PKPK-verkoston työpaja 5 / LAPE / Mari Antikainen perusturvajohtaja Kuopion kaupunki/ POSOTE-vastuuvalmistelija

Transkriptio

1 PKPK-verkoston työpaja 5 / LAPE / Mari Antikainen perusturvajohtaja Kuopion kaupunki/ POSOTE-vastuuvalmistelija

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ TAUSTAA KEHITTÄMISTYÖLLE Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisessä huomioitavia asioita (diat 3-4) Monitoimijaisen kohtaamisen vaatimukset ja mitä moniammatillinen tiedonhallinta vaatii (diat 5-6) LAPE muutosohjelmassa asetettuja tavoitteita tietopohjalle (dia 7) PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA KETJUJEN KÄYTTÖÖNOTON ASKELMERKIT / POHJOIS-SAVO SISOTE: Lasten ja nuorten moninainen palvelujen kokonaisuus (dia 8) Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen haltuunotto Pohjois-Savossa (diat 9-12) Monitoimijaisuudesta syntyvät palvelukokonaisuudet ja palveluketjut (dia 13) Perhekeskusverkoston palvelurakenne ja tasot (dia 14) Pohjois-Savon väestötarpeet palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisessä (diat 15-20) Pohjois-Savon perhekeskuksen osaprosessit ja maantieteellinen rakenne (diat 21-24) LÄHTEET (dia 25)

3 Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisessä huomioitavia asioita, 1/2 Toteutuessaan SOTE- ja maakunta-uudistus on laajuudeltaan, vaikutuksiltaan ja asetettujen tavoitteiden näkökulmasta niin suuri muutos nykyisin vallalla oleviin toimintatapoihin ja käytäntöihin sekä raportointiin, että maakunnan toimintaa tulee pystyä ohjaamaan ja hallitsemaan huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja tarkemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen uudistaminen edellyttää entistä asiakaslähtöisemmin integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia sekä niitä tukevia uudistuvia välineitä ja tietoa kokonaisuudesta.

4 Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisessä huomioitavia asioita, 2/2 SOTE-valiokunnan mietintöluonnoksen mukaan asiakassuunnitelma on yhteensovittamisen ja suunnittelun väline, josta maakunnan liikelaitos vastaa, joten sen laatiminen kuin myös toteutumisen ohjaus ja seuranta vaatii maakuntatasolla uusia työvälineitä. Maakunnan järjestäjän tulee pystyä tarjoamaan asiakkaalle vastuualueella olevien toimialojen palveluiden sisällä palvelutarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia yhtenäisiä palveluketjuja koordinoituja asiakassuunnitelmia Edellyttää asiakassuunnitelmarekisterin (Kanta)

5 Monitoimijainen kohtaaminen vaatii: yhteinen hallinto, johtaminen, yhteiset prosessit ja yhteinen raportointijärjestelmä Lähde: Petrelius & Aaltio, LAPE-päivät

6 Moniammatillinen tiedonhallinta vaatii ratkaisuja Moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvään lainsäädäntöön. Moniammatillisen yhteistyön toiminnallisiin tarpeisiin. Moniammatillisen suunnitelman sisältöihin. Eri ammattiryhmien oikeuksiin yhteiseen asiakassuunnitelmaan. Tietoteknisiin toteutusmahdollisuuksiin. Havainnot VM:n kuntakokeilujen ( ) perusteella (Kuopio mukana tässä): Paras lopputulos saadaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaiden on todettu olevan monitoimijaisuuteen yhteistyöhaluisia. Yhteisen tietojärjestelmän puute vaikeuttaa työtä. Kaikki osa-alueet kattavan asiakasrekisterin aikaansaaminen on vaikeaa. Palvelusuunnitelmat yhdistävä monialainen yhteisrekisteri (palvelusuunnitelmien yhdistämiskokeilun asiakasrekisteri) oli erittäin toimiva ratkaisu

7 LAPE muutosohjelmassa asetettuja tavoitteita tietopohjalle Tavoitteena on tukea päätöksentekoa ja hyvinvoinnin seurantaa, jolloin keskeistä on: lasten, nuorten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia ja palveluja koskevien tietoaukkojen tunnistaminen (mm. yhteys aikuispalveluihin). säännöllisten palvelukokonaisuutta kuvaavan tiedonkeruiden kehittäminen ja käynnistäminen. lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon hyödyntämistä edistävien välineiden kehittäminen päätöksenteoksen tueksi kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti. lasten, nuorten ja perheiden tiedonkeruita ja tiedon hyödyntämistä koskevien linjausten laatiminen kansallisesti. LAPE-muutosohjelman tavoitteita vastaavien seurantaindikaattorien operationalisointi (ja määrällinen järkevöittäminen?).

8 Palvelu lupaus Lapsen ja nuoren terveyden, kasvun ja kehityksen turvaaminen Lapsen ja nuoren kokemuksen arvostaminen sekä oikeuden ja edun turvaaminen Lapsen ja nuoren osallisuuden varmistaminen ratkaisujen etsimisessä, tiedon tulkinnassa ja päätöksenteossa Vanhempien aito koh taaminen ja konkreettinen vanhemmuuden tukeminen Lapsia, nuoria ja perheitä arvostava kohtaaminen ja vuorovaikutus Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Toteutus Lapsen ja nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arviointi asiakas- ja resurssiohjauksen näkökulmasta Lapsen ja nuoren itsearviointi ja valtakunnallisesti hyväksytyt menetelmät käytössä Tiedon kokoaminen ja tulkinta yhdessä lapsen ja nuoren kanssa (dokumentointi as.tietojärjestelmässä) Vanhempien asiakassuunnitelma ja vanhemmuuden arviointi Systemaattinen työote, asiakaspala- utteet ja työnte- kijäkyselyt Vertais- ja yhteisöllinen tuki on systemaattisesti käytössä Yhteensovitettu yhteistyö eri toimijoiden kesken (SISOTE) Keskiössä asiakkaan palvelukokonaisuus Edellyttää ammattiryhmien yhteistä toimintakulttuuria, jossa keskeistä asiakkaan ohjaus ja neuvonta tuen tarpeen tunnistaminen ensiarviointi ja konsultointi, josta tarvittaessa monitoimijainen arviointi perheen tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus Mahdollistaa kutsumisen kulttuurin jaetun tiedon ja yhdessä tekemisen palvelujen koordinoinnin (oma työntekijä) Tarvitaan onnistumisen mittaamista asiakastasolla prosessitasolla (vertikaalinen/horisontaalinen) palvelutasolla 1. UNIVERSAALIT PALVELUT Neuvola- ja varhaiskasvatuspalvelut (osin perheoikeudelliset palvelut) Kouluterveydenhuolto ja perusopetus, ml. oppilashuolto 2. asteen oppilaitokset ja opiskeluterveydenhuolto Ammattikorkeakoulut ja opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenlääkäripalvelujen konsultaatio Nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, ohjaamomalli Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Perusterveydenhuolto (sotekeskukset) Muiden toimijoiden ja sidosryhmien tuottamat palvelut (järjestöt, srk:t, yksityiset palveluntuottajat ) Perheentalot ja kohtaamispaikat Käytössä jalkautuva työ, tarvittaessa varhaisen tuen palvelut ja viimekädessä tehostettu tuki ja erityistason konsultaatiorakenteet. 2. VARHAISEN TUEN PALVELUT Lapsiperheiden kotipalvelu Perhesosiaalityö Sosiaaliohjaus Perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut Lasten ja nuorten kuntoutus- ja terapiapalvelut Perheasiain sovittelu Perheoikeudelliset palvelut Vertaisryhmätoiminta Eroneuvonta 3. ERITYISTASON PALVELUT Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun sosiaalityö Tehostettu perhetyö Perhekuntoutus (avo-ja laitoskunt.) Muut avohuollon tukitoimet Avohuollon sijoitus Erikoissairaanhoito Erityistason kuntoutus Vammaispalvelut 4. VAATIVAN ERITYISTASON PALVELUT Sosiaalipäivystys OT-keskus Kriisi- ja väkivaltatyö Palvelut maahanmuuttajataustaisille ja monikulttuuriperheille Turvapaikanhakijat ja pakolaisperheet Palvelut monimuotoperheille Palvelut vammaisten lasten perheille Päihde- ja mielenterveystyö Muut shl:n mukaiset palvelut (leiritoiminta, tapaamispaikka- ja tukihenkilötoiminta) Ankkuri-toiminta (poliisi) Muiden toimijoiden ja sidosryhryhmien tuottamat palvelut Käytössä jalkautuva työ, tuki universaaleihin palveluihin, tarvittaessa tehostettu tuki ja erityistason konsultaatiorakenteet. Lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto Lastensuojelun sosiaalityö Perhehoito Ammatillinen perhekoti Lastensuojelulaitos Jälkihuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Yhteistyö poliisin, rikosseuraamus- ja oikeuslaitoksen sekä erityispalveluja tuottavien järjestöjen ja yksityisten palvelun tuottajien kanssa.

9 Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen haltuunotto Pohjois-Savossa, 1/3 Tunnistetaan haasteet, palvelutarpeet ja niihin liittyen keskeisimmät palvelukokonaisuudet ja ketjut. Työ aloitetaan tunnistamalla kunkin työntekijän asiakasohjauksen nykytila. kokoamalla eri asiakasohjaustilanteista keskeisimmät asiakasohjaus-prosessit palveluineen. määrittelemällä saadun aineiston pohjalta keskeisimmät palvelukokonaisuudet ja ketjut. laskemalla palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kustannukset. mittaroimalla palvelukokonaisuudet ja ketjut sekä asiakasryhmän, tuotannon että palveluohjauksen näkökulmasta (mittarointia ohjaa halutun lopputuloksen saavuttaminen).

10 Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen haltuunotto Pohjois-Savossa, 2/3 Keskeisimpien palvelukokonaisuuksien ja ketjujen tunnistamisen jälkeen laaditaan palvelukuvaukset. Palvelukuvauksiin sisällytetään palvelujen, palvelukokonaisuuksien ja ketjujen osapuolet, joita ovat mm. asiakasryhmät (millaisia yhteisiä asiakasryhmiä on tunnistettu) osastot/yksiköt (mitä osastoja/yksiköitä yhteiset palvelut koskevat)» myös palvelut osastoittain/yksiköittäin osaston/yksikön käyttämät yhteisesti sovitut alihankkijat (vrt. LS vs LMNY) palvelukriteerit ja palvelulupaukset (yhteensovittamisen ongelmat)

11 Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen haltuunotto Pohjois-Savossa, 3/3 Palvelukuvauksiin sisällytetään myös palvelujen, palvelukokonaisuuksien ja ketjujen toiminnalliset prosessit (maakuntien QPR-työkalu). Prosessikuvausten avulla kuvataan, mitä tehtäviä ja millaisia toimintamalleja kullekin ammattiryhmälle/osastolle/yksikölle kuuluu. Prosesseihin kuuluvat sekä osaston/yksikön sisäisiä integraatioita että ulkoisia integraatioita koskevat prosessit.

12 Palveluketju-esimerkkejä/lastensuojelu Ammatillinen perhekoti (osto) -> vastaanotto- ja arviointiyksikkö (liikelaitos) -> lastensuojelun laitossijoitus (liikelaitos) -> tehostettu perhetyö (osto) Lastensuojelulaitos (liikelaitos) -> lastensuojelulaitoksen avokuntoutus (liikelaitos) -> perhetyö kotiin (liikelaitos) Ensikoti-kuntoutus (osto) -> lastensuojelulaitoksen perhekuntoutus (liikelaitos) -> perhetyö kotiin (osto) Lastensuojelulaitos1 (osto) -> koulukoti (osto) -> lastensuojelulaitos2 (osto) Lastensuojelulaitos (liikelaitos) -> lastensuojelulaitoksen perhekuntoutus (liikelaitos) -> tukihenkilö (osto) Lastensuojelulaitos (osto) -> ammatillinen perhekoti (osto) Perhekuntoutus (osto) -> tukihenkilö (osto) Avoperhekuntoutus (liikelaitos) -> tehostettu perhetyö (liikelaitos) Tehostettu perhetyö (liikelaitos) -> Tukiperhe (osto) -> avoperhekuntoutus (liikelaitos) Perhekuntoutus (liikelaitos) -> terapiapalvelut (osto) -> tehostettu perhetyö (osto) Tehostettu perhetyö (liikelaitos) -> avoperhekuntoutus (osto) -> laitosperhekuntoutus (osto)

13 Monitoimijaisuudesta syntyvät palvelukokonaisuudet ja palveluketjut MONITOIMIJAISUUS perusteena asiakkaan palvelutarve Neuvolan tiimi X PERHEKESKUSYKSIKKÖ Perhetyön tiimi X MONITOIMIJAISUUS perusteena asiakkaan palvelutarve PERHEKESKUS JA ERITYISPALVELUT MONITOIMIJAISUUS perusteena asiakkaan palvelutarve Kasvatus- ja perheneuvon nan tiimi X Lasten psykiatrian tiimi X a) äitiysneuvolapalv. b) lastenneuvolapalv. c) omahoitopalv. d) kotipalv. e) perhetyöpalv. f) kumppanuuspalv. Palvelukokonaisuus, kuten Neuvolapalvelu ja lastensuojelu g) psykologipalv. h) perheneuvontapalv. i) tutkimuspalv. j) konsultaatiopalv. k) poliklinikkapalv. l) osastopalv. Esimerkiksi yhden perhekeskusprosessin palvelukokonaisuus, kuten äitiysneuvolapalvelu ja lapsiperheiden kotipalvelu tai Palveluketju, kuten neuvola-, perhetyö- ja perheneuvontapalvelu tai Palveluketju, kuten tehostettu perhetyö ja avoperhekuntoutus ja laitosperhekuntoutus Esimerkiksi usean LAPE-osaprosessin palvelukokonaisuus, kuten Kasvatus- ja perheneuvonta sekä lastenpsykiatria tai Palveluketju, perheneuvonta ja esh konsultaatio ja esh osastopalvelu

14 Asiakas- ja palveluohjaus PERHEKESKUSVERKOSTON PALVELURAKENNE JA TASOT Toiminto TASO 0 Asiakas- ja palveluohjaus ml. omahoitopalvelut - prosessi TASO 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessi TASO 2 Psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen palveluiden prosessi TASO 3 Erityistason palveluiden prosessi Perhekeskus on lähipalvelujen verkosto Perhekeskuspalvelut Äitiys- ja lastenneuvolapalvelu Seksuaaliterveysneuvolapalvelu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lapsiperheiden kotipalvelu* Perhetyö ja perhesosiaalityö Perheoikeudelliset palvelut Kumppanuuksien koordinaatio Kasvatus- ja perheneuvonta Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mt palvelut Kuntoutuspalvelut* Erikoissairaanhoidon konsultaatiot Lastensuojelu Perhekeskuksen kohtaamispaikat Osallisuus ja kohtaaminen Monipuolinen toiminta, vertaistoiminta ja vapaaehtoistoiminta Vertaistuki Toimijoina: järjestöt, srk, vapaaehtoiset ja julkiset palvelut Perheentalot 4 + kuntien toimipisteet Tiivis yhteys aikuisten palveluihin TASO1Perhekeskuksen toimipisteet joka kunnassa TASO2Perhekeskuksen toimipisteet, täydennetyt palvelut 2 TASO3Perhekeskuksen aluetoimipisteet 3 Varhaiskasvatus Arjen ympäristöt Koulu/ opiskeluhuolto Oppilaitos/ opiskeluhuolto Ohjaamo/ kasvupalvelut

15 Lasten huostaanotot ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet 1990-luvun lopulta alkaen. Miksi? (THL-julkaisu 6/2011). Otteita Pohjois-Savon väestötarpeiden taustalla olevista tilastoista 2017 Pohjois- Savo Koko maa Pohjois- Savo Koko maa Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, 0-17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,3 4,4 Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan,% vastaavan ikäisestä väestöstä 1,4 1,2 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,8 1,4 Huostassa vuoden aikana olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 1, vuotiaat 0,2 0,2 ammatillinen perhekoti 12,2 9,7 3 6 vuotiaat 0,7 0,5 laitos 30,4 32, vuotiaat 1,1, 0,8 perhe 39,6 38, vuotiaat 1,8 1,4 muu 4,6 4, vuotiaat 3,4 3,0 Lähde: Sotkanet

16 Osa lastensuojeluilmoituksista kohdistuu jo olemassa oleviin lastensuojeluasiakkuuksiin. Ilmoituksia tekevät erään tutkimuksen mukaan läheiset 13 %, sosiaalitoimi 30%, terveydenhuolto 25%, koulu 16% ja poliisi 12 % ilmoituksista. Aikuisten päihde- tai mielenterveyspalveluista ilmoituksia tulee harvoin. (THL-julkaisu 6/2011). Vuonna 2017 lastensuojeluilmoituksia valtakunnassa tehtiin lapsesta, jolloin yhtä lasta kohti ilmoituksia oli 1,8 (vuonna 2015 määrä oli keskimäärin 1,7 ilmoitusta yhtä lasta kohden). Lastensuojeluilmoitusten määrä ( ) kasvoi valtakunnan tasolla 15 % vuodesta 2016 vuoteen ( Lastensuojeluilmoituksia Pohjois-Savossa tehtiin vuonna 2017 keskimäärin 1,8 ilmoitusta yhtä lasta kohden (THL Tilastoraportti 17 / 2018). Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi Pohjois-Savossa noin 19% vuodesta 2016 vuoteen Vastaava kasvu oli koko valtakunnan tasolla noin 15 %.

17 Vanhemmuuteen liittyviä ongelmia on sekä avohuollon että huostaanoton toimenpiteiden taustalla (THL-julkaisu 6/2011). Otteita Pohjois-Savon väestötarpeiden taustalla olevista tilastoista 2017 Pohjois- Savo Koko maa Pohjois- Savo Koko maa Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana, % 4. ja 5. luokan oppilaista 4,7 5,0 Kokenut vanhempien henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana, % 4. ja 5. luokan oppilaista 11,3 12,5 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) 1,9 2,3 Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttanut haittaa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) 2,2 1,9 Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista 6,6 6,4 Kokenut vanhempien henkistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista 25,5 25,4 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 7,8 7,9 Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttanut haittaa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) 5,8 5,2 Lähde: Sotkanet

18 Huostaan otettujen lasten perheissä on toimeentulotuen tarvetta, myös pitkäaikaista (THL-julkaisu 6/2011). Otteita Pohjois-Savon väestötarpeiden taustalla olevista tilastoista 2017 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (tilasto v 2016) 18,3 15,2 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (tilasto v 2016) 8,00 7,4 Perustoimeentulotukea vuoden aikana saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22,9 18,2 Perustoimeentulotukea vuoden aikana saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8,6 7,8 Ehkäisevää toimeentulotukea vuoden aikana saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,5 1,2 Työttömät, % työvoimasta => Pohjois-Savo 12,1 ja koko maa 11,5 Pohjois- Savo Koko maa Ehkäisevää toimeentulotukea vuoden aikana saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pohjois- Savo Koko maa 1,3 1,0 Täydentävää toimeentulotukea vuoden aikana saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,6 3,3 Täydentävää toimeentulotukea vuoden aikana saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,8 2,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,6 3,6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,6 2,8 Lähde: Sotkanet

19 Lapsen ongelmallisessa käyttäytymisessä on kyse usein mm. oppimiseen liittyvistä vaikeuksista ja psyykkisistä ongelmista (THL-julkaisu 6/2011). Otteita Pohjois-Savon väestötarpeiden taustalla olevista tilastoista 2017 Pohjois- Savo Koko maa Pohjois- Savo Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 0,9 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / vastaavanikäistä 6,6 4,8 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,1 2,8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Psykiatrian laitoshoidon vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä 1 760, ,9 17,1 9,3 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta 372,6 335,6 Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) 2,1 2,7 Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) 10,7 12,6 Psykiatrian laitoshoidon 7-12-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä 3,4 2,9 Vaikeuksia oppimistaidoissa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) 34,3 35,8 Lähde: Sotkanet

20 Lastensuojelun tukena ja rinnalla tarvitaan myös lastensuojelun avohuollon perhetyötä (THL-julkaisu 6/2011). Otteita Pohjois-Savon väestötarpeiden taustalla olevista tilastoista 2017 Perheitä lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalveluissa, % lapsiperheistä, kunnan kustantamat palvelut Pohjois- Savo Koko maa 0,2 0,4 Perheitä lastensuojelun tehostetussa perhetyössä, % lapsiperheistä, kunnan kustantamat palvelut 1,5 1,8 Perheitä sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä, % lapsiperheistä, kunnan kustantamat palvelut 2,3 2,5 Lähde: Sotkanet

21 TASO1: OSAPROSESSI: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNTIEN TOIMIPISTEISSÄ Palvelujen kohdentuminen 65-80%:lle asiakkaista HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Seksuaaliterveysneuvola Myös lääkäripalvelut Pegasos Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto Myös lääkäripalvelut Pegasos Perheoikeudelliset palvelut Myös eroneuvonta ProConsona ja Pegasos Kumppanuuksien koordinointi ja vertaistuki? Perhetyö ja varhaisen tuen sosiaalipalvelut ProConsona Kouluikäisellä keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Esimerkki taso 1:n palvelukokonaisuudesta: kouluterveydenhuolto + perhetyö + koulukuraattori (yksilöllinen opiskeluhuolto) Esimerkki taso 1:n palvelukokonaisuudesta: lastenneuvolapalvelu + vanhemmalla järjestön vertaistukiryhmäkäynnit + varhaisen tuen sosiaalipalvelut. VARHAISKASVATUS KOULU ETSIVÄ NUORISOTYÖ HYTE INTEGRAATIO SOTE: AIKUISTEN PALVELUT Tietojärjestelmät Toinen vanhemmista työkyvyttömyys- Eläkkeellä ja mtkäynnit

22 TASO2: OSAPROSESSI: PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA KUNTOUTUKSEN TARVEHARKINTAISET PALVELUT Palvelujen kohdentuminen 20-35%:lle asiakkaista PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA KUNTOUTUKSEN (jalkautuvat) PALVELUT Erikoisala-konsultaatiot aluekeskuksissa Avopediatria Lastensuojelu Nuorella tunnistettu mielenterveyden häiriö Esimerkki taso 2:n palvelukokonaisuudesta: ohjaamon antama tuki nuorelle, tukikokonaisuuden laatiminen ja ohjaaminen nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin tai toimintaterapiaan. Esimerkkinä jalkautumisesta taso 2:n lastensuojelun ja taso 1:n perhetyön yhteistyö, josta syntyy yhteinen perhekuntoutussuunnitelma (palveluketju) Kuntoutuspalvelut: - fysioterapia - toimintaterapia - puheterapia Kasvatus- ja perheneuvonta Ohjaamoihin annettavat nuorten palvelut Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut

23 TASO3: OSAPROSESSI ERITYISPALVELUT Palvelujen kohdentuminen 5-10%:lle asiakkaista/potilaista Esim. vaativat erityispalvelut moniongelmaiselle, psyykkisesti sairaalle nuorelle, jolla voi olla myös vakava päihderiippuvuus Maakunnallisesti keskitetyt erityispalvelut, jotka jalkautuvat ja verkottuvat perhekeskukseen (osin myös fyysinen läsnäolo) Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun vaativa sijais- ja perhehoito Lastensuojelun sijais- ja perhehoito sekä jälkihuolto Lastentaudit Erikoissairaanhoito OT-keskus/ YTA-alueen vaativat erityispalvelut (ent.erva) (1% asiakkaista/potilaista) Lasten psykiatrian vaativat palvelut/ Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen yksikkö Lastensuojelun laitoshoito/ yhdistelmäosastot Nuorisopsykiatrian vaativat palvelut Lastentautien vaativat palvelut ja lasten kirurgia Muut erikoisalat, mm. lasten neurologia Ensikoti Turvakoti Lasten psykiatrian erikoissairaanhoito Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoito Ankkuritoiminta Esimerkkinä verkottumisesta erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyö, josta syntyy yhteinen perhekuntoutussuunnitelma ja samalla hoitosuunnitelma

24 Perhekeskukset Pohjois-Savossa 18 jäsenkuntaa + Joroinen n asukasta Ehdotettu viisi perhekeskusaluetta (n väestöpohja/alue) Perhekeskuksen rakenne TASO1Perhekeskuksen toimipisteet joka kunnassa TASO2Perhekeskuksen toimipisteet, täydennetyt palvelut 2 TASO3Perhekeskuksen aluetoimipisteet 3 Kohtaamispaikat joka kunnassa Perheentalot 4 (toimii jo Iisalmi, Kuopio) 1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelut 2 Lisäksi psykososiaalisen tuen palvelut ja kuntoutus 3 Lisäksi erityistason konsultatiiviset ja osin jalkautuvat palvelut

25 Lähteet: Petrelius Päivi & Aaltio Elina. Onnistunut integraatio ja monitoimijainen yhteistyö. Edellytyksiä, tuntomerkkejä ja haasteita integraation eri tasoilla LAPE- päivät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sotkanet THL-raportti 6/2011. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma , toimeenpanosta käytäntöön THL- tilastoraportti 17 / Lastensuojelu 2017.

26 KIITOS Lisätietoja: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, Kuopion kaupunki Puh