Rantasipi Siuntion Kylpylä, Talvipuutarha, Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio KÄSITELLYT ASIAT

PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 AIKA 26.02.2015 klo 17.30 20.10 PAIKKA Rantasipi Siuntion Kylpylä, Talvipuutarha, Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 2 1.1. KOKOUKSEN AVAUS 2 1.2. LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN 2 1.3. LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 1.4. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 3 1.5. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 3 2 KUNTAPALVELUT JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN, SIUNTIO PILOTTINA 4 3 NOVAGO YRITYSKEHITYS OY:N TOIMINNAN 2014 TULOKSIA 7 4 KUNTIEN KEHITTÄMISTARPEIDEN TOP 5 JA SEUDUN YHTEISET JATKOASKELEET 9 5 KOKOUSAIKATAULU 14 7 TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT 15 8 KOKOUKSESSA MAHDOLLISESTI ESILLE TULEVAT ASIAT 19 ALLEKIRJOITUKSET Merja Laaksonen puheenjohtaja Minna Kylänpää pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Pöytäkirjaa ei pidetä yleisesti nähtävillä.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 2 Länsi-Uudenmaan kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi ajankohtaisista asioista. Juha-Pekka Isotupa mainitsi tulevat kunnanjohtajien vaihdokset ja kiitti edellistä puheenjohtajaa, Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juvaa. Juha- Pekka Isotupa huomioi hyvän yhteistyön alueen kansanedustajien kanssa ja kehotti osallistumaan tulevaan eduskuntavaaliin, jotta alueeltamme saataisiin edustajia hoitamaan asioitamme. 1. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 1.1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Merja Laaksonen avasi kokouksen. 1.2. LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Merkittiin pöytäkirjaan kokouksen osallistuneet. LÄSNÄ jäsen Alén Risto kaupunginhallituksen varajäsen Hanko Järvinen Katrin kaupunginhallituksen jäsen Hanko Nyberg Lars kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Wikberg Barbro kaupunginhallituksen jäsen Hanko Bergman-Auvinen Marie kunnanhallituksen puheenjohtaja Inkoo Westerholm Kristian kunnanvaltuuston 1.vpj. Inkoo Huttu Sari kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Makkonen Hannu kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Rintanen Leo kaupunginhallituksen jäsen Lohja Äyräväinen Irene kaupunginhallituksen pj. Lohja Borgman Mikael kaupunginhallituksen 2. vpj. Raasepori Haanpää Harri kunnanvaltuuston jäsen Siuntio Karell Anders kunnanhallituksen jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kunnanhallituksen jäsen Siuntio Laaksonen Merja, pj. kunnanhallituksen pj. Siuntio Penttinen Arto kunnanvaltuuston 2.vpj. Siuntio Varpio Arto kunnanhallituksen jäsen Siuntio varajäsenet Grönholm Jessica kunnanhallituksen jäsen Inkoo Isoaho Maria kunnanhallituksen jäsen Inkoo kuntajohtajat Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Yhteistyötahot

PÖYTÄKIRJA 1/2015 3 Lisäksi Alho Olli erityisasiantuntija TEM Hettula Eero toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön edustaja Lohja Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy Kylänpää Minna pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy Tiihonen Minna-Mari assistentti Novago Yrityskehitys Oy Asiantuntijat Röntynen Antti-Pekka kehittämispäällikkö Siuntio, poistui 19.20 POISSA jäsen Hyttinen Urpo kaupunginvaltuuston jäsen Hanko Öhman Sten kaupunginhallituksen jäsen Hanko Gustafsson Soile kunnanhallituksen 2.vpj. Inkoo Wilhola Sari kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkoo Huhtala Lassi kaupunginvaltuuston jäsen Lohja Slunga-Poutsalo Riikka kaupunginhallituksen 1. vpj. Lohja Blomqvist Thomas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raasepori Heimberg Ulf kaupunginvaltuuston 1.vpj. Raasepori Luukkonen Kukka-Maaria kaupunginhallituksen 1. vpj Raasepori Siggberg Björn kaupunginvaltuuston 2.vpj. Raasepori Walls Anders kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raasepori kuntajohtajat Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Yhteistyötahot Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Salminen Jari pääluottamusmies, varaedustaja Raasepori Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy 1.3. LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 1.4. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin yksimielisesti esityslistan mukainen kokouksen työjärjestys. 1.5. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin yksimielisesti 4.12.2014 pidetyn kokouksen 5/2014 pöytäkirja.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 4 2 KUNTAPALVELUT JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN, SIUNTIO PILOTTINA KKOHRY 04.12.2014 Koska kunnan rooli Suomalaisessa yhteiskunnassa on laaja, ovat näin ollen myös kuntien kehittämistoiminnan kohteet moninaisia: palvelut, talous, henkilöstöpolitiikka, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, kuntajohtaminen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuus, ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus, paikallistalouden toimintaedellytykset. Kokonaisvaltaisessa asiakaslähtöisessä tuottavuuden kehittämisessä ratkaisut kuntien haasteisiin löytyvät ja koostuvat monista eri toimenpiteistä. Nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitaan olemassa olevien rakenteiden kyseenalaistamista, uudenlaisia yhteistyön muotoja, uusia toimintatapoja, erilaisten osaamisten hyödyntämistä sekä rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti uusia asioita. Tavoitteena on palvelukykyinen ja tehokas kuntasektori, jossa kuntalaisille tuotetaan lisäarvoa moniulotteisesti ja kestävällä tavalla. Asiakaslähtöinen tuottavuuden kehittäminen soveltuu kunnille sekä kuntaliitoksille, joissa uskotaan siihen, että pelkillä numeroilla ja tilastoilla ei vaikuteta tuottavuuteen. Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy seitsemän erilaisen tuottamattoman toiminnon poistamiseen, minkä avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Prosessin myötä avataan uusia ja innovatiivisia tapoja jäsentää paikallista ja alueellista toimintaa. Samalla alueen toimijoille tarjotaan mahdollisuuksia olla edelläkävijöitä ennakkoluulottomien uudistuskeinojen etsimisessä. Asiaa kokouksessa alustavat toimitusjohtaja Matti Torkkeli ja Lean-asiantuntija Tommi Elomaa Lean5 Europe Oy:stä. Esittelyissä ja niiden jälkeisissä keskusteluissa nousi esiin seuraavia seikkoja. Lean5 Europe Oy:n toimitusjohtaja Tommi Elomaa alusti kertomalla, että Lean5 on metodi, jossa poistamalla hukkatekijöitä ja esteitä voi virtaviivaistaa toimintoja ja toimia resurssitehokkaammin. Metodissa sovitaan tekemisen tavoista ja standardeista, joista tulee pitää kiinni. Metodissa selvitetään missä hukka on, ja usein se löytyy varastoinnissa, kuljetuksessa, odotusajasta, virheistä ja osaamisen alihyödyntämisestä. Käydyssä keskustelussa nousi esiin, että ajattelutavan muuttaminen nähtiin haasteena ja että HUS:issa Lean metodi on käytössä monella osastolla, sillä ensimmäiset kokeilut ovat olleet niin onnistuneita säästöjen suhteen.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 5 Esitys Yhteistyökokous päättää esittää; 1. merkitä tiedoksi alustukset sekä 2. yhteistyökokouksen keskustelun johtopäätökset Päätös Yhteistyökokous merkitsi asiaa koskevat alustukset tiedoksi. --------------------------------- KKOHRY 26.2.2015 Siuntion kunnan prosessien ja toimintatapojen kehittäminen lean-menetelmällä Syksyllä 2014 Länsi-Uudenmaan kunnat valitsivat palveluprosessien kehittämisen yhdeksi alueen top 5-kehittämishankkeista. Siuntion kunnassa on laadittu vuosina 2010 ja 2013 talouden tasapainotusohjelmat, joilla on pyritty pitämään kunnan talous tasapainossa taloudellisen taantuman aikana. Lisäksi jo 1970-luvulta asti on kunnan palveluita pyritty keskittämään taajamiin asutuksen yhteyteen. Seuraavana vaiheena Siuntiossa haetaan tehokkuutta toimintaan prosessien ja toimintatapojen tarkastelulla. Siuntion kunnassa käynnistettiin vuoden 2015 tammikuussa prosessien ja toimintatapojen tarkastelu lean-menetelmällä. Menetelmässä määritetään prosessin nykytila, haluttu tavoitetila, otetaan uudistettu prosessi käytäntöön ja pyritään jatkuvasti kehittämään toimintaa edelleen. Kunnassa on organisoiduttu prosessikehittämisen ympärille ohjausryhmään ja prosessin työryhmään. Projektipäällikkönä toimii kehittämispäällikkö. Projekti käynnistettiin pilotilla, joka koskee myyntilaskutusprosessia. Myyntilaskutus nousi pilotoitavaksi prosessiksi sen vuoksi, että sitä tehdään jokaisella kunnan osastolla, laskuvolyymit ovat suuria, toistettavia työvaiheita on paljon ja kunnassa on koottu jo aiemmin laskutietoja muiden projektien yhteydessä. Myyntilaskutuksessa nähtiin kaiken kaikkiaan paljon potentiaalia. Pilotissa ollaan tällä hetkellä vaiheessa, jossa suunnitellaan uudistetun prosessin käyttöönottoa seuraavan laskutuksen yhteydessä. Jo tähän mennessä on löydetty hukka-aikaa vieviä työvaiheita prosesseista, jotka liittyvät esimerkiksi vanhoihin käytäntöihin, erilaisiin tarkistuksiin sekä työsuoritusten virtaamiseen. Tyypillisiä havaittuja hukkia pilotissa ovat olleet varastot, liike, prosessointi sekä odotus. Pilotoinnin vaiheista laaditaan työkirja kunnan sisäiseen käyttöön, jotta kehitystyötä voidaan jatkaa edelleen osastoilla. Lean-menetelmässä tavoitteena on karsia hukat prosesseista niin, että asiakkaan saama arvo kasvaa ja virtausyksikön (esim. lasku) läpimenoaika prosessissa pienenee. Samalla henkilöstö toimii muutoksen moottorina siten, että ideat toiminnan uudistamiseen ja työvaiheiden kehittämiseen tulevat henkilöstöltä. Tavoitteena Siuntion kunnassa on, että asiakkaiden (kuntalaiset) saama arvo prosesseista kasvaa, kunnan prosessit toimivat tehokkaasti, henkilöstö kehittää työtään aktiivisesti ja että voidaan tehdä enemmän samalla henkilöstömäärällä. Lean-menetelmää on Suomen julkisella sektorilla toteutettu menestyksekkäästi esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Salon kaupungissa sekä Espoon kaupungissa.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 6 Jatkossa Siuntion kunnassa lähdetään kehittämään prosesseja ja toimintatapoja jokaisella osastolla (hallinto-osasto, perusturvaosasto, tekninen osasto, sivistysosasto). Prosessin ohjausryhmä valitsee osastojen ehdotuksista seuraavat tarkastelun kohteeksi valittavat prosessit. Tällä hetkellä on alustavasti keskusteltu, että seuraavat lean-menetelmällä tarkasteltavat prosessit olisivat esityslistaprosessi (osana sähköisiin kokouksiin siirtymistä), tilavuokrausprosessi sekä koulujen lounaiden tilausprosessi. Siuntion kunnan kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen esittelee asian. Esitys Yhteistyökokous merkitsee Siuntion kunnan prosessien ja toimintatapojen kehittämisen lean-menetelmällä tiedoksi. Esittelyissä ja niiden jälkeisissä keskusteluissa nousi esiin seuraavia seikkoja. Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen esitteli miten lean-menetelmän pilotointi on Siuntiossa lähtenyt menemään. Siuntion kunnan kehittämistä on lähestytty sekä kokonaistaloudellisesti valtion talouden että kuntien näkökulmasta. Siuntiossa on pyritty pääsemään ihan operatiiviselle tasolle rakenteellisessa kehittämisessä unohtamatta työhyvinvoinnin seuraamista. Prosessien kehittämisessä on ollut oleellista osallistuttaa myös työntekijät. Siuntiossa on lean-menetelmällä pyritty puuttumaan etenkin kahteen asiaan, ostojen vähentämiseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Ensimmäisessä pilotissa on sovittu, että lähdetään käyntiin jatkuvan parantamisen mallilla niin, että vain osaa epäkohdista parannetaan saman tien ja pikkuhiljaa parannetaan muitakin epäkohtia. Jo nyt on havaittavissa tehostumista sekä työhyvinvoinnin lisääntymistä mm. vuorovaikutuksen myötä. Seuraavat prosessit lähtevät liikkeelle maaliskuussa. Antti-Pekka Röntynen kertoi, että menetelmä on koettu helpoksi ja mielekkääksi. Käydyssä keskustelussa nousi esiin henkilökunnan osallistamisen hyvät puolet, prosessien tulosten arviointi, Lohjan hukkajahti, lean-menetelmän hyödyntäminen hoitotyössä ja poliitikkojen osallistaminen. Yhtenä ehdotuksena poliitikkojen osallistamiseen oli ottaa lean-menetelmät osaksi KasvuKraft ohjelmaa. Liite: - Prosessien kehittäminen ja toimintatapojen tarkastelu, Siuntion kunta, kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Päätös: Yhteistyökokous merkitsee asiaa koskevan alustuksen tiedoksi. Aihe sisällytetään mm. kuntien TOP5 keskusteluun jatkossa. --------------------------------

PÖYTÄKIRJA 1/2015 7 3 NOVAGO YRITYSKEHITYS OY:N TOIMINNAN 2014 TULOKSIA KKOHRY 26.02.2015 Novago Yrityskehitys Oy on alueemme kuntien omistama yhtiö, joka perustettiin 1.4.2011. Yhtiön neljäs toimintavuosi on ollut haasteellinen monella tavalla. Yleinen taloudellinen tilanne on ollut hankala ja alueen työllisyystilanne on edelleen kehittynyt huonompaan suuntaan. Vuoden aikana tehtyjen yritysbarometrien mukaan yritykset ovat varuillaan. Rahoituksen kannalta vuosi 2014 on ollut välivuosi vaikka uusi hankekausi on ollut voimassa jo vuoden ajan. Julkista rahoitusta on vähennetty tuntuvasti ja sitä myöntävät organisaatiot ovat olleet toimintaa haittaavassa muutostilassa. Yritystukien ja kehittämistukien saatavuus on ollut heikkoa ja vaatinut entistä enemmän ponnisteluja. Novagon oma toiminta on myös kärsinyt hankerahoituksen vähenemisestä, ja yhtiön taloudellista tilaa on seurattu erityisen tarkasti. Hankerahoituksen jälleenrakennus Novagon toimintaa tukevaksi jatkuu vuoden 2015 aikana. Hankalasta tilanteesta huolimatta Novagon avainluvut ovat edelleen hyvällä tasolla. Novagon kautta perustettuja yrityksiä oli 173 kpl (171 kpl vuonna 2013), näistä Novagon neuvonnassa käyneiden määrä nousi, ja on nyt 36 %. Uusyritysneuvonnalla oli 359 uutta asiakasta. Asiakaskäyntejä uusyritysneuvonnassa rekisteröintiin yhteensä 656 kpl, asiakasyhteydenottoja 578 kpl ja lisäksi ohjattiin eteenpäin 171 käyntiä muiden asiantuntijoiden luokse. Startti- ja jatkostarttilausuntoja annettiin 147 kpl ja Finnveran rahoituslausuntoja asiakkaiden ideoista 29 kpl. Uusia työpaikkoja Novagon toimesta luotiin 396 kpl (430 kpl vuonna 2013). Yrityskentälle ja elinkeinoelämän kehittämiseksi haetun rahoituksen määrä oli 6,3 miljoonaa euroa. Tämä on 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Muutos johtuu rahoituksen yleisestä vähenemisestä. Novagon asiakkaat jakautuvat määrällisesti suhteessa kuntien omistusosuuksiin. Vuoden 2014 aikana useampi hanke loppui. Tilalle saatiin käyttöön edellisen hankekauden aikana käyttämättä jääneitä varoja. Esimerkiksi Culminatum Innovation Oy:lta siirtyi Novagolle vesi-ja ympäristö alan hanke ajalle tammi-syyskuu 2014, jolloin tehtiin käytännön yhteistyötä vesialan yritysten välillä. Hankehakemuksia valmisteltiin ja tehtiin aktiivisesti suuntaamalla niitä aluekehityksen kärkiteemoihin sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Novagon protopajan teknisten tilojen ja yrityshautomon muodostamaa kokonaisuutta on markkinoitu aktiivisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tältä pohjalta on rakennettu pohjoismaista vesialan yhteistyötä, joka on konkretisoitunut toiminnaksi Lundin ja Oslon vesialan yrityskiihdyttämöiden välillä. Tähän tarkoitukseen on myönnetty EU-rahoitusta TEMin kautta. Lisärahoitusta on haettu pohjoismaisella tasolla.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 8 Juuri tällä hetkellä Novago valmistelee Rostockin ja Helsingin välille vedettävän tietoliikennekaapelin haaroitusta Hangon kohdalla, jotta Länsi-Uusimaa saisi uudet nopeat tietoliikenneyhteydet Keski-Eurooppaan. Novago Yrityskehitys Oy:n alustavan tilinpäätöstietojen mukaan tulos on positiivinen. Hallituksen puheenjohtaja Mikael Borgman esittelee asian kokouksessa. Esitys Yhteistyökokous merkitsee asian tiedoksi. Esittelyissä ja niiden jälkeisissä keskusteluissa nousi esiin seuraavia seikkoja. Novagon hallituksen puheenjohtaja Mikael Borgman esitteli Novagon toimintaa ja tulosta. Novagossa kehittämiseen käytettyä julkista hankerahoitusta on vähennetty tuntuvasti koko Suomessa. Aikaisemmin jopa puolet Novagon tuloista on tullut hankerahoituksen kautta. Vuonna 2014 taloustilannetta seurattiin erityisen tarkasti. Vuoden 2014 tilinpäätösennuste on monen pienen toimenpiteen ansiosta ensimmäistä kertaa plussalla 7 000 euroa. Vuoden 2015 budjettia on hiottu, jotta päästään vähintään nolla -tulokseen. Tämän varmistamiseksi pyydetiin kunnilta lupausta pääoman lisäämisestä tarvittaessa. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että tuota lisäpääoman tukea ei tulla tarvitsemaan. Mikael Borgman kertoi, että alueelle haettu yritystuen määrä 6,3 miljoonaa euroa vastaisi noin 63 000 uutta turistia lisää alueelle vuodessa. Myös 400 uutta työpaikkaa on vaikuttava määrä, kun voidaan laskea että yksi pitkäaikaistyötön maksaa kunnalle 10.000 euroa vuodessa. Käydyssä keskustelussa nousi esiin toiveet kuulla tarkemmin kuntien sisällä olevien yritysten toiveista mm. Hangossa, TEMin kysymys valtiontukisääntöjen tulkitsemisen ongelmista, kiitosta Novagon hyvästä työpanoksesta sekä kysymyksiä Inkoon yritysklinikkakokeilusta. Keskustelussa todettiin, että Novagon kvartaaliraportit toimitetaan automaattisesti yhteistyökokouksen jäsenille ja varajäsenille. Liite: - Novagon toiminnan tuloksia 2014 Päätös: ------------------------------- Yhteistyökokous merkitsi asian tiedoksi.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 9 4 KUNTIEN KEHITTÄMISTARPEIDEN TOP 5 JA SEUDUN YHTEISET JATKOASKELEET KKTORY 14.08.2014 Esitys Oj Länsi-Uudenmaan seutuyhteistyön ohjausryhmä, KasvuKraft yhteistyökokous, käsitteli 20.5.2014 pitämässään kokouksessa toimintasuunnitelmaa vuodelle 2014 ja hyväksyi sen toimenpiteineen. Kokouksessa päätettiin lisäksi, että kuntien hallitukset kirjaavat jokaisen kunnan osalta viisi tärkeintä kehittämiskohdetta tai projektia. Tavoitteena on synnyttää yhteistyötä myös yhteisten, tärkeiksi havaittujen projektien osalta EU-hankkeiden synnyttämiseksi. Kysely kuntiin toimitettiin 13.6.2014 ja vastausten palauttamisaika on elokuun 2014 loppuun mennessä. Kehittämispäälliköt kokoontuvat 18.9.2014, jolloin valmistellaan Länsi- Uudenmaan osalta Uusimaaohjelman toimeenpanosuunnitelmia 2015-2016 yhdessä Uudenmaan liiton edustajien kanssa. Seuraavassa 30.9.2014 pidettävässä yhteistyökokouksessa on tarkoitus käsitellä näistä esityksistä kootut johtopäätökset sekä kutsua mukaan alueemme edustajat Uudenmaan liiton hallituksessa ja valtuustossa. Kuntajohtajakokous merkitsee tiedoksi - kuntien käsittelytilanteen ja esitykset sekä - kehittämiskohteiden etenemisen. Päätös --------------------------------- KKOHRY 30.09.2014 Kunnittaiset käsittelyt kehittämiskohteista ehtivät siten, että ehdotukset ovat käytettävissä 18.9.2014 järjestettävään Uusimaa-ohjelman seuraavaan toimeenpanosuunnitelmakokoukseen, jossa kaikkien alueemme kuntien edustusta pidettiin tärkeänä. Uudenmaan liiton päättävissä elimissä olevat alueemme edustajat tällä vaalikaudella katsottiin tärkeäksi ottaa mukaan valmisteluun. Nämä ovat hallituksessa Raaseporista Thomas Blomqvist ja valtuustossa Hangosta Aila Pääkkö varajäsen Sten Öhman, Inkoosta Marie Bergman- Auvinen varajäsen Marko Merenheimo, Lohjalta Päivi Kuitunen varajäsen Mika Herpiö ja Aslak Palenius varajäsen Taina Lackman, Raaseporista Kaisa Ylimys-Ahlroth varajäsen Fredrika Åkerö ja Tanja Konttinen varajäsen Marko Reinikainen sekä Siuntiosta Veli-Matti Louekoski varajäsen Raija Rehnberg. Kuntajohtajakokous merkitsi tiedoksi kuntien käsittelytilanteen sekä päätti kehittämiskohteiden etenemisprosessista esittelyn mukaisesti. 1. Kunnilta saapuneet kehittämiskohteet 5 kpl / kunta on koostettu yhteen ja käsitelty kehittämispäälliköiden kokouksessa 18.9. Kehittämistoimenpiteitä täydennetään mm. kuntien elinkeinostrategioiden toimenpiteiden osalta siten, että työn tulokset ehtivät päätettävin osin esitettäväksi Uusimaa-ohjelman Toimeenpanosuunnitelmaan 2015-2016. Kokouksessa käydyssä kes-

PÖYTÄKIRJA 1/2015 10 kustelussa nousi esiin, että Länsi-Uudenmaan muutostarpeet ja esitetyt strategiset linjaukset vastaavat toisiaan ja että KasvuKraft valmistelusihteeristö jatkaa alueen kehittämisen toimenpiteiden valmistelua näiden pohjalta. Seuraava valmistelukokous on 1.10.2014. Liite: KOONTI kehittämishankkeet kunnittain, kokouksessa 2. Novago Yrityskehitys Oy on osaltaan valmistellut elinkeinojen kehittämishankkeita KasvuKraftissa sovittujen painopisteiden mukaisesti yhteistyössä alueen toimijoiden, elinkeinoelämän sekä muiden kehittämisyhtiöiden kanssa. Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esittelee valmistelutilanteet. Esitys Yhteistyökokous päättää esittää; 3. kehittämishankkeiden linjaukset jatkovalmisteluun 4. merkitsee tiedoksi KasvuKraft toimenpiteet Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esittämässä koosteessa kuntien antamiin viiteen tärkeimpään kehittämistarpeeseen voitiin nähdä yhteisinä teemoina infrarakentaminen, Cleantech (esim. HINKU, LNG terminaali), elinkeinojen kehittämishankkeet (mm. matkailu) ja kuntien palveluprosessit (sis. tietojärjestelmän integrointitarpeet). Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esitti miten Uusimaa-ohjelma linkittyy alueen kasvutavoitteisiin. Näihin tavoitteisiin on myös tekeillä hankehakuja. Erja Vaarala esitti tekeillä olevat hankehaut. Novago hakee vesihankkeiden rahoitusta ja Tuunaa tuottoa jatkoa. Lisäksi on monta hakua, jossa Novago on mukana, kuten Go 4 Work, vesihankkeita ja Laurean kanssa tehtäviä yhteishakuja. Tämä on osoitus siitä, että Novago yrittää vastata rahoituskuvioiden vaatimuksiin tehdä suurempia yhteishakuja. Tämä tietenkin vaatii neuvotteluja ja yhteistyötä alueen ulkopuolella. Käydyssä keskustelussa nousi esiin: Tärkeistä kehittämisasioista nostettiin mahdollisuus tutkia maalämmön talteen ottamiseen vedestä. Tämä liittyy Hangon esiin nostamaan geoteknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Uudenmaan liitolta tiedusteltiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tarjoamista elinkeinojen kehittämismahdollisuuksista ja miten liitettäisiin Länsi-Uudenmaan kuntien top 5 tähän? Aihe on Eskelisen vastauksen mukaan relevantti, ja TEMissä valmistelussa olleen työn jatkovalmistelu siirtyy Helsingille. Lisäksi Inkoon TOP 5 esitykseen kunnanhallitukselle voi vielä tulla muutoksia itse käsittelyssä, jolloin nämä huomioitaneen työssä. Inkoon prioriteettien osalta LNG hanke on niin iso, että jos se saadaan, tarvitaan lisäresursseja sen toteuttamiseksi.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 11 Päätös --------------------------------- KKTORY 09.10.2014 Puheenjohtaja piti tärkeänä, että hankkeita saataisiin mahdollisimman monta, sillä elinkeinoyhtiön talous on sellaisessa hantissa että sitä todella tarvittaisiin. Yhteistyökokous päättää 1. siirtää kehittämishankkeiden linjaukset jatkovalmisteluun ja 2. merkitä tiedoksi KasvuKraft toimenpiteet. Kasvukraftin valmistelusihteeristön kokouksessa 1.10.2014 kehittämis- ja elinkeinopäälliköt linjasivat saatujen palautteiden perusteella yhteenvedon kuntien top 5x5 listauksen käyttöön kehittämistyön pohjaksi ja toimitettavaksi Uudenmaan liittoon Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman 2015 2016 osaksi. 1. Liikennehankkeet infra-ratkaisuina ja uudet avaukset lähestymistavassa - Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen, rantarata, kaupunkirata, kt 25 ja kt 51 - Liikenteen monipuolinen sujuvoittaminen on alueen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden keskeisiä elementtejä. Kestävät ja palvelutasoa nostavat liikenneratkaisut vaikuttavat koko Länsi-Uudenmaan kehitykseen. Näitä ovat mm. pendelöinnin ratkaisut, liityntäpysäköinti ja uudet kulkureitit syöttöliikenteeseen. 2. Elinkeinojen kehittäminen. - Yrittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät alueella olevat kehittämisen kohteet ja yrityshankkeet kuten Kauppasatama Tammisaaressa, Koverharin alue Hangossa, Tytyrin alue Lohjalla ja Inkoossa LNG-kaasuterminaali sekä näiden heijastevaikutukset talousalueelle. - Yritysympäristön, yritysmyönteisyyden ja yrityspalveluiden kehittäminen toimintaedellytysten parantamiseksi. 3. Cleantech, ympäristö - Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, kuten geoenergia ja energiatehokkuus - Hinku-toimenpiteet kunnissa ja yrityksissä - Vesistöt, kunnon kohentaminen ja kuormituksen vähentäminen, uudet tekniikat ja yrityshankkeet 4. Palvelut ja toimintatapojen kehittäminen kunnissa - Ikäihmisten yhteisölliset palveluasumisen ratkaisut - Länsi-Uudenmaan yhteinen ict-alusta ja sen yhdenmukaistaminen - Lähiruoan hyödyntäminen kaupassa, matkailussa ja suurkeittiöissä Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esittelee asian kokouksessa. Liitteet: Kuntien TOP 5 kehittämiskohteet Hankekooste

PÖYTÄKIRJA 1/2015 12 Esitys Oj Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä tehdyt johtopäätökset ja toimenpiteet. Päätös ------------------------------- KKOHRY 26.02.2015 Kunnista saadut kehittämistoimenpiteet pyritään sisällyttämään Uusimaaohjelman toimenpidesuunnitelmaan 2015 2016. Alueellisen ICT-alustan rakentaminen todettiin tärkeäksi. Lisäyksenä toiseen kohtaan elinkeinojen kehittäminen: työttömyyden negatiivisten vaikutusten lieventäminen ja rahoitusmallit. Kokouksessa esiteltiin kootusti Novagon tehdyt ja valmistelussa olevat hankehaut. Liitteenä oleva hankekooste todettiin kattavaksi. Kuntajohtajakokous 1. hyväksyi tehdyt johtopäätökset ja toimenpiteet kuntien TOP 5 kehittämiskohteista sekä 2. merkitsi tiedoksi esitetyn hankekoosteen. KasvuKraftin linjaukset perustuvat alueen strategisiin kasvutavoitteisiin, Seudulliseen elinvoima- ja kilpailukykyselvitykseemme Selkoon 2020 ja toiminta perustuu tarpeiden pohjalta tehtyihin päätöksiin. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan on sisällytetty Top 5 linjausten mukaisia hankekokonaisuuksia ja hakemuksia on tehty eri rahoituslähteisiin. Osallistujien kesken työryhmissä käydään tarkastelu ja valmistellaan sekä kootaan näkemykset seuraavista toimenpidesuosituksista. Ohjelmajohtaja Erja Vaarala alustaa asiaa kokouksessa. Esitys Yhteistyökokous merkitsee asian valmistelun tiedoksi ja linjaa kehittämistoimenpiteet.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 13 Esittelyssä nousi esiin seuraavia seikkoja. Ohjelmajohtaja Erja Vaarala esitteli kuntien kehittämistarpeiden TOP5 käsittelyn etenemisprosessia, jossa jokaisesta kunnasta osallistuu henkilöitä kaikkia viittä aihealuetta käsitteleviin työryhmiin ja kuntajohtajakokous lähestyy näitä kehittämisnäkökulmasta. TOP5 kärjet on koottu neljäksi avainkohdaksi: Liikennehankkeet infra-ratkaisuin ja uudet avaukset lähestymistavassa, Elinkeinojen kehittäminen, Cleantech & ympäristö sekä Palvelut ja toimintatapojen kehittäminen kunnissa. Esittelyä seurasi learning cafe menetelmällä toteutettu sessio, jossa osallistujat ideoivat toimenpide- ja kehitysehdotuksia (kiireellisyys, miten ja mitä) jokaisen neljän kärkiotsikon alle. Tuloksista tehdään yhteenveto, jonka pohjalta työtä jatkavat eteenpäin kuntien kehittämispäälliköt 27.2.2015. Liitteet: KasvuKraft ja tarkoitus, Erja Vaarala Yhteenveto työryhmien työskentelystä Päätös: ------------------------------- Yhteistyökokous merkitsi asian valmistelun tiedoksi ja linjasi kehittämistoimenpiteet.

PÖYTÄKIRJA 1/2015 14 5. KOKOUSAIKATAULU KKOHRY 26.02.2015 Käydään keskustelu kevään 2015 kokousaikataulusta. Kuntajohtajakokoukset kevät 2015: 1. vko 11 ke 11.3. klo 9 Inkoo 2. vko 17 to 23.4. klo 13 Raasepori Seudullinen Sparrausfoorumi 5: Aikataulua on tarkasteltu uudelleen ja suunniteltu pidettäväksi alustavasti syyspuolella yhteistyössä joko TeamFinlandin tai BusinessFoorumin kanssa. Yhteistyökokouksen kevät 2015: vko 21 to 21.5. klo 18 Inkoo Esitys Yhteistyökokous vahvistaa aiemmin päätetyn kevään 2015 kokousaikataulun. Päätös Kokous päätti vahvistaa seuraavan yhteistyökokouksen ajankohdan torstain 21.5.2015 klo 18 ja kokouspaikkana Inkoo. ---------------------------------

PÖYTÄKIRJA 1/2015 15 6. TIEDOTUSLUONTOISET ASIAT KKOHRY 26.02.2015 Yhteistyökokoukselle tiedotetaan seuraavat asiat: 1. Uudenmaan ELY-keskuksen aluetapaaminen ti 3.3.2015, klo 12.30-16.00 Mustion linnassa pidettävässä tapaamisessa ELY kertoo ajankohtaisista teemoista ja niihin sisältyvistä mahdollisuuksista kehittää yhteistyötä. Alustukset toimivat keskustelun avauksina ja tavoitteen on vuoropuhelu. 2. Ryhdynkö Yrittäjäksi? -tilaisuudet 2015 Novago Yrityskehitys Oy järjestää Yrityshautomon tiloissa yhteistyössä TE-toimiston, Luksian ja Lohjan Yrittäjien kanssa tilaisuuksia kuukausittain yrittäjiksi aikoville. Tilaisuuksissa yrittäjä kertoo kokemuksistaan ja paikalla on myös Novago Yrityskehitys Oy:n yritysneuvoja, TEpalveluiden edustaja sekä ammattikoulun edustaja. Tilaisuuksissa on ollut yhteensä reilut 50 osallistujaa. - to 22.1. Lohja - to 26.2. Lohja - ti 17.3. Tammisaari, ruotsinkielinen - to 26.3. Lohja - ti 21.4. Tammisaari, suomenkielinen - to 23.4. Lohja - ke 20.5. Lohja 3. Uudenmaan Uintihaaste 2015 Länsi-Uusimaa haastaa muut Uudenmaan kunnat uimaan luonnon vesissä jälleen Uusimaa -viikolla, 19/2015 eli 4.-10.5.2015. Uintihaasteesta lisää huhtikuussa 2015. 4. Protopaja - keksintötilaisuus Novago järjesti keksijöille ja yrityksille tilaisuuden kuulla ja kysellä keksimisestä sekä tutustua Protopajaan to 29.1.2015. Tilaisuuden aiheina olivat mm. suojausmuodot ja niiden käyttö ja keksintöjen kaupallistaminen. Tilaisuudessa oli mahdollisuus varata henkilökohtainen aika Keksintöklinikalta. Tilaisuuden asiantuntijat olivat mm. Berggren Group:ista, jonka palvelut kattavat kaikki IPR:n elinkaaren vaiheet: tutkimus, suojaus, hallinta, lakiasiat, valvonta ja IPR Business. Lue lisää: http://novago.fi/yleinen/5253/ 5. Neljännen vaihemaakuntakaavan tavoitteena kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Uusimaa > http://goo.gl/x6enre Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Maankäytön valinnoilla edistetään myös Uusimaa-ohjelman tavoitteita. Neljäs vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja

PÖYTÄKIRJA 1/2015 16 strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: - elinkeinot ja innovaatiotoiminta - logistiikka - tuulivoima - viherrakenne - kulttuuriympäristöt Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne laaditaan parhaillaan erillistä kaavaa. Valmistelu vie aikaa kolmisen vuotta. Luonnos Uudenmaan neljännestä vaihemaakuntakaavasta on nähtävillä 20.1 20.2.2015. Asiantuntijat esittelevät luonnosta ja vastaavat kysymyksiin yleisötilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa. Tammi-helmikuu on paras aika tutustua uuden kaavan tuomiin muutoksiin ja antaa palautetta. Kuun vaihteessa järjestetään neljä kaikille avointa yleisötilaisuutta, joissa asiantuntijat esittelevät kaavaluonnosta, vastaavat kysymyksiin ja neuvovat palautteen antamisessa. Palautetta kaavasta voi jättää myös kirjallisesti paikan päällä. Yksi kaikille avoin Länsi-Uudenmaan yleisötilaisuus järjestetään Lohjalla 3.2. klo 18 20 Lohjan pääkirjasto, Järnefeltsalissa. Tutustu kaavaluonnokseen: www.uudenmaanliitto.fi/kaavaluonnos 6. SOTE-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa HYVÄ aluetilaisuudet 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön strateginen HYVÄ-ohjelma hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi päättyy maaliskuun lopussa. TEM järjestää yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, seudullisten kehittämisyhteisöjen Sekes ry:n ja ELY-keskusten kanssa alueelliset HYVÄtilaisuudet Oulussa, Joensuussa, Tampereella, Helsingissä ja Mikkelissä. Tilaisuuksien tarkoituksena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön perustuvaa SOTE-palvelujen kehittämistä alueilla, hahmottaa toimialan kehitysnäkymiä; rohkaista toimijoita uusien toimintamallien käyttöönottoon hankinnoissa ja asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä sekä lisätä viranomaisten ja palvelutuottajien keskinäistä yhteistyötä. Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat yrittäjä- ja toimialajärjestöjen alueelliset toimijat, Seudulliset elinkeinoyhtiöt, Uusyrityskeskukset, Pro Agria, ELY-keskukset, TE-toimistot, aluehallintovirastot, kunnat, maakuntaliitot; toimialan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. Seminaarit ovat maksuttomia. HYVÄ-aluekierros Länsi-Uudenmaan osalta järjestetään seuraavasti: Tiistai 10.2.2015 Helsinki (Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.2.2015) Ohjelma ja ilmoittautuminen www.tem.fi/aluetilaisuudet 7. ÄVKK Vuosikalenterit yritys- ja yhteistyökumppaneille Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit seutukaupunkipilottihankkeen puitteissa tarjottiin yritys- ja yhteistyökumppaneille vuoden 2015 vuosikalenteri, joka toimii osana hankkeen markkinointia ja viestintää, koska

PÖYTÄKIRJA 1/2015 17 vuonna 2015 on tavoitteena saada lisää yrityksiä hankkeen toimintaan sekä hankkeen teemoihin liittyvään innovatiiviseen kehittämiseen. Tänä vuonna on tavoitteena käynnistää pilotteja ja kokeiluja TEKES- rahoituksella tai muulla yrityskohtaisella rahoituksella TEM:n asettamien suositusten mukaisesti. Länsi-Uudenmaan alueen toimijoille lähetettiin n. 100 kalenteria. 8. Yhteenveto alkaneista yrityksistä vuodelta 2014 Kokouksessa jaetaan vuoden 2014 tilastot alkaneiden ja lopettaneiden yritysten osalta. Haasteena on tavoittaa potentiaaliset asiakkaat ja aloitusvaiheen neuvonnan roolia yrityksen menestyksessä korostettava enemmän. 9. Kestävän Liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla-hanke Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla rakentuu eri toimialojen ympärille. Valmistunut raportti kokoaa hankkeen tutkimusosion tulokset, jotka koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten haastatteluista, klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä kestävyyteen liittyvistä trendeistä. Tehtyjen yrityshaastattelujen perusteella yli puolet Länsi-Uudenmaan yrityksistä toteuttaa kestävää liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta reilu viidennes pitää kestävää kehitystä kustannustekijänä. Kestävä kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä erityisesti asiakkaiden sekä oman henkilökunnan kautta. Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen muodostavat mm. vesiliiketoiminta, jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Kestävä liiketoiminta tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia laajalle toimijajoukolle, sillä klusterin tuki- ja lähialoihin kuuluvat mm. hyvinvointiliiketoiminta, kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle liiketoiminnalle ovat mm. alueen kunnat ja kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja aluekehittäjät. Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon syvähaastattelujen tuloksista. Luettavissa sähköisenä: http://goo.gl/krbm5o sekä pdf-muodossa. Painettua raporttia toimitetaan kuntiin, kirjastoihin ja yhteistyötahoille laajalla jakelulla. 10. Länsi-Uudenmaan matkailubrändi on valmistunut Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy, Novago, alueen yritykset, kunnat ja muut sidosryhmät ovat yhteistyössä rakentaneet syksyn 2014 aikana alueelle yhteisen matkailubrändin, joka rakentuu kolmen teeman ympärille. - Vesi: sis. saariston, järvet ja vesireitit - Kulttuuriperintö: sis. erityisesti ruukit ja kartanot - Hyvinvointi: sis. liikuntakeskukset, kylpylät, rauhan, luonnon, ym. elementit

PÖYTÄKIRJA 1/2015 18 Matkailubrändin idea on, että kaikki alueen toimijat hyödyntävä ja edistävät sitä omissa toimissaan. Se määrittelee alueen matkailukärjet ja selkeyttää tuotteistamista ja markkinointia. Kun kaikki toimijat lähtevät Länsi-Uudenmaan alueella tekemään samoja asioita pitkäjänteisesti, on lopputuloksena vahvempi ja tunnetumpi matkailualue. Liite: tiedote-länsi-uudenmaan matkailubrändi on valmistunut 11. Yhdessä enemmän-suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015 2025 Vuoden 2014 aikana matkailun kärkihankkeessa haettiin uusia keinoja kiihdyttää kasvua ja varmistaa kilpailukykyinen toimintaympäristö. Hankkeeseen osallistui yli 700 matkailuelinkeinojen ja alueiden edustajaa. Kasvun edellytykseksi kiteytyi eri toimijoiden kyky yhdessä paketoida ja tarjota laadukkaita elämyksiä innostavia kokonaisuuksia, jotka ylittävät asiakkaan odotukset. Tärkeänä nähtiin myös se, että markkinointi ja myynti tekevät kiinnostavan suomalaisen tarjonnan löytämisen ja ostamisen helpoksi. Matkailun kärkihankkeen tuloksena syntyi Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta vuosille 2015 2025. Lue lisää: http://www.tem.fi/matkailuntiekartta 12. Seutuyhteistyön aikataulut 2015 Vuositaulukko täydentyy ohjelman edetessä ja on nähtävissä osoitteessa www.länsi.fi/kasvukraft sekä Extranetistä. Lisäksi siihen kootaan yhteen kuntien hallitusten, valtuustojen, sekä lautakuntien kokousajat mahdollistamaan seudullisten yhteisten tilaisuuksien ajankohtien suunnittelua. Kaikki kokouksessa mainitut liitteet löytyvät www.lansi.fi/kasvukraft/extranet- sivustolta. Esitys Yhteistyökokous merkitsee asiat tiedoksi. Päätös Yhteistyökokous merkitsi asiat tiedoksi. --------------------------------

PÖYTÄKIRJA 1/2015 19 7 KOKOUKSESSA MAHDOLLISESTI ESILLE TULEVAT ASIAT KKOHRY 26.02.2015 MERIKAAPELIYHTEYDEN HAARAN VETÄMINEN LÄNSI- UUDELLEMAALLE Merja Laaksonen esitteli myös dataliikenneyhteyden parantamiseen liittyvää merikaapelin haaran rahoitushanketta, johon yritetään löytää rahoittajia. Novagon toimitusjohtaja Carl-Johan Sandströmiltä on tullut kunnille vetoomus siitä, että kuntajohtajat miettisivät miten voisivat osallistua tähän. 10.3.2015 Novago ja valtion omistama Cinia Group Oy, joka vastaa kaapelin rakentamisesta, järjestävät infotilaisuuden kunnille, yrityksille ja rahoitukseen osallistumisesta kiinnostuneille. Haaroituksen tekeminen vaatii lisäinvestointeja noin 10 miljoonaa euroa. Cinia Group on valmis investoimaan haaroitukseen, jos alueen yritykset ja organisaatiot investoivat osan mahdollistaakseen haaroituksen toteuttamisen (noin 3 miljoonaa euroa). Merja Laaksonen ehdotti, että merikaapeli-aiheesta keskustellaan. Käydyssä keskustelussa nousi esiin: Hankoon on 5-6 vuotta sitten vedetty nopea yhteys Ruotsista ja että kaapeleita on useampia ja hankkeille on usein ollut hyvä kannattavuus. Uuden haaroituksen tekeminen kuitenkin vaatii päätöstä nyt jo keväällä. Tämä on sellainen hanke, jossa kuntien osuus on pieni ja elinkeinoelämän suurempi, mm. hyödyssä mitattuna. Mielenkiintoinen yhteys löytyy, jos Inkoon LNGterminaali toteutuu, sillä terminaali tarvitsee lämpöä kun taas serverihalli (esim. voimalaitoksessa) tarvitsee jäähdytystä. Inkoo, Lohja ja Raasepori yhtyivät siihen, että haarakaapelin potentiaali on suuri. Kaikki kunnat osallistuvat 10.3 tilaisuuteen. Todettiin, että tavoitteena nyt on kartoittaa mielenkiinto ja säilyttää mahdollisuus toteuttaa haarautuminen. Esitys Yhteistyökokous merkitsee esille tulleen asian tiedoksi. Päätös Todetaan, että rahoituksen löytäminen kuntamaailmasta on vaikeaa mutta osallistuminen tärkeää. --------------------------------