Tietojohtamisen edistäminen sosiaalihuollossa Tietojohtaminen sosiaalihuollossa: takamatkalta tavoitellaan etujoukkoihin Mari Antikainen, perusturvajohtaja, Kuopion kaupunki 10.9.2019
Sosiaalihuollon tiedonhallinta on tolkuttomasti takamatkalla Kanta-palvelut sosiaalihuoltoon määräys sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sähköisestä arkistoinnista viimeistään 1.1.2022 mennessä. Kanta liittyminen aktiivisten tietojen osalta pitäisi olla tällöin tehtynä? Asiakastietojärjestelmien kehittäminen (raportointityökalut jälkeenjääneitä vanhoissa järjestelmissä) Tietojohtaminen tällä hetkellä ilman toimivaa raportointia kömpelöä; sekä talouden tunnuslukuja että asiakaspalvelujen tunnuslukuja lasketaan käsin (varjoexcelit), joka vaatii työvoimaa ja tulee kalliiksi ja tietojohtaminen laahaa jäljessä - eurot ja tilastot eivät kulje käsi kädessä Digitalisointi sosiaalialan kehittämisessä hajanaista Kokonaisarkkitehtuuriajattelu ja prosessien kuvaaminen alussa Rakenteellisen sosiaalityön kokonaistieto hajallaan Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa 10.9.2019
Tavoitteita tietopohjalle Tietojohtamisen tavoitteena on tukea päätöksentekoa ja hyvinvoinnin seurantaa, jolloin keskeistä on: terveyttä, hyvinvointia ja palveluja koskevien tietoaukkojen tunnistaminen (mm. rakenteellinen sosiaalityö ei saavuta menestystä ilman tiedollista faktapohjaa, palvelukokonaisuudet ja palveluketjut, lapsiperhepalveluissa yhteys aikuispalveluihin jne.). säännöllisten asiakkaan tai perheen palvelukokonaisuutta kuvaavien tiedonkeruiden kehittäminen ja käynnistäminen (integraatiot). tiedonkeruita ja tiedon hyödyntämistä koskevien linjausten laatiminen kansallisesti (mm. LAPE) Seurantaindikaattorien operationalisointi (ja määrällinen järkevöittäminen?). Vaikuttavuuden seuranta Integraationäkökulman puuttuminen (vrt. Case Kuopio: sijaishuolto) Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa 10.9.2019
Moniammatillinen tiedonhallinta vaatii ratkaisuja Moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvään lainsäädäntöön. Moniammatillisen yhteistyön toiminnallisiin tarpeisiin. Moniammatillisen suunnitelman sisältöihin. Eri ammattiryhmien oikeuksiin yhteiseen asiakassuunnitelmaan. Tietoteknisiin toteutusmahdollisuuksiin. Havainnot VM:n kuntakokeilujen (2015-2016) perusteella (Kuopio mukana tässä): Paras lopputulos saadaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaiden on todettu olevan monitoimijaisuuteen yhteistyöhaluisia. Yhteisen tietojärjestelmän puute vaikeuttaa työtä. Kaikki osa-alueet kattavan asiakasrekisterin aikaansaaminen on vaikeaa. Palvelusuunnitelmat yhdistävä monialainen yhteisrekisteri (palvelusuunnitelmien yhdistämiskokeilun asiakasrekisteri) oli erittäin toimiva ratkaisu Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa 10.9.2019
PSSHP UNA-pilotin taustaa Maakunnan toiminnan- ja tuotannon ohjauksen kokonaisratkaisun kehittämiseen liittyvän UNA-ytimen toteutus ja hankinta ovat käynnistymässä UNA konsortion toimesta. Aikataulutavoitteena on tarvittavien hankintaprosessien läpivienti niin, että vuoden 2019 alussa päästään ensimmäisten osuuksien toteutus- ja käyttöönottovaiheeseen. Suunnitelmana on toteuttaa tuotantoympäristössä käyttäjien kanssa vuoden 2020 aikana toiminnallisia pilotteja, joiden avulla arvioidaan UNA-yhteistyössä hankitun, soteasiakkuudenhallintaa tukevan ratkaisun kykyä täyttää toiminnalliset tarpeet ja integroitua olemassa olevaan järjestelmäympäristöön.
UNA-taustaa Ratkaisun avulla asiakkaan tietoja voidaan nähdä ja hallita kokonaisuutena, jolloin päätöksenteko ja asiakkaan palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja seuraaminen helpottuvat. Lähtökohtaisena tavoitteena on, että kehitettävä toteutus jää tuotantoon alueella, ja levitetään sitten mahdollisimman pian muihin maakuntiin käyttöön. Tässä vaiheessa myös kootaan käyttökokemukset jatkokehitystä varten. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on ilmoittautunut osallistuvansa UNA-ytimen pilotointiin Yhteispäivystyksen tilannekeskus / 116117-aluekeskus pilotin muodossa.
PSSHP UNA-pilotin ympäristö ja tietojärjestelmät PSSHPn UNA-ytimen toiminnallinen pilotti sijoittuu SOTEtilannekeskuksen monipalveluympäristöön, missä toimivat ensihoito, kotihoidon turvapalvelut sekä sosiaalipäivystys. Lisäksi pilottiin kuuluu päivystys ja päivystysapu 116117. Pilottiin kuuluvat asiakas-/potilastietojärjestelmät ovat alue- Pegasos (Kuopio), Uranus (esh) ja sosiaali-effica (Kuopio). Onnistuneen pilotoinnin jälkeen tilannekuvan käyttöönotto laajennetaan PSSHPn aluetta koskevaksi.
Visio tavoiteltavasta käyttäjän näkymästä
ISAACUS/TIETOALLAS/JATKUMO? Kuopion kaupunki ja KYS sekä Istekki Oy ovat olleet mukana Sitran rahoittamassa valtakunnallisesti merkittävässä tietoallas hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa Tietoaltaassa olevaa tietoaineistoa PSSHPn ja Kuopion kaupungin tietojärjestelmien tiedoilla (sosiaali-effica) sekä tehdä tietoaltaaseen teknisiä parannuksia ja viedä se tuotantovalmiuteen. Tietoallas on edelleen valmiudessa Istekin kautta ja mahdollistaa jatkossa sen, että henkilötunnusten varassa mahdolliset toimivat tiedon louhinnat tuovat mahdolliseksi integraatiot eri tietolähteiden välillä Tietoaltaan kautta kootut integraatiot ovat kehittyneempiä ja tehokkaampia ja isot datamäärät (väestötiedot, numeraalinen data) siirtyvät nopeammin. Avoinna on kysymys, että miten tämä kehittämistyö turvataan ja jatkojalostetaan? Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa 10.9.2019
Yleiset vaatimukset tietojohtamisen kehittämiselle Asiakaskokonaisuuksia pitää kyetä ohjaamaan ja hallitsemaan huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja tarkemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen uudistaminen edellyttää entistä asiakaslähtöisemmin integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia sekä niitä tukevia uudistuvia tiedolla johtamisen välineitä (raportointi, tiedonvälitys jne.) ja tietoa kokonaisuudesta. Tulevaisuudessa palveluiden järjestäjän tulee pystyä tarjoamaan asiakkaalle vastuualueella olevien toimialojen palveluiden sisällä - palvelutarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia - yhtenäisiä palveluketjuja - koordinoituja asiakassuunnitelmia - edellyttää rekisterin (Kanta) Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosialaihuollossa 10.9.2019
CASE: Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen haltuunotto Kuopiossa: ensimmäinen vaihe Ensisijaisesti tunnistetaan faktatiedon avulla haasteet, palvelutarpeet ja niihin liittyen keskeisimmät palvelukokonaisuudet ja ketjut. Lastensuojelun sosiaalityössä on aloitettu tiedolla johtamisen kehittäminen seuraavasti: tunnistettu kunkin työntekijän asiakasohjauksen nykytila (kokeilussa asiakasseurantalomake ns. asiakasennusteeksi). Koottu lastensuojelun sosiaalityöntekijän tueksi lastensuojelun eri asiakasohjaustilanteista keskeisimmät asiakasohjaus-prosessit palveluineen (lista palveluista ja palvelukatalogi). määritellään saadun aineiston pohjalta keskeisimmät palvelukokonaisuudet ja ketjut. lasketaan palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kustannukset. mittaroidaan palvelukokonaisuudet ja ketjut asiakasryhmän ja palveluohjauksen näkökulmasta Tuotetaan ennusteista näkymä taloudellisten resurssien tarpeisiin talousarviosuunnitteluun Lapsibudjetoinnin osalta kootaan ensin palvelut asiakkaittain ja laaditaan niille ennuste sosiaalityöntekijöiden ennustetaulukoista Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa 10.9.2019
Monitoimijaisuudesta syntyvät palvelukokonaisuudet ja palveluketjut PERHEKESKUSYKSIKKÖ MONITOIMIJAISUUS perusteena asiakkaan palvelutarve MONITOIMIJAISUUS perusteena asiakkaan palvelutarve PERHEKESKUS JA ERITYISPALVELUT MONITOIMIJAISUUS perusteena asiakkaan palvelutarve Neuvolan tiimi X Perhetyön tiimi X Kasvatus- ja perheneuvonn an tiimi X Lasten psykiatrian tiimi X a) äitiysneuvolapalv. b) lastenneuvolapalv. c) omahoitopalv. d) kotipalv. e) perhetyöpalv. f) kumppanuuspalv. Palvelukokonaisuus, kuten neuvolapalvelu ja lastensuojelu g) psykologipalv. h) perheneuvontapalv. i) tutkimuspalv. j) konsultaatiopalv. k) poliklinikkapalv. l) osastopalv. Esimerkiksi yhden perhekeskusprosessin palvelukokonaisuus, kuten äitiysneuvolapalvelu ja lapsiperheiden kotipalvelu tai Palveluketju, kuten neuvola-, perhetyö- ja perheneuvontapalvelu tai Palveluketju, kuten tehostettu perhetyö ja avoperhekuntoutus ja laitosperhekuntoutus Esimerkiksi usean LAPE-osaprosessin palvelukokonaisuus, kuten Kasvatus- ja perheneuvonta sekä lastenpsykiatria tai Palveluketju, perheneuvonta ja esh konsultaatio ja esh osastopalvelu Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa 10.9.2019
KIITOS Lisätietoja: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, Kuopion kaupunki mari.annika.antikainen@kuopio.fi Puh. 044 718 6401 Mari Antikainen, tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa 10.9.2019