Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS Gallup Oy Opetusministeriö
Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 Aikuiset 66-79-vuotiaat Senioriliikuntatutkimus täydentää neljän vuoden välein toteutettavaa Kansallista liikuntatutkimusta, jonka kohderyhmänä ovat 9-65-vuotiaat. Viimeisin Kansallinen liikuntatutkimus on toteutettu vuosina 25-26. SLU:n julkaisusarja 2/8 ISSN 455-978 ISBN 978-952-562-86- Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Arabianranta 6, 56 Helsinki Puh. 9-27 964 43, info@kunto.fi www.kunto.fi > Tutkimukset
Johdanto Tutkimus on Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n ja Suomen Liikunnan ja Urheilu ry:n (SLU) teettämä senioriliikuntaliikuntatutkimus 27-28, jonka on toteuttanut TNS Gallup Oy. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Tutkimus täydentää neljän vuoden välein toteutettavaa kansallista liikuntatutkimusta, jonka kohderyhmänä ovat 9-65-vuotiaat kansalaiset. Tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja 66-79-vuotiaiden liikunta-, kuntoilu- ja urheiluharrastuksista. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa terveyden, kunnon tai virkistyksen vuoksi sekä mitä lajeja he harrastavat. Näiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin harrastuksen intensiteettiä ja toimimista liikunnan vapaaehtoistyössä. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen puhelinhaastatteluina elokuun 27 ja tammikuun 28 välisenä aikana. Joka kuukausi on tehty keskimäärin 3 haastattelua. Kaikkiaan haastatteluja tehtiin 2.42. Tutkimusnäyte edustaa maan 66-79-vuotiasta väestöä (Ahvenanmaa poislukien). Otoksen muodostaminen on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana siten, että lopputuloksena on edustava otos senioriväestöstä. Vuonna 23 toteutettiin Suomen Ladun toimeksiannosta senioriliikuntatutkimus, jossa haastateltiin vajaat tuhat 66-79-vuotiasta suomalaista. Tuolloin tutkimuksen kysymyksenasettelut rajattiin lähinnä liikunnan ja kuntoilun harrastamisen useuteen ja eri lajien harrastajamääriin. Näiltä osin eri vuosina toteutettujen tutkimusten tuloksia on mahdollista verrata toisiinsa. 2 Minkälaisina liikkujina seniorikansalaiset pitävät itseään? Enemmistö harrastaa liikuntaa monipuolisesti Tutkimuksen aluksi vastaajat arvioivat liikunnallista aktiivisuuttaan. Vastaajille kerrottiin, että on periaatteessa kaksi tapaa olla liikunnallisesti aktiivinen. Ihminen voi harrastaa eri liikuntalajeja ja - muotoja vapaa-aikana tai voi olla liikunnallisesti aktiivinen arjen tilanteissa työssä, liikkuessa paikasta toiseen tai kotioloissa. Tämän jälkeen lueteltiin neljä erilaista vaihtoehtoa ja kysyttiin, mikä niistä parhaiten kuvaa omaa itseä. Suomalaisista seniorikansalaisista niukka enemmistö (54 %) sanoo harrastavansa liikuntaa ja liikkuvan aktiivisesti muutenkin arkisissa asioissa. Kolmannes (33 %) ei harrasta liikuntaa, mutta ilmoittaa liikkuvansa muuten aktiivisesti arjessa. Kuntoliikkujina voidaan pitää myös niitä (6 %) ikääntyneitä, jotka harrastavat liikuntaa, mutta arkiliikunta muussa mielessä on vähäistä tai olematonta. Vain kuusi prosenttia seniorikansalaisista ilmoittaa, että ei liiku juuri mitenkään. Suomalaisten 66-79-vuotiaiden jakaantuminen liikunnallisesti eri ryhmiin (%) 2 3 4 5 6 Harrastaa liikuntaa ja liikkuu aktiivisesti arkiasioissa 54 Ei varsinaisesti harrasta liikuntaa, mutta liikkuu aktiivisesti arkiasiossa 33 Harrastaa liikuntaa, mutta ei muuten liiku aktiivisesti arkiasioissa Ei harrasta liikuntaa, eikä muutenkaan liiku aktiivisesti arkiasioissa 6 6 Ei osaa sanoa
2 3 Liikunnanharrastuksen useus ja monipuolisuus Valtaosa seniorikansalaisista harrastaa liikuntaa vähintään kahdesti viikossa Liikunnanharrastuksen useutta ja määrää lähestytään tutkimuksessa kahdesta eri näkökulmasta. Aluksi tarkastellaan, kuinka usein 66-79-vuotiaat harrastavat liikuntaa. Toinen lähestymistapa nojautuu harrastettujen liikuntalajien ja kuntoilumuotojen määrään. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he harrastavat liikuntaa terveyden, kunnon tai virkistyksen vuoksi. Valtaosa, 84 prosenttia, sanoo harrastavansa ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Enemmistö (6 %) liikkuu vähintään neljästi viikossa. Päivittäin (joka päivä) jonkinlaista liikuntaa tai kuntoilua harrastaa 46 % seniorikansalaisista. Tulos tuntuu hyvältä vaikka se ei kerrokaan sitä, onko liikunta fyysisen terveyden kannalta riittävää. Kun prosenttiluvut muutetaan väestömääräestimaateiksi, havaitaan 266. seniorin liikkuvan päivittäin. Kokonaan liikuntaa harrastamattomia on vain 59.. Liikunnan harrastamisen useudessa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia vuodesta 23. Vähän eli harvemmin kuin pari kertaa viikossa harrastavien osuus saattaa olla hienoisesti vähentymään päin. Liikunnan harrastamisen useus 66-79-vuotiaiden keskuudessa 23 ja 28 (%) 28 23 5 5 2 25 3 35 4 45 5 Päivittäin 46 47 4-6 kertaa viikossa 5 3 2-3 kertaa viikossa 23 2 Harvemmin 6 7 Ei käytännössä lainkaan Ei osaa sanoa Liikuntaa harrastavien suureen määrään vaikuttaa oleellisesti kävelylenkkeilyn suuri suosio. Tämä on syynä seniorikansalaisten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Kävely on usein pääliikuntamuoto ikääntyneillä ja sitä tehdään lähes päivittäin. Miesten ja naisten välillä ei ole kovin suurta eroa liikunnan harrastamisen useudessa. Ikätekijä näyttäytyy siten, että kaikkein iäkkäimpien (75-79-vuotiaat) keskuudessa on jonkin verran keskimäärää enemmän niitä, jotka eivät harrasta liikuntaa tai kuntoilua lainkaan. Usein syynä tähän on se, että terveydellisistä syistä johtuen liikuntaa on käytännössä mahdoton harrastaa.
3 Kansallisen liikuntatutkimuksen 25-26 tulosten mukaan 5-65-vuotiaista 54 % prosenttia harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa eli jonkin verran vähemmän kuin yli 65-vuotiaat. Tulos kielii siitä, että liikkumisen määrä lisääntyy siinä vaiheessa kun ihmiset jäävät eläkkeelle. Enemmistö harrastaa vähintään kahta liikuntalajia tai kuntoilumuotoa Harrastettujen liikuntalajien määrä kertoo liikuntalajien ja harrastuksen monipuolisuudesta ja on liikuntaharrastuskertojen määrää parempi liikunnallisen aktiivisuuden mittari. Harrastetut lajit tai liikuntamuodot on luokiteltu liikuntalajeiksi aina, kun henkilö on ilmoittanut harrastavansa jotakin riippumatta siitä, missä tarkoituksessa tai millä intensiteetillä toiminta tapahtuu. Tällä mittarilla erottuvat ne väestöryhmät, jotka harrastavat monipuolisesti vapaa-ajan kunto- ja terveysliikuntaa. Seniorikansalaisista kolmannes (34 %) harrastaa kolmea eri liikuntalajia tai kuntoilumuotoa. Tätä kolmannesta voidaan kutsua monipuolisiksi liikkujiksi. Jos liikunnallisen monipuolisuuden edellytykseksi lasketaan vähintään kahden lajin harrastaminen, niin ehdon täyttäviä löytyy jo selvä enemmistö (64 %). Harrastettujen liikuntalajien määrä 66-79-vuotiaiden keskuudessa (%) 5 5 2 25 3 35 4 3 tai useampia liikuntalajeja tai -muotoja 34 2 liikuntalajia tai -muotoa 3 liikuntalaji tai -muoto 24 Ei yhtään liikuntalajia tai - muotoa 2 Vähintään kolmea eri lajia harrastavat ovat keskimäärää useammin naisia, ikääntyneistä nuorimpia (66 69-vuotiaita) ja suhteellisen hyvin koulutettuja. Yksi liikuntamuoto tai ei yhtään lajia, on leimallista etenkin ikääntyneimmille ja heikosti koulutetuille seniorikansalaisille. Urheiluseurassa tai liikuntajärjestössä liikuntaa harrastavien seniorikansalaisten lajirepertuaari on laajempi kuin liikunnanharrastajilla keskimäärin. Useampi kuin kaksi viidestä seuraurheilijasta harrastaa vähintään kolmea lajia. Vaikka seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa useammin kuin nuoremmat 5-65-vuotiaat, on heidän lajivalikoimansa suppeampi. Kansallisen liikuntatutkimuksen 25-26 mukaan suomalaisista 5-64-vuotiaista enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) harrastaa kolmea tai useampaa lajia. 4 Liikunnanharrastuksen luonne Noin joka toinen seniorikansalainen rasittuu tai hikoilee Senioriväestöstä yksi kahdestakymmenestä (4 %) ilmoittaa harrastavansa voimaperäistä ja rasittavaa liikuntaa, joka pitää sisällään voimakasta hikoilua ja hengityksen kiihtymistä. Ripeää ja reipasta, jonkin verran hikoilua ja hengityksen kiihtymistä sisältää yli kahden viidesosan (44 %) kuntoilu. Tavalla tai toisella rasittuvia ja hikoilevia on liki puolet (48 %) ikääntyneistä. Kaksi viidestä (4 %) liikkuu verkkaisesti ja rauhallisesti.
4 Harrastettujen liikuntalajien määrä 66-79-vuotiaiden keskuudessa (%) 3 tai useampia liikuntalajeja tai -muotoja 2 liikuntalajia tai -muotoa liikuntalaji tai -muoto Ei yhtään liikuntalajia tai -muotoa % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % KAIKKI 34 3 24 2 Nainen 36 24 2 Mies 3 3 25 3 66-69 v. 4 3 9 7-74 v. 35 3 24 75-79 v. 26 3 5 Alhainen koulutus 28 3 27 4 Keskitaso 39 2 Korkea koulutustaso 42 26 23 9 Enintään 5. 3 28 27 5 5.- 25. 34 32 23 25.- 35. 39 22 Yli 35. 45 3 9 7 Uusimaa 34 32 24 Etelä-Suomi 32 3 24 3 Itä-Suomi 35 23 2 Länsi-Suomi 3 26 4 Pohjois-Suomi 4 26 22 Pääkaupunkiseutu 34 3 25 Kaupunkimainen kunta 37 23 Taajaan asuttu kunta 32 3 24 4 Maaseutumainen kunta 3 26 4 henkilö taloudessa 33 28 25 4 2 henkilöä tai enemmän 35 3 24 Seurassa tai liikuntajärjestössä 65 27 8 Vapaaehtoistyössä 5 27 6 6 Monipuolinen liikkuja 5 32 8 Arkiliikkuja 6 3 39 4 Kuntoliikkuja 35 3 5 Passiivinen
5 Seniorimiehet (6 %) harrastavat -naisia (2 %) useammin voimaperäistä ja rasittavaa liikuntaa. Naisille (45 %) tyypillisempää on ripeä ja reipas liikkuminen, joka johtaa jonkinasteiseen hikoiluun ja hengityksen kiihtymiseen. Naisten keskuudessa on myös hieman enemmän verkkaisesti liikkuvia (42 %). Verkkainen ja rauhallinen kuntoilu yleistyy ikääntymisen mukana. 66-69-vuotiaista lähes kolmannes (3 %) ilmoittaa liikkuvansa rauhallisesti kun 74-79-vuotta täyttäneistä jo 5 %. 66-69- vuotiaista selvä enemmistö (6 %) kuntoilee ainakin jonkin verran rasittuen ja hikoillen. Alueelliset erot ilmenevät siten, että jonkinasteinen liikunnan rasittavuus on keskimäärää yleisempää pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa asuvien keskuudessa. Muualla Suomessa ja etenkin maaseutumaisissa kunnissa asuvien keskuudessa liikunta ja kuntoilu on useammin verkkaista ja rauhallista. Koulutustaso heijastuu arvioissa liikunnan luonteesta. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka kuntoilevat hikoillen. Alhainen koulutustaso on yhteydessä liikkumattomuuteen tai verkkaiseen kuntoiluun. Myös talouden tulotaso on yhteydessä siihen, miten liikuntaa harrastetaan. Tulotason lisääntyessä kasvaa niiden osuus, jotka liikkuvat siten, että tapahtuu hikoilua ja hengityksen kiihtymistä. Kansallisen liikuntatutkimuksen 25-26 tulosten mukaan selvä enemmistö (68 %) 5-65- vuotiaista liikkuu ripeästi, jonkin verran hikoillen ja hengästyen tai voimakkaasti rasittuen. Johtopäätös on se, että liikunnan rasittavuus vähenee, mutta liikuntakertojen määrä viikossa lisääntyy lähestyttäessä 65-vuoden ikää. Harrastetun liikunnan tai kuntoilun luonne 66-79-vuotiaiden keskuudessa (%) 5 5 2 25 3 35 4 45 5 Verkkaista ja rauhallista, ei hikoilua tai hengityksen kiihtymistä 4 Ripeää ja reipasta, jonkin verran hikoilua ja hengityksen kiihtymistä 44 Voimaperäistä ja rasittavaa, voimakasta hikoilua ja hengityksen kiihtymistä 4 Ei liiku lainkaan Ei osaa sanoa
6 5 Riittävästi liikkuvien osuus Kolmasosa senioriväestöstä harrastaa liikuntaa terveyttä edistävällä tavalla kun kriteerinä on terveysliikunnan suositus Kun liikunnan harrastamisen useus ja intensiteetti yhdistetään, voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka suuri osa senioriväestöstä täyttää terveysliikunnan suosituksen kriteerit. Terveyttä edistäväksi liikunnaksi on tulkittu se, että harrastetaan liikuntaa tai kuntoilua vähintään neljä kertaa viikossa siten, että se on luonteeltaan ripeää ja reipasta tai voimaperäistä ja rasittavaa ja tapahtuu vähintään 3 minuuttia päivässä. Tulosten mukaan kolmannes senioriväestöstä liikkuu terveyttä edistävällä tavalla eli tässä mielessä terveyden kannalta riittävästi. Tuloksia tulkittaessa on pidettävä mielessä se, että tutkimuksessa on selvitetty liikuntaa ja kuntoilua harrastuksena. Se ei siis pidä sisällään välttämättä kaikkea arkiliikuntaa, joka jossain vastaajaryhmissä on merkittävä osa kokonaisliikunnasta ja sisältää myös terveysliikunnan kriteerit täyttäviä osia. Naisten ja miesten välillä ei ole samanlaista eroa kuin nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Alle 66-vuotiaiden keskuudessa tunnetusti naisista suurempi osa kuin miehistä liikkuu riittävästi (ks. Kansallinen liikuntatutkimus 25-26: Aikuisliikunta). Saadut tulokset kielivät siitä, että ikääntymisen myötä sukupuolten välinen ero liikunnallisessa aktiivisuudessa kaventuu. Iän mukaan erottuvat 66-69-vuotiaat, joista kaksi viidestä (4 %) harrastaa kuntoilua riittävässä määrin. Varttuneimmassa ikäluokassa tällaisia liikkujia on neljänneksen verran (25 %). Tulotaso on myös yhteydessä riittävään liikunnan harrastamiseen. Tulojen kasvaessa lisääntyy riittävästi liikkuvien osuus. Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 25-26 kävi ilmi, että vertailukelpoisilla kriteereillä vain kolmannes (33 %) 45-49-vuotiaista ja alle kaksi viidesosaa (38 %) 5-65-vuotiaista harrasti liikuntaa terveyttä edistävällä tavalla. Suhteutettaessa nämä tiedot tämän senioriliikuntatutkimuksen tuloksiin, näyttäisi siltä, että noin 5 vuoden ikä on jonkinlainen vedenjakaja. Tässä iässä riittävästi liikkuvien osuus alkaa kasvaa ja kääntyy uudelleen laskuun vajaan 7-vuoden iässä.
7 Riittävästi ja riittämättömästi liikkuvien osuudet 66-79- vuotiaiden keskuudessa (vähintään 4 kertaa viikossa, ripeää tai rasittavaa, vähintään 3 minuuttia päivässä (%) Liikkuu riittävästi Liikkuu riittämättömästi % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % KAIKKI 34 66 Nainen Mies 34 34 66 66 66-69 v. 7-74 v. 35 4 65 59 75-79 v. 25 75 Alhainen koulutus 7 Keskitaso Korkea koulutustaso 4 38 6 62 Enintään 5. 5.- 25. 25.- 35. Yli 35. 3 35 4 42 7 65 6 58 Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 33 37 32 34 32 67 63 68 66 68 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta 35 37 3 3 65 63 7 7 henkilö taloudessa 2 henkilöä tai enemmän 3 36 69 64 Seurassa tai liikuntajärjestössä 49 5 Vapaaehtoistyössä 55 45 Monipuolinen liikkuja 5 5 Arkiliikkuja 6 84 Kuntoliikkuja 26 74 Passiivinen
8 6 Eri lajien harrastajamäärät Kuntosaliharjoittelun ja sauvakävelyn suosio kasvussa Seniorikansalaisten eniten suosima liikuntamuoto on kävelylenkkeily (76 % liikuntaa harrastavista). Sitä harrastaa yhteensä 393. iäkästä ihmistä. Toiseksi suosituinta on pyöräily (3 %), joka on 6. seniorin valinta. Sauvakävely (22 %) kuuluu 2. seniorin harrastuksiin. Kun vielä mainitaan hiihto (9 %), voimistelu (8 %), uinti (7 %) sekä kuntosaliharjoittelu (8 %) merkittävimmät liikuntamuodot on huomioitu. Varttuneiden kuntosaliharjoittelijoiden määrä on 43.5. Näitä kuntosaleilla käyviä iäkkäitä löytyy etenkin naisten ja korkeasti koulutettujen keskuudesta sekä Uudeltamaalta. Naiset harrastavat sauvakävelyä, uintia, vesivoimistelua ja kuntosaliharjoittelua useammin kuin miehet. Miehet puolestaan hiihtävät, juoksevat, kalastavat ja metsästävät useammin kuin naiset. Eräiden lajien suosio 66-79-vuotiaiden keskuudessa. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa (%) Kävely 76 Pyöräily 3 Sauvakävely 22 Hiihto Voimistelu/jumppa Uinti 8 7 9 Kuntosali 8 Vesivoimistelu 7 Tanssi Juoksulenkkeily Kalastus Golf Metsästys Retkeily Lentopallo Laskettelu 4 3 2 2 2 Jotain muuta 9 Ei osaa sanoa 2 2 3 4 5 6 7 8
9 Eri kuntoilumuotojen harrastajien määriä 66-79-vuotiaiden keskuudessa 28. Kävely 393 Pyöräily 6 Sauvakävely Hiihto Voimistelu Uinti 2 99 95 89 Kuntosali Vesivoimistelu Tanssi Juoksulenkkeily Kalastus Golf Metsästys Retkeily Lentopallo Laskettelu 435 36 95 55 5 95 75 65 8 Jotain muuta 99 5 5 2 25 3 35 4 45 Vuoteen 23 verrattuna eräiden lajien suosi näyttää lisääntyneen. Pyöräilyn harrastamisen kasvu on suuri. Tätä muutosta selittää se, että vuonna 23 tutkimus tehtiin joulukuussa, joka ei ole varsinainen pyöräilykuukausi. Tuore tutkimus tehtiin elo-tammikuun aikana, jolloin tutkimus kattoi pyöräilyn kannalta hyviä kuukausia. Muilta osin muutokset ovat vähäisempiä. Kannattaa kuitenkin panna merkille kuntosaliharrastajien määrän lisääntyminen. Harrastajien määrä on kaksinkertaistunut reilun neljän vuoden aikana. Myös sauvakävelyn harrastajien määrä on lisääntynyt aiemmasta. Tällä haavaa seniorisauvojia löytyy 2., kun vuonna 23 näitä oli vain 46.. Sauvakävelyn suosion lisääntyminen ei kuitenkaan heijastu siinä, että kävelylenkkeilyn harrastajien määrä olisi oleellisesti vähentynyt. Muita listalle nousseita lajeja ovat vesivoimistelu, tanssi ja golf. Kokonaiskuva on se, että seniorikansalaisten harrastamien lajien määrä on jonkin verran monipuolistunut vuodesta 23.
Eräiden lajien suosio liikuntaa harrastavien 66-79-vuotiaiden keskuudessa 23 ja 28 (%) 23 28 Kävely Pyöräily Hiihto Voimistelu Uinti Kuntosali Juoksulenkkeily Kalastus Metsästys Retkeily Lentopallo 4 3 2 2 4 2 8 8 9 6 8 6 7 6 3 76 82 2 3 4 5 6 7 8 9 Eräiden kuntoilumuotojen harrastajien määriä 66-79-vuotiaiden keskuudessa vuosina 23 ja 28. Kävely 393 392 Pyöräily 86 6 Sauvakävely Hiihto Voimistelu 46 2 99 76 95 78 Uinti Kuntosali Juoksulenkkeily Kalastus Metsästys Retkeily Lentopallo 89 77 435 2 55 5 75 95 8 75 4 65 65 5 5 2 25 3 35 4 28 23
7 Liikuntaa organisoivien tahojen markkinaosuudet Lähes 3. harrastaa urheiluseurassa Liikuntaa harrastavan senioriväestön selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti, yksin (84 %) tai ryhmässä (43 %). Urheiluseurojen palveluja käyttää yksi kahdestakymmenestä (5 %) ja muiden liikuntajärjestöjen seitsemän prosenttia ikääntyneistä. Jos lasketaan urheiluseurojen ja muiden liikuntajärjestöjen markkinaosuus ikääntyneiden keskuudessa siten, että poistetaan päällekkäisyydet (liikkuu samanaikaisesti seurassa että muussa liikuntajärjestössä) puhutaan kymmenesosasta ( %) liikuntaa harrastavista seniorikansalaisista. Tutkimuksen kohteena olevasta ikäryhmästä urheiluseuroissa liikkuu 28. kansalaista. Muissa liikuntajärjestöissä harrastajia on 37.5. Eläkeläisjärjestöissä harrastavien määrä on suurempi. Eläkeläisjärjestöissä tai yhdistyksissä harrastavia on 5.5. Pieni osa harrastaa myös yksityisten liikuntapalvelusyritysten palveluja käyttämällä (9.5) Tahot, joiden kanssa 66-79-vuotiaat harrastavat liikuntaa. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa (% ) 2 3 4 5 6 7 8 9 Liikunta- tai urheiluseurassa Muussa liikuntajärjestössä, -yhdistyksessä Kansalais- tai työväenopistossa 5 5 7 Muuten kunnan järjestämänä ohjattuna toimintana Yksityisen yrityksen maksullisia palveluja käyttämällä 4 Eläkeläisjärjestössä Omatoimisesti yksin 84 Omatoimisesti ryhmässä ystävien kanssa 43 Jotenkin muuten 4 Vuonna 23 tutkimuksessa ei selvitetty sitä missä seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa. Oletettavaa kuitenkin on, että yksityisten yritysten osuus on kasvussa. Tähän antaa oikeutuksen sen, että kuntosaliharrastajien määrä on lisääntynyt viimeksi kuluneen reilun neljän vuoden aikana.
2 Tahot, joiden kanssa 66-79-vuotiaat harrastavat liikuntaa (lkm.) 2 3 4 5 Liikunta- tai urheiluseurassa Muussa liikuntajärjestössä, -yhdistyksessä Kansalais- tai työväenopistossa Muuten kunnan järjestämänä ohjattuna toimintana Yksityisen yrityksen maksullisia palveluja käyttämällä Eläkeläisjärjestössä 28 375 24 59 95 55 Omatoimisesti yksin 434 Omatoimisesti ryhmässä ystävien kanssa 222 Jotenkin muuten 225 8 Liikunnan kansalaistoiminta Noin 4. senioria mukana liikunnan kansalaistoiminnassa Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko vastaajat mukana liikunnan vapaaehtoistyössä tai kansalaistoiminnassa. Mukana olevilta kysyttiin lisäksi, missä he osallistuvat vapaaehtoistyöhön. Kaikkiaan seitsemän prosenttia tutkimuksen kohteena olevasta joukosta (66-79-vuotiaat) on jollakin tavoin mukana organisoidussa liikunnan kansalaistoiminnassa. Lukumääränä tämä tarkoittaa noin 4. ihmistä. Liikunnan kansalaistoiminta vetoaa voimakkaammin miehiin kuin naisiin. Myös koulutustaso on yhteydessä kansalaistoimintaan osallistumiseen. Korkeasti koulutetuista joka kymmenes on mukana toiminnassa. Urheiluseuroissa vapaaehtoistyöhön osallistuu reilu 2. seniorikansalaista. Lukema on ainoastaan hieman alempi kuin liikuntaa seuroissa harrastavien seniorien määrä. Osaksi kyse on samoista ihmisistä. Seurassa harrastavista selvä enemmistö tekee myös vapaaehtoistyötä. Valtaosin (76 %) seuroissa vapaaehtoistyöhön osallistuvat ovat miehiä. Lukumääräisesti miehiä on 5. ja naisia noin 5.. Sama sukupuolten ero näkyy myös kun tarkastellaan muita järjestöjä kuin seuroja, joskaan ei yhtä voimakkaana. Miehiä osallistuu enemmän kuin naisia.
3 Liikunnan vapaaehtoistyössä tai kansalaistoiminnassa mukana oleminen (%) Kyllä Ei Ei osaa sanoa % 2 % 4 % 6 % 8 % % KAIKKI 7 93 Nainen 4 96 Mies 89 66-69 v. 9 9 7-74 v. 7 93 75-79 v. 5 95 Alhainen koulutus 5 94 Keskitaso 8 9 Korkea koulutustaso 89 Enintään 5. 4 96 5.- 25. 8 9 25.- 35. 2 87 Yli 35. 2 88 Uusimaa 6 93 Etelä-Suomi 6 93 Itä-Suomi 6 93 Länsi-Suomi 9 9 Pohjois-Suomi 7 93 Pääkaupunkiseutu 5 94 Kaupunkimainen kunta 7 92 Taajaan asuttu kunta 9 9 Maaseutumainen kunta 6 93 henkilö taloudessa 5 94 2 henkilöä tai enemmän 8 9 Seurassa tai liikuntajärjestössä 27 72 Monipuolinen liikkuja 9 9 Arkiliikkuja 5 95 Kuntoliikkuja 5 94 Passiivinen 3 97
4 Liikunnan vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määriä 5 5 2 25 Liikunta- tai urheiluseurassa 2 Muussa liikuntajärjestössä, -yhdistyksessä tai -kerhossa 98 Eläkeläisjärjestössä 26 Jossain muussa kansalaisjärjestössä tai yhteisössä 45 Jossakin muualla missä 32 Ei osaa sanoa 8
Senioriliikuntatutkimuksen 27-28 asiantuntijaryhmä Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Juhani Pehkonen, TNS Gallup
Senioriliikuntatutkimus 27-28 Senioriliikuntatutkimuksen tulokset antavat ajankohtaista tietoa 66-79-vuotiaiden liikunta-, kuntoilu- ja urheiluharrastuksista. Siinä on selvitetty, miten paljon seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa terveyden, kunnon tai virkistyksen vuoksi sekä mitä lajeja he harrastavat ja millä intensiteetillä. Tutkimuksen ovat teettäneet Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Suomen Liikunta ja Urheilu. Sen on rahoittanut opetusministeriö. Raportin saa maksutta Kuntoliikuntaliiton ja SLU:n kotisivuilta. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Arabianranta 6, 56 Helsinki Puh. 27 964 43, info@kunto.fi www.kunto.fi > Tutkimukset Suomen Liikunta ja Urheilu ry Käyntiosoite: Radiokatu 2, 7. krs, 24 Helsinki Postiosoite: 93 SLU Puh. (9) 348 2 www.slu.fi