Selvitys Aitomäen koulun merkityksestä

2009 Selvitys Aitomäen koulun merkityksestä Aitomäen koulun pihapiiri (Kuva: www.valkealankoulut.fi) Aitomäen kyläyhdistys ry Aitomäen nuorisoseura ry 15.9.2009

1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...2 2. STRATEGISET TEKIJÄT...3 a) Kuntarajojen poistuminen...3 b) Oppilasmäärän kehittyminen...3 c) Oppilaiden asuinpaikka...4 d) Koulukuljetus...4 e) Opetustilojen määrä ja korjaustarpeet...4 f) Henkilöstö...5 g) Maankäytön suunnittelu...5 3. IVA: IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...6 1. Vaihtoehdot...6 I. Vaihtoehtojen kuvaaminen...6 II. Vaikutusten tunnistaminen...6 III. Vaihtoehtojen vertailu...6 2. Esitys...11 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMINTAEHDOTUKSET...11

2 1. JOHDANTO Aitomäen kyläyhdistys ry ja Aitomäen nuorisoseura ry tekivät kesän ja alkusyksyn 2009 aikana kyläselvityksen, jonka tavoitteena oli osoittaa, että Aitomäki lähikylineen on kehittynyt viimevuosina huimaa vauhtia ja uudisrakennus- ja muuttokanta on ollut hyvällä tasolla. Selvityksessä kysyttiin ruokakunnan jäsenien ikärakenne, jotta saatiin selville tulevien koululaisten määrä vuosittain sekä nuorten parien määrä paikkakunnalla. Lisäksi selvityksessä kysyttiin muuttovuosi ja oliko kyseessä uudisrakennus. Myös toiveita Aitomäen koulun säilyttämiseen kysyttiin ja kiinnostusta Aitomäen koulun vanhaan opettajan asuntoon suunnitteilla olleeseen päiväkotiin. Vastauksia saatiin ja Aitomäen koulun säilyttämistä tuki noin 250 henkilöä. Osa kyselylomakkeista jäi syystä tai toisesta palautumatta. Tässä raportissa olevat tulevaisuuden oppilaslukumäärät ovatkin siis vain arvioita ja ovat todennäköisimmin suuremmat mitä tässä raportissa on käytetty, koska tähän raporttiin on lisätty vain ne lapset joiden vanhemmat palauttivat kyläselvityslomakkeen. Kyselyn tulos osoittaa kiistatta että Aitomäki lähikylineen on kehittyvää aluetta. Koulun lakkauttaminen olisi täysin tämän kehityksen vastaista. Kyläläiset tukevat kehitystä omaehtoisesti muun muassa markkinoimalla kylää talkootyönä. Kehitys on kylältä lähtöisin, ei sinne keinotekoisesti isolla rahalla istutettua. Kyläläiset haluavat ja ovat valmiita jatkamaan tätä hyvää kehitystä. Koulun lopettaminen olisi karmea takaisku, iso lannistaja ja huono kiitos tämän kehittyvän kylän sydämellä tehdylle kehitystalkootyölle. Lähes satavuotias kyläkoulu on kautta vuosien ollut kylän yhteisöllisyyttä ylläpitävä tekijä. Pienen koulun yhteisössä kaikki tuntevat kaikki: opettajat tuntevat lapset, lapset tutustuvat kylän muihin lapsiin ja vanhemmat sitä kautta toisiinsa. Koulu on opettanut vastuunkantoa muista: ollaan kuin iso sisarusparvi, kun isommat pitävät huolta myös pienemmistä yhdysluokissa. Pieni koulu on turvallinen kasvuympäristö, missä lapsi saa oikeasti olla lapsi ja myös pienet ja hiljaiset huomataan. Koulun pihalla on myös kouluajan ulkopuolella mahdollisuutta käydä seurustelemassa, pelaamassa tai järjestää vaikka kyläjuhlia, mikä tukee myös yhteisöllisyyttä. Koulu on meidän kaikkien koulu. Kuva 1. Lapsia kyläjuhlassa ja kyläkyykkää koulun pihalla keväällä 2009.

3 2. STRATEGISET TEKIJÄT Tämä kappale on rakennettu julkisuudessa etukäteen kouluverkkoselvityksestä annettujen rakennetietojen mukaisesti. Siinä käydään läpi Aitomäen kylän ja Aitomäen kyläkoulun kannalta otsikoituja asioita. a) Kuntarajojen poistuminen Kuntarajojen poistuminen ei varsinaisesti Aitomäen koulun oppilastilanteeseen vaikuta. Aitomäen koulun oppilasmäärä ei Valkealan kunnan aikana ole kärsinyt Kouvolan läheisyydestä. Kuntarajojen poistumisen voi nähdä mahdollisuutena Aitomäen koululle kun kuntarajat eivät ole määrittelemässä koulun käyntialueita. Entisestä Kouvolasta on joskus ennenkin käyty koulua Aitomäessä ja kyläkoulu saattaa houkutella uusia oppilaita Aitomäen kouluun. Pienen kyläkoulun edut kiinnostavat osaa vanhemmista ja kyläselvityksessä joku mainitsikin sen jopa Aitomäkeen muuton syyksi. b) Oppilasmäärän kehittyminen Oppilasmäärä on juuri kouluverkkoselvityksen teon aikaan harmillisesti laskusuunnassa. Aitomäessä on kuitenkin kyläselvityksen mukaan paljon nuoria pareja (selvitykseen vastasi 26 nuorta paria) ja uusia lapsiperheitä. Tulevaisuudessa oppilaiden määrä kääntyy nousuun. Ohessa on esitetty arvio oppilaiden määrän kehityksestä Aitomäen koulussa palautuneiden kyläselvityslomakkeiden syntyneiden kyläläisten mukaan laskettuna. TAULUKKO 1. Aitomäen alakoulun arvioitu oppilasmäärien kehitys 2009-2016 Muistettakoon vielä, että Aitomäen kylän huomattava kehitys on sijoittautunut aivan viime vuosiin, mikä selittää sitä, että oppilasluku kääntyy nousuun vuonna 2015 jolloin 11 vuonna 2008 syntynyttä Aitomäen kyläläistä aloittaa koulun. Lisäksi, oppilaslukumäärä on todennäköisesti suurempi kuin tässä on arvioitu, sillä osa nykyistenkin oppilaiden vanhemmista jätti kyselylomakkeen palauttamatta. Tästä voidaan arvioida että kyselylomakkeita on jäänyt palauttamatta myös tulevien oppilaiden

4 vanhemmilta. Kuitenkaan pienempi kuin tässä esitetty, ei oppilasmäärä tämän hetkisten tietojen valossa ole, sillä tähän oppilasmääräarvioon on laskettu palautettujen lomakkeiden lapsimäärät. c) Oppilaiden asuinpaikka Aitomäen koulun oppilaat asuvat rauhallisella haja-asutusalueella maaseudulla. Valtaosa tulevista oppilaista asuu alle kolmen kilometrin päässä Aitomäen koulusta. Muutamia nykyisten koulupiirirajojen mukaan Aitomäen kouluun kuuluvia oppilaita, joiden vanhemmat ilmoittivat haluavansa lapsensa Aitomäen kouluun, asui koko koulun ajan taksikyytiin oikeuttavan matkan päässä koulusta. Tosin näistä paikoista kaikki koulut ovat taksikyytiä vaativan matkan päässä. Myös uudisrakennukset (joita selvityksessä ilmeni 26 kappaletta) ja nuoret parit ovat sijoittuneet lähelle Aitomäen koulua. Niin kutsutun keskikylän alueella, alle 2,5 kilometrin päässä koululta uudisrakennustahti on ollut vilkkainta. 17 selvityksessä ilmoitettua uudisrakennusta sijaitsee aivan keskikylällä sijaitsevan koulun lähellä. Hieman kauempana, noin kolmen kilometrin päässä koululta, Amerikantien ja Härkäojan alueella uudisrakennuksia ilmoitettiin viisi ja sen lisäksi erään tontin kerrottiin juuri menneen kaupaksi ja erään nuoren pariskunnan aloittelevan juuri rakentamista vasta hankitulle tontille. Tätä kauempana, Jyräänkosken ja Karhulankylän Aitomäen nykyiseen koulupiiriin sijoittuvalla alueella uudisrakennuksia selvityksessä ilmeni neljä. d) Koulukuljetus Osa Aitomäen koulun oppilaista kulkee kouluun taksikyydillä. Näin tulee olemaan jatkossakin. Kuten mainittua, sieltä mistä nykyisin Aitomäen kouluun kuljetaan taksilla, on taksikyytimatka välttämätön myös muihin olemassa oleviin kouluihin. Jos koko Aitomäen koulun oppilaat kulkisivat takseilla johonkin muuhun kouluun, toisi se tarpeettomia kustannuksia. Tällöin voidaan kysyä, kuinka paljon rehellisesti ottaen olisi säästö Aitomäen koulun mahdollisesta lakkauttamisesta. e) Opetustilojen määrä ja korjaustarpeet Opetustilat ovat uuden koulun osalta upeassa kunnossa. Muutama vuosi sitten täysin remontoitu uusi koulu on tiloiltaan nykyaikainen ja hieno. Tilat on suunniteltu ja rakennettu vain ja ainoastaan opetuskäyttöön ja niiden muuttaminen muuhun toimintaan voi olla hankalaa ja kallista. Vanha koulu on myös suhteellisen hyväkuntoinen. Se on maalattu ulkoa lähivuosina ja sisätilat ovat siistit ja opetuskäyttöön soveltuvat. Aivan lähivuosina suurta remonttia tuskin tarvitaan, vaikka kunnostustöitä vanhan koulun puolella varmasti lähivuosina jonkun verran tarvitaan. Vanhan koulun huonokuntoisinta osaa, puukäsityöluokkana tällä hetkellä toimivaa entistä opettajan asuntoa on suunniteltu myös yksityiseen päiväkotikäyttöön. Päiväkotia varten tarvittavan remontin Kouvolan kaupungin virkamiehen tekemä kustannusarvio tuolle kolme huonetta, wc ja eteinen kompleksille on: Rakennustekniset työt 20.000 euroa, Ilmanvaihtotyöt: 15.000 euroa, Putkityöt: 6.000 euroa, Pihatyöt, leikkivälineet, 6.000 euroa, Yhteensä 47.000 euroa. Päiväkotiasia on vielä kesken. Hakemuksia on sisässä yhdeksälle lapselle ja viidelletoista suunnitellussa pienryhmäpäiväkodissa on siis vielä paikkoja vapaana.

5 Käytössä koulurakennuksissa on yhteensä kolme isoa luokkaa, joihin kuhunkin mahtuisi 20 oppilasta. Lisäksi käytössä on käsityöluokkatila, veistoluokka, pienryhmätila noin kuudelle oppilaalle ja yksi pienempi luokkatila noin 10 oppilaalle. Koululiikuntatilana toimii koululta tien toisella puolella sijaitseva Aitomäen nuorisoseurantalo, joka on juuri remontoitu nykyaikaisesti ja upeasti. Nuorisoseurantalolta löytyy myös nuorisoseuran ylläpitämä kiekkokaukalo. Ulkoliikuntatiloina toimii koulun hiekkapiha ja pelikenttä. Ladut lähtevät koulun takaa pelloille ja suunnistus- ja maastojuoksumaastot sijaitsevat nuorisoseurantalon takana. f) Henkilöstö Koulu muutettiin kaksiopettajaiseksi tämän lukuvuoden alusta. Koululla on kylällä asuva pätevä rehtori ja yksi viime vuonna virkaan otettu pätevä vakituinen opettaja. Opettajien pysyvyys lienee siis taattu. Kun opettajat ovat samat koko ala-asteen ajan, jolloin opettajille, oppilaille ja heidän vanhemmilleen muodostuu yleensä hyvin toimiva yhteistyösuhde. Lisäksi koululla on koulunkäyntiavustaja ja siistijä/ruoanjakaja. Henkilökunnasta vuosittain koituvat kokonaiskustannukset eivät ole siis massiivisia. g) Maankäytön suunnittelu Suurin osa Aitomäestä on yksityisessä omistuksessa. Kouvolan kaupunki on kuitenkin ostanut konttikenttää ja logistiikka-alueita varten Aitomäestä jo nyt alueita. Tulevaisuudessa on mahdollista, että kaupunki näkee Aitomäen houkuttavana asuinalueena ja ostaa maata myös omakotitaloaluekaavoitusta varten. Aitomäen houkuttavuus on ilmiselvää, kun katsotaan viimeaikojen uudisrakennuskantaa. Olemassa oleva koulu helpottaa maankäytön suunnittelua mahdollisten omakotitaloalueiden näkökulmasta. Liian usein on niin, että omakotitaloalue kaavoitetaan alueelle jossa ei ole päivähoito- tai koulumahdollisuutta ja sitten hetkellistä lapsimäärän kasvua varten joudutaan rakentamaan uusia kouluja ja päiväkotitiloja. Sitten taas kahdenkymmenen vuoden päästä ihmetellään, mistä taas lapset näihin kouluihin, kun omakotitaloalueen rakennusten asukaskannan ikärakenne on ajan saatossa muuttunut. Vaikka Aitomäki on haja-asutusaluetta, toimii Aitomäessä Ojamaan-Niinimäen vesihuoltoosuuskunta ja Jyräänkoski-Hyppälän (ja Härkäojan) vesihuolto-osuuskunta, mikä osaltaan vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen. Lisäksi Kouvolan keskustan läheisyys yhdistettynä maaseudun rauhaan on tuonut muuttoaaltoa Aitomäkeen. Oikealla maankäytön suunnittelulla ja markkinoinnilla Aitomäki on houkuttelevuudeltaan huippuluokkaa. Yksityiset tontit ovat käyneet hyvin kaupaksi nykyisinkin.

6 3. IVA: IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehtiin Aitomäen kyläläisille avoimessa tilaisuudessa 13.9.2009. Seuraavassa on läpikäyty kokouksen antia. 1. Vaihtoehdot I. Vaihtoehtojen kuvaaminen Vaihtoehdot ovat Aitomäen koulun säilyttäminen kahdella opettajalla, Aitomäen koulun laajentaminen ja toimiminen kolmella opettajalla ja Aitomäen koulun lakkauttaminen. II. Vaikutusten tunnistaminen Vaikutuksia käsitellään seuraavista näkökulmista: lapsen, perheen, kyläyhteisön, suunnittelualueen asumisympäristön ja maankäytön, työntekijän, kaupungin talouden näkökulmista sekä terveyden ja hyvinvoinnin osatekijöillä. III. Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailua käydään seuraavassa läpi yhteenvetotaulukon muodossa. KYLÄKOULU + KYLÄKOULU - ISO KOULU + ISO KOULU - 1) Pienen koulun yhteisössä kaikki tuntevat toisensa. Opettajat oppivat tuntemaan oppilaat ja heidän vanhempansa ja oppilaat tutustuvat toisiinsa ja toistensa vanhempiin. Tämä voi vähentää kiusaamista ja lisää mahdollisuuksia ystävystyä. Se myös edesauttaa koko kylän yhteisöllisyyttä. Nämä vaikuttavat erityisen paljon mielenterveyteen. 2) Meidän kouluajattelu: vastuunkanto muista, ollaan kuin iso sisarusparvi, kun isommat pitävät huolta myös 1) Kahden opettajan malli vaikuttaa opetukseen ja lisää opettajien työtaakkaa lisäten stressiä. Se vaikuttaa myös oppilaisiin kun itsenäistä työskentelyä tulee enemmän. 2) Opettajien työpaikan sosiaalinen verkosto on kapea, kun työntekijöitä on vähän. 3) Terveydenhoitaja ei ole vakituisesti paikan päällä. 4) Sukupuolijakauma voi aiheuttaa hankaluuksia ystävystymisessä kun 1) Laajemmat valinnaisainemahdollisuudet. Esimerkiksi jonkin muun toisen kielen valitseminen on ison koulun resurssien kanssa helpompi järjestää. 2) Opettajilla on vertaistukea ja suurempi sosiaalinen verkosto. 3) Opetusvälineistö on ajantasaista. 4) Iltapäiväkerhomahdollisuus. 5) Isompi ryhmä luo mahdollisuuden oppilaiden löytää kaltaisiaan ystäviä. 1) Opettajat eivät välttämättä opi tuntemaan oppilaita saati heidän vanhempiaan. 2) Sairastuvuus tartuntatauteihin on isoissa yksiköissä suurempaa kuin pienissä. 3) Läheisyys luontoon katoaa, jolloin myös arvostus luontoa kohtaan vähenee. 4) Asfalttipihat välituntialueena. Liikkuminen ei ole mielekästä. 5) Lieveilmiöiden

7 pienemmistä yhdysluokissa. 3) Opettajalla on enemmän mahdollisuutta yksilölliseen opastamiseen ja kasvun tukemiseen kun hän tuntee oppilaan. 4) Koulussa ilmeneviin ongelmiin on helppo heti puuttua. Useimmiten myös kodin ja koulun kanssakäyminen on mutkatonta ja luottamuksellista eli koulun monialainen yhteisöllisyys toimii. Tämä on erityisen tärkeää ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille, sillä oppilaat muodostavat käsityksensä koulunkäynnistä näillä luokilla. Tuo käsitys vaikuttaa oppilaan oppimisen jatkon onnistumiseen. 5) Ruokailussa ja välitunnilla on yhtaikaa pienempi ryhmä oppilaita, jolloin myös näiden tilanteiden tapaopetus on mahdollista. oppilasmäärät ovat pienet. 5) Laitteisto ja opetusvälineistö on määrärahojen vähyydestä johtuen puutteellista. 6) Kouluteillä ei ole pyöräteitä eikä aina valaistustakaan. 7) Iltapäiväkerhoa ei ole. 8) Yhdysluokat vaativat oppilaalta enemmän keskittymistä. 9) Erityisopettaja ei ole paikan päällä. 10) Pienestä kyläkoulusta suureen yläkouluun siirtyminen on suuri mullistus oppilaan elämässä. 6) Luokat ovat yksitasoisia eli ei ole yhdysluokkia. 7) Koulun jälkeen olevia harrastus- ja kerhomahdollisuuksia on enemmän. (huumeet, kiusaaminen, rötöstely, ilkivalta) leviäminen on isossa koulussa helpompaa. 6) Lasten luontainen leikkiminen häviää ryhmäpaineessa aiemmin kuin pienessä kyläkoulussa. 7) Hiljaiset ja kiltit saattavat isoissa luokissa jäädä huomiotta. Myös esille tuleminen on hankalampaa ja kaikki eivät tasapuolisesti pääse osallistumaan kaikkeen. 8) Kulut koulukuljetuksesta lisääntyvät huomattavasti jos koululaisia kerätään kyliltä takseilla isoihin kouluihin. 9) Koulupäivät pitenevät kun koulukyyditys kiertää kyliä. 10) Hyötyliikunta poistuu kun koulumatkat kuljetaan taksilla. 6) Varsinkin pienemmän koulun on helppo luonnollisen ympäristönsä avulla toteuttaa lasten ulkoliikuntatoiveet. Aitomäen koulun idyllinen maalaiskoulupiha innoittaa lapsia 11) Vanhemmat eivät aina tiedä millaisten kavereiden kanssa lapsi koulussa liikkuu ja millaisia vaikutteita hän sieltä saa.

8 liikkumaan, mikä tukee heidän fyysistä terveyttään. 7) Merkittävä etu on lasten kohtuullinen koulumatka. Kodin läheisyys tuo turvallisuutta eivätkä pitkät koulukyyditykset pidennä päivää tarpeettomasti. Oppilaat harjoittavat joka päivä hyötyliikuntaa kun he menevät kouluun pyörällä tai kävellen taksissa istumisen sijaan. Hyötyliikunnan merkitys on tänä tietokonepelien aikakautena erittäin arvokas! 8) Koulu on myös koko kylän toimintakeskus, jolla on yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta lujittava vaikutus. Koulun pihalla kokoonnutaan (kuva kesäjuhlista) ja pelataan pelejä myös kouluajan ulkopuolella. Koulu on meidän kaikkien oma. 12) Isot luokkakoot lisäävät häiriökäyttäytymistä. Opettajilla ei ole myöskään mahdollisuutta auttaa oppilaita aina kun on tarvetta. 13) Isot luokkakoot ovat tutkitusti stressitekijä lapselle. 14) Kaupungissa yhteisöllisyys ja muista huolehtiminen on katoava luonnon vara. Ulkopuoliset eivät juuri puutu koululaisten tekemisiin. 15) Jos kyläkoulu lakkautetaan ja lapset kuljetetaan isoon kouluun niin kiinteistöjen arvot laskevat kylällä ja kylän kehitys näivettyy. 9) Pieni koulu on myös turvallinen ja kodikas kasvuympäristö, josta voi siirtyä suurempiin ympyröihin. Lapset saavat olla lapsia pidempään kuin suurissa kouluissa. 10) Koululuokan koko vaikuttaa lasten stres-

9 siin. Pienemmät luokkakoot ovat siis etu. Myös ongelmien huomaaminen on pienissä opetusryhmissä helpompaa. 11) Pienessä koulussa voidaan toimia joustavasti esimerkiksi liikunnan osalta. Jos on hyvä ulkoliikuntakeli, voidaan mennä ulos liikkumaan ja vaihtaa esimerkiksi oppituntien paikkoja. 12) Tartuntatautien tarttuminen on pienessä ryhmässä helpommin vältettävissä. 13) Luonnonläheisyys on tärkeää maaseutukoulussa. Ympäristöopetus on luontevaa ja ympäristö toimii rauhoittavana tekijänä. 14) Houkutukset puuttuvat. Kioskeja ei ole lähimain eikä limsaautomaatteja. Tämä edesauttaa terveellisiä elämäntapoja. 15) Kyläkoulun oppilasmäärän kasvattaminen muista kouluista on mahdollista ja sillä voidaan purkaa lähikouluihin kohdistuvaa painetta. 16) Kyläkoulu kiinnittää kyläläisiä kylälle

10 myös muuhun toimintaan. Jos kyläkoulua ei olisi, myös muut toiminnot suuntautuisivat enenemässä määrin pois kylältä. Tämä tekee hallaa yhteisöllisyydelle. 17) Koulun käyttämät tilat ovat erinomaisessa kunnossa varsinkin uuden koulun puolella ja liikuntatiloissa. Ilkivaltaa ei esiinny juurikaan. 18) Esiintymis- ja osallistumismahdollisuuksia pienessä koulussa on paljon ja niistä tulee kokemuksen kautta luontevampaa. Tällä on jatkossa merkitystä muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumiseen. 19) Luokkaretkille lähtee yleensä koko koulu. Eri luokka-asteet kokevat tällöin olevansa yhtä. 20) Kyläläiset pitävät yhdessä huolta koululaisista ja puuttuvat heidän tekemisiin myös vapaa-ajalla.

11 2. Esitys Koulun kaksiopettajaisuudella on vaikutusta sekä opettajiin että oppilaisiin. Edellä mainittujen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perusteella esitämme että Aitomäen koulu säilytetään ja sen opetuksen laatu taataan muuntamalla se takaisin kolmeopettajaiseksi. Aitomäen koulun keskeinen sijainti antaa mahdollisuuden sijoittaa oppilaita lähialueilta Aitomäkeen ja lisää oppilaita Aitomäkeen ollaan halukkaita ottamaan. Aitomäen koulun voisi myös nähdä IVA mallin pilottikohteena niin että arvioinnin toteutumista tutkittaisiin muutaman vuoden periodilla. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMINTAEHDOTUKSET Tässä raportissa esitetään, että Aitomäen koulua kehitetään ja se muutetaan takaisin kolmeopettajaiseksi. Aitomäen koulualueen kehitys on viimeaikoina ollut erityisen vilkasta. Erityisen vilkasta kehitys on ollut juuri Aitomäen koulun välittömässä läheisyydessä, mihin myös suurin osa uudisrakennuksista on keskittynyt. Nuoria pareja ja lapsiperheitä on muuttanut kylälle huomattavaan tahtiin ja tätä kehitystä halutaan pitää yllä. Uuden Kouvolan laajentuminen horisontaalisesti on tavoiteltavaa. Aitomäki on asuinalueena oivallinen: lähellä keskustaa, mutta kuitenkin idyllisellä maaseudulla. Alueen kiinnostavuudesta selkeää näyttöä on viime vuosina noussut uudisrakennuskanta, jonka jokainen Aitomäessä vieraileva voi omin silmin todistaa. Aitomäen koulun keskeinen sijainti ja sen oivalliset tilat mahdollistavat myös uusien oppilaiden vastaanottamisen Aitomäen kouluun ja siihen koululla olisi myös haluja. Vaikka oppilasmäärä laskee hetkellisesti juuri kouluverkkoselvityksen aikaan, on seudun huiman kehityksen ansiosta oppilasmäärä taas parin vuoden päästä luonnostaankin noususuuntainen. Liikuntamahdollisuudet ovat Aitomäessä mahtavat. Luonnonläheisyys ja maaseutukoulun idyllinen piha ja ympäristö toimivat rauhoittajina ja innoittajina koululaisille. Esiintymis- ja osallistumismahdollisuus annetaan pienessä koulussa jokaiselle oppilaalle, jolloin he myös oppivat esiintymään ja osallistumaan ehkäpä jatkossa myös yhteiskunnallisesti. Myös koulun luoma yhteisöllisyys on tärkeää. Kyläläiset pitävät huolta koulusta ja koululaisista ja koulu pitää yllä kylän yhteisöllisyyttä. Opettajien pysyvyys, tutuksi tulevat koulutoverit ja vanhemmat tukevat lapsen mielenterveyttä. Juuri luonnonläheiset liikuntamahdollisuudet, hyötyliikuntana toimiva koulutie ja mielenterveyttä tukeva yhteisöllisyys ovat tärkeitä arvoja, joita Aitomäen koululla on pienelle koululaiselle tarjota. Aitomäen koulun kehittäminen ja samalla Aitomäen kylän kehityksen tukeminen on tärkeää. Sellaista kehitystä, mikä on omin neuvoin jonnekin syntynyt, on vaikeaa määräten tai keinotekoisesti eri paikkaan istuttaa. Aitomäki kehittyy ilman mittavaa kaupungin rahallista panostusta ja koulusta nykyisin tulevat kustannukset ovat pieniä siihen verrattuna, mitä taksikyyditykset ja yhteisöllisyyden katoamisen myötä tulevat muut kustannukset tulisivat olemaan. Valitkaamme siis koulun suunnaksi kehitys.