokka.fi), joulukuussa 2010 avattu F2k-laboratorio (http://per.physics.helsinki.fi/f2k/f2k-laboratorio.html) sekä keväällä 2011 avattava Summamutikkaluokka (http://wiki.helsinki.fi/display/summamutikka/matematiikkaluokka+origo). Kemian laitoksen tiloissa toimiva Kemianluokka Gadolin on yliopiston, teollisuuden, opetusalan järjestöjen ja koulumaailman yhteistyöhanke, joka tarjoaa oppilas- ja opettajaryhmille uudenlaisen oppimisympäristön. Kemian opetuksen keskus koordinoi Kemianluokka Gadolinin toimintaa. Kemianluokka Gadolin tarjoaa toiminnallisia mm. opintokäyntejä, joissa vieraili vuoden 2010 aikana 3000 oppilasta. Toiminta on suunnattu niin ala- ja yläluokkien kuin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opetukseen. Kemianluokka Gadolin tukee lasten ja nuorten kemian oppimista, opiskelua ja opetusta. Kemianluokka Gadolinin toiminta mahdollistaa myös vuorovaikutteisen toimintaympäristön niin lasten, nuorten, opettajien kuin myös opettajaksi opiskelevien välillä. Kemianluokka Gadolin sijaitsee Helsingin yliopiston kemian laitoksella. Samaisessa tilassa järjestettiin myös vuonna 2010 lasten- ja nuorten tiedeleirejä sekä opettajien täydennyskoulutuksia, jolloin kyseistä toimintamallia on ollut helppo hyödyntää moninaiselle kohderyhmälle. Kemianluokka Gadolinin toiminnan innoittamana 14.12. vietettiin Physicumissa uuden opetuslaboratorion avajaisia. F2k-laboratoriossa tutustutaan kokeellisesti 2000-luvun fysiikkaan sekä niihin ilmiöihin, jotka ovat perustana nykytutkimukselle Fysiikan laitoksella. F2k-laboratorio palvelee fysiikan opettajia ja muitakin Fysiikan laitoksella vierailevia. Opettajankoulutuksen lisäksi laboratoriossa järjestetään opetustuokioita fysiikasta kiinnostuneille lukiolaisille. Kävijä voi tehdä Millikanin kokeen, tutkia valosähköistä ilmiötä, mitata mustan kappaleen säteilyä ja erilaisten valonlähteiden spektrejä sekä määrittää elektronin varauksen ja massan suhteen. Samalla laboratoriossa tutustutaan siihen, miten näissä kokeellisissa töissä käsitellyt ilmiöt liittyvät nykypäivän tutkimukseen ja sovelluksiin. Avajaisissa kuultiin tervehdyspuheet Kaarle Hämeriltä, Juhani Keinoselta, Jenni Västinsalolta ja Antti Lahertolta. Kokeellisia töitä esittelivät Ari Hämäläinen, Harri Leinonen ja Ilkka Hendolin. Lisäksi avajaisvieraille esiteltiin monipuolisesti ajankohtaista tutkimusta. Ilmakehätieteilijä Timo Vesala, materiaalitutkija Jani Kotakoski ja geofyysikko Selen Raiskila kertoivat työstään vauhdikkailla kuvaesityksillä. Hiukkasfyysikot Lauri Wendland, Elina Keihänen, Eija Tuominen ja Jouni Heino toivat esiin suomalaispanosta CERN:ssa tehtävään tutkimukseen kertomalla Ilmaisinlaboratoriosta, näyttämällä animaatioita hiukkastörmäyksistä sekä esittelemällä Planck-missiota. F2k-laboratorioon on myös kerätty Fysiikan laitoksen tutkimusta esitteleviä postereita, joihin avajaisvieraat tutustuivat kahvittelun lomassa Kenneth Ortegan, Vesa Palosen ja Tuomo Ylitalon opastamina. Lopuksi nähtiin Szabolcs Galambosin ja Ilkka Hendolinin demonstraatioesitys 2000-luvun tallennusvälineiden fysiikasta. 12

2.2.4 MATERIAALI- JA VERKKOPALVELUT LUMA-keskus tarjoaa opettajille verkkomateriaaleja ja julkaisuja opetuksen tueksi. Resurssikeskukset ylläpitävät kirjastoja ja materiaalinlainauspalveluita. Maantieteen resurssikeskus Geopiste lainaa mm. GPS paikantimia ja kolmiomittauksesta kertovia dvd-levyjä. KEMMA tarjoaa opettajille työsalkkuja, jotka voi noutaa lainaksi kokeellisten töiden tekoa varten kouluihin. Kondensaattori antaa mahdollisuuden käyttää ja kokeilla opettajalaboratorion demonstraatio- ja oppilastyövälineistöä ja kysyä neuvoa kokeellisuuteen ja fysiikkaan liittyvissä asioissa. Kondensaattorissa on myös joitain lainattavia oppilastyövälinesarjoja. Resurssikeskuksilla on kaikilla kirjastopalvelu opettajille sekä opettajaksi opiskeleville. Kukin resurssikeskus tarjoaa opettajille verkkosivujen kautta materiaaleja ja vinkkejä opetukseen. Sivuilla on myös ajankohtaiset tiedotukset esimerkiksi täydennyskoulutuskursseista. Kondensaattorilla on opettajille myös sijaispalvelu. 2.3. TOIMINTAA YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA LUMA- keskus oli vuonna 2010 mukana aktiivisesti eri yhteistyötahojen toiminnassa ja tapahtumissa. Esimerkkeinä vuosittaisen TuKoKe tapahtuma loppuhuipennus järjestettiin Kumpulan kampuksen fysiikan laitoksella yhteistyössä Kerhokeskuksen ja TEK:n kanssa. LUMA-keskus oli järjestämässä ohjelmaa lapsille ja perheille keväällä 2010 Kemiran avoimien ovien päivänä. LUMA-keskus oli pääjärjestäjänä vuoden 2010 Millenium Youth Camp-leirissä yhdessä Tekniikan Akatemian ja Kerhokeskus ry:n kanssa. 2.4. VALTAKUNNALLINEN LUMA TIEDE- JA TEKNOLOGIAVIIKKO Valtakunnallista LUMA-viikkoa (http://www.helsinki.fi/luma/viikko/) on koordinoitu vuodesta 2004 lähtien. Vuodesta 2009 lähtien viikon nimenä on ollut LUMA- ja teknologiaviikko. Vuonna 2010 viikon teemoina olivat energia ja ympäristö, biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus ja moderni teknologia opetuksessa. Viikkoa vietettiin 8. 14.11.2010. Valtakunnallisen LUMA- ja teknologiaviikon tavoitteena on tukea biologian, fysiikan, kemian, maantieteen, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetusta ja harrastusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, herättää kiinnostusta LUMA-aineiden ja teknologian opiskeluun ja ammatteihin erilaisten mielenkiintoisten aktiviteettien, elämysten ja kokemusten kautta, tuoda alaa tunnetuksi myös nk. suuren yleisön keskuudessa, kannustaa eri oppiaineita, kouluasteita ja kerhoja yhteistyöhön sekä keskenään että ympäröivän yhteiskunnan kanssa uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti, kerätä parhaita käytänteitä LUMA- ja teknologiaviikon aktiviteeteista ja levittää tietoa parhaista käytänteistä ja LUMA- ja teknologiaviikon tapahtumista verkkosivujen, yhteistyökumppanien ja tiedotusvälineiden kautta. Vuoden LUMA-koulu 2010 -palkinto luovutettiin kahdelle oppilaitokselle. Sarjan 1 (varhaiskasvatus ja perusopetus) vuoden LUMA-koulu 2010 oli Peltolan koulu Vantaalta, ja sarjassa 2 (lukiot ja ammatillinenkoulutus) palkittiin Parkanon lukio Parkanosta. Lisäksi palkittiin kaksi koulua Hyvät käytänteet -ideakilvassa. Sarjassa 1 palkittiin Olarin koulu Espoossa ja sarjassa 2 Keminmaan lukio Keminmaalla. Palkinnot jaettiin kevään 2011 LUMA tiede- ja teknologiapäivillä 5.4.2011. 13

2.5. VERKKOLEHDET Lapsille ja nuorille suunnatut verkkolehdet keräsivät suuren suosion toimintavuoden aikana. LUMAkeskus on toimittanut vuodesta 2006 alkaen nuorille Luova-verkkolehteä, joka sai seuraavana vuonna ruotsikielisen sisarjulkaisun Kreativin. Vuonna 2008 aloitti lasten luonnontieteellinen verkkolehti Jippo. Kansainvälinen MyScience aloitti toimintansa vuonna 2010. MyScience-verkkolehti on osa kansainvälisen nuorten leirin MY Camp:n toimintaa (kts.2.6.). LUMA-keskuksen verkkolehtien toimintaa ohjaa toimitusneuvosto. Kuva 11 Luova-verkkolehti nuorille Kuva 12 Lapsille luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian iloa välittää Jippo-verkkolehti Lasten verkkolehti Jipossa ja nuorten verkkolehdissä Luovassa ja MySciencessä toiminta on ollut erittäin aktiivista vuonna 2010. Jippoa on päivitetty vähintään kerran viikossa uusilla jutuilla 14

alakouluikäisille ja verkkolehti Luova sekä verkkolehti MyScience on päivittynyt joka arkipäivä. Lehtiä toimitetaan Kemian opetuksen keskuksen tiloissa. Luovassa oli vuoden 2010 aikana lähes 73000 vierailua. Lapsille suunnatulla Jipolla oli kävijöitä hieman yli 35000. Ensimmäisenä toiminta vuotenaan My Science keräsi hyvän kävijämäärän 15000 vierailulla. Verkkolehtien suosituimmat sisällöt ovat selkeästi pulmat ja toiminnalliset tehtävät. Varsinkin Jipossa alakoulutasolle suunnatut aktiviteetit ovat hyvin suosittuja. Vuoden aikana työohjeita on ladattu lähes satatuhatta kertaa. Kuva 13 MyScience on LUMA-keskuksen kansainvälinen verkkolehti nuorille Kuva 14 Kreativ on ruotsinkielinen nuorille suunnattu verkkolehti 23.8.2010 avattiin LUMA-keskuksen viides verkkolehti LUMA-aineiden opettajille kaikilla opetuksen tasoilla. LUMA sanomien tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista ja uutisistä opettajille, 15

tuoda esille tutkimusta, verkostoida opettajia sekä herättää keskustelua. LUMA sanomat on löydetty hyvin jo ensimmäisinä toimintakuukausinaan. Vierailijoita ehti vuoden 2010 puolella olla noin 7300. Kuva 15 LUMA-keskuksen uusin verkkolehti on opettajille suunnattu LUMA sanomat 2.6.KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA LUMA-keskus on vuoden 2010 aikana tehnyt myös kansainvälistä toimintaa. LUMA-keskuksessa on vieraillut lukuisia kansainvälisiä ryhmiä mm. USA:sta, Japanista ja Thaimaasta. LUMA-keskuksen johtaja, professori Maija Aksela on toiminut jäsenenä, Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston koordinoiman matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa käsittelevässä temaattisessa työryhmässä. Työryhmän tavoitteena on erityisesti matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja teknologian opetuksen laadun parantaminen elinikäistä oppimista tukemalla. Tavoitteena on löytää uusi tapoja herättää ja tukea lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan, joka on huolestuttavasti laskenut Euroopassa Professori Maija Aksela kuuluu myös Euroopan Tiedeakatemian Science Education-työryhmään ja sen ydinryhmään. LUMA-keskus aloitti kansainvälisen yhteistyön Norjan kanssa molekyyligastronomian käytöstä luonnontieteiden poikkitieteellisen opetuksen tukena. Hankkeesta tehdään ainakin yksi väitöskirja sekä kaksi pro gradu-tutkimusta. LumO resurssikeskus osallistui vuonna 2010 kansainväliseen RCE hankkeeseen (kts. liite 3.) 16

2.7. KANSAINVÄLINEN NUORTEN LEIRI MILLENIUM YOUTH CAMP (MY CAMP) Vuoden eräs päätapahtumista oli nuorten kansainvälisen Millenium Youth Campin järjestäminen Suomessa. Leirin pääjärjestäjinä olivat LUMA-keskuksen lisäksi Tekniikan Akatemia (TAF) ja Kerhokeskus ry. Yhteistyökumppaneina leirin toteutuksessa olivat Opetusministeriö, Ulkoasiainministeriö, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Tiedekeskus Heureka, Suomen kulttuurirahasto, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, TAT, Suomen Akatemia, MAOL ry, BMOL ry ja Tekniikan Akatemia sekä suomalaiset yritykset Kemira, UPM, Nokia, Vaisala; Spinware, Wärtsilä, VTT ja Tekes Otaniemessä sekä PaloDEx Group Oy. Kansainväliselle nuorten leirille valittiin kaksivaiheisen hakuprosessin kautta 30 lahjakasta nuorta ympäri maailman. Leirille oli lähes 1000 hakijaa 62 eri maasta. Leirin tavoitteena on rohkaista 16-19- vuotiaita nuoria luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opiskelun pariin. Leirin tarkoituksena on myös antaa tietoa suomalaisista opiskelupaikoista sekä työllistymismahdollisuuksista. Samalla nostetaan Millenium-palkinnon tunnettavuutta. Nuorilla on myös mahdollisuus verkostoitua samanmielisten ihmisten kanssa sekä nauttia Suomen luonnosta ja yhdessäolosta. Kuva 16 Vuoden 2010 leiriläiset pitivät MY Camp-leiriä eräänä parhaimmista tapahtumista koko elämänsä aikana Leirin ohjelma oli erittäin monipuolinen ja se sisälsi mm. tutustumista Helsingin yliopistoon ja Aalto yliopistoon, yhteistyössä toimineisiin yrityksiin, vierailun tiedekeskus Heurekaan sekä monipuolista vapaampaa ohjelmaa, joissa luotiin elinikäisiä ystävyyssuhteista ja verkostoja. Viikon mittaisen leirin aikana nuoret tutustuivat ryhmissä kuuteen eri teemaan: sovellettu matematiikka, tieto- ja viestintätekniikka, uusiutuva energia, uusiutuvat luonnonvarat, vesi ja ilmastonmuutos. Nuoret tekivät ryhmissä teemoihin liittyvät projektityöt, jotka esiteltiin viikon lopulla MY Camp -gaalassa. Leiriläiset pääsivät myös todistamaan Millenium-palkinnon jakoa sekä saivat mahdollisuuden keskustella palkinnon voittajan kanssa. 17

Leiripalaute oli hyvää ja moni nuori kertoi leirin olleen parasta, mitä heille on koskaan tapahtunut. MY Camp leiri järjestetään uudelleen vuonna 2011 ja LUMA-keskus on jälleen toinen pääjärjestäjistä Tekniikan Akatemian kanssa. MY Camp -hankkeeseen kuuluu myös tutkimus. Vuoden 2010 leiristä on valmistumassa neljä opinnäytetyötä. Kuva 17 Vierailulla yrityksissä tutustuttiin kiinnostavaan teknologiaan Kuva 18 Leiriläiset osallistuivat Millenium-palkinnonjakotilaisuuteen. Oikealla palkitut tiedemiehet 18

Kuva 19 Vapaampi yhdessä olo koettiin hyvin tärkeäksi ja nuoret olivat iloisia saadessaan viettää aikaa samanmielisten ihmisten kanssa 3. OPISKELIJAT OPPIJOINA JA TOIMIJOINA Opettajaopiskelijoiden elinikäisen oppimisen kasvuprosessia pyritään tukemaan yliopisto-opintojen alusta lähtien vuorovaikutuksessa LUMA-keskuksen kanssa. Tavoitteena on sekä opiskelijoiden mielekäs oppiminen että sitoutuminen opettajan työhön. Toiminnalla pyritään tukemaan myös opiskelijan luonnollisen vuorovaikutusyhteyden syntymistä yliopiston kanssa tutkinto-opintojen päätyttyä. Usein opettajaksi valmistumisen jälkeen yhteys yliopistoon katkeaa ja samalla mahdollisuus päivittää omia tietojaan ja taitojaan heikentyy. LUMA-keskus pyrkii kaventamaan kuilua ja lisäämään vuorovaikutusta koulussa toimivien opettajien kanssa. Samalla opettajankoulutus saa opettajilta hyödyllistä tietoa käytännön opetuksen tilanteesta ja pystyy huomioimaan sen opettajankoulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Molemmat osapuolet hyötyvät vuorovaikutuksesta. Vuonna 2010 LUMA-keskuksen käytännön toimintaan osallistui sekä toimijoina että oppijoina matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelijoita, lähinnä opettajaopiskelijoita sekä luokanopettajaopiskelijoita. Toimintamuodot vaihtelivat oppiaineittain. Yleensä toiminta on (i) integroitu tutkinto-opetukseen ja tutkimukseen tai (ii) opiskelijat tekevät sitä opiskelun rinnalla hankkien samalla hyödyllistä työkokemusta. Esimerkiksi resurssikeskusten yhteyshenkilöt ovat pääasiallisesti loppuvaiheen opettajaopiskelijoita tai jatko-opiskelijoita ainelaitoksilla. Luova - verkkolehden päätoimittaja ja Jippo-lehden päätoimittaja toimivat aktiivisesti opettajankoulutuksessa. Toimintamuodot olivat vuonna 2010 monipuolisia. Esimerkiksi matematiikan opiskelijat ohjasivat lapsia kerhoissa. Sekä fysiikan että kemian opettajaopiskelijoiden tutkinto-opetukseen kuului osallistumista LUMA-keskuksen toimintamuotoihin. Esimerkiksi Johdatus fysiikan opetukseen kurssilla opiskelijat vierailivat ohjaamassa lapsia kouluissa. Biologian opiskelijat olivat aktiivisia BioPop-resurssikeskuksen toiminnoissa. Maantieteen ja kemian opettajaopiskelijat tuottivat uusimman tutkimustiedon mukaista opetusmateriaalia verkkosivuille kaikkien käyttöön. Nuorten

verkkolehti Luovan toimitukseen osallistui opiskelijoita eri ainelaitoksilta. Tehtävien tekeminen selvästi innosti opettajaopiskelijoita alansa opiskeluun ja sitoutti opettajaopintoihin. Normaalikouluissa LUMA-toiminta oli esillä monipuolisesti: Opettajaopiskelijat olivat mukana LUMAja teknologiaviikon valmisteluissa ja LUMA- ja teknologiaviikon toiminnassa erilaisin aktiviteetein: päivänavauksia, työpisteitä koulun käytävillä, vitriineihin näyttelyjen järjestämisestä ja LUMAaineiden aiheisiin liittyviä esityksiä. LUMA-toiminta näkyi perusopetuksessa pitkin matkaa eri LUMAaineiden opetuksessa: LUMA-toiminnasta kerrottiin oppilaille ja tuotiin esille LUMA-keskuksen verkkosivuja ja verkkolehtiä. Kuva 20 Kruunuhaan yläasteella pelataan kemian opettajaopiskelijoiden suunnittelemaa ilmastonmuutospeliä. 4. LOPPUSANAT LUMA-keskus on toiminut aktiivisesti seitsemän vuotta vuoden 2010 loppuun mennessä. Toimintamalli on uusi kansainvälisestikin katsottuna. Toiminnassa yhdistyy uudella toimintatavalla eri oppiaineiden, yhteistyötahojen ja kouluasteiden yhteistyö. Poikkitieteellinen yhteistyö on myös mahdollista. Muissa maissa yliopistojen yhteistyökeskukset ovat rakentuneet yleensä yhden oppiaineen ympärille. LUMA-keskuksen yhteisöllinen toimintamalli on herättänyt suurta kiinnostusta kansainvälisesti. Vuonna 2010 LUMA-toiminta vahvistui Suomessa erityisesti kansallisen LUMA-verkoston ja sen neuvottelukunnan (ks. http://www.luma.fi) myötä. Yhteistoimintaa lisäsi myös yhteinen LUMA sanomat -verkkolehti. 20

5. KIITOKSET LUMA-keskus kiittää taloudellisesta tuesta Helsingin yliopiston ja yhteistyökumppanien lisäksi Suomen Kulttuurirahastoa, Magnus Ehnroothin säätiötä, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiötä, Tieteen tiedotus ry:tä, Honkosen säätiötä ja Alfred Kordelinin säätiötä. 21

6. RESURSSIKESKUSTEN TOIMINTAKERTOMUKSET BIOPOP BIOLOGIAN OPETUKSEN RESURSSIKESKUS Yhteyshenkilöt: Koordinaattori: professori Jouko Rikkinen Yhteyshenkilö: Anna Grönholm (1.1.2010-30.7.2010) ja Marianne Kovasin (1.10.2010-) TOIMINNAN TAVOITTEET BioPop Biologian opetuksen resurssikeskus on Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan luma-toimintaa. Sitä tehdään Viikin kampuksem biotieteiden laitoksella yhteistyössä valtakunnallisen LUMA-keskuksen kanssa. Vuonna 2007 perustetun BioPop-resurssikeskuksen tavoitteena on tukea biologian opetusta ja innostaa alan opettajia ja koululaisia peruskoulussa ja lukiossa. Toimimme pääasiassa pääkaupunkiseudulla, mutta osallistumme myös valtakunnallisiin tapahtumiin ja muuhun vastaavaan toimintaan valtakunnallisen LUMA-keskuksen kautta. Järjestämme käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa tapahtumia opettajille ja oppilaille. Opettajille on tarjottu työpajoja ja täydennyskoulutusta, oppilaille työpajoja, tiedeklubin ja tiedeleirejä. Myös biologian aineenopettajaksi opiskelevat hyötyvät resurssikeskuksen toiminnasta: olemme esimerkiksi koonneet resurssikeskukselle kirjaston, josta löytyy biologian perusopetuksen ja lukion biologian oppikirjoja, opettajanoppaita ja muuta materiaalia. Lisäksi opettajaksi opiskelevat saavat käytännön opetuskokemusta keskuksen järjestämissä tapahtumissa. Biologian opetuksen resurssikeskus pyrkii toimimaan yhteistyökanavan peruskouluissa ja lukioissa työskentelevien biologian opettajien sekä biotieteiden laitoksella työskentelevien tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden välillä. Isännöimme myös oppilasvierailuja tiedekunnan laitoksille sekä kerromme biologian opiskelusta ja tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta. Jos vierailijat ovat kiinnostuneita jostakin tietystä aihepiiristä tai pääaineesta, pyrimme mukauttamaan tarjontaamme siihen suuntaan. Myös esimerkiksi mikroskopointia ja pienimuotoisia laboratoriodemonstraatioita voidaan tarvittaessa järjestää. 22

BioPop-keskuksen koordinaattorina toimii professori Jouko Rikkinen. Yhteyshenkilönä toimii biologian ja maantieteen aineenopettajaksi opiskeleva Marianne Kovasin. Resurssikeskuksella on myös suunnitteluryhmä, joka on viime aikoina pitänyt yhteyttä pääasiassa sähköpostin välityksellä. TOIMINTA VUONNA 2010 Valtakunnallisen LUMA-keskuksen vuoden 2010 toiminnan painopistealueet ovat energia, ympäristö, biodiversiteetti ja moderni teknologia opetuksessa. Näitä painopistealueita tuotiin esiin myös BioPopin toiminnassa. BioPopin vuoden eräänlainen päätapahtuma oli heti tammikuussa järjestetty lukiolaisretkeily Helsingin yliopiston Taitavuorten tutkimusasemalle. Retkeily liittyi kehitysmaiden maantieteen valinnaiskurssiin ja sille osallistui kolme opettajaa ja 16 lukiolaista Kauniaisten lukiosta ja Gymnasiet Grankullasta. Opetushallituksen osin rahoittamalla, BioPopin koordinaattori Jouko Rikkisen ja geoinformatiikan professori Petri Pellikan johtamalla retkeilyllä tutustuttiin Kenian maantieteeseen ja biologiaan ja siihen liittyi mm. vierailu Tsavon kansallispuistoon. Kauniaisten lukion opiskelijoiden kirjoittamaan matkablogiin ja kuvapäiväkirjoihin voi tutustua osoitteessa: http://kauniaistenlukio.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=212&itemid=145 Samasta osoitteesta löytyy myös linkki Gymnasiet Grankullan vastaavaan aineistoon. Kenian retkeilyn monipuolista antia ei ole vielä ehditty hyödyntää BioPopin verkkosivuilla, mutta se tehdään vuoden 2011 aikana. Useat BioPopin suunnitteluryhmän jäsenet osallistuivat Opetushallituksen rahoittamaan ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoimaan biologian opettajien täydennyskoulutukseen (luonnontuntemuksen opettaminen, luonnontuntemuksen teemapäivät). Koulutustapahtumia järjestettiin mm. Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Viikissä ja Tvärminnen biologisella asemalla. Maaliskuussa Korkeasaaren eläintarhassa järjestettiin Pääsiäissaaren koululaiskonferenssi yläkoulun ja lukion oppilaille tapahtuma kytkeytyi siihen, että vuosi 2010 oli YK:n asettama biodiversiteetin teemavuosi. Tapahtumassa asiantuntijat esittelivät luonnon monimuotoisuutta ja oppilaat saivat kehittää ympäristötietoisuuttaan. Erilaisissa työpajoissa oppilaat saivat itse käytännössä soveltaa oppimaansa. BioPop osallistui tapahtumaan pitämällä opettajille esitelmän omasta toiminnastaan sekä lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkan käytöstä. Työpajassa keskusteltiin erilaisista ideoista toiminnan kehittämiseksi ja opettajat esittivät toiveitaan opetusmateriaalien suhteen. Tavoite oli antaa opettajille lisätietoa BioPopista ja siitä miten sen tarjontaa voisi hyödyntää opetuksessa. Maaliskuun loppupuolella Erkko-lukio Orimattilasta vieraili Biotieteiden laitoksella. Lukiolaisten toivomuksesta vierailulla tutustuttiin kasvifysiologian ja biokemian pääaineisiin. Kurt Fagerstedt esitteli kasvifysiologiaa ja Suvi Taira biokemiaa, yleistä mikrobiologiaa ja biotekniikkaa. Vuoden kuluessa biotieteiden laitoksen eri osastoille tehtiin monia muitakin lukiolaisvierailuja. 23

BioPop osallistui Luma-keskuksen tiede- ja teknologiapäiville huhtikuussa. Koordinaattori Jouko Rikkinen piti siellä esitelmän aiheesta Eläviä kasveja ja verkkoresursseja monimuotoisuuden opiskelua kotona ja kaukomailla. Yhteyshenkilö Anna Grönholm piti kaksi työpajaa, toisen BioPopin toiminnasta ja toisen lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkan käytöstä. Osallistujat saivat kokeilla Pinkan käyttöä ja keskustelivat käyttömahdollisuuksista sekä parannusehdoista. BioPop osallistui myös Luma-keskuksen Jippo-tiedepäiville Kumpulan kampuksella. BioPopin edustajana paikalla oli Salla Manner, joka piti työpajan öljykatastrofista. Osallistujat saivat osallistua öljykatastrofisimulaatioon, ja saivat nähdä kuinka öljy vaikuttaa merten eliöihin ja siihen miten öljykatastrofeja voidaan estää tai onnettomuuden sattuessa rajata. BioPop oli vuoden mittaan esillä Luma-uutisissa ja OuLuman kolumnissa. Anna Grönholm ja Jouko Rikkinen esittelivät BioPopin toimintaa. Artikkelissa kerrottiin heidän taustoistaan, ja kuvailtiin BioPopin toiminnan painopisteitä. OuLuman kolumni käsitteli BioPopin toimintaa ja antoi myös tietoa Pinkasta ja Helsingin yliopiston Keniassa olevasta Terra- tutkimusasemasta Keniassa. Kesäkuussa 2010 BioPop järjesti alakoululaisille kolme tiedeleiriä Viikissä. Kaksi niistä järjestettiin 1. 3.-luokkalaisille ja yksi 4. 6.-luokkaisille. Leirien ohjaajina toimivat Sarianna Alho, Heidi Sillanpää, Sini Virtanen ja Hanna-Kaisa Mikkola. Leirit olivat suosittuja ja niille osallistui huikeat 49 koululaista. Leirien teemana olivat linnut, vesistöt, hyönteiset ja kasvit. Leirien aikana järjestettiin myös tutkimuspolku, jolla osallistujat saivat ratkaista rikoksen. Leireillä hyödynnettiin Viikin monipuolista luontoa sekä mahdollisuutta työskennellä oikeassa laboratoriossa. Hauskaa oli! BioPopin internetsivuja (www.helsinki.fi/biosci/biopop) on päivitetty säännöllisesti. Sivuilla tiedotetaan biologian opettajille ja oppilaille suunnatuista ajankohtaisista tapahtumista sekä uusista ideoista ja linkeistä biologian opetuksen tueksi. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös kuukausittain LUMA-keskuksen uutiskirjeessä. VUODEN 2010 TOIMINNAN ARVIOINTIA JA KATSE TULEVAISUUTEEN Vuoden 2010 keväällä BioPopin toiminta oli aktiivista. Toimintaa oli sekä opettajille, lukiolaisille että nuoremmille koululaisille ja yhden ryhmän kanssa käytiin Afrikassa asti! Syksyllä toiminnan suunnittelua vaikeutti se, että resurssikeskuksen yhdyshenkilö Anna Grönholm jätti tehtävän keskittyäkseen opintojensa edistämiseen ja tehtävän täyttäminen venyi pitkälle syksyyn. Uuden yhteyshenkilön löytyminen loppusyksystä tulee pian taas näkymään toiminnan vilkastumisena! Uskomme, että vuoden mittaan tehdyn työn myötä tietoisuus BioPopista ja sen monipuolisesta toiminnasta on levinnyt sekä opettajien, opiskelijoden että koululaisten keskuudessa. Tätä ovat osaltaan edesauttaneet, paitsi Luma-verkkolehteen kirjoittaminen, myös OuLumassa julkaistu juttu sekä Afrikan retkeilyn saama huomattava julkisuus biologian opettajien keskuudessa. Mainittakoon, että Biologian ja maantieteen opettajien liitto aikoo tehdä oman retkeilyn Keniaan tammikuussa 2011 pitkälti edellä kuvatun lukiolaisvierailun innoittamana. Taitan tutkimusaseman lupaavasti alkanutta koululaiskäyttöä aiotaan jatkossa kehittää ja tässä BioPopilla tulee olemaan merkittävä rooli. 24

GEOPISTE - MAANTIETEEN OPETUKSEN RESURSSIKESKUS YLEISTÄ Geopisteen, valtakunnallisesti toimivan ja erityisesti pääkaupunkiseutua palvelevan maantieteen kouluopetuksen resurssikeskuksen asema on vahvistunut vuoden 2010 aikana. Toiminnasta on vastannut Geotieteiden ja maantieteen laitoksen esimiehen nimittämä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Pirjo Hellemaa ja koordinaattorina kevätlukukaudella Hanna Ristisuo,syyslukukaudella Rami Ratvio. Ohjausryhmän muina jäseninä toimivat laitekoordinaattori Arttu Paarlahti, Pasi Heikkilä (geologia), Outi Houtsonen (opettaja), Kati Immeli (opettaja), Tino Johansson (GIS), Annakaisa Korja (seismologia), Katariina Kosonen (kartografia ja kulttuurimaantiede), Miska Luoto (prof. luonnonmaantiede) ja Olli Ruth (luonnonmaantiede). Lisäksi opiskelijaharjoittelijoina työskentelivät keväällä Minna Nuutinen ja Tuuli Ranta sekä syksyllä Laura Heikkilä ja Belinda Kivivuori. Koko ohjausryhmä kokoontui kerran keväällä ja kerran syksyllä. KOKOUKSET Kevään johtoryhmän kokouksessa 21.4. käytiin läpi lukukauden toimintaa ja suunniteltiin tulevaa. Geopisteen verkkosivuille päätettiin tehdä lista valmistuneista maantieteen opetusta käsittelevistä graduista sekä opiskelijoiden tekemä mainosvideo maantieteen opiskelusta. Myös muuta oppimateriaalia ryhdyttiin kehittelemään. Syksyn kokouksessa 19.10. suunniteltiin sekä kuluvan syksyn että kevään ohjelmaa. Pasi Heikkinen lupautui edistämään yhteistyötä geologian suuntaan. Päätettiin myös hankkia geologian opetukseen sopivaa laitteistoa, tärkeimpänä säteilymittarit, joilla voidaan todentaa suomalaisten kallioperästä saamaa taustasäteilyä. Lisäksi todettiin älytaulun tarve, jotta karttaopetusta ja opettajankoulutusta saataisiin pidettyä pääkaupunkiseudun koulujen varustetason mukaisena. Päätettiin myös, että tehostetaan tiedotusta, järjestetään kartografiasta työpaja kevään Luma-päiville ja pyydetään prof. Markku Löytöstä puhumaan terveysmaantieteestä, järjestetään ICA:n (International Cartographic Association) kanssa Suomen osakilpailu keväällä 2011, järjestetään Jippo-päivänä 17.5. kilpailuun liittyvä karttatyöpaja sekä työpaja kivien ja mineraalien tunnistamisesta. Keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää nuorten tiedeleiri kesäkuussa ja opettajien toiveista, lisäksi priorisoitiin laitehankintoja. PÄIVYSTYKSET Opiskelijat ovat lukukausien aikana päivystäneet Geopisteessä keskiviikkoisin klo 16 18 ja samalla ylläpitäneet Geopisteen verkkosivuja, tehneet mainoksia Geopisteen tilaisuuksista, laatineet verkkojulkaisuja Jippo-lehteen, hoitaneet postia ja välineiden lainausta sekä laatineet lukukausittain 25

raportteja. Kävijöitä päivystyksissä on ollut vähän. Keväällä 20 kävijää ja syksyllä opettajien koulutustilaisuuden yhteydessä 13 henkeä tutustui sekä Geopisteen toimintaan että lainattaviin laitteisiin. Keväällä tutustumassa kävivät myös didaktisen maantieteen kurssin ja seminaarin osanottajat. Koordinaattori Rami Ratvio on avustanut verkkosivujen päivityksessä. Geopisteen kotisivuja päivitettiin syksyn aikana merkittävästi, sivuille lisättiin uusia opetukseen liittyviä linkkejä sekä oma osio opetusvideoita varten. Läsnäoloa sosiaalisessa mediassa vahvistettiin avaamalla uudet Face-book -sivut ja Vimeo -sivut sekä linkittämällä Geopisteen kotisivut näihin. Päivystyksissä keskityttiin päivityksen ja tapahtumista tiedottamisen lisäksi Facebook-sivujen, Vimeo videosivuston sekä Jippoverkkojulkaisun sisällön tuottamiseen. Facebook-sivuilla oli joulukuussa 16 aktiivista käyttäjää. Maanmittauslaitokselta saatuja kolmiomittauksesta kertovia dvd-levyjä on edelleen postitettu. Laitteita on ollut lainassa opettajankoulutuslaitoksen kahdella kurssilla, maantieteen kursseilla sekä GPS-paikantimia kolmessa koulussa ja maaperäkairoja yhdessä, Kankaanpäässä asti. TAPAHTUMAT Opettajankoulutuslaitoksen Lumo-keskuksen isännöimillä kevään LUMA-päivillä 15.4.2010 Geopisteellä oli lehtori Hellemaan vetämä työpaja otsakkeella Netin kartat opetuksessa. Lisäksi esiteltiin kouluihin lainattavaa laitteistoa: melumittareita, GPS-paikantimia ja pistokairoja. Kaikki lainattavat laitteet esitellään verkkosivuillamme: http://blogs.helsinki.fi/geopiste_luma Joillakin laitteilla on tilauskaavakkeet netissä, mutta kyselyjä voi esittää myös sähköpostilla: geopiste@gmail.com Työpajassa oli noin 20 osanottajaa. Kevään tiedeklubi 21.4. otsikolla Päivitä tietosi kartoista! oli suunnattu opettajille. Puhujina olivat Geodeettisen laitoksen tutkijat Janne Kovanen, aiheenaan Peruskarttojen uusi projektio, koordinaatisto ja lehtijako sekä Juha Oksanen, aiheenaan Laserkeilaus ja uusi korkeusmalli. Osanottajia oli kaikkiaan 16. Keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus selvästi antoisa. Jippo-päivän 24.4. työpajan veti lehtori Pirjo Hellemaa otsikolla Hiekkarannat ja niiden kehitys Kävijöitä oli neljä noin 20 hengen ryhmää, vanhempia lapsineen. Rantamuotoja esiteltiin dioin ja postereilla sekä kokeiltiin niiden syntyä muovisissa laatikoissa, joissa oli hiekkaa ja vettä. Myös dyynien ja tuulen kuluttamien deflaatioaltaiden syntyä kokeiltiin hiekan ja mehupillin avulla Norssin tiedekurssilaiset (15 oppilasta opettajineen) kävivät vierailulla 5.5.2010. Arttu Paarlahti esitteli geokätkentää, jonka jälkeen sitä kokeiltiin käytännössä lähimaastossa Geopisteen laitteilla. Lisäksi esiteltiin laitosta ja sen tutkimusta sekä keskusteltiin maantieteen opinnoista ja erilaisista erikoistumisaloista. Toukokuulle suunniteltu nuorten tiedeklubi kuvatulkinnasta peruuntui vähäisen ilmoittautuneiden määrän vuoksi. Syksyllä 27.10. järjestettiin Kumpulassa PaikkaOpin verkko-oppimisympäristön koulutustilaisuus opettajille. Ilmoittautuneita oli 24, mutta paikalle saapui kaikkiaan vain 14 henkeä. Kouluttajana toimi PaikkaOpin koordinaattori Juha Riihelä Turusta (kuva 3). Lisäksi paikalla oli Jukka Tulivuori Opetushallituksesta, joka rahoittaa hanketta. Tilaisuus sai osanottajilta kiitosta ja Riihelän ilmoituksen 26

mukaan moni paikalla ollut opettaja rekisteröityi jälkeenpäin verkkosivujen käyttäjäksi. Luentoosuutta on videona Geopisteen sivuilla. Työpäivän jälkeen järjestetyissä koulutustilaisuuksissa on ollut tarjolla kahvia ja sämpylöitä. Seuraava kouluvierailu on sovittu tammikuulle. Myös laitevarauksia on jo tehty keväälle. VERKKOLEHDET Huhtikuun Luma-uutisissa esiteltiin Geopistettä. Lisäksi Luma-uutisissa julkaistiin tiedotuksia, lyhyitä uutisia uudesta maantieteen tutkimuksesta sekä linkkejä ja vinkkejä opetukseen. Luma Sanomissa julkaistiin tiedotteiden lisäksi syksyn aikana viisi artikkelia: Syyskuussa Netin kartat opetuksessa (Hellemaa) ja Paikkaoppi työkalu paikkatietojen hyödyntämiseen opetuksessa (Hellemaa), lokakuussa Lähiöitä tutkimalla oppimassa (Ratvio), marraskuussa Pilvimetsien tutkimusta Kenian vuorilla (Hellemaa) ja joulukuussa Geodiversiteetti on usein biodiversiteetin taustalla (Hellemaa). Jippo ja Luova lehdissä Geopisteen päivystäjät ovat julkaisseet: Tutkimustupaan: Tutki ja ihmettele: Mistä vuodenajat johtuvat? (Nuutinen) Tutki ja ihmettele: Maapallo ja Aurinko (Nuutinen) Tutki ja ihmettele: Mikä on suppa? Tee oma suppa hiekkalaatikossa! (Nuutinen) Jipon sanomiin: Kevät on täällä (Nuutinen) Tuhkana ilmaan (Nuutinen & Västinsalo) Haitin metsät katoavat (Ranta) Tiesitkö?-osioon: Tiesitkö tämän tulivuorenpurkauksista? (Nuutinen) Tiesitkö tämän maanjäristyksistä? (Ranta) Tiesitkö: Smog (Heikkilä) Tiesitkö tämän Sveitsistä? (Kivivuori) Joulukalenteriin: Pääkaupunkiarvoitus (Kivivuori) Maantiedearvoitus (Kivivuori) 27

TALOUS JA HANKINNAT Vuodelle 2010 oli käytössä 10 000 euroa. Keväällä tällä rahalla järjestettiin opettajille koulutustilaisuus kartoista (luentopalkkiot, tarjoilu ja salin vuokra) sekä maksettiin päivystäjien palkkiot koko lukuvuodelta. Kulut olivat yhteensä noin 1300 euroa. Syksyn Paikka Oppikoulutus saatiin järjestettyä pelkillä tarjoilukuluilla (107,80 ). Lisäksi saatiin palkattua koordinaattori (3 968 / 100 työtuntia). Lopulla rahalla hankittiin Geopisteen kirjastoon 2 kappaletta kirjaa: Suomen kallioperä 3000 vuosimiljoonaa (80 ) sekä hankittiin smartboard (4 586, sis. alv:n) Geopisteen tilaan. Taulu asennetaan yhteistyössä teknisen osaston kanssa. Budjetti ilmeisesti ylittyi hieman (n. 40 ). Geopisteen laitevalikoimaa on syytä vielä täydentää, lisäksi on tarvetta hankkia myös karttakirjoja sekä mineraalien ja kivien tunnistusoppaita. Tällä hetkellä tärkeää on panostaa laitteiden ja niiden käyttömahdollisuuksien tehokkaaseen markkinointiin. Näin on mahdollista lisätä kenttäopetusta ja pienten tutkimusten tekemistä koulumaantieteessä, kuten valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet edellyttävät. Myös hankittu smartboard lisää mahdollisuuksia koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Helsingissä 28.12.2010 Pirjo Hellemaa, lehtori Geopisteen johtaja 28