KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.2.2013 KIVISTÖN KOULUN YMPÄRISTÖ, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat (MRL 63 ). OAS:ia voidaan täydentää ja muokata tarvittaessa. Suunnittelualue Alue sijaitsee Kivistössä (alustava rajaus punaisella), Vanhan Hämeenlinnantien ja Vanhan Nurmijärventien välissä, tulevan Kehäradan pohjoispuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Kuvassa on valkoisella Keimolanmäen ja Kivistön keskustan suunnitteluaineiston mukaisia tulevia rakennuksia sekä mustalla tulevan Kehäradan linjaus. Kivistön koulu sijaitsee suunnittelualueella. 1/7
Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaava laaditaan Marja-Vantaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan (Kv 19.6.2006) perustuen. Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella osayleiskaavan mukaisesti Kehärataan ja asemaan tukeutuva keskustatoimintojen kortteli Kivistön aseman kupeeseen. Suunnittelualue on kaupunkirakenteellisesti osa Kivistön keskustaa, jonka kaupunkirakenne perustuu alueen suunnittelun pohjaksi järjestetyn kansainvälisen kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen (Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik). Asemakaavalla mahdollistetaan 2000-lukua ilmentävän keskustatoimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat) korttelin toteuttaminen. Asemakaavan 231600 suunnittelussa noudatetaan Kivistön keskustasuunnittelun periaatteita. Miksi kaavaa tarvitaan? Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Asemakaavalla turvataan varaukset mm. asumiselle, virkistykselle, liikenteelle ja pysäköinnille. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen määrästä, korkeudesta ja laadusta, luonnon ja ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojen ehkäisystä. Suunnittelualue rajautuu Kehäradan asemakaavan (13.1.2010) katualueisiin. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue on keskeinen osa Kivistön keskustaa ja osayleiskaavassa keskustatoiminnoille osoitettua aluetta. Tavoitteena on muodostaa urbaani asumis- ja palvelutoimintojen kortteli, joka kytkeytyy toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korttelia ympäröivään, vielä rakentumattomaan, Kivistön keskustan rakenteeseen. Alueelle on tarkoitus toteuttaa keskitetty pysäköintiratkaisu. Suunnittelun keskeisinä teemoina ovat kestävän kaupunkisuunnittelun eri tavoitteet ja niiden mukaiset toteutukset. Tavoitteita tullaan täsmentämään, tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikoina saadun palautteen pohjalta. Tavoitteena on myös tuoda taide osaksi arkkitehtuuria ja elämisen arkea. Taide pyritään ottamaan osaksi kaikkea rakentamisen ympäristön suunnittelua heti alkuvaiheessa. Suunnittelualue etelästä vuonna 2011. Alueen nykytilanne Rakennetun ympäristön muodostaa Kivistön koulun pihapiiri rakennuksineen. Alueella on kaksi vuonna 1961 rakennettua yksikerroksista neljän huoneiston rivitaloa, lämpökeskus sekä kaksi ope- 2/7
tustoiminnoille tarkoitettua rakennusta. Vanhempi ns. koulurakennus on valmistunut vuonna 1961. Rakennus on Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930 1979 inventointi raportissa (2002) luokiteltu A2 luokkaan. Luokitus tarkoittaa, että kohteen rakennushistoriallisen arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia ja inventointia. Asuinrakennukset ovat huonokuntoisina tyhjillään. Lämpökeskus on muutettu myöhemmin talonmiehen asunnoksi ja hammaslääkärin vastaanottotilaksi. Eteläisempi koulurakennus on rakennettu tilapäisellä rakennusluvalla vuonna 2002. Tilapäistä lupaa on jatkettu kaksi kertaa. Nykyinen voimassa oleva lupa raukeaa 15.8.2017. Muilta osin kaavoitettava alue on rakentamatonta nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Rakennettavuudeltaan alue on hyvää. Maanomistajat Maat omistaa Sandellin perikunta ja Vantaan kaupunki. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavoituksen tavoitteet ja esitetyt suunnitelmat ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, erityisesti koskien kestävän kehityksen mukaista rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli Kehäradan varteen. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) alue sijoittuu taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueelle. Keskustatoimintojen kohdemerkintä, punainen neliö on osoitettu Kivistön aseman kohdalle. Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä. Lentomelun verhokäyrät sijoittuvat suunnittelualueen eteläpuolelle. Uudenmaan maakuntakaavan uusiminen on menossa. 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 22.6.2010) ei ole tehty suunnittelualuetta koskevia muutoksia tai tarkennuksia. Marja-Vantaan osayleiskaava Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv 19.6.2006, lainvoimainen 9.7.2008) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaavamerkinnän mukaan alue varataan toimisto-, liike- ja palvelutiloille, asunnoille sekä keskusta-alueelle soveltuville työpaikkatoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee lentomeluvyöhykkeellä m3:n eli Lden 50-55 db:n alueella, joka ei aseta rajoituksia asumisen suhteen. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvassa esitettyjen uusien lentomeluennusteiden toteutuessakaan kaava-alueen melutaso ei muutu nykyisestä.. Ote Marja-Vantaan osayleiskaavasta (Kv 19.6.2006, lainvoimainen 9.7.2008) 1:20 000. 3/7
Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alue rajautuu koillisessa, kaakossa ja lounaassa asemakaavoitettuihin katualueisiin. Luoteessa alue rajautuu asemakaavoitettuun (kaava 230100) kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeseen (YK). Kaakossa alue rajautuu Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnokseen 230600 (KH 11.4.2011). Vanhan Nurmijärventien itäpuolella on voimassa keskusta-asuminen 1:n asemakaava. Sijainnistaan johtuen Kivistön koulu ja sen lähiympäristö ovat keskeinen osa Kivistön suunnitteilla olevaa keskustaa. Ote ajantasa-asemakaavasta 1: 10 000. Kuvassa on värillisenä Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230600. Kivistön keskustan katualueilla on voimassa Kehäradan asemakaava. Laadittavat selvitykset Maankäyttöä tutkitaan Marja-Vantaan osayleiskaavatyön ja keskustan asemakaavatöiden 230600 ja 231400 yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia hyödyntäen (mm. melu-, maisema-, hulevesi-, liito-orava- ja liikenneselvitys). Tarvittaessa selvityksiä päivitetään. Lisäksi Kivistön koulun rakennuksia koskeva rakennushistoriallinen selvitys laaditaan kaava-prosessin aikana. Ketkä ovat osallisia? Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen, Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaalija terveystoimi, tilakeskus, Valtion viranomaiset: Uudenmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan liitto, Finavia, HSL, HSY, Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Vantaan yrittäjät sekä Asukas- ym. muut yhdistykset: Keimolan omakotiyhdistys ry, Vantaan kotiseutuliitto ry, Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry VOK, Vantaan ympäristöyhdistys ry sekä jokainen joka katsoo olevansa osallinen. 4/7
Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa ja lähetetään kirje maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Osallisten tapaaminen järjestetään asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon ja lausuntojen antamisen aikana. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Asemakaavan nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla, sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Asemakaavatyön vaiheista ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa -lehdessä. Lehti jaetaan kerran vuodessa joka kotiin Vantaalla. Projektin www-sivuilla voi seurata suunnittelun etenemistä. Kaavatyö on kaavoituksen työohjelmassa uutena työnä vuoden 2013 keväälle. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa on mahdollista tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) sekä Vantaan kaupunkisuunnittelun internet-sivuilla (www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto). Yleisötilaisuudet Esittely- ja keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen sovittavalla aikataululla. Tämän osallistumis-arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvä tilaisuus järjestetään Kanniston monitoimitila Kannussa 6.3.2013 klo 18 alkaen. Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää 15.3.2013 mennessä: kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa sähköpostilla kirjaamo(at)vantaa.fi puhelimitse p. 09-8392 2232, Kai Zukale ja p. 09-8392 2395, Veli-Pekka Ristimäki Samalla pyydetään ilmoittamaan asemakaavan numero 231600. Miten asemakaavan vaikutuksia arvioidaan? Kaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisen merkittävät välittämät ja välilliset vaikutukset mm.: ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Sopimukset Kaavoitettavan alueen yksityinen maanomistaja ja Vantaan kaupunki ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen alueen kaavoittamisesta. Tarvittaessa laaditaan toteutussopimuksia. Asemakaavan käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyy helmikuussa 2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Asemakaavaehdotus 231600 on hallinnollisessa käsittelyssä syksyllä 2013. Tämän jälkeen se asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot (MRL 62, 65, MRA 27 ). Valmiin asemakaavan hyväksyy kaupungin valtuusto. 5/7
Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Osoite: Kielotie 13, 01300 Vantaa puh: 09-8392 2247, 040 847 0944 sähköposti: lea.varpanen(at)vantaa.fi Asemakaavasuunnittelija Veli-Pekka Ristimäki puh. 09-8392 2395, veli-pekka.ristimaki(at)vantaa.fi Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla 14.2.2013 Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö 6/7
7/7