KAAVASELOSTUS

KAAVASELOSTUS 19.5.2019 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS ILOMANTSI, KUUKSENVAARA (413), TILAT: Tilat Sulkuniemi 18:13 Sulkulahti 18:15 Lomaranta 18:21 Lepola 18:22 Honkala 18:23 Hiekkaranta 18:25 Kultaranta 18:26 Suunnittelualue Kuuksenvaaran Sulkuniemen alueella (ilmakuva MML) Vireilletulo: 5.2.2019 Ilomantsin KV hyväksyntä:..2019 _ SUUNNITTELU

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 2 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Rantaosayleiskaavan muutos koskee: Ilomantsin (146) kunnan Kuuksenvaaran (413) kylän tiloja Sulkuniemi 18:13, Sulkulahti 18:15, Lomaranta 18:21, Lepola 18:22, Honkala 18:23, Hiekkaranta 18:25 ja Kultaranta 18:26. Yleiskaavassa suunnittelualueet ovat: Lomarakennusten korttelialueita RA (yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa). Rantaosayleiskaavan muutoksella muodostuu: Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan erillispientalojen alueita A (yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa). Enossa 19.5.2019 (päivitetty käsittelypäivämäärin ja liite 4 lisätty 30.7.2019 hyväksyntää varten) Jukka Haltilahti Ympäristö- ja maankäytön suunnittelija, YKS 631

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 3 KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan muutosalue, eli Sulkuniemen rantaosayleiskaavan alue, sijaitsee Ilomantsista noin 8 kilometrin etäisyydellä Kuuksenvaaran kylällä Möhköntien eteläpuolella Mustalammen, Pieni Sulkulammen ja Sulkulammen ympäröimässä Sulkuniemessä. Kaavamuutosta ohjaavassa Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavassa vuodelta 1996 on kaavamuutosalueelle osoitettu kaksi erillistä korttelialuetta, jossa on yhteensä kahdeksan lomarakennuspaikkaa RA (RA 5 ja RA 3). Tiloilla Sulkuniemi 18:13,Sulkulahti 18:15, Lomaranta 18:21, Lepola 18:22, Honkala 18:23 ja Hiekkaranta 18:25 on rakennetut lomarakennuspaikat. Tila Kultaranta 18:26 on rakentamaton. Viiden rakennuspaikan korttelissa oleva tila Levähdys 18:24 ei ole mukana kaavamuutoksessa. Rakennuspaikkoja ympäröivät alueet ovat yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta MU. Nämä alueet eivät ole mukana kaavamuutoksessa. Lisäksi kaavamuutosalueella on voimassa Rätylän rantakaava vuodelta 1989. Siinä kaavamuutoksen rakennuspaikat ovat lomarakennusta RA- tontteja. Ympärillä on maa- ja metsätalousmaita M. Rantakaava on rakentamista ohjaavampi kuin alueen osayleiskaava tai laadittava osayleiskaavan muutos. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa kaavamuutosalueen RA rakennuspaikat ympärivuotiseen asumiseen (A). Kaavan mitoitus tai vapaan rantaviivan määrää ei muutu. Jotta Sulkuniemen yleiskaava voi jatkossa ohjata rakentamista tulee Rätylän rantakaava kumota näiltä osin yleiskaavan saatua lainvoiman. Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laadinnan aloittaminen Ilomantsin KH päätös kaavamuutoksen laatimisesta Rantaosayleiskaavan viranomaisneuvottelu kesä 2018 4.2.2019 16 ei tarpeen Vireilletulo 5.2.2019 Kaavaluonnos nähtävillä 5.2. 26.2.2019 Kaavaehdotus nähtävillä 5.6. 7.7.2019 Ilomantsin kunnanvaltuuston hyväksyntä _._.2019 _ Rantaosayleiskaavan toteuttaminen Rantaosayleiskaavan mukainen rakentaminen voi toteutua maanomistajan tarpeiden mukaan kaavan saatua lainvoiman ja kun Rätylän rantakaava on kumottu kaavamuutosalueelta.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 4 SISÄLLYSLUETTELO KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ... 3 1. PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE... 6 1.1 Nykyinen maankäyttö... 6 1.2 Suunnittelutilanne... 7 1.2.1 Yleistasot... 7 1.2.2 Maakuntakaava... 8 1.2.3 Yleiskaava... 9 1.2.4 Asemakaavoitus... 9 1.2.5 Rakennusjärjestys... 10 1.2.6 Poikkeamiset, rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat... 10 1.2.7 Muut lähtökohdat... 10 1.2.8 Pohjakartta... 11 1.2.9 Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus... 11 1.2.10 Muut päätökset ja selvitykset... 11 1.3 Maanomistus... 11 1.4 Työpaikat ja väestö... 11 1.5 Rakennettu ympäristö... 11 1.5.1 Rakennuskanta... 11 1.5.2 Liikenne... 12 1.5.3 Palvelut... 12 1.5.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 12 1.6 Luonnonympäristö... 12 1.7 Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet... 14 1.8 Ympäristön häiriötekijät... 14 2. RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET... 15 2.1 Yleistavoite... 15 2.2 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet... 15 2.3 Suunnittelualueen asettamat tavoitteet... 15 2.4 Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana... 16 3. RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT... 16 3.1 Vaihtoehdot... 16 3.2 Mitoitus... 16 3.3 Kaavamuutoksen mitoitus... 17 3.4 Rantaosayleiskaavan kuvaus... 17 3.5 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain... 17

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 5 3.5.1 Asuntoalueet... 17 3.5.2 Muut alueet... 17 3.6 Liikenne... 18 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto... 18 3.8 Suojelu... 18 4. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 18 4.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä... 18 4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin... 18 4.3 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin 19 4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon... 19 4.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen... 19 4.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 20 4.7 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 21 4.8 Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin... 21 4.9 Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset... 22 4.10 Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset... 22 5. SUUNNITTELUVAIHEET... 22 5.1 Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet... 22 6. RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 23 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta... 23 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 LIITTEET 1. Kaavaehdotus, päiväys 19.5.2019 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, päiväys 27.1.2019 3. Ote kaavaluonnoksesta, päiväys 27.1.2019 4. ELY-keskuksen lausunto kaavaehdotuksesta 19.6.2019

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 6 1. PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE 1.1 Nykyinen maankäyttö Rantaosayleiskaavan muutos koskee Ilomantsin kunnan, Kuuksenvaaran kylän tilojen Sulkuniemi 18:13,Sulkulahti 18:15, Lomaranta 18:21, Lepola 18:22, Honkala 18:23, Hiekkaranta 18:25 ja Kultaranta 18:26 kaavan mukaisia rakennuspaikkoja/kiinteistöjä. Kuntakeskus on noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä. Kuvasta 1 voidaan havaita, että Ilomantsin keskustasta leviää lähes yhtenäinen asutus läheiseen Kuuksenvaaraan saakka. Kuva 1. Karttaote Ilomantsin ja Kuuksenvaaran alueelta Möhköntien varrelta (kartta MML). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Kuva 2. Kaavamuutoksen tilat Sulkuniemessä (kartta MML). Taustamaiden laaja tila 18-38 ei ole kaavamuutosaluetta.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 7 Kuva 3. Ilmakuvasta voidaan havaita pääasiallisen kaava-alueen kasvillisuuden (mäntykangasmetsää) ja rakennetun ympäristön luonnetta Pieni Sulkulammen, Sulkulammen ja Mustalammen rannoilla (kuva MML). Kaava-alueella on rantaviivaa noin 520 metriä. Alueella on nykyisellään kuusi rakennettua lomarakennuspaikkaa ja kaksi rakentamatonta rakennuspaikkaa. Muut alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Rakennuspaikat ovat osoitettu sekä ranta-asemakaavassa että rantaosayleiskaavassa ja muodostettu omiksi kiinteistöikseen. Suunnittelualueen maankäytön historia: - Alue kaavoitettiin ensikerran vuonna 1989 Rätylän rantakaavassa lomarakennusten alueiksi RA. - Rantaosayleiskaavaa laadittaessa alueella siis oli jo rantakaava, mutta kaava-alue osoitettiin vielä vastaavanlaisena yleiskaavassakin. Yleiskaava hyväksyttiin Ilomantsin KV 21.6.1995 ja vahvistettiin 5.2.1996. - Kiinteistöt muodostettiin vuosien 1995 1997 välillä ja niiden rakentaminen on toteutettu sen jälkeen ranta-asemakaavan mukaisesti. Viimeisimmät kohteet 2010-luvulla. 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Yleistasot Kaavaa laadittaessa on huomioitava maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 39 :n rantaosayleiskaavan sisältövaatimukset ja oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava (KV 21.6.1995). Kaavaratkaisussa tulee lisäksi huomioida valtakunnallisen alueidenkäytön erityistavoitteet rantaosayleiskaavaa koskien ja maakuntakaava siten kun se

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 8 osoittaa rantaosayleiskaavaa ohjaavia tavoitteita. 1.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaavan 1 4 vaiheet ja niissä suunnittelualueelle osoitetut tavoitteet ja määräykset ohjaavat yleiskaavan muuttamista. Maakuntakaavan 1. vaiheen on valtioneuvosto vahvistanut pääosiltaan 20.12.2007 (vahvistettu suunnittelualueelta). Alueelle kohdistuu seuraavia merkintöjä: o maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas Geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (my, my-hs). Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (MY-hs) ja maakunnallisesti (MY) merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harjumuodostuma. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin ja geologisiin ominaisuuksiin. Alueelle ei tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. o Suunnittelualue jää Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen sisään, mv-5 Ilomantsin-Petkeljärven-Putkelanharjun-Möhkön alue. o Suunnittelualue jää Biosfäärialueen sisään (bfa). Merkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta, jota kehitetään vuorovaikutteisesti asumisen ja elinkeinotoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittamisessa o Suunnittelualue jää Taajamaseudun kehittämisen kohdealueen sisään (tkk). Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. o Aluetta risteävät tai ovat läheisyydessä seuraavat aluerajat: Maaseutukehittämisen erityisalue (mk) ja Rantojenkäytön kehittämisen kohdealue (rk-1, koillisen luontovyöhyke). Maakuntakaavan 2. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 10.6.2010. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu varauksia. Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu 5.3.2014. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu varauksia. Maakuntakaavan 4. vaiheen on maakuntavaltuusto hyväksynyt 26.5.2014). Kaava ei esitä uusia varauksia suunnittelualueelle, mutta

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 9 toistaa 1 vaiheen merkinnät. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnos on ollut esillä ja maakuntakaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen. Suunnittelualueelle kohdistuu alu- 1, taajamaseudun kehittämisen kohdealueen (ts) ja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen (mv) merkinnät. Edellä mainitut maakuntakaavaotteet on esitetty OAS liitteessä 1. 1.2.3 Yleiskaava Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava Alueella on voimassa Ilomantsin kunnanvaltuuston 21.6.1995 43 hyväksymä ja Ympäristöministeriön 13.2.1996 vahvistama oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava. Suunnittelualueelle kohdistuu vain lomaasuntoalueiden varauksia RA (yhteensä seitsemän rantarakennuspaikkaa). Sulkuniemen muut maa-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta MU. RA alueella noudatetaan seuraavia määräyksiä: - Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asunnon sekä seuraavat talousrakennukset: vierasmaja, sauna (ja savusaunan)) ja muita talousrakennuksia. - Rakennuspaikalla saa olla enintään neljä rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 150 k-m2. - Rakennusten enimmäskoot ovat: loma-asunto (100 k-m2), vierasmaja (30 k-m2), sauna 25 k-m2) ja savusauna 12 k-m2. - Sauna saa sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rannasta ja muut rakennukset vähintään 25 metrin etäisyydellä. Lisäksi kullekin erillispientalojen A alueelle saa rakentaa erillispientalon ja siihen liittyviä talous- ja tuotantorakennuksia sekä ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja ja palveluita. A-alueen rakennusoikeutta ohjaa käytännössä kunnan rakennusjärjestys. Yleiskaavalla ei voida myöntää suoraa rakennuslupaa asuinrakennuksen ym. rakentamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom. mukaisesti. Kaavaote, kaavamerkinnät ja rakentamista ohjaavat tarkemmat yleiskaavan määräykset ovat OAS liitteessä 2. 1.2.4 Asemakaava Alueella on Rätylän rantakaava (ranta-asemakaava). Sen on Ilomantsin kunnanvaltuusto hyväksynyt 1989 ja lääninhallitus vahvistanut 28.6.1989. Kaavassa kortteliin 2 on osoitettu viisi RA-rakennuspaikkaa ja kortteliin 3 kolme RA-rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, talousrakennuksen ja saunan ja niiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2. Rakennusala on rajattu 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Kuitenkin enintään 20 k-m 2 :n saunan saa sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Kaavaote, kaavamerkinnät ja rakentamista

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 10 ohjaavat tarkemmat rantakaavan määräykset ovat OAS liitteessä 3. Muualla läheisten järvien rannoilla on ranta-asemakaavoja mm. Rätylän rantaasemakaava v. 1989 ja muutos 2006, Ravajärven rantakaava (1995) ja Tervaruukin ranta-asemakaavan muutos v. 2009. Kuva 4. Alueen asemakaavoitetut alueet (Rätylän ranta-asemakaava, vihreä rasteri) ja poikkeamiset (vihreä piste, lähde Liiteri-tietopalvelu 23.4.2018). 1.2.5 Rakennusjärjestys Ilomantsin kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 28.5.2007 28. 1.2.6 Poikkeamiset, rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle on myönnetty kolme poikkeamista. Näillä ei ole kaavamuutosta ohjaavaa vaikutusta. Alueella ei ole voimassa MRL 132/1999 38 tai 53 mukaista rakennuskieltoa tai 128 toimenpiderajoitusta. 1.2.7 Muut lähtökohdat Kaavamuutos poikkeaa alueella voimassa olevasta Rätylän rantakaavan osoittamista lomarakentamisesta. Rantakaava on edelleen voimassa alueella ja ei mahdollista rakennuspaikkojen muuttamista ympärivuotisiksi rakennuspaikoiksi ilman poikkeamista. Rantakaava tulee kumota erillisellä prosessilla kaavamuutosalueelta yleiskaavan muutoksen saatua lainvoiman.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 11 1.2.8 Pohjakartta Rantaosayleiskaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen digitaalista maastotietokantaa kiinteistörajoin (kesäkuu 2018). Maastokartta on tarkistettu erillisellä maastokäynnillä. Kaava esitetään mittakaavassa 1:5000. 1.2.9 Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus Emätilaselvitys on tarpeeton rakennuspaikkojen ollessa esitetty niin ranta-asemakaavassa kuin rantaosayleiskaavassakin. Rakennuspaikkojen määrä ei muutu. Kaavoissa on kahteen kortteliin osoitettu yhteensä kahdeksan RA rakennuspaikkaa (kuvat 2 ja 3). Kuvassa 3 ovat esitetty kaavamuutosalueen tilat peruskartalla, eli yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa. 1.2.10 Muut päätökset ja selvitykset Ilomantsin kunta on päättänyt muuttaa Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaa suunnittelualueelta (Sulkuniemi) kunnanhallituksen 4.2.2019 16 päätöksellä. Alueen luontoarvot on kartoitettu Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavatyön yhteydessä. Alueelle ei ole osoitettu merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi alueen luonnonympäristön on tarkastanut kaavamuutosta varten kaavoittaja (Suunnittelu Haltilahti 18.8.2018). Katso kohta 1.6 luonnonympäristö. 1.3 Maanomistus Kaavamuutosalueet omistaa yksityinen. 1.4 Työpaikat ja väestö Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole merkittävässä määrin työpaikkoja tai muuta elinkeinotoimintaa metsätaloutta lukuun ottamatta. Lähimmät asuinpaikat ovat Möhkön tieltä suunnittelualueelle kääntyvän Tetrijärventien varrella Mustalammentien päässä Mustalammen rannalla (5 ympärivuotista rakennuspaikkaa). Linnuntietä näihin on noin 400 metriä. Ilomantsin kylä on vain noin 8 kilometrin etäisyydellä ollen väestön ja työpaikkojen merkittävin keskittymä. 1.5 Rakennettu ympäristö 1.5.1 Rakennuskanta Kaavamuutoksen kohdealueet ovat pääosin jo rakennettuja. Rakennukset ovat loma-asuntoja talousrakennuksineen ja pihapiireineen. Vain yksi rakennuspaikka (RA-tontti) tilalla 18-26 on rakentamaton. Kaavaselostuksen kuvista

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 12 voidaan tarkastella lähistön yleistä rakennettua ympäristöä. 1.5.2 Liikenne Olemassa oleville yleiskaavan rakennuspaikoille johtaa maantieltä (Möhköntie) erkaneva Tetrijärven yksityistie muun muassa tien alkupäässä oleville ympärivuotisille rakennuspaikoille Mustalammen rannalla ja rantavyöhykkeen ulkopuolella kaava-alueiden ulkopuolella. Kaavamuutosalueelle erkanee Tetrilammentiestä oma Sulkuniemen yksityistie. Möhköntielle tulee kaava-alueelta noin 1,6 km. Yksityisteiden liikennöinti on vähäistä liittyen asumiseen ja varsinkin kesällä virkistykseen ja lomailuun. Alueella ei ole rakennettuja virkistysreittejä. 1.5.3 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluita. Viereisen Mustalammen rannalla on Ilomantsin seurakunnan leirikeskus. Lähimmät merkittävät palvelut ovat Ilomantsin taajamassa noin 7-8 kilometrin etäisyydellä. 1.5.4 Yhdyskuntatekninen huolto Möhköntien varrella ja tulotien varrella Mustalammen rannan ympärivuotiset asuinpaikat ovat liitetty vesihuoltoon noin 650 metrin etäisyydellä. Kaavamuutosalueella ei ole järjestettyä yhdyskuntateknistä huoltoa. 1.6 Luonnonympäristö Kuva 5. Alueen pinnanmuodot ns. rinnevarjostuksella peruskartan päällä ( MML).

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 13 Alueen luontoarvot on kartoitettu Ilomantsin kaakkoisosan osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta niitä ei ole käytettävissä kaavamuutosta varten. Kaavamuutos koskee vain rakennettuja ja rakentamiseen tarkoitettuja alueita. Varsinaista luonnonympäristöä ei ole kaavamuutoksessa mukana. Kaava-alueen maaperä on harjuaineksista ja siten metsäiset alueet ovat pääasiassa kuivahkoja kangasmetsiä männyn ollessa valtapuustona. Tonttien välittömiä taustametsiä ei ole hakattu viime aikoina ja varsinkin ranta-alueilla puusto on täysi-ikäistä (katso esim. ilmakuva, kuva 3). Rakennuspaikat ovat pääosin kuivahkoa puolukka kanerva -kangasta pääasiassa täysi-ikäisellä mäntymetsällä. Painanteissa metsätyyppi muuttuu hieman korkeavarpuisemmaksi ja paikon esiintyy mustikkaakin. Kuvat 6 ja 7. Kaava-alueen ja sen taustametsän kuivan kangasmetsän maastoa. Niemeä kiertää vanha ajoura. Kuva 8. Niemen hienohiekkaisen ja hienosoraisen rannan maisemaa. Veden pinnan korkeusvaihtelut ovat melko vähäiset.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 14 Ranta on harjualueille tyypillisesti hyvin virkistyskäyttöön soveltuva hienohiekkainen ja sorainen. Vedenpinnan vaihtelu on nähtävästi vähäistä, sillä katselmus tehtiin matalan veden aikaan eikä vesi ollut laskenut järvessä erityisen paljon. Rannalla on pieni töyräs joka erottaa vesirajan selkeästi ylempänä olevasta kangasmetsästä. Kaavamuutoksessa mukana olevien tonttien väliin jää yksi painanteisessa maastossa oleva tontti, joka muuttuu ensin kanervaisemmaksi ja lähellä soistumia mäntyvaltaiseksi suopursurämeeksi lähellä rantaa. 1.7 Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualueen rakennetun ympäristön, luonnonympäristöä ja kulttuurihistorian suojelukohteet on tarkistettu ympäristökarttapalvelu Karpalosta 7.10.2018. Alueella ei ole huomioitavia kohteita Putkelanharjun harjujensuojeluohjelman aluetta lukuun ottamatta. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole suojeluarvoja omaavaa rakennettua ympäristöä. Lähistöllä ei ole suojeltuja rakennuksia tai rakennettua ympäristöä, joka vaikuttaisi kaavaratkaisuun. Luonto, eläimistö, maisema Koko niemen alue Tetrijärventiehen saakka kuuluu itäpuolisten harjualueiden kanssa Putkelanharjun harjujensuojeluohjelman alueeseen. Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole muita luonnon- tai maisemansuojelualueita. Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rekisteröityjä muinaismuistolain 295/1963 nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaismuistoalueet ja kohteet ovat Issonjärven ja Muokonjärven rannoilla lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Pohjavedet ja vesistöt Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Suunnittelualue on Pieni Sulkulampi, Sulkulampi ja Mustalampi vesistöjen rannalla. Keskiveden korkeus on +146,40 mmpy. Suunnittelualueen alin rakentamistaso tulisi siten olla vähintään 147,40 mmpy. 1.8 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötä muodostavia tekijöitä eikä sellaisia kaavalla osoiteta.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 15 2. RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 2.1 Yleistavoite Sulkuniemen rantaosayleiskaavan muutoksen päätavoitteena on osoittaa suunnittelualueen lomarakennuspaikat RA ympärivuotiseen asumiseen A. 2.2 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu aluetta koskevissa maakunta- ja yleiskaavoissa. Alueelle ei ole osoitettu valtakunnallisesti merkittäviä arvoja Putkelanharjun suojelualuetta lukuun ottamatta. Suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat VAT kokonaisuudet suunnittelualueen paikallisia lähtökohtia soveltaen: Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö. Arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen. Maakuntakaavassa asetetut tavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet huomioidaan yleiskaavan kautta. Maakuntakaavat ovat kuitenkin vahvistuneet merkittävästi vanhan vuoden 1995 yleiskaavan jälkeen, jolloin maakuntakaavojen ohjausvaikutus maankäytön ratkaisuihin korostuu rantaosayleiskaavan muutoksessa. Maakuntakaavan merkinnät osoittavat alueelle maankäytön kannalta vastakkaisia tavoitteita; alue on ikään kuin useiden varausten solmukohdassa. Alueen suojelua ja maisemallista merkitystä korostavat valtakunnallisesti merkittävän harjualueen alue MY-hs ja biosfäärialue bfa. Toisaalta alue kuuluu taajamaseudun kehittämisen kohdealueen sisään (tkk) ja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen sisään mv-5. Edellä mainitut puoltavat myös alueen tehokkaampaa virkistyksen ja asumisen käyttöä. Voimassa olevan yleiskaavan asettamat tavoitteet Suunnittelualueen rantaosayleiskaavaa ohjaa erityisesti rantamitoituksen kautta oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava (Ilomantsin KV 21.6.1995 43). Suunnittelussa tulee siten huomioida rakennuspaikkojen määrä. Voimassa olevan ranta-asemakaavan asettamat tavoitteet Suunnittelualueella on voimassa Rätylän rantakaava vuodelta 1989. Suunnittelussa tulee erityisesti huomioida rakennuspaikkojen määrä. 2.3 Suunnittelualueen asettamat tavoitteet Alueen maankäytön muuttuneet tavoitteet ovat muodostuneet alueen rakentamisen myötä. Nykyaikaiset loma-asunnot mahdollistavat lomailun ja asumisen ympärivuoden. Maanomistajat ovat tiedustelleet kunnalta mahdollisuutta

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 16 muuttaa loma-asuntojen RA-tontit ympärivuotiseen asumiseen. Esimerkkeinä ovat toimineet tulotien varrella Mustalammen rannalla ym. oleva ympärivuotinen asutus, lähialueelle tehdyt käyttötarkoituksen muutokset poikkeamisin ja kaavamuutoksin. Kunta on käydyissä neuvotteluissa todennut, että usean rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos tulee ratkaista kaavalla. Kaavamuutoksella on seuraavia yksilöityjä tavoitteita ja erityispiirteitä: Alueen RA-rakennuspaikat muutetaan A-alueiksi. Yleiskaavassa (ja ranta-asemakaavassa) osoitettuja rantamitoituksia/rakennuspaikkojen määrää ei muuteta. Vanhan kaavan kaavamääräyksiä ajantasaistetaan. Rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ranta-asemakaavan kumoamisen jälkeen. 2.4 Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana Kaavan yleistavoitteet ovat muodostuneet maanomistajien pyynnöstä käynnistää alueella rantaosayleiskaavan muutos. Kaava on laadittu näiden tavoitteiden pohjalta. Kaavan tavoitteiden ei lähtökohtaisesti oleteta muuttuvan merkittävästi kaavaprosessin aikana. Kaavan luonnosaineistoon tehdyt muutokset ja päivitykset: Kaavasta jättivät lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Museovirasto. Lausunnoissa ei ollut kaavan vastaista palautetta. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Asiakirjoja ja kaavakarttaa päivitettiin vain teknisluontoisesti ja uusin päivämäärin. 3. RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 3.1 Vaihtoehdot Kaavalle ei ole tarpeen esittää vaihtoehtoja. 3.2 Mitoitus Voimassa oleva Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seitsemän RA rakennuspaikkaa. Yleiskaavan RA aluevaraukset ohjaavat kaavamuutoksen rakentamiseen tarkoitettujen alueiden määrää.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 17 Asuntoalueella A alueella ei kaavassa esitetä erityisiä määräyksiä, vaan rakentamisessa noudatetaan Ilomantsin kunnan rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestyksen mitoitus ja ohjaus Rakennusjärjestys ei erityisesti ohjaa tämän yleiskaavan alueella rakentamista, mutta niiltä osin kun kaava ei määritä rakentamista, noudatetaan rakennusjärjestystä. 3.3 Kaavamuutoksen mitoitus Voimassa olevassa yleiskaavassa on osoitettuna seitsemän rakennuspaikkaa, kuten osoitetaan kaavamuutoksellakin. Vapaan rantaviivan määrää ei muutu. Uusi rakentaminen noudattaa yleiskaavan alkuperäisiä RA-rakennuspaikkojen etäisyyksiä rantaviivasta. Rakentamisen määrä kasvaa kaksinkertaiseksi. 3.4 Rantaosayleiskaavan kuvaus Kaavamuutoksella muutetaan seitsemän RA rakennuspaikan käyttötarkoitus ympärivuotiseen asumiseen A. Kaavaratkaisussa rakennettavien alueiden määrä säilyy samana. Samalla uudisrakentaminen vastaa enemmän tämän päivän rakentamisedellytyksiä ja Ilomantsin rakennusjärjestystä. Yleiset määräykset muutetaan vastaamaan tämän päivän yleiskaavan määräyksiä ja tarpeettomista määräyksistä luovutaan. 3.5 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain 3.5.1 Asuntoalueet Yleiskaavalla voidaan myöntää suora rakennuslupa asuinrakennuksen ym. rakentamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom. mukaisesti. A Asuntoalue. Alue varataan erillispientaloille. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen ympärivuotisen asunnon, enintään 25 k-m 2 laajuisen rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Sauna saa sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rannasta ja muut vähäistä suuremmat rakennukset vähintään 25 metrin etäisyydellä vesirajasta. Muilta osin rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. 3.5.2 Muut alueet Kaavassa ei ole mukana muita aluevarauksia.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 18 3.6 Liikenne Kaava-alueen liikenne on pääasiassa asumiseen liittyvää liikennettä. Alueelle ei muodosteta uusia kaavatietä. 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle ei rakenneta kunnallista teknistä huoltoa. Vettä käyttävät rakennukset ja asuinrakennukset tulee liittää jätevesien käsittelyjärjestelmiin. 3.8 Suojelu Kaavalla ei osoiteta uusia suojelukohteita. 4. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset silloisen 1990-luvun alun yleiskaavan laadinnan edellyttämällä tavalla. Nämä selvitykset oletetaan lähtökohtaisesti vanhentuneiksi. Vaikka selvitykset ovat vanhentuneet, ei kaavamuutoksen tavoitteet huomioiden ole tarvetta laatia alueelle uutta ympäristöselvitystä. Alueelle on kuitenkin suoritettu nyt tehtävää rantaosayleiskaavan muutosta varten uusi maastotarkistus (Suunnittelu Haltilahti 2018). Rantaosayleiskaavassa vaikutuksia selvitetään ja verrataan pääasiassa voimassa olevaan Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaan ja sen maankäytön ratkaisuihin sekä osoitettuun mitoitukseen ja rakentamiseen. 4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin Vaikutukset lähialueiden asukkaiden kannalta Kaavan toteutuksesta ei aiheudu suunnittelualueen ulkopuolelle lisääntyviä merkittäviä haitallisia vaikutuksia sillä voimassa olevan kaavan mukaisia rakentamiseen osoitettujen alueiden määrää ei muuteta. Vaikutukset suunnittelualueen nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta Yleiskaavassa kaavamuutoksen ulkopuolelle jäävä RA rakennuspaikka jää ympärivuotisen A rakennuspaikkojen väliin. Kiinteistön omistajaa on pyydetty kaavamuutokseen mukaan, mutta hän ei näe asiaa tarpeelliseksi. Lisäksi yhden rakennuspaikan muuttaminen ympärivuotiseksi lienee mahdollista ilman kaavamuutosta myöhemminkin. Asian päättää aikanaan tarvittaessa Ilomantsin kunta. Kaava-alue muuttuu ympärivuotiseen asumiseen (rantakaavan kumoamisen

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 19 jälkeen) ja edistää siten alueen asumisen ja myös ympärivuotisen lomailun oloja. Suoran rakennusluvan mahdollisuus helpottaa alueiden toteuttamista ja uudisrakentamista kaikilla kaavamuutoksen A rakennuspaikoilla. Vaikutukset terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen terveydellisiin tai sosiaalisiin oloihin. 4.3 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin Alueella ei ole nykyisellään työpaikkoja, elinkeinoelämää tai palveluita. Kaavalla ei myöskään mahdollisteta näitä. Ympärivuotinen asuminen ei vaikuta alueen virkistysmahdollisuuksiin. 4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Vaikutukset maa- ja kallioperään Rantaosayleiskaavan rakennuspaikat sijaitsevat hiekkaisella ja kivisellä harjumaalla. Kaavalla ei ole muuttuvia vaikutuksia maa- tai kallioperään tai näiden suojelutavoitteisiin sillä kaavan rakentamiseen varattujen alueiden määrä tai rakennuspaikkojen laajuus eivät muutu. Vaikutukset pintavesiin Alueen pintavedet virtaavat läheisiin vesistöihin. Rakentamisella ei ole muuttuvia vaikutuksia vesistön laatuun. Viereisten vesistöjen vedenpinnan korkeusvaihtelut on huomioitu kaavassa osoitetulla rakentamiskorkeudella. Vaikutukset pohjavesiin Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen, sillä rakennuspaikat eivät sijaitse pohjaveden muodostumisalueella ja jätevesihuoltoa ohjataan muun muassa kaavamääräyksin ja asetuksin. Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Rantaosayleiskaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun tai ilmastoon. 4.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen Kaava-alueen ja sen lähistön luonnonolosuhteet on esitetty perusteluineen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaan luonto- ja maisemaselvityksissä sekä myöhemmin tehdyssä maastotarkistuksessa (Suunnittelu Haltilahti 2018).

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 20 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonmaisemaan Kaava-alueella ei ole muita suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita harjujensuojelualueen lisäksi. Rakennuspaikat ovat harjujensuojelualueella, mutta niiden määrää tai laajuutta ei muuteta. Uusi rakentaminen ei heikennä harjualueen maisemaa tai muita olosuhteita oleellisesti. Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat neutraalit luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta tai luonnonmaisemaa kohden. Vaikutukset luonnonvaroihin ja ekologisen kestävyyteen Rantaosayleiskaavalla ei ole vaikutuksia alueen luonnonvaroihin tai ekologiseen kestävyyteen. 4.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Yhtenäinen asutus ulottuu Ilomantsin kuntakeskuksesta aina Kuuksenvaaran kylälle saakka. Lisäksi Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavassa on osoitettu ympärivuotista asutusta lähistölle Möhköntien varteen, Mustalammen rannalle useaan kohtaan ja kaavamuutosalueelle tulevan tien varteen. Kaavamuutoksen ratkaisu laajentaa asumista edelleen Mustalammen rannoille ja samaan niemeen myös Sulkulammen puolella. Tetrilammen yksityistien varren ympärivuotinen asutus kasvaa kuudesta rakennuspaikasta 13 rakennuspaikkaan. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä ja edistää kunnan tavoitetta osoittaa ympärivuotista asutusta kuntakeskuksen vaikutusalueella vesistöjen rannoille. Alueen yhdyskuntarakenne on muodostunut ja kiinteytynyt viimeistään voimassa olevan yleiskaavan myötä. Yleiskaavan rakennuspaikkojen määrä tai sijainti eivät muutu. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavamuutoksella on vähäinen myönteinen vaikutus yhdyskuntatalouteen yhden uuden rakennuspaikan rakentamisen myötä. Kaavalla ei ole vaikutuksia alueen energiatalouteen. Kiinteistöille on jo olemassa oleva alueen sisäinen ajoyhteyksien verkosto. Rakennuspaikoilla on yksityinen vesi- ja jätevesihuolto. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle johtaa yksityisteitä. Näiden sijainnit eivät muutu kaavamuutoksen myötä. Alueelle saavutaan pääasiassa autoillen. Liikenne tulee olemaan edelleen yksityishenkilöiden ns. normaalia lomailuun ja asumiseen liittyvää autoilua. Liikennemäärät lisääntyvät vaikka rakennuspaikkojen määrä ei muutu. Asumisen liikenne ei käytännössä lisää loma-alueiden häiriötä. Maastokatselmuksessa havaittiin, että erityisesti Tetrijärventien varrelle tulisi lisätä levennettyjä ohituspaikkoja liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi. Varsinaisia liikenneturvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ei havaittu. Kaavamuutos ei vaikuta merkittävästi Ilomantsin kaakkoisosan alueen vesistöjen veneilyyn tai virkistyskäyttöön voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita ja

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 21 mahdollistamaa tilannetta enemmän. 4.7 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kaupunki- ja taajamakuvaan sekä rakennettuun maisemaan Rakennuspaikkojen määrä on sama kuin voimassa olevassa kaavassa, jolloin maisemalliset vaikutukset eivät kokonaisuutena muutu. Rakentamisen määrä on uudella A-alueella suurempi kuin RA-rakennuspaikoilla. Rakentaminen kuitenkin sopeutuu edelleen alueelle. Uusi rakentaminen sulautuu rakennuspaikalla loivaan rinteeseen ja taustametsään vastaavasti kuten lähistön muillakin rakennuspaikoilla. Rantamaiseman hoidosta on annettu erillismääräyksiä, joilla suojataan alueiden rantamaisemaa. Uuden rakennuskannan sopeuttamista ympäristöön määrätään kaavamääräyksin ja sitä valvoo Ilomantsin kunnan rakennusvalvonta muun muassa rakennuslupavaiheessa. Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön ja muinaismuistoihin Alueella ei ole arkeologisia kulttuuriperintö- tai muinaismuistokohteita, joihin kohdistuisi vaikutuksia. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriperintöön ja -ympäristöön Alueella ei ole rakennettua kulttuuriperintöä tai rakennettua ympäristöä, joihin kohdistuisi vaikutuksia. 4.8 Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alueella on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, mutta tähän ei kohdistu merkittävästi lisääntyneitä vaikutuksia. Maakuntakaavalliset ja yleiskaavalliset tavoitteet Kaavasuunnittelun yleiskaavallisina lähtökohtina ovat olleet voimassa olevat yleiskaavat, eli maakuntakaava ja Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava. Suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavan asettamat yleistavoitteet ja aluevaraukset: Kaavassa on huomioitu alueen kuuluminen harjujensuojelualueeseen. Rakentaminen soveltuu maisemaan ja kaavalla on osoitettu rantaa suojelevia määräyksiä. Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan suhteen kaavamuutos noudattaa yleiskaavan mitoitusta ja muita yleiskaavan osoittamia maankäytön ratkaisuja. Rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteet ja vaikutukset ovat muutoinkin yleiskaavojen mukaisia.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 22 4.9 Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset Rantaosayleiskaavalla ei ole muita merkittäviä tai haitallisia vaikutuksia. 4.10 Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava on vahvistettu oikeusvaikutteisena. Laadittava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaavan muutos (Sulkuniemi) korvaa alueellaan voimassa olevan osayleiskaavan. Voimassa olevan kaavan perusteella ei ole voitu myöntää suoraa rakennuslupaa RA tai A alueille. Kaavamuutoksen perusteella voidaan myöntää suora rakennuslupa maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom. mukaisesti kaavan ja Ilomantsin kunnan rakennusjärjestyksen mukaiseen rakentamiseen. Kaavan mukaista ympärivuotista rakentamista ei kuitenkaan voida toteuttaa ilman poikkeamista ellei alueelta kumota voimassa olevaa Rätylän rantakaavaa. Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen vaatii erillisen kaavaprosessin maankäyttö- ja rakennuslain 204 :n mukaisesti. 5. SUUNNITTELUVAIHEET 5.1 Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet Alla esitetään rantaosayleiskaavan suunnittelun ja käsittelyn vaiheet ajallisessa järjestyksessä. Ilomantsin kunnanhallituksen päätös kaavamuutoksen laatimiseksi 4.2.2019 16 Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen pitää. Rantaosayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin 5.2.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaselostuksen luonnos olivat julkisesti nähtävillä 5.2. 26.2.2019. Tänä aikana osalliset saivat lausua mielipiteensä. Kaavasta jättivät lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Museovirasto. Lausunnoissa ei ollut kaavan vastaista palautetta. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Kaavaehdotus asiakirjoineen oli nähtävillä 5.6. 7.7.2019. Tänä aikana osalliset eivät jättäneet muistutuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus jätti lausunnon (liite 4). Rantaosayleiskaavan muutos tullee Ilomantsin kunnanvaltuuston hyväksyntäkäsittelyyn tavoitteen mukaan vuoden 2019 alkusyksystä. Ilomantsin kunnanvaltuuston kaavaa koskevasta päätöksestä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen.

ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 23 6. RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta Rakentamisessa tulee noudattaa rantaosayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä sekä Ilomantsin kunnan rakennusjärjestystä. Toteuttamista valvoo rakennustarkastaja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rantaosayleiskaava toteutetaan sen laillistuttua maanomistajan tarpeiden mukaan. Toteuttamisen estää kuitenkin edelleen Rätylän ranta-asemakaava mikäli sitä ei ko. alueelta kumota erillisellä kaavaprosessilla.