EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 26.2.2010 2010/0810(NLE) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta nimittää Milan Martin Cvikl tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-0022/2010 2010/0810(NLE)) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Inés Ayala Sender PR\805797.doc PE431.024v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_NLE_art108 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS...3 LIITE 1: MILAN MARTIN CVIKLIN ANSIOLUETTELO...4 LIITE 2: MILAN MARTIN CVIKLIN VASTAUKSET HÄNELLE ESITETTYYN KYSELYLOMAKKEESEEN...7 PE431.024v02-00 2/17 PR\805797.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS ehdotuksesta nimittää Milan Martin Cvikl tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-0022/2010 2010/0810(NLE)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0022/2010), ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan xx maaliskuuta 2010 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0000/2010), A. toteaa, että Milan Martin Cvikl täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset / ei täytä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, 1. antaa myönteisen/kielteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää Milan Martin Cvikl tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (ja pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen); 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle, muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille. PR\805797.doc 3/17 PE431.024v02-00
LIITE 1: MILAN MARTIN CVIKLIN ANSIOLUETTELO MILAN MARTIN CVIKL KTM Ehdokas Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, Slovenian tasavalta Sähköpostiosoitteet: milan.cvikl@gov.si ja milan.cvikl@gmail.com Syntynyt Velenjessä, Sloveniassa 1959. Yliopistotutkinto 1983, maisterintutkinto 1990, Ljubljanan yliopiston taloustieteellinen tiedekunta. Slovenian keskuspankin palveluksessa 1983 1991. Analyytikko 1983 1986. Tehtävinä yksityiskohtaisten analyysien valmistelu raha-, finanssi- ja maksutasetiedoista. Osallistuminen tietokantojen ja analyyttisten pohjatietojen laadintaan. Vanhempi analyytikko 1986 1990. Riippumattomien analyysien laatiminen raha- ja finanssipolitiikasta, maksutaseen kehityksestä ja suuntauksista reaalitaloudessa sekä tietojen valmistelu talouden kehityksestä hallituksen ja parlamentin tärkeimmille elimille. Slovenian Pankin johtajan avustaja 1990 1991. Työtehtäviin kuului hanke, jossa valmisteltiin rahapolitiikan ja pankkitoiminnan riippumattomuutta koskevaa lainsäädäntöä ja käytännön toimenpiteitä itsenäisen rahapolitiikan ja riippumattoman Slovenian tasavallan keskuspankin luomiseksi itsenäisen ja suvereenin valtion vakiinnuttamisen yhteydessä. Ekonomisti syksystä 1991 vuoteen 1997, Maailmanpankki, Washington D.C. Yhdysvallat. Työskentely monissa Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouden maiden pankki- ja liiketoiminnan uudistushankkeissa sekä Makedonian talouden elvyttämishankkeen ja sodan jälkeisen Bosnia ja Hertsegovinan elvyttämishankkeen johtaminen. Toimiminen osana asiantuntiryhmää, joka sai Maailmanpankin Symbol of Excellence -tunnustuksen työstään monien maiden lainojen uudelleenjärjestelyissä. Ekonomisti 1997 2000, Maailmanpankki, Slovenia. Talousarviosta ja julkisesta taloudesta vastaava valtiosihteeri talousministeriössä vuodesta 1998 vuoden 2000 puoliväliin. Vastaaminen julkisen talouden uudistusten käyttöönotosta Sloveniassa Slovenian valmistellessa liittymistä Euroopan unioniin vuonna 2004. Työtehtäviin kuuluivat julkisen talouden uuden lainsäädännön ja metodologian valmistelu, hankkeita, joissa joko johtotehtävissä tai osallistujana, mukaan lukien julkista taloutta koskeva lainsäädäntö, julkiset hankinnat ja niiden tilintarkastus, talousarvion valmistelua ja täytäntöönpanoa koskeva laskentatoimi ja olennainen metodologinen materiaali. EU-neuvottelujen johtaminen liityttäessä talous- ja rahaliittoon ja valmistelut nykyaikaista keskushallinnon talousarviota varten, mikä mahdollisti siirtymisen kustannusperustaisesta talousarviosta ohjelmointitoimintaiseen talousarvioon, jossa PE431.024v02-00 4/17 PR\805797.doc
julkisia varoja käytetään kohdennetusti. Osana kyseistä työtä Slovenian osuuden johtaminen toimielinten yhteistyöhankkeessa yhdessä Ruotsin talousministeriön kanssa. Hankkeen tavoitteena oli parantaa budjetin valmistelun tehokkuutta. Jäsenenä ryhmissä, joissa neuvoteltiin prosessin muista julkiseen talouteen liittyvistä neuvotteluluvuista, erityisesti rahoitusvalvonnan alalla. Samanaikainen toiminta EU-varojen hyödyntämisen kansallisena hyväksyntäviranomaisena ja johtotoimet keskusrahoitus- ja sopimusyksikössä, joka hajautetun varainhoitojärjestelmän nojalla oli vastuussa EU:n liittymistä edeltävien varojen hyödyntämisestä. Slovenian suunniteltua ja vaivatonta liittymistä Euroopan unioniin auttoi huomattavasti EU:n liittymistä edeltävien rahastojen tehokas rahoitusjärjestelmä, jonka perustamisessa oli tiiviisti mukana julkisesta taloudesta vastaavana valtiosihteerinä ja kansallisena hyväksyntäviranomaisena. Mukana vuonna 2000 rahoituksen huippuyksikön (Center for Excellence in Finance) perustamisen valmistelutöissä. Syksystä 2000 kevääseen 2004 työtehtävissä Ljubljanassa Nova Ljubljanska banka d.d. -pankissa, joka on Slovenian tärkein pankki ja yksi alueen merkittävimmistä rahoituslaitoksista. Toimitusjohtaja 2001 2002. Vastuussa pankin ja Nova Ljubljanska banka (NLB) -finanssiryhmän varainhoitopolitiikan ja -toiminnan laadinnasta ja valvonnasta. NLB d.d. -pankin varainhoitokeskuksen johtaja ja hallintoneuvoston avustaja sekä pankin talousjohtaja 2002 2004. Suunnitteli pankin ja NLBfinanssiryhmän varainhoitopolitiikan ja -toiminnan ja valvoi sitä. Hallituksen Eurooppa-asioista vastaavana salkuttomana ministerinä koordinoi Eurooppa-asioita Slovenian liittyessä EU:hun vuonna 2004. Slovenian tasavallan kansalliskokouksen jäsen ja parlamentin julkisen talouden valvontavaliokunnan puheenjohtaja 2004 2008. Johti kyseisenä ajankohtana toimielinten yhteistyöhanketta Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen tilintarkastusviraston kanssa, mikä johti huomattaviin muutoksiin tilintarkastusraporttien valmistelussa ja käsittelyssä Slovenian tasavallan kansalliskokouksen ja tilintarkastustuomioistuimen välillä Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin tilintarkastuskomitean hyvän käytännön mukaisesti. Julkisen rahan asianmukaisen käytön tarkastamista korostettiin vahvasti. Julkisen talouden valvontavaliokunnan työtä varten hyväksyttiin työjärjestys ja korostettiin parlamentin valvontaroolia hallitukseen nähden tilintarkastustuomioistuimen tarkastusraporttien keskusteluprosessin kautta. Valvoi tällä tavoin suoraan julkisia varoja. Slovenian hallituksen pääsihteeri vuodesta 2008. Varmistaa hallituksen työjärjestyksen ja pääsihteeristön päätöslauselman mukaisesti, että hallituksen ja sen valiokuntien, asiantuntijaneuvostojen ja hallituksen muiden elinten istuntojen valmistelun ja toteutuksen teknisestä työstä huolehditaan. Kirjoittanut (tai kirjoittanut yhdessä) ammatillisen uransa aikana kaksi kirjaa laajentaakseen tietoa tehokkaasta varainhoidosta Sloveniassa: Zakon o javnih financah s komentarjem (Julkistalouslaki ja kommentteja), Milan Martin Cvikl ja Petra Zemljič, Bonex 2000, tarkistettu painos Bonex 2005, ja Proračunsko pravo Priprava, PR\805797.doc 5/17 PE431.024v02-00
izvrševanje in nadzor proračunov (Talousarviolainsäädäntö talousarvioiden valmistelu, täytäntöönpano ja valvonta), Milan Martin Cvikl ja Etelka Korpič-Horvat, GV Založba 2007. EU-asioiden asiantuntijana julkaissut myös kirjan EU:n lainsäädännöstä (Prenovljeno pravo Evropske unije, Milan Martin Cvikl, julkaisija Slovenian tasavallan virallinen lehti, 2008). Teokset ovat osa 41 julkaistusta nimikkeestä, joita on sloveeniksi ja muilla kielillä ja jotka on sisällytetty COBISSjärjestelmään (Co-operative Online Bibliographic System & Services). Ljubljana, marraskuussa 2009 PE431.024v02-00 6/17 PR\805797.doc
LIITE 2: MILAN MARTIN CVIKLIN VASTAUKSET HÄNELLE ESITETTYYN KYSELYLOMAKKEESEEN Ammattikokemus 1. Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa? Ammattikokemusta julkisen varainhoidon alalla olen saanut koko ajan ammattiurallani taloustieteilijänä ja julkisen varainhoidon asiantuntijana. Kuuluin vuosina 1983 1991 Slovenian Pankin Analyysi- ja tutkimusosaston ryhmään, joka analysoi entisen Jugoslavian liittovaltion makrotaloudellisia ongelmia, myös liittovaltion julkista varainhoitoa. Talousjärjestelmä perustui silloin ns. pehmeisiin budjettirajoitteisiin (soft-budget constraints), mikä johti hillittömään velkaantumiseen kotimaassa ja ulkomailla. Tilanteen korjaaminen on vaatinut perusteellista muutosta federaation ja tasavaltojen välisissä taloussuhteissa, talouselämässä ja finanssialalla sekä rajoittavan rahapolitiikan ja vastuullisen julkisen varainhoidon politiikan käyttöön ottamista. Olen ollut välittömästi toteuttamassa onnistunutta siirtymää uudenlaiseen talouteen ja myös Slovenian itsenäistymistä vuosina 1990 91 siten, että olin mukana, kun säädettiin keskuspankkia ja rahoitusalaa koskevaa uutta lainsäädäntöä, mikä oli olennaista itsenäisen Slovenian ensimmäisinä vuosina alulle pannun makrotalouden ja julkisen varainhoidon vakauttamisen kannalta. Maailmanpankin ekonomistina kaudella 1991 97 olin mukana valmistelemassa taloudellista tukea koskevia hankkeita ja luomassa edellytyksiä usean Keski- ja Kaakkois-Euroopan maan järjestelmien taloudelliseen elpymiseen. Työni sisälsi puitteiden luomista julkiselle varainhoidolle lainojen saamiseksi talouden elpymistä varten sekä rakenteiden sopeuttamista osana taloudellista siirtymävaihetta. Sloveniaan paluuni jälkeen 1998 2000 olin julkisista varoista vastaavana valtiosihteerinä valtionvarainministeriössä kehittämässä julkisten varojen hoidon moderneja metodologisia ja lainsäädännöllisiä puitteita. Työhöni sisältyi ajanmukaisen budjettisyklin toteuttaminen: a) ajanmukainen tuloshakuinen suunnittelu, b) talousarvion toteuttaminen ja c) ajanmukainen julkisten varojen virtojen ja prosessien valvonta. Syksyllä 1999 ryhmäni ehdotuksesta hyväksyttiin laki julkisista varoista, Slovenian Organic Budget Law sekä lakia alemmantasoiset säädökset. Tämän työn ansiosta budjettien valmistelu Sloveniassa on nykyaikaistunut ja on käynyt mahdolliseksi sopeuttaa Slovenian lainsäädäntöä eurooppalaiseen säännöstöön luvussa "eurooppalaisen säännöstön käyttöönotto". Valtiosihteerinä olen henkilökohtaisesti johtanut "talous- ja rahaliitto" -työryhmää sekä osallistunut siihen liittyviin tehtäviin, erityisesti varainhoidon valvontaan. Olen yhdistänyt Slovenian julkisen talouden hoitoa koskevan käytännön ja teorian toimimalla yhtenä kirjoittajana kahdessa alan uraa uurtavassa teoksessa: vuonna 2001 ilmestyi teos Zakon o javnih financah s komentarjem (Julkistalouslaki ja kommentteja) ja vuonna 2007 Proračunsko pravo (Talousarviolainsäädäntö), joka oli ensimmäinen Sloveniassa ilmestynyt teos, jossa käsiteltiin talousarvion oikeusnäkökohtia, julkisia varoja ja talousarvioiden sisältöä, talousarvioiden valmistelumenetelmiä, budjettien toteuttamista, omaisuuden hoitoa sekä velkaantumista, talousarviosta raportoimista ja talousarvion valvontaa sekä EU:n ja Slovenian suhdetta. Näistä kysymyksistä luennoin ajoittain Center for Excellence -ohjelmien puitteissa. PR\805797.doc 7/17 PE431.024v02-00
Nämä ohjelmat ovat Kaakkois-Euroopan valtiovarainministerien aloitteesta perustettu verooikeuden jatko-opiskelijoille tarkoitettu ohjelmakokonaisuus, jota opetetaan Sloveniassa, Mariborin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Ajoittain olen toiminut Maailmanpankin sekä muiden kansainvälisten instituutioiden neuvonantajana (esimerkiksi USA:n National Democratic Institute, Saksan GTZ) silloin, kun on tarvittu teknistä apua julkisessa varainhoidossa, terveydenhuollon kassojen hallinnon uudistamisessa, julkisen talouden parlamentaarisessa valvonnassa, ja Kaakkois-Euroopan maissa. Johtamiskokemusta (management) olen hankkinut koko ammattiurani aikana, sillä yli kahden vuosikymmenen aikana olen johtanut erilaisia työryhmiä: muutamista kymmenistä asiantuntijoista muutamaan sataan työntekijään. Vuosina 1989 91 olin Slovenian pankissa 20 talous- ja finanssitieteilijän tutkimus- ja analyysiryhmän apulaisjohtajana. Maailmanpankissa johdin talousavustushankkeita ns. Task Leader -nimikkeen alla tai ryhmän jäsenenä Puolassa, Makedoniassa ja sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana Bosnia- Hertsegovinassa toteutetuissa hankkeissa. Johdin silloin 15-jäsenisiä taloustieteilijöiden ryhmiä, joiden piti lyhyessä ajassa valmistella asiakirjat, jotta Maailmanpankin johtajien neuvosto voisi päättää aina sataan miljoonaan dollariin nousevista luotoista. Kaakkois- Euroopan luottoja käsittelevän uudelleenjärjestelyryhmän jäsenenä olen saanut Maailmanpankin Excellence-ansiomerkin. Valtionvarainministeriön valtiosihteerinä johdin 30-henkistä julkisen talouden asiantuntijaryhmää, joka yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston neuvonantajien, Maailmanpankin ja Ruotsin kuningaskunnan valtiovarainministeriön kanssa muutti Slovenian Tasavallan talousarviosyklin ja -prosessin. Vuosina 2000 2004 olin apulais- ja myöhemmin rahoitusjohtajana (Chief Financial Officer CFO) Nova Ljubljanska bankassa, jossa johdin 150 työntekijästä koostuvaa rahoitusosastoa. Ryhmä suoritti rahoitusoperaatioita, hallinnon tilintarkastusta (management accounting) sekä valmisteli kirjanpito- ja rahoituslaskelmia pankille ja Nova Ljubljanska bankan yli 50 oikeushenkilöistä (pankkeja tai muita yhteisöjä) koostuville finanssiryhmille, jotka sijaitsevat useassa Keski- ja Kaakkois-Euroopan maassa. Eurooppa-ministerinä vuonna 2004 johdin 100 työntekijän ryhmää. Nykyisin hallituksen pääsihteerinä johdan Slovenian valtioneuvoston kansliaa eli 500 henkilön muodostamaa hallituksen ylinten virkamiesten ryhmää, joka vastaa hallituksen ja sen työelimien kokousten teknisistä valmisteluista, hoitaa hallituksen toimintaa ja valvoo Slovenian tasavallan hallituksen päätösten noudattamista. Rahoitusvalvontaan liittyvää ammattikokemusta olen hankkinut ensinnäkin Maailmanpankista, jossa yksittäisten hankkeiden puitteissa olin luomassa ehtoja varojen (taloudelliseen elvyttämiseen ja rakennemuutokseen tarkoitettuja lainoja) läpinäkyvää nostoa varten Valtiovarainministeriön julkisista varoista vastaavana valtiosihteerinä toimin valtuutettuna valtion virkamiehenä (NAO National Authorizing Officer) EU:n varojen nosto-asioissa. Johdin keskusrahoitus ja -sopimusyksikköä, joka hajautetussa rahoitushallinnon järjestelmässä vastasi rahoitusvalvonnasta ja Euroopan unioniin liittymistä edeltävien varojen noston läpinäkyvästä toimeenpanosta. Se, että Slovenian liittyminen Euroopan unioniin oli niin tehokasta ja menestyksekästä, oli osittain tehokkaan varojen nostojärjestelmän ansiota, jota olin pystyttämässä julkisten varojen valtiosihteerinä sekä NAO-toimessani. Valtiosihteerinä tein yhteistyötä Slovenian Tasavallan tilintarkastustuomioistuimen kanssa valtakunnan budjetin tilintarkastus- ja budjettiohjelmien seuranta-asioissa PE431.024v02-00 8/17 PR\805797.doc
Olen hankkinut rahoitusalan kokemusta varainhoidon valvonnasta myös yksityiseltä sektorilta. Vuonna 1998 ja myöhemmin vuosina 2000 2004 olin Slovenian tärkeimmän rahoitusinstituution Nova Ljubljanska bankan rahoitusjohtajana eli CFO:na vaikuttamassa saneerauksen päättämiseen ja yksityistämiseen. Olin luomassa varainhoidon valvontajärjestelmää sekä kustannusvalvontaa sekä osallistuin yhteistyöhön sekä sijoittajien että sisäisten ja ulkoisten tarkastajien kanssa. Raportoin Nova Ljubljanska banka d. d. -osakeyhtiön ja NLB-finanssiryhmän tilinpäätöksistä hallinnolle sekä hallintoneuvostolle. Vuosina 2004 2008, ollessani Slovenian kansalliskokouksen edustaja sekä Julkisten varojen valvontavaliokunnan puheenjohtaja ja jäsen, sain kokemusta parlamentaarisesta finanssivalvonnasta. Tiiviissä instituutioiden välisessä yhteistyössä Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneeseen kuuluvan National Audit Officen (NAO) ja PAC:n (Public Accounts Committee) kanssa vuosina 2005 2007 minun aloitteistani perustettiin ajanmukainen ja tehokas parlamentaarinen julkisten varojen valvontajärjestelmä. Tämän työn tuloksena hyväksyttiin uusi "Julkisia varoja valvovan toimikunnan työjärjestys", joka mahdollistaa toimikunnan toiminnan yli puoluerajojen tiiviissä yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa; näin toimikunta valvoo raporttien ja julkisten kuulemistilaisuuksien avulla budjettivarojen käytöstä vastuussa olevia henkilöitä. Näin parlamentin valvojien ja maan ylimmän tarkastuselimen, Slovenian Tasavallan tilintarkastustuomioistuimen työ on tehostunut ja kohdentuu nykyisin entistä paremmin. Samaan aikaan vallanjaonperiaatteen mukaisesti on käynyt mahdolliseksi vaatia toimeenpanovallalta asiallisempaa suhtautumista tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin sekä Slovenian parlamentin vaatimuksiin taloudellisemmasta, tehokkaammasta ja menestyksekkäämmästä julkisten varojen käytöstä. 2. Mitä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana? Ammattiurani kolme tärkeintä päätöstä liittyvät yllä selostamieni kokemusten hankintaan. Kronologisessa järjestyksessä (eikä merkityksellisessä) esitän ne seuraavasti. Ensiksi, taloutta ja erityisesti raha-asioita koskevat päätökset Slovenian Tasavallan itsenäistymisen yhteydessä, jolloin olivat tarpeen tekniset toimenpiteet (laskelma olemassa olevan rahan määrästä, mikä oli edellytys uuden valuutan nimellisarvon määrittämiseksi sekä itsenäisen valtion setelien painomääräksi), sekä keskuspankin ja finanssilainsäädännön valmistelu itsenäistä valtiota varten vuosina 1990 91. Toiseksi, eurooppalaisen lainsäädännön tuominen Slovenian Tasavallan julkiseen talouteen ja nykyaikaisten menetelmien ja julkistaloutta säätelevän lainsäädännön käyttöönotto talousarvion valmistelusykleineen, toteutuksineen ja valvontoineen vuosina 1998 99. Tämä työ alkoi julkista taloutta koskevan lain valmistelusta ja hyväksymisestä sekä modernin lähestymistavan soveltamisesta "Slovenian Tasavallan talousarvion" valmisteluun ja uusien, budjettia koskevien ja GFS in COFOG -yhteensopivien institutionaalisten, taloudellisten ja ohjelmallisten luokitusten käyttöönotosta. Nämä luokitukset ovat yhteensopivia myös keskipitkän aikavälin julkisten tulojen ja menojen suunnittelun kanssa. Uusi luokitus ja lainsäädäntöpuitteet mahdollistivat samanaikaisesti yhtenäisen sisäisen ja ulkoisen rahoitusvalvonnan käyttöönoton sekä lisäsivät julkisen talouden läpinäkyvyyttä Slovenian Tasavallassa. PR\805797.doc 9/17 PE431.024v02-00
Ja kolmanneksi, päätös, jolla luotiin edellytykset Slovenian Tasavallan kansalliskokouksen harjoittaman julkisten menojen valvonnan parantamiselle ja päätösten käsittelylle Tilintarkastustuomioistuimessa yli puoluerajojen. Tuomioistuin on maan ylin julkisia menoja tarkastava elin, joka valvoo yksittäisiä budjetinkäyttäjiä sekä budjettivarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Riippumattomuus 3. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on oltava "täysin riippumattomia" tehtäväänsä hoitaessaan. Miten sovellatte tätä vaatimusta tulevissa tehtävissänne? Olen ymmärtänyt, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten "täydellinen riippumattomuus" liittyy vaadittuun tarkastajien riippumattomuuteen, joiden taas täytyy olla riippumattomia, jotta nämä omissa tuomioissaan voisivat olla täysin objektiivisia ja oikeudenmukaisia. Siksi olen myös ymmärtänyt, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuus sisältää institutionaalisen riippumattomuuden (riippumattomuus jäsenvaltioiden hallituksista tai riippumattomuus Euroopan tai kansallisista instituutioista), riippumattomuuden jäsenen kotivaltiosta (jolloin on oltava varsin tarkka säilyttääkseen riippumattomuutensa ja toiminnan objektiivisuuden valvonta-asioissa) sekä poliittisen ja taloudellisen riippumattomuuden. Korostan, että ammattiurani aikana, esimerkiksi kotimaani keskuspankissa, finanssilaitoksessa tai valtiovarainministeriössä, olen tehnyt töitä itserajoittavien mekanismien ja julkisten menojen läpinäkyvyyden vahvistumisen eteen, ja siksi olen aina mitannut asioita pitäen silmällä, että "toimintatavat ja pelisäännöt ovat demokratian kuningatar". Samoin olen toiminut riippumattomana asiantuntijana ja teknokraattina Maailmanpankissa töissä ollessani. Siksi minä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä tulen kunnioittamaan vaatimusta täydellisestä riippumattomuudesta ja välttämään tilanteita, jotka voisivat vaarantaa riippumattomuuttani. Tulen paneutumaan huolellisesti etenkin siihen, että kaikissa merkittävissä tapauksissa, joissa sääntöjä on rikottu, kaikkia osapuolia kohdellaan tasavertaisesti, riippumatta siitä, ketkä ihmiset ja mitkä instituutiot tai valtiot ovat osallisia tapaukseen. 4. Oletteko saanut vastuuvapauden aikaisemmin hoitamistanne hallintotehtävistä, mikäli sellaista menettelyä on sovellettu? Enimmäkseen tehtävissä, joita olen hoitanut julkisella sektorilla, vastuuvapausmenettelyä ei ole sovellettu. Ollessani Nova Ljubljanska banka d.d.:n päärahoitusjohtajana olin laajemman johtoryhmän jäsen ja sain vastuuvapauden tarkastetun tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen kunkin finanssivuoden osalta Ljubljanan Nova Ljubljanska banka d.d.:n vuosikokouksissa. 5. Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena meneillään olevissa oikeuskäsittelyissä, voisitteko kertoa niistä? PE431.024v02-00 10/17 PR\805797.doc
Minulla ei ole liiketoiminta- tai taloudellisia intressejä tai muita velvoitteita, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä. Niinpä työtehtäviäni Sloveniassa suorittaessani olen monta vuotta raportoinut slovenialaiselle toimivaltaiselle komitealle, ja nytkin olen valmis ilmoittamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajalle kaikista taloudellisista intresseistäni ja muista velvollisuuksistani ja luovuttamaan nämä tiedot laajemmalle yleisölle. Olen sitä mieltä, että se on välttämätön ja olennainen osa läpinäkyvää toimintaa ja objektiivisuuden edellytys. Tällä hetkellä en ole osallisena missään rikosoikeudenkäynnissä. Siviilioikeudellinen riitajuttu, joka liittyy eroprosessiin, joka muodollisesti päättyi tuomioistuimen päätökseen elokuussa 2008, on sekin päättymässä. Hiljattain hallituksen entinen pääsihteeri nosti minua vastaan siviilioikeudellisen kanteen, joka koskee eräälle kansanedustajalle Kansalliskokouksen edustajana tekemääni kysymystä. Asia koski arkistoon liittyviä epäselvyyksiä tämän henkilön toimikauden aikana. 6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin teidät on valittu, tai luopumaan kaikista aktiivisista toimista, joihin liittyy tehtäviä poliittisissa puolueissa, kun Teidät on nimitetty tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? Minua ei ole valittu mihinkään tehtävään enkä ole minkään poliittisen puolueen jäsen. 7. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne toimijoita? Kuten esitettiin vastauksessa numero 3, sellaisia tapauksia kuin huomattavat väärinkäytökset tai petokset ja/tai lahjontatapaukset käsittelisin täysin samalla tavalla kuin minkä tahansa muun jäsenvaltion kohdalla. Seuraisin varsin tarkasti, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen roolia ja sääntöjä kunnioitetaan täydellisesti. Joka tapauksessa varmistaisin, että mukana olisi OLAF, varsinkin petos- ja/tai lahjontatapauksissa. Valvoisin, että tässä tapauksessa (kuten muissakin) kunnioitetaan täysin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen täyttä riippumattomuutta koskevia määräyksiä. Tehtävien hoitaminen 8. Mitä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun terveessä varainhoitokulttuurissa? Tästä olen kirjoittanut vuonna 2007 ilmestyneessä talousarviolainsäädäntöä koskevassa kirjassani, jonka tarkoituksena oli myös vahvistaa hyvää varainhoitokulttuuria julkisissa palveluissa tai julkisten varojen käyttöä Sloveniassa. Hyvä varainhoitokulttuuri on kulttuuri (lainsäädännön puitteet, menetelmät, talousarvion syklin menettelyt), jolla varmistetaan, että julkisia varoja käytetään lainsäätäjän säätämän tarkoituksen mukaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti sekä niin, että taataan suunniteltujen tulosten saavuttaminen. Viime vuosina on alettu korostaa julkisten varojen käyttöä ympäristöystävällisen ja tasapainoisen kehityksen varmistamiseksi ja niin, että ympäristölle koituisi mahdollisimman vähän haittaa. PR\805797.doc 11/17 PE431.024v02-00
Siksi arkielämässä julkisia palveluja tuotettaessa julkisen sektorin hyvän varainhoidon pääosatekijät ovat seuraavat: huolellinen valmistautuminen ja uusien ohjelmien tai sääntöjen suunnittelu mukaan lukien näiden ohjelmien tai sääntöjen vaikutuksen arvioinnin valmistelu, mikä sisältää myös jatkuvaa edellisten ohjelmien ja sääntöjen seurantaa niiden taloudellinen, tehokas, menestyksekäs ja läpinäkyvä implementointi ja valvonta, mikä sisältää asianmukaiset sisäiset ja ulkoiset kontrolli- ja tarkastusprosessit, mukaan lukien parlamentaarisen valvonnan selvästi määritellyt tavoitteet sekä odotettavissa olevat tulokset, joita voi mitata indikaattoreiden avulla sekä vastuu tuloksien saavuttamisesta. Julkishallinnon työntekijöiden on täytettävä korkeat eettiset vaatimukset, ja heillä pitää olla korkea integriteettiaste (heidän pitää olla rehellisiä!) ja tietoisia siitä, että he tekevät töitä veronmaksajien rahoilla. Heidän toimintansa pitää kohdistua julkisten tarpeiden tyydyttämiseen ja heidän tulee asennoitua kohti tuloksien saavuttamista. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana olen henkilökohtaisesti osallistunut hyvän varainhoitokulttuurin luomiseen Slovenian Tasavallan julkisiin palveluihin. Sitä varten oli ensin laadittava kattava lainsäädäntö: laki julkisesta varainhoidosta, julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö sekä julkisia hankintoja koskevia tarkastuksia ja julkisten palveluiden kirjanpitoa koskeva laki. Oli tarpeen myös yksittäisten julkisten palveluiden tarjoajien institutionaalinen sopeuttaminen. Samaan aikaan oli otettu käyttöön uusia menetelmiä, jotka sisälsivät uusia talousarvion luokituksia, joiden avulla voidaan vastata kolmeen julkisia menoja koskevaan tärkeään kysymykseen, ts. kuka veronmaksajien nimissä käyttää julkisia varoja, mitä maksetaan julkisista lähteistä ja kenelle maksetaan yksittäisistä hyödykkeistä ja palveluista, sekä ennen kaikkea miksi maksaa julkisten palveluiden tuottamisesta, toisin sanoen, mitkä ovat niiden tavoitteet ja tulokset, joita niiltä odotetaan. Mainitut asiat ovat lisänneet talousarvioiden valmistelun läpinäkyvyyttä ja budjettien taloudellisuutta, tehokkuutta ja menestyksekästä toteuttamista ja edistäneet varainhoidon ja julkisten varojen kulutuksen valvontaa. 9. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin auttaa Euroopan parlamenttia hoitamaan sille kuuluvaa talousarvion toteutumisen valvonnan valtaa. Miten kuvailisitte raportointitehtäväänne Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle? Lissabonin sopimuksessa määritellään selvästi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtävät. Meidän on vahvistettava tarkastuslausuma (DAS) sekä vuosikertomus sekä avustettava teitä toimivaltaanne kuuluvan budjetin toteuttamisessa ja valvonnassa. Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen velvollisuus on tarjota kaikenlaista apua Euroopan parlamentille, joka käsittelee raportteja, sekä kertoa heikoista kohdista sekä niiden parantamismahdollisuuksista. Se on sopusoinnussa perusperiaatteen kanssa, jonka mukaan tulokset jokaisesta budjetin syklistä ovat "input" eli panos, ja ne siirretään seuraavaan vaiheeseen. Esimerkiksi ohjelmien tarkastustulosten nykyisestä vuosien 2007 13 rahoituskehyksessä tulisi olla perusteena mahdolliseen muutokseen seuraavassa rahoituskehyksessä. PE431.024v02-00 12/17 PR\805797.doc
Lissabonin sopimus huomion ottaen olen henkilökohtaisesti sitoutunut komission vahvistettuun vastuuseen EU:n varojen kulutuksen hallinnoinnista ja valvomisesta, mutta samalla pitäisi lisätä loppukäyttäjien vastuuta eurooppalaisista varoista jäsenvaltioissa. Siinä mielessä Euroopan parlamentti on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen strateginen liittolainen, ennen kaikkea liittolainen etsittäessä hyviä ratkaisuja jatkokehittämistä varten. Tässä pätee myös päinvastainen asia, kuten PAC-valiokuntien hyvä käytäntö osoittaa, että myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin on liittolainen, joka tukee Euroopan parlamentin työtä, etenkin sen Talousarvion valvontavaliokunnan työtä. Koska Talousarvion valvontavaliokunnalla on tässä erityinen rooli, jatkuvan, avoimen ja ystävällisen vuoropuhelun olemassaolo on tärkeää. Tehtäväni onkin säännöllisen raportoinnin ohella olla käytettävissä Talousarvion valvontavaliokunnan jäsenien tapaamisissa ja tavata muita Euroopan parlamentin jäseniä, jotka toivovat minun apuani keskusteluissa tai näkemysten muodostamisessa sekä etsiessään ratkaisuja läpinäkyvämpään, taloudellisempaan, tehokkaampaan ja menestyksekkäämpään Euroopan veronmaksajien rahan käyttöön. 10. Mikä on mielestänne toiminnantarkastuksen lisäarvo ja miten tuloksia voisi sisällyttää hallintoon? On yleisesti tiedossa, että INTOSAI-tilintarkastusstandardien mukainen toiminnantarkastus käsittää taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden (3E) tarkastuksen. Viime aikoina näihin kolmeen E:hen on lisätty neljäskin E, jossa tarkastetaan toimintaa liittyen ympäristönsuojelun sääntöihin. Toiminnantarkastus käsittää nämä osa-alueet: hallintotoiminnan ja hallinnon prosessien taloudellinen tarkastus, joiden on oltava hyvän hallinnon periaatteiden ja käytännön mukainen ihmis-, rahoitus- ja muiden lähteiden käytön tehokkuuden tarkastus, mukaan lukien tietojärjestelmien testaus, tehokkuuden indikaattorit, valvontatoimet sekä myös havaittujen puutteiden korjaamiseen liittyvien prosessien tarkastus menestyksekkyyden tarkastuksen, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tarkastetussa instituutiossa tai ohjelmatasolla, tai toiminnan todellisen vaikutuksen tarkastaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnantarkastus on yksi niistä tavoista, joilla veronmaksajat, luotonantajat, lainsäätäjät, johtajat sekä tavalliset kansalaiset voivat valvoa hallinnon toimintaa ja hallituksen eri toimintojen tuloksia ja pääsevät näkemään niitä. Se antaa myös vastauksen kysymykseen: kulutammeko varoja järkevästi vai voisimmeko käyttää julkisia varoja parempiin tarkoituksiin? On olemassa myös kaksi peruskysymystä, joiden avulla yritämme löytää vastauksen toiminnantarkastuksen yhteydessä: Suoritetaanko toimintoja oikealla tavalla? Tämä kysymys koskee ennen kaikkea toimijoita ja/tai ohjelmia, ja asia liittyy siihen, suoritetaanko päätöksiä asianmukaisesti PR\805797.doc 13/17 PE431.024v02-00
(taloudellisesti ja tehokkaasti), sillä edellytyksellä, että suoritetaan "oikeita" toimintoja tai ohjelmia. Suoritetaanko oikeita toimintoja ja toteutetaanko oikeita ohjelmia. Toisin sanoen, ovatko hyväksytyt suuntaviivat tai tavoitteet asianmukaisesti toteutettuja? Tämän tyyppinen kysymys koskee ensisijaisesti kykyä menestyä tai tavoitteiden saavuttamista. Tilintarkastaja voi esimerkiksi todeta, että valittu ja tarkastuksen kohteena oleva toimenpide tai ohjelma on epäjohdonmukainen sille asetettujen tavoitteiden kannalta. Jos esimerkiksi ohjelman tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja ohjelma sisältää työttömien koulutusta, tilintarkastaja voi todeta, että suurin osa työttömistä ei ole koulutuksen päätyttyä saanut töitä. Tästä hän voi päätellä, että ohjelma ei ole saavuttanut sille asetettua tavoitetta. Vastaus näihin kysymyksiin on vastaus myös kysymykseen, mitä lisäarvoa toiminnantarkastus tuottaa. Toiminnantarkastuksen tuottama lisäarvo ovat tulokset ja suositukset, miten käyttää yksittäisessä tapauksessa veronmaksajien rahaa taloudellisemmin, tehokkaammin ja menestyksekkäämmin, mikä lisää yksittäisen instituution, ohjelman tai asetuksen toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Edellä mainitsemassani esimerkissä voidaan helposti osoittaa, miten tai millä tavalla hallintoon on tarpeen sisällyttää tarkastuksen tuloksia. Jos työttömille järjestetty koulutus ei ole tilintarkastajien mielestä tuonut odotettuja tuloksia, voidaan päätellä, että ohjelman suunnittelijan olisi otettava oppia muista ohjelmista, jotka vähentävät työttömyyttä (esimerkiksi julkinen työ tms.). Sama pätee muissakin tapauksissa, jolloin todetaan, ettei 3E:ta ole saavutettu ja siksi ohjelmaa tai asetusta on täydennettävä tai muotoiltava uudelleen. On huomattava (ainakin Slovenian Tasavallan kokemuksen perusteella), että toiminnantarkastuksen yhteydessä nousee usein ongelma siitä, ettei tavoitteita ole etukäteen selvästi arvioitu. Niiden mittaamisesta odotetuttuja tuloksia ja niiden indikaattoreita ei ole selkeästi määritelty. Tällaisissa tapauksessa onkin vaikeaa arvioida tavoitteiden saavuttamista ja saatua palautetta. Näitä tuloksia sekä vaikutuksen arvioinnin tuloksia on kuitenkin mahdollista integroida toimintaan suurimmassa osassa tapauksia silloin, kun ne huomioidaan ajoissa ja kun niistä voidaan oppia jotakin ja silloin, kun näitä kokemuksia voidaan käyttää uusien toimintojen suunnittelussa. Siinä mielessä pyrkimykset julkisen talouden uudistamiseksi varsinkin, kun julkisten varojen lähteet ovat rajalliset on tilintarkastajien saamien tulosten perusteella kohdistettu yksittäisten ohjelmien sisällön selkeämpään määrittämiseen, odotettavissa oleviin tavoitteisiin ja tuloksiin sekä tavoitteita mittaavien indikaattoreiden selkeään määrittelemiseen Ei ole sattuma, että hiljattain Sloveniassa otettiin käyttöön ns. nimellisten julkisvarojen sääntö, joka vaatii nimellisesti kiinteät julkiset menot, ja että niistä poistetaan ohjelmat, joiden tavoitteet eivät ole selkeästi määriteltyjä tai joissa tulokset eivät vastanneet tavoiteodotuksia; näin käy mahdolliseksi laatia uusia ohjelmia, joissa tavoitteet on selkeämmin määritelty ja tuloksia mittaavat selkeät indikaattorit. Kaikissa näissä tapauksissa kasvaa julkisen sektorin rahoitusoperaatioiden läpiviennin tarkastuksen tärkeys ja lisäarvo, sillä julkisen sektorin kulutus ei keskity pelkästään sääntöjenmukaiseen kulutukseen, vaan keskittymällä tuloksiin vahvistaa veronmaksajien rahanmenon tarkoituksenmukaisuutta. PE431.024v02-00 14/17 PR\805797.doc
11. Miten parantaisitte yhteistyötä Tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten valtiontalouden tarkastusvirastojen ja Euroopan parlamentin (Talousarvion valvontavaliokunta) välillä liittyen EU:n budjetin tarkastukseen? Yhteistyötä Euroopan Tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten valtiontalouden tarkastusvirastojen ja Euroopan parlamentin (Talousarvion valvontavaliokunta) välillä on varmasti mahdollista parantaa ainakin kahdella alalla: sisäistä ja ulkoista tarkastusta suorittaessa tai kontrollijärjestelmää toteutettaessa; raportoitaessa Talousarvion valvontavaliokunnalle. Ensimmäiseen alaan eli sisäiseen ja ulkoiseen tarkastukseen tai kontrollijärjestelmään liittyen voin todeta, että Slovenian Tasavallassa Euroopan varojen saamista, esimerkiksi koheesiorahoja, tarkastavat kaikki seuraavat laitokset: Slovenian Tasavallan Tilintarkastustuomioistuin Talousarviota valvova toimisto Valtionvarainministeriön yhteydessä (joka jatkaa aikaisempaa käytäntöä ulkoisesta valvonnasta) yksittäisten ministeriöiden sisäiset tilintarkastuselimet Euroopan komissio Euroopan tilintarkastustuomioistuin Onko valvontaa liikaa vai liian vähän, onko järjestelmä tarpeeksi taloudellinen, tehokas ja menestyksekäs, siten että panokset vastaavat tuloksia, ovat tärkeitä asioita. Siinä asiassa pätee tietysti, että Euroopan komissio, Talousarviota valvova toimisto sekä yksittäisten ministeriöiden sisäiset tilintarkastuselimet ovat osa sisäisen valvonnan järjestelmää koheesion hajautetussa hallintomallissa. Olen ymmärtänyt, että Euroopan komissio on jo hyväksynyt tietyt aktiviteetit liittyen jaettuun (hajautettuun) hallinnoinnin valvontaan ja tilintarkastuksen määrän tehostamiseen (integrated control framework), jotta vältettäisiin päällekkäisyydet ja ylimääräiset valvonnan kustannukset. On tarpeen arvioida, onko tämä riittävää ja asianmukaista. Slovenian Tasavallan tilintarkastustuomioistuin Slovenian ylimpänä kansallisena tarkastusviranomaisena (YKT) sekä Euroopan Tilintarkastustuomioistuin ovat tietysti kaksi riippumatonta ulkoista tarkastuslaitosta. Vaikka kansallisia tarkastusviranomaisia ei voida hyväksyä osaksi EU:n sisäistä valvontajärjestelmää, jolloin ne olisivat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen alaisuudessa, uskon, ettei tämä tarkoita sitä, etteikö yhteistyön vahvistamiseen ja tarkastusten 3E:tä lisäämiseen olisi tarvetta. Meillä on lukuisia esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä yksittäisten tarkastusten yhteydessä: esimerkiksi Puolan, Tšekin ja Liettuan YKT:n yhteistyö ympäristöuudistuksen yhteydessä vuonna 1999, ja myöhemmin Norjan, Suomen ja Tanskan YKT:n Pohjoismaiden yhteistyön yhteydessä, esimerkiksi sähköenergian toimitus kriisin aikana vuonna 2008, ja niin edelleen. On olemassa erilaisia yhteistyön muotoja ja sisältöjä eikä ole syytä pidättäytyä yhteistyöstä kansallisten tarkastusviranomaisten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välillä. On hyvä asia, että yhteistyötä tapahtuu jo eri valiokunnissa, sillä hyödyllistä tietoa virtaa molempiin suuntiin. Kansalliset tilintarkastajat valmentavat usein Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajia tai osallistuvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksiin. Olen PR\805797.doc 15/17 PE431.024v02-00
ymmärtänyt myös, että yhteistyön helpottamiseen on perustettu yhteyskomitea, jossa ovat mukana kansallisten tarkastusviranomaisten laitosten johtajat ja jota avustaa viestintävirkamieskomiteaa. Tilintarkastustuomioistuin pyrkii rakentamaan sen työn perustalle, jota kansalliset tarkastusviranomaiset tekevät ja välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä, niin pitkälle kuin on mahdollista, kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja noudattaen. On selvää, että mahdollisuuksia yhteistyön parantamiseen on olemassa. Siihen tarvitaan tahtoa ja valmiutta löytää ratkaisuja mahdollisiin yhteisiin tarkastuksiin. Kysymys vastuun määräämisestä sellaisissa tarkastuksissa on kansainvälisten tilinpäätösstandardien perusvaatimus, joka johtaa menetelmän valintaan, tilintarkastajien koulutukseen ja niin edelleen. Esteet eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä. Toiseen seikkaan eli talousarvion valvontavaliokunnalle raportointiin liittyen tai mahdollisuuteen parantaa yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin Talousarvion valvontavaliokunnan välillä, olen sitä mieltä, että parantamisen varaa on aina. Erityisesti siksi koska molempien instituutioiden missio on hyvin samankaltainen. Uskon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin voi esteettömästi kertoa myönteisestä lausunnosta, tapahtumien sääntöjenmukaisuudesta ja laillisuudesta, jotka ovat sidoksissa Euroopan unionin talousarvion tilinpäätökseen, jos vain tarkastuksen todisteet sen sallivat. Ymmärrän kuitenkin, ettei tilintarkastustodisteet kuitenkaan toistaiseksi sitä salli. Mikäli olen oikein ymmärtänyt tuomioistuimen vuoden 2008 vuosikertomuksesta, tilanne on paranemassa. Vuosittainen vertailu, joka perustuu tapahtumien testaukseen vuosina 2005 2008 osoittaa, että osuus politiikkaryhmästä, joiden kohdalla arvioitu virheiden aste on yli 5 prosenttia (kielteinen lausunto), joka vuonna 2005 oli 60 prosenttia kaikista menoista, laski 31 prosenttiin kaikista menoista vuonna 2008. Osuus politiikkaryhmästä, jossa virheiden aste on 2:n ja 5 prosentin välillä (lausunto varauksella), on lisääntynyt: vuonna 2005 se oli 2 prosenttia ja vuonna 2008 22 prosenttia kokonaismenoista. Prosenttiosuus, jolla virheiden aste on suurempi kuin 5 prosenttia, pienenee, kuten näemme, mikä johtuu pääasiassa kehityksen ansiosta politiikkaryhmässä "maatalous ja luonnonvarat". Uskon, että tuomioistuin ja valiokunta voivat strategisen kumppanuuden puitteissa jatkaa ja syventää yhteistyötä laadittaessa suosituksia Euroopan komissiolle, joka tulee toimimaan myönteisessä DAShengessä. En ole tietoinen sen menettelyn yksityiskohdista, jolla Talousarvion valvontavaliokunnalle raportoidaan. Parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyöstä Sloveniassa saamani kokemuksen nojalla uskon, että on mahdollista solmia tiiviimpää yhteistyötä. Tämä koskee Talousarvion valvontavaliokunnan työtä sellaisen työjärjestyksen luomiseksi, jolla voi seurata PAC-valiokunnan käytäntöjä ja jossa Valiokunta määrittelee tarkastettavien käyttäjien julkisen kuulustelun roolin niin, että tilintarkastustuomioistuimen tuloksia toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta voidaan soveltaa avaimena ja saada vastaukset, mikä on julkisen varojen taloudellisin, tehokkain ja menestyksekkäin käyttö. Annan esimerkin olisi varmaan hyödyllistä tulevina vuosina, ennen lopullista päätöstä uudesta rahoituskehyksestä, tarkastaa nykyisen rahoituskehyksen tavoitteiden saavuttaminen sekä sen jälkeen, kun asiasta on keskusteltu Talousarvion valvontavaliokunnassa, käyttää sitä pohjana keskusteluille Euroopan parlamentissa, Euroopan neuvostossa ja ministerineuvoston PE431.024v02-00 16/17 PR\805797.doc
yleisosastolla, silloin kun Euroopan komissio antaa lähtökohdat vuosien 2014 20 rahoituskehykselle. Uuden rahoituskehyksen lopullisista esityksistä ei tule päättää ilman vakavaa keskustelua tämänhetkisen rahoituskehyksen tarkoituksenmukaisesta ja menestyksekkäästä tarkastuksesta. Tällaisissa tapauksissa kuten kokemukseni PACvaliokunnista Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Sloveniassa osoittavat komissiossa on mahdollista saavuttaa toimintaa ylitse puoluerajojen, koska ne ovat tiiviissä yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja valvovat raportoinnin perusteella julkisissa kuulusteluissa vastuunalaisia henkilöitä, tarkastettavien budjettien käyttäjiä. Uskon, että tällainen yhteistyö varmasti vahvistaisi Talousarvion valvontavaliokunnan roolia ja tärkeyttä eurooppalaisten veronmaksajien silmissä sekä pienentäisi demokratiavajetta. Ainakin Slovenian tapauksessa se mahdollisti tehokkaamman ja paremmin kohdistetun parlamentaarisen valvonnan sekä myös itse Slovenian Tasavallan Tilintarkastustuomioistuimen toiminnan ylimpänä tarkastuselimenä. Lopuksi, yhteistyö mahdollistaa sen, että sekä komissio että neuvosto suuremmassa määrässä kunnioittavat Euroopan parlamentin roolia ja merkitystä, minkä viime kädessä määrää Lissabonin sopimus. Lopputavoite on yhteinen; ottaa huomioon yksittäisten eurooppalaisten instituutioiden periaatteet ja rooli, varmistaa taloudellisempi, tehokkaampi ja menestyksekkäämpi julkisten varojen käyttö. Muita kysymyksiä Vetäytyisittekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen? Ammatillisen kokemukseni, urani ja osaamiseni tällä alalla huomioon ottaen en ole tietoinen objektiivisista syistä, joiden perusteella Euroopan parlamentti voisi päätyä sellaiseen mielipiteeseen. Olen hakemassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenyyttä ennen kaikkea siksi, että se on minulle iso ammatillinen haaste, sillä minulla on julkisesta taloudesta pitkä ja monipuolinen kokemus ja osaamista, ja siksi, että haluan edistää sekä varainhoitoa että valvontaa EU:ssa. Uskon EU:hun, jonka täytyy vahvistua Lissabonin sopimuksen mukaisesti, ja varsinkin nyt, suuren talouskriisin aikana, uskon Euroopan keskuspankkiin, joka varmistaa likviditeetin, kymmeniä, satoja miljardeja euroja talouselpymisen tarpeita varten. Kriisitilanteessa on entistä tärkeämpää luoda entistä avoimempia menettelyjä ja varmistaa eurooppalaisten veronmaksajien rahojen käytön tarkoituksenmukaisuus EU:n budjetin ohjelmissa ja tavoitteissa tärkeänä politiikan välineenä, joka yhdistää meitä EU:ssa. Uskon, että olen asianmukaisesti pätevä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävään. Jos mielipide minusta muodostuu kielteiseksi, aion vakavasti miettiä mahdollisia esteitä, ja kuulemistilaisuudessa yritän antaa lisäselvityksiä ammattitaidostani ja riippumattomuudestani. Mahdollisen kielteisen lausunnon tapauksessa aion vakavasti harkita mahdollisuutta peruuttaa hakemukseni, sillä uskon, että Euroopan parlamentilla pitää olla täysi luottamus Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneen varsinkin silloin, kun hän tahtoo kehittää yllä kuvattua tiiviimpää yhteistyötä Talousarvion valvontavaliokunnan ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välillä. Punnitaan lopullinen päätös ennen kaikkea kahden kysymyksen välillä: menettelyn muodollisuus ja oikeudenmukainen kohtelu. PR\805797.doc 17/17 PE431.024v02-00