Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM2019-00081 KVY Konttinen Raija(STM) 05.03.2019 JULKINEN Viite Asia TSTK-neuvosto 15.3.2019, Bryssel Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 15.3.2019 Brysselissä Tiivistelmä Kokouksessa Suomea edustaa työministeri Jari Lindström. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan osalta neuvostossa pyritään osittaiseen yleisnäkemykseen Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) koskevasta asetuksesta. Suomi on suhtautunut komission asetusehdotukseen alusta alkaen varauksellisesti. Puheenjohtajan ehdotus ei ratkaise komission alkuperäisen asetusluonnoksen ongelmia liittyen mm. EGR:n soveltamisalan laajentamiseen. Suomen näkemyksen mukaan puheenjohtajankin esitys muuttaa alun perin kriisirahastoksi perustetun Euroopan globalisaatiorahaston roolia hyvin merkittävässä määrin. Suomi ei tue puheenjohtajan ehdotusta, mutta ei kuitenkaan äänestä neuvoston kokouksessa ehdotusta vastaan, koska puheenjohtajan ehdotuksella on selvä enemmistön tuki. Neuvostossa käydään periaatekeskustelu Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta vuoden 2020 jälkeen. Suomi pitää tärkeänä käytävää keskustelua sekä Euroopan sosiaalipilarin periaatteiden täytäntöönpanoa EU-tasolla ja jäsenmaissa. Suomi pitää tärkeänä vastaamista ajankohtaisiin sosiaalisiin haasteisiin, kuten työn murros ja uuden teknologian käyttö huolehtimalla myös kansalaisten hyvinvoinnista. Hyvät työolosuhteet, työsuojelu sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä näkökohtia. Taloudellisen kasvun sekä työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen tulee tukea toisiaan. Neuvostossa käydään periaatekeskustelu myös eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2019. Ohjausjakson työllisyys- ja sosiaalipolitiikan painopisteistä käsitellään poliittista ohjausta vuodelle 2019, neuvoston ja komission yhteistä työllisyysraporttia, päätelmiä vuotuisesta kasvuselvityksestä sekä vuotuisia maaraportteja. Nämä on tarkoitus hyväksyä kokouksessa. Suomi voi hyväksyä työllisyysraportin sekä neuvoston päätelmät vuoden 2019 vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista. Suomi ottaa tiedoksi helmikuun lopussa julkaistut maaraportit, jotka komissio esittelee kokouksessa. Periaatekeskustelussa Suomi korostaa sosiaalisen suojelun ja työllisyyden tiivistä yhteyttä esimerkiksi osatyökykyisten työllisyyden edistämisessä. Matalan kynnyksen palvelut ovat tarpeen erityisesti vaikeammin työllistettävien ryhmien osalta. Neuvoston lounaalla keskustellaan aikuisten osaamisen päivittämisestä.
Asialista: Perjantai 15.maaliskuuta 2019 ( klo 10:00 ) 2(18) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Asetus Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) s.5 Osittainen yleisnäkemys
3(18) Muut kuin lainsäädäntöasiat Euroopan sosiaalinen ulottuvuus vuoden 2020 jälkeen s.8 Periaatekeskustelu Eurooppalainen ohjausjakso 2019 s.12 Periaatekeskustelu a) Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan painopisteet: poliittinen ohjaus vuonna 2019 i) Yhteinen työllisyysraportti ii) Päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2019 Antaminen b) Maaraportit 2019 Komissio esittelee Muut asiat a) Sosiaalialan kolmikantahuippukokous Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia b) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysdirektiivi ii) iii) iv) Direktiivi työ- ja yksityiselämän tasapainosta Karsinogeenejä ja mutageenejä koskevan direktiivin tarkistaminen (kolmas erä) Direktiivi avoimista ja ennakoitavista työoloista v) Asetus Euroopan työviranomaisen perustamisesta vi) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisasetusten (883/04 ja 987/09) tarkistaminen Puheenjohtajavaltion tiedotusasia
4(18) c) Korkean tason konferenssi EU:n puitekehyksestä romanien osallisuutta edistäville kansallisille strategioille (Bukarest, 4. ja 5. maaliskuuta 2019) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia d) Sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä (EESSI) Komission tilannekatsaus e) Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean työohjelmat 2019 Komiteoiden puheenjohtajien tiedotusasiat
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2019-00158 AKO Kojonsaari Tapani(TEM) 28.02.2019 5(18) Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (2021-2027) Kokous U/E/UTP-tunnus U78/2018 vp Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 15.3.2019 Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (2021-2027); osittainen yleisnäkemys EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien ennakkovaikuttamiskantojen lisäksi Suomen kannat komission rahoituskehysehdotukseen sekä ehdotukseen Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR) on määritelty asiakirjoissa E29/2018, U45/2018 sekä U78/2018. Suomen aikaisempien linjausten mukaisesti, Suomi suhtautuu varauksellisesti kehysten ulkopuolisiin erityisvälineisiin, kuten Euroopan globalisaatiorahastoon. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rahoituskehyksen ulkopuolisia välineitä on vain hyvin perustelluissa tapauksissa ja niiden tulee olla kooltaan rajattuja ja selkeästi ennakoimattomiin tilanteisiin määriteltyjä. Myös sisällöllisesti Suomi on suhtautunut komission asetusehdotukseen alusta alkaen varauksellisesti. Puheenjohtajan kompromissiehdotus ei ratkaise komission alkuperäisen asetusluonnokseen liittyviä ongelmia EGR:n soveltamisalan laajentamisesta. Suomen näkemyksen mukaan soveltamisalan laajentaminen muuttaisi alun perin kriisirahastoksi perustetun Euroopan globalisaatiorahaston roolia merkittävästi. Suomi korostaa rakennerahastojen (mm. Euroopan sosiaalirahasto+, ESR+) roolia proaktiivisena rakennemuutoksen hallintavälineenä. Suomi ei kuitenkaan vastusta neuvoston kokouksessa puheenjohtajan ehdotusta, sillä estävää määrävähemmistöä ei ole saavutettavissa. Puheenjohtajan ehdotuksella on selvä enemmistön tuki. Globalisaatiorahastoehdotuksen rahoituksen mitoitukseen otetaan kantaa erikseen osana rahoituskehyskokonaisuutta.
6(18) Pääasiallinen sisältö Valtioneuvoston U-kirjelmässä (U78/2018 vp) yhteisen kumppanuussopimuksen rahastojen ja Euroopan globalisaatiorahaston sääntelystä sekä koheesiopolitiikan uudistamisesta ohjelmakaudella 2021-2027 annetuista komission ehdotuksista (koheesiopolitiikan asetuspaketti) todettiin, että valtioneuvosto suhtautuu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) sääntelyyn esitettyihin muutoksiin varauksella ja edellyttää muutosten vaikutusten syvällisempää ja täsmällisempää arviointia. Tällä viitattiin mm. hakuprosessiin esitettyihin muutoksiin, toimintakriteereiden muutokseen liittyen irtisanottujen lukumäärän laskemiseen 500:sta 250:en sekä hakemuksen perusteluihin liittyvään tausta-analyysiin luopumiseen. Kirjelmässä todettiin myös, että komission ehdotusten rahoituksen mitoituksiin otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Puheenjohtajamaan osittainen yleisnäkemys: Komission ehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaaliasioiden työryhmässä useita kertoja syksyn 2018 aikana ja alkuvuonna 2019. Enemmistö jäsenmaista pitää puheenjohtajamaan Romanian ehdotusta hyväksyttävänä, ja sitä vastustivat ainoastaan Ruotsi ja Alankomaat. Myös Tanska sekä joiltain osin Saksa suhtautuvat ehdotukseen varauksellisesti. Suomi pidättäytyi puoltamasta ehdotusta ja korosti suhtautuneensa ehdotukseen alusta saakka varauksellisesti. Puheenjohtajan 22.2.2019 esittämässä osittaisessa yleisnäkemyksessä on muutoksia aiempaan mm. seuraavilta osin: - kytketty EGR:n toimintajakso MFF:n toimintajaksoon (2021-2027) - selvennetty jäsenmaan suorien budjettileikkausten aiheuttamien irtisanomistapausten tukikelpoisuusehtoja - kirkastettu pienten työmarkkina-alueiden ja poikkeuksellisten olosuhteiden määritelmiä - selkeytetty rahaston soveltamisalan perusteita EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Oikeusperustan muodostaa Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUTsopimus) ja erityisesti sen 175 artiklan kolmas kohta. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) EU-29 Työllisyysjaosto 15.11.2018 ja 28.2.2019 EU-ministerivaliokunta 8.3.2019
Suuri valiokunta 8.3.2019 7(18) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Koska asetusehdotus kuuluu monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvään ehdotuspakettiin, kaikki säännökset, joilla on talousarviovaikutuksia tai jotka ovat luonteeltaan horisontaalisia, on päätetty käsitellä myöhemmin kunnes monivuotisen rahoituskehyksen käsittelyssä on edistytty. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Coreper I tarkasteli puheenjohtajan EGR-asetuksen kompromissiehdotusta 27.2.2019 ja hyväksyi sen lähettämisen TSTK-neuvostoon osittaista yleisnäkemystä varten, vaikka kaikki jäsenmaat eivät yleisnäkemystä hyväksyneetkään (Ruotsi, Alankomaat) tai suhtautuivat siihen kriittisesti (Tanska, osittain Saksa), mutta eivät kuitenkaan vastustaneet esitystä. Suomi pidättäytyi äänestämästä. Komissio jätti puheenjohtajan ehdotukseen varauman. Asian käsittely liittyy käynnissä oleviin MFF-neuvotteluihin ja niiden lopputulokseen. 9701/18 + COR 1 REV + ADD 1 + ADD 1 COR 1 REV 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Tapani Kojonsaari TEM, tapani.kojonsaari@tem.fi, P. +358 50 456 2547 Liitteet Viite
8(18) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2019-00146 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 01.03.2019 Asia TSTK-neuvosto 15.3.2019; Periaatekeskustelu Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 15.03.2019-15.03.2019 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ministeri käyvät 15.3. järjestettävässä TSTK-neuvostossa periaatekeskustelun Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen. Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulee myös 2020-luvulla perustua osallistavaan, kestävään kasvuun ja sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuteen. Taloudellisen kasvun sekä työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen tulee tukea toisiaan. EU:n perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää talouskasvua, kilpailukykyä ja korkeaa työllisyysastetta. Talouskasvun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat hyvin toimivat ja oikeudenmukaiset sisämarkkinat sekä työkykyiset ja osaavat kansalaiset. Panostukset hyvinvoinnin edistämiseen, osaamiseen ja osallisuuteen edistävät ihmisten pääsyä työmarkkinoille ja siellä pysymistä. Tämä on oleellista pyrittäessä vastaamaan osaavan työvoiman saatavuuden haasteeseen. Osaavan työvoiman puute on merkittävä pullonkaula talouskasvulle ja myös EU-tasolla on eri sektoreilla ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla tähän haasteeseen vastataan. Kansalaisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja työhyvinvoinnin sekä työkyvyn edistämisen tulee Suomen näkemyksen mukaan olla 2020-luvun keskeinen EU-tavoite sosiaalisen ulottuvuuden osalta. On huomioitava työelämän kiihtyvä murros, joka luo mahdollisuuksia ja haasteita työpaikkatasolla. Työntekijöiden tulee kyetä vastaamaan työn asettamien osaamisvaatimusten nopeisiin muutoksiin. Erityisesti digitaidot ovat yhä välttämättömämpiä sekä työelämässä että julkisia ja yksityistä palveluita käytettäessä. Myös tuotannon suuntaaminen ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin aiheuttaa tarpeen ottaa käyttöön uusia työtapoja ja teknologisia ratkaisuja. Osaamista tarvitaan uuden teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa.
9(18) Suomi katsoo, että EU:n tulee pystyä paremmin yhdistämään talous- ja hyvinvointipolitiikat ja huomioida niiden toisiaan tukeva luonne. Tämä hyvinvointitalousnäkökulman vahvistaminen tukee myös toimivia sisämarkkinoita. EU-tason toimien työllisyys-, sosiaali-, sukupuoli- ja hyvinvointivaikutuksia tulisi systemaattisesti arvioida ennen päätöksentekoa. Hyvät työolosuhteet, työsuojelu sekä sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä ovat keskeisiä yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuuden ja työntekijöiden mahdollisuuksien ja jaksamisen kannalta ja näihin tulee kiinnittää huomiota EU-yhteistyössä. Sukupuolten tasa-arvo työelämässä ja naisten työllisyysasteen nostaminen edistämällä muun muassa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista on merkittävä taloudellinen voimavara. Sosiaalista hyvinvointia ja tuottavuutta edistää myös kaiken ikäisten työkykyisten ihmisten osallistuminen työelämään. Erityisesti heikossa työmarkkinaasemassa asemassa olevien, kuten vammaisten, romanien, osatyökykyisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimia. Suomi korostaa, että sisämarkkinat on Euroopan merkittävin talouskasvun lähde. Sisämarkkinoita syvennettäessä tulee huolehtia niiden oikeudenmukaisuudesta ja yritysten tasapuolisista kilpailuolosuhteista. Työntekijöiden liikkuvuutta ja yhtäläistä kohtelua tukevat toimet ovat keskeinen osa EU:n sisämarkkinoita. Työtekijöiden liikkuvuuden esteiden purkaminen on välttämätöntä, jotta työvoima voi siirtyä sinne, missä sille on kysyntää. Uusi Euroopan työviranomainen luo hyvät mahdollisuudet parantaa EU-maiden välistä yhteistyötä liikkuvuuden edistämiseksi ja väärinkäytöksiin puuttumiseksi. Suomi tukee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja peräänkuuluttaa pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa EU-tasolla ja jäsenmaissa. Suurin osa välineistä pilarin toimeenpanemiseksi on paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten käsissä. EU voi omalta osaltaan olla tukemassa jäsenmaiden toimia. Suomi pitää hyvänä, että pilarin toimeenpanossa otetaan huomioon jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja keinot tavoitteisiin pyrkimisessä. Suomi pitää tärkeänä, että sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettuihin tavoitteisiin pyrittäessä hyödynnetään myös EU-tason välineitä. EU-tason lainsäädäntöä voidaan päivittää ja täydentää tarpeen mukaan ja toimivallan rajoissa. EU-rahoitusohjelmat ovat myös yksi keino tavoitteiden edistämisessä. Työn murroksen myötä myös EU- ja kansallisen tason työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä tulee tarkastella ja tarvittaessa uudistaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. EU-yhteistyössä tulee kunnioittaa kansallisia järjestelmiä, sosiaalisia malleja sekä työmarkkinaosapuolten roolia. Suomi pitää eurooppalaista talouspolitiikan ohjausjaksoa keskeisenä välineenä sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon seurannassa. Suomi on aiemmissa pilaria koskevissa kannanotoissaan katsonut, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa tulisi jatkossa paremmin huomioida työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvopoliittiset näkökohdat. Suomi pitää hyvänä, että tässä tavoitteessa on edistytty. Käyttöön otettu sosiaalinen tulostaulu osaltaan vahvistaa eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalista ulottuvuutta.
Pääasiallinen sisältö 10(18) Euroopan sosiaalipilarin tehokas toimeenpano tukee osaltaan myös osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa EU:ssa. Suomi pitää tärkeänä sosiaalipilarin toimeenpanoa erityisesti ihmisarvoisen työn turvaamista ja köyhyyden poistamisen koskevien YK:n tavoitteiden toteuttamiseksi EU-politiikoissa ja EU-maissa. Puheenjohtaja pyytää ministereitä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat keskeiset seikat, joiden tulisi määrittää sosiaalista ulottuvuutta tulevaisuudessa? 2. Ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin lähentymistavoitteet, mitkä ovat keskeiset painopistealueet EU:lle ja jäsenmaille eurooppalaisen sosiaalisen mallin säilyttämiseksi ja edistämiseksi vuoden 2020 jälkeen? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Työllisyysjaoston kirjallinen menettely 1.-4.3.2019 Sosiaalijaosto 5.3.2019 EU-ministerivaliokunta 8.3.2019 Suuri valiokunta 8.3.2019 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 6622/2019 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ville Korhonen/VNEUS 0295 160 186 Liisa Heinonen/TEM 0295 064 131
Tiina-Kaisa Haanpää/STM 0295 163 268 11(18) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2019-00154 TTM Maunu Tallamaria(TEM) 27.02.2019 12(18) Asia TSTK-neuvosto 15.3.2019: Eurooppalainen ohjausjakso 2019 Kokous 15.03.2019 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta TSTK-neuvosto 15.3.2019: Eurooppalainen ohjausjakso 2019 - Näkemysten vaihto a) Toimintaprioriteetit työllisyyden ja sosiaalipolitiikan aloilla: poliittinen ohjaus vuonna 2019 i) Yhteinen työllisyysraportti ii) Neuvoston päätelmät vuoden 2019 vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista - hyväksyntä b) Vuoden 2019 maaraportit - komission esitys a) Yhteinen työllisyysraportti (JER), Neuvoston päätelmät vuoden 2019 vuotuisesta kasvuselvityksestä (AGS) ja yhteisestä työllisyysraportista Suomi voi hyväksyä yhteisen työllisyysraportin sekä neuvoston päätelmät vuoden 2019 vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista. b) Vuoden 2019 maaraportit Suomi ottaa tiedoksi komission esityksen maaraporteista. Puheenjohtajan kysymykset ovat seuraavat. 1. Mitä toimia voitaisiin tehdä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä, jotta työllisyys- ja sosiaalisen suojelun politiikkojen yhteyttä voitaisiin vahvistaa?
Pääasiallinen sisältö 13(18) Sosiaalinen suojelu ja työllistyminen on jo linkitetty toisiinsa monin ehdoin. Osatyökykyisten työllistämisessä tarvitaan myös työmarkkinoiden toimivuuden uudelleen tarkastelua. Kaikki eivät ole kykeneviä työskentelemään avoimilla ja kilpailuilla työmarkkinoilla. Eduskuntaryhmät hyväksyivät 5.2.2019 yksimielisesti kannanoton Työkykyohjelman valmistelusta pitkäaikaiseksi, yli hallituskausien ulottuvaksi ohjelmaksi. Ohjelma perustuu lokakuussa 2018 valmistuneeseen selvitykseen, jossa tarkasteltiin osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla sekä heidän tarvitsemiaan palveluja ja etuuksia sekä niiden kehittämistarpeita. Työkykyohjelmalla on tarkoitus edistää sekä työttömien että työssä olevien työkykyä, ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistää heikossa työmarkkinaasemassa olevien osallistumista työelämään. Näihin tavoitteisiin pyritään muu muassa varmistamalla osatyökykyisten palvelutarpeen tunnistaminen, toimivat työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut sekä ihmislähtöiset palvelukokonaisuudet. Tavoitteena on valmistella Suomen malli työelämäosallisuuden lisäämiseksi. Tämä sisältää mm yhteiskunnallisten yritysten strategian sekä työllistävien julkisten hankintojen merkittävän lisäämisen. Lisäksi käynnistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnvälitys-ja rekrytointipalvelujen uudistus. Työkyvyn tukemisen näkökulma otetaan huomioon linjattaessa tulevaa sosiaaliturvan kokonaisuudistiusta. Pitkäjänteistä työtä on tehty liittyen hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään kärkihankkeeseen. Sosiaaliturvajärjestelmiä suunniteltaessa on pyrittävä pitämään huolta siitä, että työn vastaanottaminen kannattaa. 2. Mitä (uusia) instrumentteja tarvitaan Euroopan tasolla, jotta voitaisiin tukea kansallisia ja paikallisia toimia, joiden tavoitteena on laadukkaiden työpaikkojen luominen ja inklusiivinen kasvu? Työllistämispalveluiden vaikuttavuus on keskeinen kysymys, ja sen arviointi ja seuranta on tärkeää. Euroopan tasolla mailla on mahdollisuuksia vertaisoppimiseen ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. 3. Mitä uudistuksia tarvitaan työttömyyden vähentämiseksi eurooppalaisen talouspolitiikan ohjausjakson kokemusten perusteella? Vaikeasti työllistettävien ryhmien, kuten nuorten, ikääntyneiden ym. kohdalla palveluiden yhteensovittaminen kansallisella tasolla on tärkeää. Tavoitteena tulee olla, että matalan kynnyksen palveluita voidaan antaa yhden luukun periaatteella. Hyvä esimerkki Suomesta ovat Ohjaamot, jotka tarjoavat palveluita nuorille yhden luukun periaatteella. Neuvoston ja komission yhteinen työllisyysraportti Yhteisessä työllisyysraportissa on kuvattu työmarkkinoiden ja sosiaalisen kehityksen tilaa Euroopan unionissa sekä nykyisiä haasteita. Avainviesteihin on koottu tärkeimmät havainnot ja johtopäätökset. Talouskasvu on levinnyt jo kaikkiin EU:n jäsenmaihin. Tämä on heijastunut sosiaalisen tilanteen ja työmarkkinatilanteen parantumisena. Sosiaalisten oikeuksien pilarin aihealueissa on edistytty talouden toipumisen ja viime aikoina tehtyjen uudistusten tuloksena. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Työntekijät jatkavat työuria pidempään kuin ennen. Eläkeuudistukset ovat myötävaikuttaneet tähän kehitykseen. Tulonjaon epätasa-arvo on hieman pienentynyt, joskin maakohtaiset erot ovat suuret.
Haasteita on kuitenkin monilla aloilla. Jäsenmaiden välillä on edelleen hyvin suuria eroja. Työvoiman vajaakäyttö on yleistä myös maissa, jossa työttömyysaste on pieni. Työmarkkinatilanteen paranemisesta huolimatta palkkojen kasvu on jäänyt heikoksi. Työttömyys kohdistuu erityisesti nuoriin, maahanmuuttajiin ja vajaatyökuntoisiin. Naisten työllisyysaste on alhaisempi kuin miesten, ja sukupuolten väliset palkkaerot ovat huomattavat huolimatta naisten korkeasta koulutustasosta. Osa-aikatyö ja katkonaiset työurat koskettavat naisia useammin kuin miehiä. Tämä heijastuu myös naisten pieninä eläkkeinä. Vaikka köyhyys ja syrjäytymisriskissä olevien osuus on pienentynyt ja saavuttanut vuoden 2008 tason, Eurooppa 2020 -strategian köyhyystavoitteesta on kuitenkin jääty kauas. Tulonjaon epätasa-arvon jatkuvuus on yhteydessä koulutukselliseen eriarvoisuuteen, sosiaalisen suojelun järjestelemien puutteelliseen kattavuuteen sekä työmarkkinoiden toimivuudessa oleviin ongelmiin. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on yhä etusijalla oleva asia. Koulutusjärjestelmiä on uudenaikaistettava, osaamistasoa nostettava ja koulutuksen keskeyttämistä ehkäistävä. Tehokas ja aktivoiva työmarkkinapolitiikka mahdollistaa sujuvan siirtymisen työstä toiseen globalisaation ja digitalisaation tuomiin haasteisiin vastattaessa. Tehokkaat sosiaalisen suojelun järjestelmät sopeutuvat uusien työn muotojen asettamiin vaatimuksiin ja edesauttavat joustavien työmarkkinoiden toimintaa. Yrittäjyyttä edistetään. Sosiaalisten tulonsiirtojen mitattu vaikutus köyhyysriskiin heikkeni yhä vuonna 2016, kun eläkemenoja ei otettu huomioon. Jäsenmaiden tulisikin parantaa vero- ja etuusjärjestelmien toimivuutta köyhyyden vähentämisessä ja tulojaon eriarvoisuuden pienentämisessä ja lisäksi turvata pääsy laadukkaaseen terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Eläkkeiden riittävyyden turvaaminen tulevaisuudessa on yhä tärkeä prioriteetti. Lisäeläkejärjestelmien ja muiden eläkesäästämisen muotojen vahvistaminen voisi myötävaikuttaa eläkkeiden riittävyyden turvaamiseen. Varhaisia eläkkeelle siirtymisen väyliä tulisi tukkia. Terveyden edistämistoimenpiteet ja sairauksien ehkäisy ovat tärkeä osa terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon kehittämistä. Laadukkaat ja tehokkaat pitkäaikaishoidon palvelut edistävät sosiaalista osallisuutta ja vähentävät hoivavastuista johtuvia työllistymisesteitä. Hyvin toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on avainasemassa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, sosiaalisten oikeuksien toteutumisen ja osallistavan kasvun saavuttamisen kannalta samalla kun talouden toimintaedellytykset turvataan. Työmarkkinajärjestöjen osallistuminen uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen on myös tärkeää sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyen. Sosiaalisten indikaattorien tulostaulu on nyt uudessa muodossaan ensimmäistä kertaa käytössä tässä työllisyyden yhteisraportissa. Tulostaulu raportoi sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan kolmeen osaan jaotellun 14 pääindikaattorin toteutumista jäsenmaittain. Suomi on parhaiden maiden joukossa mitä tulee tuloeroihin, köyhyyden vähentämiseen ja digitaalisiin taitoihin. Suomen tulos on keskikertainen työllisyyttä ja aktiivisia työmarkkinatoimia koskevissa indikaattoreissa samoin kuin koulutuksen keskeyttämisessä, päivähoidossa ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen osalta. Sukupuolten väliset työllisyyserot ovat kasvussa. Neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 14(18)
15(18) Vuotuinen kasvuselvitys asettaa EU:n ja jäsenmaiden kasvua ja työllisyyttä koskevat politiikkatavoitteet vuodelle 2019. Talouskasvu ja työllisyyden kasvu jatkuvat voimakkaina, mutta kasvu ei hyödytä kaikkia ihmisiä ja kaikkia jäsenmaita yhtä paljon. Vaikka työttömyys on laskenut ja työllisyys kasvanut, eräissä jäsenmaissa työttömyys ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä ovat edelleen korkeita. Työtunnit kasvavat hitaammin kuin työllisten määrä. Myös köyhyys on vähentynyt, vaikka eroja jäsenmaiden kehityksessä on edelleen. Väestön taitotason nostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Matalan taitotason työntekijöillä on suurempi todennäköisyys menettää työnsä. Taitojen vastaavuutta työelämän vaatimuksiin tulee korostaa. Työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien, matalasti koulutettujen, nuorten sekä osatyökykyisten, integraatiota työmarkkinoille tulee vahvistaa. Väestön ikääntymiseen tulee vastata mahdollistamalla ikääntyneiden työurien pidentäminen. Sosiaalista suojelua tulee kehittää vastaamaan uusien työn muotojen syntyyn sekä siirtymien lisääntymiseen. Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on keskeistä. Kun Eurooppa 2020 strategian voimassaolo on päättymässä, on tarpeen pohtia uutta kattavaa strategiaa. Strategian tulisi keskittyä sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan sekä muille oleellisille politiikka-alueille. Sen tulisi olla yhteensopiva sosiaalisten oikeuksien pilarin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Neuvosto kehottaa jäsenmaita ottamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan huomioon vuotuisen kasvuselvityksen ja yhteisen työllisyysraportin prioriteetit sekä implementoimaan sosiaalisten oikeuksien pilarin sekä unionin että jäsenmaiden tasolla. Neuvosto kehottaa jäsenmaita myös implementoimaan vuoden 2018 maakohtaiset suositukset, lisäämään panoksia Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi sekä käyttämään sosiaalisen tulostaulun, Employment Performance Monitorin ja Social Protection Performance Monitorin tietoja hyväkseen tavoitteiden tavoittelussa. Neuvosto kehottaa jäsenmaita myös muodostamaan yhteisen vision Eurooppa 2020 strategian seuraajasta, etenkin liittyen työllisyyteen ja sosiaaliasioihin. Neuvosto kehottaa komissiota varmistamaan, että työllisyys ja sosiaaliasiat huomioidaan jäsenmaiden politiikkojen arvioinnissa ja huomioimaan Eurooppa 2020 strategian tulokset pohtiessaan tulevia strategiakehikkoja. Neuvosto kehottaa työllisyys- ja sosiaalisen suojelun komiteoita arvioimaan Eurooppa 2020 strategian tuloksia, jatkamaan monenkeskistä arviointia koskien jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalista tilannetta ja työskentelemään yhdessä muiden komiteoiden kanssa, erityisesti EFC:n, EPC:n, koulutuskomitean, Working Party on Public Health at Senior Levelin ja Euroopan julkisten työnvälityspalveluiden verkoston kanssa. Myös työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Suomen vuoden 2019 maaraportti Suomen 2019 maaraportissa todetaan, että työllisyys- ja osallistumisasteet lähestyvät finanssikriisiä edeltävää tasoa, mutta korkea rakennetyöttömyys on edelleen ongelma. Työttömyyden vähennyttyä merkkejä työvoimapulasta alkaa olla näkyvissä. Digitalisaatio, automaatio ja tekoäly luovat sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia
16(18) työmarkkinoilla. Väestön ikääntyminen on nopeaa ja työvoiman määrä pienenee. Osallistumisasteet ovat matalammat kuin muissa Pohjoismaissa, erityisesti matalasti koulutettujen osalta. Nuorisotyöttömyys laskee, mutta on edelleen EU:n keskiarvoa korkeampi. Ulkomailla syntyneen väestön osuus on pienempi kuin monissa muissa maissa, mutta se on kasvanut erittäin nopeasti. Maaraportin mukaan TE-toimistot eivät ole kyenneet tarjoamaan riittävästi aktivointipalveluja työttömille, ts. aktiivimalli on voinut johtaa siihen, että ihmisiä siirtyy toimeentulotuelle. Tämä ei edistä työmarkkinoille kiinnittymistä vaan johtaa suurempaan etuusriippuvuuteen. Maaraportissa huomioidaan, että hallitus on suunnittelemassa uusia työnhaun intensiteettiin ja siitä raportoimiseen liittyviä sääntöjä. Pitkäaikaistyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemisen taustalla on usein syitä, jotka eivät liity työhön, esimerkiksi terveys- ja päihdeasiat. Tarvittaisiin enemmän moniammatillisia palveluita, jotta näihin ongelmiin voitaisiin vastata. Koulutusjärjestelmä toimii hyvin, mutta koulutustulokset ovat heikentyneet ja eri ryhmien väliset erot ovat kasvaneet. Koulutuksen keskeyttäminen on hieman yleistynyt. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lisääntynyt. Korkeakoulutukseen osallistuminen on yleistä, mutta eroja väestöryhmien välillä on edelleen. Sote-uudistus on eduskunnan käsittelyssä ja uudistuksen toimeenpanoon liittyy epävarmuustekijöitä. Syrjäytymisriski on Suomessa alhainen vaikka alueellisia ja ryhmäkohtaisia eroja on. Tulonjako on Suomessa EU:n tasaisimpia. Etuusjärjestelmäkokonaisuus johtaa edelleen työttömyysloukkuihin. Lasten kotihoito ja omaishoito heikentävät erityisesti naisten työmarkkinoille osallistumista. Väestön terveydentila on Suomessa yleisesti hyvä. Budjettileikkaukset ja koulutusjärjestelmän uudistukset voivat heikentää korkeakoulutuksen laatua. Aikuiskoulutusjärjestelmä toimii hyvin ja on edelleen kehittynyt. Digitaaliset taidot ovat hyvällä tasolla. Lisää investointeja tarvitaan taitoihin, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Taitotason parantaminen ja taitojen parempi kohtaanto ovat avainasemassa, kun pohditaan keinoja uuden liiketoiminnan luomiseen ja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen. Komission arvio vuoden 2018 työllisyyteen liittyvien maakohtaisten suositusten toteutumisesta on, että Suomi on osoittanut rajallista edistymistä ( limited progress ) työllisyyteen liittyvien maakohtaisten suositusten toteutumisessa. Työttömyys- ja inaktiviteettiloukkujen purkamiseksi on tehty työmarkkinauudistuksia, mutta lisää toimia tarvitaan korkean rakenteellisen työttömyyden takia. Sosiaaliturvan uudistusta suunnitellaan, mutta päätöksiä ei ole tehty. Vuoden 2019 budjetissa on toimia työllisyyden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi. Komissio mainitsee Ohjaamojen lisäämisen hyvänä esimerkkinä palveluista. Toisaalta sote- ja maakuntauudistus ei ole edennyt toivottavasti, ja ammatillisen koulutuksen reformissa vastuita jaettiin TEM:n ja OKM:n välillä tavalla, joka komission mukaan voi heikentää koulutuksen ja työvoimapalveluiden yhteyttä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
SEUT 148 artikla 17(18) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Työllisyysjaosto EU29 28.2.2019 Sosiaalijaosto EU25 5.3.2019 EU-ministerivaliokunnan kokous 8.3.2019 Eduskuntakäsittely Suuren valiokunnan kokous 8.3.2019 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6167/2019 6635/2019 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Tallamaria Maunu (TEM), 050 3188 521 Markus Seppelin (STM), 0295 163 217 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
18(18) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto STM, TEM EUE, OKM, OM, UM, VM, VNK, YM