KAAVASELOSTUS ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Vireilletulo: Ilomantsin KV hyväksyntä: SUUNNITTELU HALTILAHTI

Transkriptio

1 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS ILOMANTSI, KUUKSENVAARA (413) Tilat Sulkulahti 7-75, Sulkula 7-76, Riikanlahti 7-77 ja Mehtälä 7-78 Suunnittelualue Kuuksenvaaran Pieni Sulkulammen rannalla ilmakuvassa ( MML) Vireilletulo: Ilomantsin KV hyväksyntä:..201_ SUUNNITTELU HALTILAHTI

2 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 2 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Rantaosayleiskaavan muutos koskee: Ilomantsin (146) kunnan Kuuksenvaaran (413) kylän tiloja Sulkulahti 7-75, Sulkula 7-76, Riikanlahti 7-77 ja Mehtälä Yleiskaavassa suunnittelualueet ovat: Lomarakennusten korttelialueita RA (kolme rakennuspaikkaa), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta MU ja pienten lampien vesialueita W. Rantaosayleiskaavan muutoksella muodostuu: Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan erillispientalojen alue A (yksi rakennuspaikka), loma-asuntoalueita RA (kaksi rakennuspaikka), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY ja vesialueita (W). Enossa Jukka Haltilahti Ympäristö- ja maankäytön suunnittelija

3 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 3 KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ Kaavamuutoskohde sijaitsee Ilomantsista noin 8,5 kilometrin etäisyydellä Kuuksenvaaran kylällä Möhköntien eteläpuolella Pieni Sulkulampi järven pohjoisrannalla. Alue sisältää vesistöinä myös pienet Kissalammit. Rakentamista ohjaavassa Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavassa on kaavamuutosalueelle osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa RA (RA 2 ja RA 1). Tiloilla Sulkulahti 7-75 ja Sulkula 7-76 on rakennetut lomarakennuspaikat. Yksi rakentamaton lomarakennuspaikka jakaantuu tilojen Mehtälä 7-78 ja em. tilan Sulkulahti 7-75 alueille. Muu osa kaava-alueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta MU. Kissalampien alueet ovat osoitettu vesialueeksi W. Kaavamuutoksen tavoitteena on siirtää kahden tilan alueille jakaantunut lomarakennuspaikka RA tilan Riikanlahti 7-77 alueelle rakennuspaikan rakentamisen mahdollistamiseksi. Siirretty rakennuspaikka osoitetaan ympärivuotiseksi asuinpaikaksi. Rakennuspaikkojen määrä ei muutu kaavamuutoksessa, mutta rakennuspaikkojen ryhmitys rakennuspaikkaa muuttuu ryhmitykseksi Vapaan rantaviivan määrää ei muutu oleellisesti. Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laadinnan aloittaminen Ilomantsin KH päätös kaavamuutoksen laatimisesta Rantaosayleiskaavan viranomaisneuvottelu huhtikuu ei tarpeen Vireilletulo Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Ilomantsin kunnanvaltuuston hyväksyntä Rantaosayleiskaavan toteuttaminen Rantaosayleiskaavan mukainen rakentaminen toteutetaan maanomistajan tarpeiden mukaan kaavan saatua lainvoiman.

4 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 4 SISÄLLYSLUETTELO KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE Nykyinen maankäyttö Suunnittelutilanne Yleistasot Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavoitus Rakennusjärjestys Poikkeamiset, rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat Muut lähtökohdat Pohjakartta Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus Muut päätökset ja selvitykset Maanomistus Työpaikat ja väestö Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonympäristö Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Yleistavoite Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet Suunnittelualueen asettamat tavoitteet Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT Vaihtoehdot Mitoitus Kaavamuutoksen mitoitus Rantaosayleiskaavan kuvaus Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain... 20

5 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU Asuntoalueet Erityisalueet Maa- ja metsätalousalueet Vesialueet Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Suojelu RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä vaikutusten selvittämisestä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset SUUNNITTELUVAIHEET Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta Toteuttaminen ja ajoitus LIITTEET 1. Kaavakartta, päiväys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, päiväys Kaavaluonnoksen kartta, päiväys ELY-keskuksen lausunto kaavaluonnoksesta

6 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 6 1. PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE 1.1 Nykyinen maankäyttö Rantaosayleiskaavan muutos koskee Ilomantsin kunnan, Nuorajärven kylän tilojen Laituriniemi 71-1 ja Niemiranta 15-5 rantavyöhykettä. Lähin kylä on Möhkö noin neljän kilometrin etäisyydellä. Ilomantsiin on matkaa noin 25 km. Kuva 1. Karttaote Ilomantsin ja Kuuksenvaaran alueelta Möhköntien varrelta (kartta MML). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty sinisella ympyrällä. Kuva 2. Tilojen Sulkulahti 7-75 (1,14 ha), Sulkula 7-76 (1 ha), Riikanlahti 7-77 (0,94 ha) ja Mehtälä 7-78 (7,15 ha) alueet (kartta MML). Kohdekiinteistö on merkitty violetilla värillä. Rasteroidut kiinteistöt esittävät vuoden 1992 Mehtälä 7-59 tilan aluetta, josta em. Kiinteistöt lohkottiin erilleen vuonna 1997.

7 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 7 Kuva 3. Ilmakuvasta voidaan havaita pääasiallisen kaava-alueen kasvillisuuden ja rakennetun ympäristön luonnetta Pieni Sulkulammen ja Mustalammen rannoilla (kuva MML). Kaava-alueella on rantaviivaa noin 500 metriä. Alueella on nykyisellään kaksi rakennettua lomarakennuspaikkaa. Muut alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Rantaosayleiskaavassa tilalle Sulkulahti 7-75 on osoitettu noin 1,5 rakennuspaikkaa ja viereiselle tilalle Mehtälä 7-78 vain puolikas rakennuspaikka. Suunnittelualueen maankäytön historia: - Rantaosayleiskaavaa laadittaessa alueella oli vuodelta 1992 kantatilana tila Mehtälä 7-59 kuten kuva 2 esittää (nyk. taustan pinta-alaltaan pienempi tila Mehtälä 7-78). - Yleiskaava hyväksyttiin Ilomantsin KV ja vahvistettiin Alkuvuonna 1997 nykyisen tilan Riikanlahti 7-77 kohdalle (tila ei vielä tuolloin olemassa) siirrettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen poikkeamisella nyt kaavamuutoskohteena oleva RA rakennuspaikka (päätös diaari nro 0796L ). - Poikkeamisella tuolloin siirretty rakennuspaikka huomioiden tila Mehtälä 7-59 jaettiin syksyllä 1997 nykyisinkin voimassa oleviin kaavamuutosalueen tiloihin ja tila Sulkulahti 7-75 sai tällöin yhden rantarakennuspaikan ja laajan kokonsa. - Riikanlahti 7-77 tila oli siis muodostettu em. poikkeamisen perusteella ja jolle yksi RA rakennusoikeus oli tuolloin osoitettu. - Tilalle Riikanlahti 7-77 ei kuitenkaan haettu rakennuslupaa kahden vuoden määräajan puitteissa ja poikkeaminen raukesi.

8 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 8 Maankäytön nykytilanne: Kantatilasta Mehtälä 7-59 siis lohkottiin suunnittelualueelle kolme rantarakennuspaikkaa vuonna Tila Sulkula 7-76 muodostaa yleiskaavan mukaisen rantarakennuspaikan. Tila Sulkulahti 7-75 sen sijaan lohkottiin liian laajaksi varaten alueena myös tilalta Mehtälä 7-78 alun perin poikkeamisella siirrettyä toista rakennuspaikkaa. Poikkeamisen rauettua, kaavan esittämä tilanne on edelleen lainvoimainen. Tilojen kesken nyt puoliksi jakaantuvaa rakennuspaikkaa ei ole toteutettu. Rakentamiseen tarkoitettujen alueiden ulkopuolella on metsätalousalueita, soranottoaluetta ja pieniä soisia alueita lampien ympärillä. 1.2 Suunnittelutilanne Yleistasot Kaavaa laadittaessa on huomioitava maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 39 :n rantaosayleiskaavan sisältövaatimukset ja oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava (KV ). Kaavaratkaisussa tulee lisäksi huomioida valtakunnallisen alueidenkäytön erityistavoitteet rantaosayleiskaavaa koskien ja maakuntakaava siten kun se osoittaa rantaosayleiskaavaa ohjaavia tavoitteita Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaiheen on valtioneuvosto vahvistanut pääosiltaan (vahvistettu suunnittelualueelta). Alueelle kohdistuu seuraavia merkintöjä: o maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas Geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (my, my-hs). Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (MY-hs) ja maakunnallisesti (MY) merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harjumuodostuma. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin ja geologisiin ominaisuuksiin. Alueelle ei tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. o Suunnittelualue jää Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen sisään, mv-5 Ilomantsin-Petkeljärven-Putkelanharjun-Möhkön alue. o Suunnittelualue jää Biosfäärialueen sisään (bfa). Merkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta, jota kehitetään vuorovaikutteisesti asumisen ja elinkeinotoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittamisessa o Suunnittelualue jää Taajamaseudun kehittämisen kohdealueen sisään (tkk). Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen

9 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 9 ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. o Aluetta risteävät tai ovat läheisyydessä seuraavat aluerajat: Maaseutukehittämisen erityisalue (mk) ja Rantojenkäytön kehittämisen kohdealue (rk-1, koillisen luontovyöhyke). Maakuntakaavan 2. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut o Suunnittelualueen itälaidalle kohdistuu soranottoalueen (eo-1) varaus. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman, maakunnallisesti merkittävällä harjualueella tai muulla erityisalueella olevaa käytöstä poistuvaa soranottoaluetta, jonka tarkoituksena on soranoton sopeuttaminen harjualueeseen ja alueen maisemointi. Suunnittelumääräys: Soranotto tulee sovittaa alueen erityisiin luonto-, kulttuuri- ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää soranoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu Suunnittelualueelle ei ole osoitettu varauksia. Maakuntakaavan 4. vaiheen on maakuntavaltuusto hyväksynyt ). Kaava ei esitä uusia varauksia suunnittelualueelle, mutta toistaa 1 ja 2. vaiheen merkinnät. Maakuntakaava 2040 OAS in on maakuntahallitus hyväksynyt Maakuntakaavaotteet on esitetty OAS liitteessä Yleiskaava Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava Kaavamuutosta ohjaa Ilomantsin kunnanvaltuuston hyväksymä ja Ympäristöministeriön vahvistama oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava ja siinä suunnittelualueelle osoitetut tavoitteet ja määräykset. Alueelle kohdistuu seuraavia varauksia: Loma-asuntoalueita RA (yhteensä kolme rantarakennuspaikkaa), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta MU ja vesialueita W. RA alueella noudatetaan seuraavia määräyksiä: - Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asunnon sekä seuraavat talousrakennukset: vierasmaja, sauna (ja savusaunan)) ja muita talousrakennuksia.

10 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 10 - Rakennuspaikalla saa olla enintään neljä rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 150 k-m2. - Rakennusten enimmäskoot ovat: loma-asunto (100 k-m2), vierasmaja (30 k-m2), sauna 25 k-m2) ja savusauna 12 k-m2. - Sauna saa sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rannasta ja muut rakennukset vähintään 25 metrin etäisyydellä. MU alueelle saa rakentaa rakennuksia ja rakennelmia maa- ja metsätaloutta ja yleistä virkistystä varten myös rantavyöhykkeelle. Yleiskaavalla ei voida myöntää suoraa rakennuslupaa asuinrakennuksen ym. rakentamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom. mukaisesti. Kuva 4. Ote Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavasta suunnittelualueelta. Kaavamerkinnät ja rakentamista ohjaavat tarkemmat yleiskaavan määräykset ovat OAS liitteessä 2.

11 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU Asemakaavoitus Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Muualla läheisten järvien rannoilla on ranta-asemakaavoja mm. Rätylän rantaasemakaava v ja muutos 2006, (kuva 6), Ravajärven rantakaava (1995) ja Tervaruukin ranta-asemakaavan muutos v Kuva 5. Alueen asemakaavoitetut alueet (vihreä rasteri) ja poikkeamiset (vihreä piste, lähde Liiteri-tietopalvelu ). Vihreä neliö Pieni Sulkulammen pohjukassa lähelle soranottoaluetta osoittaa vuonna 1997 myönnetyn lomarakennuspaikan siirtokohteen Rakennusjärjestys Ilomantsin kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Poikkeamiset, rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat Alkuvuonna 1997 tilan Riikanlahti 7-77 kohdalle (tila ei vielä tuolloin olemassa) siirrettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen poikkeamisella nyt kaavamuutoksen siirron lähtöalueella oleva RA rakennuspaikka (päätös diaari nro 0796L ). Poikkeaminen on rauennut. Alueen tilajako kolmen rakennuspaikan osalta tehtiin tämän poikkeamisen perusteella.

12 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 12 Alueella ei ole voimassa MRL 132/ tai 53 mukaista rakennuskieltoa tai 128 toimenpiderajoitusta Muut lähtökohdat Tilan 7-75 muodostamisessa ja myynnissä kauppakirjalla omistusta vaihtoi vain yksi yleiskaavan RA rakennuspaikka Pohjakartta Rantaosayleiskaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen digitaalista maastotietokantaa kiinteistörajoin (huhtikuu 2017). Kaava esitetään mittakaavassa 1: Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus Kuva 6. Yleiskaavaa laadittaessa ollut vuoden 1957 emätilan Mehtälä 7-12 alkuperäinen alue peruskartalla. Emätilaselvitys ja rantarakentamisen mitoitus ovat laadittu voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavassa. Tilalle Emätilan Mehtälä 7-12 alueelle vuodelta 1957 on kaavassa osoitettu 4 RA rakennuspaikkaa ja yksi laaja loma- ja matkailualue R (kuvat 4 ja 6). Kuvassa 2 ovat esitetty kaavamuutosalueen tilat peruskartalla. Emätilasta vuonna 1992 muodostunut laaja tila on lohkottu kuvan erillisiin kiinteistöihin vuonna Näille tiloille jäi yhteensä 3 rantarakennuspaikkaa (RA) Muut päätökset ja selvitykset Ilomantsin kunta on päättänyt muuttaa Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaa suunnittelualueelta kunnanhallituksen päätöksellä.

13 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 13 Alueen luontoarvot on kartoitettu Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavatyön yhteydessä. Alueelle ei ole osoitettu merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi alueen luonnonympäristön on tarkastanut kaavamuutosta varten kaavoittaja (Suunnittelu Haltilahti , esitetään kaavaehdotuksessa). Katso kohta 1.6 luonnonympäristö. 1.3 Maanomistus Kaavamuutosalueet omistaa yksityinen. 1.4 Työpaikat ja väestö Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole merkittävässä määrin työpaikkoja tai muuta elinkeinotoimintaa metsätaloutta lukuun ottamatta. Viereinen leirikeskus työllistää ajoittain. Lähimmät asuinpaikat ovat Möhkön tien varrella ja vastarannalla Mustalammen rannalla. Ilomantsin kylä on vain noin 8,5 kilometrin etäisyydellä ollen väestön ja työpaikkojen merkittävin keskittymä. 1.5 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Kaavamuutoksen kohdealue on rakentamaton. Taustan tila Mehtälä 7-78 on myös rakentamaton. Tiloilla Sulkulahti 7-75 ja Sulkula 7-76 on rakennetut lomanviettopaikat pihapiireineen. Kaavaselostuksen kuvista voidaan tarkastella lähistön yleistä rakennettua ympäristöä Liikenne Olemassa oleville yleiskaavan rakennuspaikoille johtaa Möhköntien kautta Leiriniementien yksityistie mm. seurakunnan leirialueelle. Kaavamuutoksen kohdealueelle on oma metsätie, jota hyödynnetään myös läheisen sorakuopan liikenteessä. Uusia tieyhteyksiä ei tarvitse muodostaa. Yksityisteiden liikennöinti on vähäistä liittyen ajoittain myös leirikeskuksen toimintaan ja varsinkin kesällä virkistykseen ja lomailuun. Alueella ei ole rakennettuja virkistysreittejä, mutta läheistä itäpuolista Kitonsärkkä Hevonharju pitkin kulkee ns. Taitajan taival vaellusreittinä Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluita, mutta kaavamuutosalueen pohjoisrajalla samassa niemessä on Ilomantsin seurakunnan leirikeskus. Lähimmät merkittävät palvelut ovat Ilomantsin taajamassa.

14 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU Yhdyskuntatekninen huolto Möhköntien varrella noin 500 metrin etäisyydellä on vesihuolto. Kaavamuutosalueella ei ole järjestettyä yhdyskuntateknistä huoltoa eikä aluetta tultane liittämään sellaisiin. 1.6 Luonnonympäristö Alueen luontoarvot on kartoitettu Ilomantsin kaakkoisosan osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta niitä ei ole käytettävissä kaavamuutosta varten. Kaava-alueen maaperä on harjuaineksista ja siten metsäiset alueet ovat pääasiassa kuivahkoja kangasmetsiä männyn ollessa valtapuustona. Alueita ei ole hakattu viime aikoina ja varsinkin ranta-alueilla puusto on täysi-ikäistä. Luonnonympäristö ja kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat pääasiassa siirrettävän RA rakennuspaikan kohdealueelle (tila Riikanlahti 7-77). Siirron kohdealue on oma kumpareensa Pieni Sulkulammen pohjoislaidalla. Alue rajoittuu idässä harjurinteeseen ja sen takan olevaan laajaan soranottoalueeseen. Pohjoisessa on Kissalammit alueen luhtaisia soistumia ja pieniä avovesiä (katso esim. ilmakuva, kuva 3). Kuva 7. Alueen pinnanmuodot ns. rinnevarjostuksella peruskartan päällä ( MML).

15 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 15 Rakennuspaikaksi suunniteltu alue on kuivaa jäkälä puolukka kanerva -kangasta täysi-ikäisellä mäntymetsällä. Kookkaampien puiden välissä kasvaa nuorempia mäntyjä. Maasto on tulotien kohdalta kulunutta alueella jo aiemmin tapahtuneen käytön jäljiltä. Aiempien hakkuiden tai tuulenkaatojen jäljiltä on maastossa kuivia oloja sietävien sammalten laikkuja. Kuvat 8 ja 9. Uuden rakennuspaikan kuivan kangasmetsän maastoa. Ranta on harjualueille tyypillisesti hyvin virkistyskäyttöön soveltuva hienohiekkainen ja sorainen. Rannalla on töyräs joka erottaa vesirajan selkeästi ylempänä olevasta kangasmetsästä. Takamaassa Kissalampien suunnassa maasto alkaa viettää kumpareen jälkeen ja muuttuu ensin kanervaisemmaksi ja lähellä soistumia mäntyvaltaiseksi suopursurämeeksi. Sen takana on käytännössä avoin luhtainen soistuma ja näiden keskellä avoimena oleva lampare. Lammet ovat nähtävästi syvimmiltä kohdin entisiä suppia ja näihin liittyviä umpeen kasvavia entisiä matalia avovesiä. Rannat ovat käytännössä ohittamattomia ja muutoinkin koskemattomia, joten niillä on merkittäviä luonnonarvoja. Kuva 10. Uuden rakennuspaikan taustalla olevan soistuman ja Kissalampien maisemaa.

16 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualueen rakennetun ympäristön, luonnonympäristöä ja kulttuurihistorian suojelukohteet on tarkistettu ympäristökarttapalvelu Karpalosta Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole suojeluarvoja omaavaa rakennettua ympäristöä. Lähistöllä ei ole suojeltuja rakennuksia tai rakennettua ympäristöä, joka vaikuttaisi kaavaratkaisuun. Luonto, eläimistö, maisema Koko niemen alue kuuluu muun itäpuolisen harjualueen kanssa Putkelanharjun harjujensuojeluohjelman alueeseen. Soranottoalueen itäpuoleiset harjualueet kuuluvat myös Natura-alueisiin. Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole muita suojelualueita. Kaava-alueella olevat luonnontilaiset tai sen kaltaiset Kissalammit omaavat pienvesistöinä ja suokohteina luonnonarvoja. Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rekisteröityjä muinaismuistolain 295/1963 nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaismuistoalueet ja kohteet ovat Issonjärven ja Muokonjärven rannoilla lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Pohjavedet ja vesistöt Suunnittelualueen itälaita kuuluu laajaan harjualueita noudattelevaan pohjavesialueeseen. Osoitettava rakennuspaikka on osoitetun pohjavesialueen rajauksen sisäpuolella, mutta ei kuulu varsinaiseen pohjaveden muodostumisalueeseen. Suunnittelualue on Pieni Sulkulampi vesistön rannalla. Keskiveden korkeus on +146,40 mmpy. Suunnittelualueen alin rakentamistaso tulisi siten olla vähintään 147,40 mmpy. 1.8 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötä muodostavia tekijöitä eikä sellaisia kaavalla osoiteta. 2. RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 2.1 Yleistavoite Rantaosayleiskaavan muutoksen päätavoitteena on siirtää yksi RA rakennuspaikka uuteen sijaintiin ja osoittaa se ympärivuotiseksi asuinrakennuspaikaksi

17 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 17 A tilalle Riikanlahti Tällä mahdollistetaan yleiskaavan mitoituksen mukaisen rakennuspaikan rakentaminen. 2.2 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu aluetta koskevassa yleiskaavassa. Alueelle ei ole osoitettu valtakunnallisesti merkittäviä arvoja. Suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat VAT kokonaisuudet suunnittelualueen paikallisia lähtökohtia soveltaen: Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö. Arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen. Maakuntakaavassa asetetut tavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet huomioidaan yleensä yleiskaavan kautta. Maakuntakaavat ovat kuitenkin vahvistuneet merkittävästi vanhan vuoden 1995 yleiskaavan jälkeen, jolloin maakuntakaavojen ohjausvaikutus on rantaosayleiskaavan muutoksessa huomioitava tarkemmin. Maakuntakaavan merkinnät osoittavat alueelle maankäytön kannalta vastakkaisia tavoitteita; alue on ikään kuin useiden varausten solmukohdassa. Alueen suojelua ja maisemallista merkitystä korostavat valtakunnallisesti merkittävän harjualueen alue MY-hs, biosfäärialue bfa ja pohjavesialueen rajaus itälaidalla. Toisaalta kaava-alueelle osoitetaan voimakastakin maankäyttöä soranottoalueen eo-1 kautta. Lisäksi alue kuuluu taajamaseudun kehittämisen kohdealueen sisään (tkk) ja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen sisään mv-5. Edellä mainitut puoltaisivat myös alueen tehokkaampaa virkistyksen ja asumisen käyttöä. Voimassa olevan yleiskaavan asettamat tavoitteet Suunnittelualueen rantaosayleiskaavaa ohjaa oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava ja sen tavoitteet, kaavakartta ja määräykset (Ilomantsin KV ). Suunnittelussa tulee erityisesti huomioida rakennuspaikkojen määrä. 2.3 Suunnittelualueen asettamat tavoitteet Alueen maankäytön tavoitteet ovat muuttuneet heti vuoden 1995 yleiskaavan valmistumisen jälkeen. Poikkeamisella siirrettiin yksi rakennuspaikka nykyisen tilan Riikanlahti 7-77 kohdalle ja nykyisten tilojen lohkominen suoritettiin tältä pohjalta. Poikkeamisen tuolloin rauettua, ei poikkeamismenettelyjen tarkennuttua uutta poikkeamista voida myöntää yleiskaavan rakennuspaikan siirtämiseksi. Asia tulee ratkaista kaavamuutoksella. Kaavamuutoksella on seuraavia yksilöityjä tavoitteita ja erityispiirteitä:

18 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 18 Kaavamuutoksella mahdollistetaan kahden tilan alueelle jääneen rakennuspaikan rakentaminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Siirrettävä rakennuspaikka ei muuta yleiskaavassa osoitettua rantamitoitusta/rakennuspaikkojen määrää. Siirrettävän rakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan ympärivuotiseksi rakennuspaikaksi. Vanhan kaavan kaavamääräyksiä ajantasaistetaan. Rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Alueen luontoarvot huomioidaan kaavassa. 2.4 Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana Kaavan yleistavoitteet ovat muodostuneet maanomistajan pyynnöstä käynnistää alueella rantaosayleiskaavan muutos. Kaava on laadittu näiden tavoitteiden ja viranomaisneuvottelussa esille tulleiden tavoitteiden pohjalta. Kaavan tavoitteiden ei lähtökohtaisesti oleteta muuttuvan merkittävästi kaavaprosessin aikana. Kaavan luonnosaineistoon tehdyt muutokset ja päivitykset: Kaavan luonnosvaiheessa Pohjois-Karjalan ELY esitti rakentamiseen tarkoitettujen korttelialueiden poistamista Kissalampien luo-alueen kohdalta (liite 3). Esitetty muutos tehtiin kaavaehdotukseen. Kaavaselostuksessa oikein esitetty, mutta kaavakartalla virheellisesti ollut RA-rakennuspaikan 300 k-m 2 rakennusoikeus muutettiin vastaamaan voimassa olevan yleiskaavan 150 k-m 2 :ä. Kaavaselostukseen lisättiin tehty uuden rakennuspaikan maastokatselmus. Edellä esitetyt muutokset päivitettiin kaavaan ja kaavaselostukseen. 3. RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 3.1 Vaihtoehdot Kaavalle ei ole tarpeen esittää vaihtoehtoja. 3.2 Mitoitus Voimassa oleva Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kolme RA rakennuspaikkaa. Yleiskaavan RA aluevaraukset ohjaavat kaavamuutoksen rakentamiseen tarkoitettujen alueiden määrää. Loma-asuntoalueelle RA sallitaan kaavalla rakennettavan mm. seuraavasti: - Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2, josta loma-asunto saa olla enintään 100 k-m 2.

19 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 19 - Saunalle on enimmäiskooksi osoitettu 25 k-m 2. - Sauna tulee sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta ja muut rakennukset vähintään 25 metriä. Yleiskaavan rantamitoituksen lisäksi on sallittua rakentaa maa- ja metsätalousalueille (MU-alueet) maa- ja metsätaloutta tai virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Näiden määrää tai sijaintia ei ole kaavassa osoitettu tai rajoitettu tarkemmin. Erillispientalojen A alueella noudatetaan rakennusoikeuden suhteen Ilomantsin kunnan rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestyksen mitoitus Rakennusjärjestys ei erityisesti ohjaa tämän yleiskaavan alueella rakentamista, mutta niiltä osin kun kaava ei määritä rakentamista, noudatetaan rakennusjärjestystä. 3.3 Kaavamuutoksen mitoitus Voimassa olevassa yleiskaavassa on osoitettuna kolme rakennuspaikkaa, kuten osoitetaan kaavamuutoksellakin. Rakennuspaikkojen ryhmitys rakennuspaikkaa muuttuu ryhmitykseksi Vapaan rantaviivan määrää ei muutu oleellisesti. Yleiskaavan rantamitoituksen ulkopuolinen maa- ja metsätalousalueille (MUalueet) sallittu rakentamismahdollisuus poistuu. Kaavalla ei enää sallita korttelialueiden ulkopuoliselle rantavyöhykkeelle rakennettavaksi maa- ja metsätaloutta tai virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Uusi rakentaminen noudattaa yleiskaavan eri käyttötarkoitusten alkuperäisiä etäisyys ja rakentamisen määrän mitoituksia. 3.4 Rantaosayleiskaavan kuvaus Kaavamuutoksella muutetaan yhden RA rakennuspaikan sijainti rakentamisen mahdollistavaan kohtaan ja käyttötarkoitus muutetaan ympärivuotiseen asumiseen A. Kaavaratkaisussa rakennettavien alueiden määrä säilyy samana. Samalla uudisrakentaminen vastaa enemmän tämän päivän rakentamisedellytyksiä ja Ilomantsin rakennusjärjestystä. Kaavamerkintä MU vaihdetaan kaavamerkinnäksi MY sillä alueella ei ole todellista yleistä ulkoilun tmv. tarvetta. Yleiset määräykset muutetaan vastaamaan tämän päivän yleiskaavan määräyksiä ja tarpeettomista määräyksistä luovutaan.

20 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain Asuntoalueet Yleiskaavalla voidaan myöntää suora rakennuslupa asuinrakennuksen ym. rakentamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom. mukaisesti. A Erillispientalojen alue. Alue varataan erillispientaloille. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen ympärivuotisen asunnon, enintään 25 k-m 2 laajuisen rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Sauna saa sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rannasta ja muut vähäistä suuremmat rakennukset vähintään 40 metrin etäisyydellä vesirajasta. RA Loma-asuntoalue. Alue varataan loma-asunnoille. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, enintään 25 k-m 2 laajuisen rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2. Sauna saa sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rannasta ja muut vähäistä suuremmat rakennukset vähintään 40 metrin etäisyydellä vesirajasta. Muilta osin rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä Erityisalueet EO Maa-ainesten ottoalue. Alue on tarkoitettu maa-ainesten ottoon. Alueraja määritetään tarkemmin maaainesluvassa Maa- ja metsätalousalueet MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MY alueella ei ole rakennusoikeutta Vesialueet W Vesialue. Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, jotka on tarkoitettu säilytettäviksi vesialueena. Vesialueina on esitetty kolme pientä lampea (suppalampia), eli ns. Kissalammit.

21 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU Liikenne Kaava-alueen liikenne on pääasiassa loma-asutukseen ja asumiseen liittyvää liikennettä. Alueelle ei muodosteta uusia kaavatietä. Kaava hyödyntää siirrettävän rakennuspaikan sijainnissa jo olemassa olevaa ajoyhteyttä. 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle ei rakenneta kunnallista teknistä huoltoa. Vettä käyttävät rakennukset ja asuinrakennukset tulee liittää jätevesien käsittelyjärjestelmiin. 3.8 Suojelu Kaavalla osoitetaan Kissalammit ja niiden luonnontilaiset soiset ympäristöt luomerkinnällä. 4. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset silloisen 1990-luvun alun yleiskaavan laadinnan edellyttämällä tavalla. Nämä selvitykset oletetaan lähtökohtaisesti vanhentuneiksi. Edellä mainitun perusteella nyt tehtävää rantaosayleiskaavan muutosta varten on maastossa tehty uusi maastotarkistus (Suunnittelu Haltilahti 2017). Rantaosayleiskaavassa vaikutuksia selvitetään ja verrataan pääasiassa voimassa olevaan Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaan ja sen maankäytön ratkaisuihin sekä osoitettuun mitoitukseen ja rakentamiseen. Alueella havaittiin Kissalammit ympäristössä voimassa olevassa kaavassa osoittamattomia ympäristöarvoja. Nämä ovat huomioitu kaavaratkaisussa. 4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin Vaikutukset lähialueiden asukkaiden kannalta Kaavan toteutuksesta ei aiheudu suunnittelualueen ulkopuolelle lisääntyviä merkittäviä haitallisia vaikutuksia sillä voimassa olevan kaavan mukaisia rakentamiseen osoitettujen alueiden määrää ei muuteta. Rakennuspaikan uudelle sijainnille on kohdealueen naapurin rakennuspaikan hyväksyntä. Vaikutukset suunnittelualueen nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta Yleiskaavassa osoitettu RA rakennuspaikka on rakentamaton. Tämä siirrettävä ja ympärivuotiseksi osoitettava rakennuspaikka on uudessa sijainnissa

22 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 22 paremmin rakennettavissa yhden tilan alueella. Sen sijainti on osoitettu jo vuoden 1997 poikkeamisessa. Kokonaisuutena asumisen ja lomailun edellytykset paranevat. Suoran rakennusluvan mahdollisuus helpottaa alueiden toteuttamista ja uudisrakentamista kaikilla kaavamuutoksen RA ja A rakennuspaikoilla. Vaikutukset terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen terveydellisiin tai sosiaalisiin oloihin. 4.3 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin Alueella ei ole nykyisellään työpaikkoja, elinkeinoelämää tai palveluita. Kaavalla ei myöskään mahdollisteta näitä. Rakennuspaikan siirrolla ei ole vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin. 4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Vaikutukset maa- ja kallioperään Rantaosayleiskaavan toteuttaminen osoittaa rakennuspaikan sijaintiin, jossa se on ylipäätään mahdollista rakentaa. Rakennuspaikat sijaitsevat hiekkaisella ja kivisellä harjumaalla. Kaavalla ei ole muuttuvia vaikutuksia maa- tai kallioperään tai näiden suojelutavoitteisiin sillä kaavan rakentamiseen varattujen alueiden määrä tai laajuus eivät muutu. Vaikutukset pintavesiin Alueen pintavedet virtaavat läheiseen Pieni Salmilampeen tai niemen sisäosiin jääneisiin lampiin. Rakentamisella ei ole muuttuvia vaikutuksia vesistön laatuun. Viereisten vesistöjen vedenpinnan korkeusvaihtelut on huomioitu kaavassa osoitetulla rakentamiskorkeudella. Vaikutukset pohjavesiin Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen, sillä siirretty rakennuspaikka ei sijaitse pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja jätevesihuoltoa ohjataan mm. kaavamääräyksin ja asetuksin. Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Rantaosayleiskaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun tai ilmastoon. 4.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen Kaava-alueen ja sen lähistön luonnonolosuhteet on esitetty perusteluineen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaan luonto- ja maisemaselvityksissä sekä myöhemmin tehdyssä maastotarkistuksessa (Suunnittelu Haltilahti 2017).

23 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 23 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonmaisemaan Kaava-alueella ei ole muita suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita harjujensuojelualueen lisäksi. Harjujensuojelualue on huomioitu kaavassa osoittamalla maaja metsätalousalueet MY merkinnällä. Rakennuspaikan osoittaminen soranottoalueen viereen ei heikennä harjualueen maisemaa tai muita olosuhteita. Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat neutraalit tai positiiviset luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta tai luonnonmaisemaa kohden. Kaavassa on huomioitu Kissalammit alueen luonnon monimuotoisuus luomerkinnällä. Määräys edistää luonnonsuojelullisia tavoitteita ja suojelee alueen luonnonmaisemaa. Vaikutukset luonnonvaroihin ja ekologisen kestävyyteen Rantaosayleiskaavalla ei ole vaikutuksia alueen luonnonvaroihin tai ekologiseen kestävyyteen. 4.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen yhdyskuntarakenne on muodostunut ja kiinteytynyt viimeistään voimassa olevan yleiskaavan myötä. Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka uuteen sijaintiin, mutta yleiskaavan rakenne ei käytännössä muutu. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavamuutoksella on vähäinen myönteinen vaikutus yhdyskuntatalouteen yhden uuden rakennuspaikan rakentamisen myötä. Kaavalla ei ole vaikutuksia alueen energiatalouteen. Kiinteistöille on jo olemassa oleva alueen sisäinen ajoyhteyksien verkosto. Rakennuspaikoilla on yksityinen vesi- ja jätevesihuolto. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle johtaa yksityisteitä. Näiden sijainnit eivät muutu kaavamuutoksen myötä. Alueelle saavutaan pääasiassa autoillen. Liikenne tulee olemaan edelleen yksityishenkilöiden ns. normaalia lomailuun ja asumiseen liittyvää autoilua. Liikennemäärät eivät tule muuttumaan eikä asumisen liikenne tule häiritsemään loma-alueita. Kaavamuutos ei vaikuta merkittävästi Ilomantsin kaakkoisosan alueen vesistöjen veneilyyn tai virkistyskäyttöön voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita ja mahdollistamaa tilannetta enemmän. 4.7 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kaupunki- ja taajamakuvaan sekä rakennettuun maisemaan Tilat Sulkulahti 7-75 ja Sulkula 7-76 ovat jo rakennettu luvun lopussa ja ovat maisemassa pihapiireineen tyypillisen lomarakentamisen näköisiä. Kaa-

24 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU 24 vamuutoksessa siirtyvää rakennuspaikkaa ei luonnollisestikaan ole rakennettu. Se rakennettaneen tulevaisuudessa kaavan saatua lainvoiman. Rakennuspaikkojen määrä on sama kuin voimassa olevassa kaavassa, jolloin maisemalliset vaikutukset eivät kokonaisuutena muutu. Rakentamisen määrä on uudella A-alueella suurempi kuin RA-rakennuspaikoilla. Rakentaminen kuitenkin sopeutuu suojaiseen lahteen paremmin kuin avoimemmalla paikalla ollut lähtösijainti. Uusi rakentaminen sulautuu rakennuspaikalla loivaan rinteeseen ja taustametsään vastaavasti kuten lähistön muillakin rakennuspaikoilla. Rantamaiseman hoidosta on annettu erillismääräyksiä, joilla suojataan alueiden rantamaisemaa. Uuden rakennuskannan sopeuttamista ympäristöön määrätään kaavamääräyksin ja sitä valvoo Ilomantsin kunnan rakennusvalvonta mm. rakennuslupavaiheessa. Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaismuistoihin Alueella ei ole kulttuuriperintö- tai muinaismuistokohteita, joihin kohdistuisi vaikutuksia. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriperintöön ja -ympäristöön Alueella ei ole rakennettua kulttuuriperintöä tai rakennettua ympäristöä, joihin kohdistuisi vaikutuksia. 4.8 Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alueella on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, mutta tähän ei kohdistu merkittäviä tai muutoin lisääntyneitä vaikutuksia. Maakuntakaavalliset ja yleiskaavalliset tavoitteet Kaavasuunnittelun yleiskaavallisina lähtökohtina ovat olleet voimassa olevat yleiskaavat, eli maakuntakaava ja Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava. Suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavan asettamat yleistavoitteet ja aluevaraukset: Kaavassa on huomioitu alueen kuuluminen harjujensuojelualueeseen. Rakentaminen soveltuu maisemaan ja kaavalla on osoitettu rantaa suojelevia määräyksiä. Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan suhteen kaavamuutos noudattaa yleiskaavan mitoitusta ja muita yleiskaavan osoittamia maankäytön ratkaisuja. Rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteet ja vaikutukset ovat muutoinkin yleiskaavojen mukaisia: 4.9 Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset Rantaosayleiskaavalla ei ole muita merkittäviä tai haitallisia vaikutuksia.

25 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava on vahvistettu oikeusvaikutteisena. Laadittava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaavan muutos korvaa alueellaan voimassa olevan osayleiskaavan. Voimassa olevan kaavan perusteella ei ole voitu myöntää suoraa rakennuslupaa RA tai A alueille. Kaavamuutoksen perusteella voidaan myöntää suora rakennuslupa maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom. mukaisesti kaavan ja Ilomantsin kunnan rakennusjärjestyksen mukaiseen rakentamiseen. 5. SUUNNITTELUVAIHEET 5.1 Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet Alla esitetään rantaosayleiskaavan suunnittelun ja käsittelyn vaiheet ajallisessa järjestyksessä. Ilomantsin kunnanhallituksen päätös kaavamuutoksen laatimiseksi Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen pitää. Rantaosayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaselostuksen luonnos olivat julkisesti nähtävillä Tänä aikana osalliset saivat lausua mielipiteensä. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. o Pohjois-Karjalan ELY-keskus jätti lausunnon. Lausunto on liitteessä 3. Sen perusteella A- ja RA alueita muotoiltiin luo-alueen rajan mukaiseksi. o Teknisenä korjauksena muutettiin kaavakartan RAkorttelialueille esitetty rakennusoikeus (300 k-m 2 ) vastaamaan kaavaselostuksen ja voimassa olevan yleiskaavan RA-alueiden 150 k-m 2 rakennusoikeutta. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus asiakirjoineen nähtäville syksyn 2017 aikana. Tänä aikana osalliset saavat jättää muistutuksen. Rantaosayleiskaavan muutos tullee Ilomantsin kunnanvaltuuston hyväksyntäkäsittelyyn tavoitteen mukaan vuoden 2017 loppupuolella tai vuoden 2018 alkupuolella. Ilomantsin kunnanvaltuuston kaavaa koskevasta päätöksestä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen.

26 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta Rakentamisessa tulee noudattaa rantaosayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä sekä Ilomantsin kunnan rakennusjärjestystä. Toteuttamista valvoo rakennustarkastaja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rantaosayleiskaava toteutetaan sen laillistuttua maanomistajan tarpeiden mukaan.

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38 LIITE 3, 1/2

39 LIITE 3, 2/2

40 Päiväys Datum Dnro Dnr Pohjois-Karjala POKELY/ 381/2017 ILOMANTSIN KUNTA Kunnanhallitus Soihtulantie Ilomantsi Viite / Hänvisning Lausuntopyyntö Asia / Ärende Lausunto Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan muutosluonnoksesta (Sulkulahti 7:75, Sulkula 7:76, Riikanlahti 7:77 ja Mehtälä 7:78) Alueella on voimassa kunnan kaakkoisosan rantaosayleiskaava, jossa kaavan muutosalueelle on osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa (RA). Näistä kaksi on toteutettu. Muut alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella on rantaviivaa noin 500 metriä. Kaavan tavoitteena on muuttaa rantaosayleiskaavaa siten, että yksi RArakennuspaikoista siirretään uuteen sijaintiin ja osoitetaan asuinrakennuspaikaksi (A). Rakennuspaikkojen määrä ei kaavassa muutu. ELY-keskus toteaa, että Kissalammen RA + A -kortteli tulee rajata siten, että rakennuspaikat eivät ulotu luo -rajauksen päälle. Muutoin kaavaratkaisuun ei ole huomautettavaa. Timo Korkalainen Maankäyttöasiantuntija Yksikön päällikön sijainen, luonto ja alueidenkäyttö -yksikkö Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Tarja Pirinen Maankäyttöasiantuntija Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (SHa) POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kauppakatu 40 B Joensuu PL Joensuu Faksi (013)