MARJA-VANTAAN YDINKESKUSTA

Transkriptio

1 MARJA-VANTAAN YDINKESKUSTA Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , Kivistö Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty Suunnittelualue sijaitsee Kivistössä, Riipiläntien pohjoispuolella, tulevan Kehäradan molemmin puolin. Radan Kivistön asema lähikortteleineen sisältyy suunnittelualueeseen, joka alue rajautuu pohjoisessa Kivistön vanhaan omakotiasutukseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 100 ha.

2 Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaava laaditaan Marja-Vantaan osayleiskaavaan perustuen. Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella keskustatoimintojen korttelia, C, pääosin tehokasta asuntoaluetta, A1 ja pienemmässä määrin matalaa ja tiivistä asuntoaluetta, A2 sekä näihin liittyviä julkisia, PY ja yksityisiä palvelutiloja. Vantaan kaupunki omistaa osan maista ja tekee tarvittavat yhteistoimintasopimukset muista maa-alueista yksityisten maanomistajien kanssa. Osayleiskaavan mukainen mitoitus mahdollistaa kaikkiaan n asukkaan asuinalueen toteuttamisen. Osayleiskaavaan mitoitus sisältää varaukset kouluille, päiväkodeille, vanhusten palvelutalolle, sosiaali- ja terveyskeskukselle sekä useille päiväkodeille. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisen kirjaston sijoittuminen keskustaan. Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projekti järjesti yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton, SAFA:n kanssa kansainvälisen kutsukilpailun kuudelle arkkitehtitoimistolle työryhmineen. Kilpailun keskeinen tavoite oli löytää uuden vuosituhannen laatuvaatimuksia vastaava maankäytöllinen idea urbaanille keskusta-asumiselle ja siihen liittyvälle virkistykselle sekä uudelle Kehäradan asemalle. Ideakilpailun tulokset julkistettiin Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto Harris - Kjisik:n työryhmän ehdotus "Fruit called Wanda. Kilpailun palkintolautakunta suositteli yksimielisesti suunnittelun käynnistämistä voittaneen ehdotuksen pohjalta. Keskusta-asumisen asemakaavaluonnoksen valmistelu käynnistyi huhtikuussa 2008 osallistumisarviointisuunnitelmalla. Konsulttityö voittaneen ehdotuksen laatijoiden kanssa alkoi elokuussa Myös kilpailun vaihtoehtoisia ratkaisuja pyrittiin hyödyntämään suunnittelussa. Konsulttityö valmistui syksyllä Miksi kaavaa tarvitaan? Asemakaava tarvitaan, jotta voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Asemakaavalla turvataan varaukset mm. asumiselle, palveluille, liikenteelle, pysäköinnille ja virkistykselle. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen määrästä, korkeudesta ja laadusta, luonnon ja ympäristön huomioimisesta sekä ympäristöhaittojen ehkäisystä. Suunnittelualueella on voimassa Kehäradan asemakaava. Asemakaavaluonnoksen valmisteluun liittyen alkuvaiheen tavoitteita täsmennetään. Asemakaavatyön laajuus ja merkittävyys huomioiden keskeiset tavoitteet voidaan ryhmitellä liikenneratkaisun, rakentamisen määrän, julkisten palveluiden, laadun ja kestävän kehityksen mukaisiin tavoitteisiin. Joukkoliikennekaupunki antaa erityisen hyvät lähtökohdat liikenteellisille tavoitteille. Liikennesuunnittelun keskeinen tavoite on toimiva ja turvallinen katuverkko. Toimivuustarkastelujen perusteella on tutkittu uutta katuyhteyttä Riipiläntielle. Pysäköinnistä on laadittu useita vaihtoehtoja, ja keskitettyyn ratkaisuun ja Marja-Vantaan Pysäköintiyhtiön perustamiseen tullaan ottamaan kantaa. Suunnittelussa on ollut liikennekonsulttina WSPGroup Kevyt liikenne asetetaan tärkeään rooliin. Joukkoliikenteen merkitystä tuetaan järjestämällä luontevia ja sujuvia yhteyksiä sekä Kehäradan asemille että linja-autoterminaalille. Yleisenä periaatteena on esteettömyys ja turvallisuus. Suunniteltavan uuden alueen arkkitehtuurille ja ympäristörakentamisen laadulle asetetaan korkeat vaatimukset. Tavoitteena on myös tuoda taide osaksi arkkitehtuuria ja elämisen arkea. Marja-Vantaan vision mukaan kestävä kehitys on oleellinen osa alueen tulevaisuutta ja siten sen mukainen ratkaisu on keskeinen tavoite suunnittelussa. Harri - Kjisik Oy:n arkkitehtitoimisto on laatinut esityksen "Kestävän kaupunkisuunnittelun ostoslistasta" työvälineeksi, jolla voidaan valita kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita ja etsiä keinoja niiden toteuttamiseksi. Julkisille palveluille osoitetaan riittävät tilavaraukset vaikka niitä koskevat toteutuspäätökset tehdään erikseen. Rakentamisen määrää on tutkittu erityisesti suhteessa pysäköintiratkaisuun, jotta saadaan Kehäradalle enemmän käyttäjiä. Rakentamisen laatu turvataan monipuolisella asuntotuotannolla. Asemakaavan tavoitteet Alueen suunnittelun tärkein lähtökohta on muodostaa tulevalle Marja-Vantaan kotikaupungille uusi urbaanin asumisen keskus, joka liittyy Kehärataan ja keskustatoimintojen alueeseen sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti.

3 Lähtötiedot ja suunnittelutilanne Nykytilanne: Alue kasvaa nykyisin pääosin sekametsää. Rakennettavuudeltaan alue on pääosin hyvää, paikoin pohjavesi on lähellä pintaa. Kehäradan asemakaava on tullut voimaan. Maanomistajat: Maat omistaa Sandellin perikunta, Barker-Littoinen Oy ja Vantaan kaupunki. Marja-Vantaan osayleiskaava vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, erityisesti koskien tavoitteita yhdyskunnan eheyttämisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli Kehäradan varteen. Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) alue on taajamatoimintojen aluetta, jolle on osoitettu keskustatoimintojen yleispiirteinen aluevaraus. Suunnittelu vastaa maakuntakaavan sisältöä. Ote Marja-Vantaan osayleiskaavasta (Kv ). Laadittavat selvitykset Maankäyttöä tutkitaan Marja-Vantaan osayleiskaavan sekä Kehäradan suunnittelun yhteydessä tehtyjä selvityksiä hyödyntäen. Marja-Vantaan osayleiskaavassa (Kv , lainvoimainen ) alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, C, tehokkaan asumisen alueeksi, A1, matalan ja tiiviin asumisen alueeksi, A2 sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, PY. Alueen kautta on osoitettu raideliikenteen tilavaraus rautatietä ja metroa varten ja siihen liittyen on esitetty joukkoliikenteen terminaalivaraus, LJ. Asemakaavasuunnittelu perustuu osayleiskaavan ratkaisuun, sitä tarkentaen. Suunnittelualueen lounaisnurkan poikki kulkee lentomeluvyöhyke m2:n eli LDEN db:n raja. Tämän mukaan pienelle osalle C- ja A1-aluetta ei voida sijoittaa uutta asutusta tai muita melulle herkkiä toimintoja kuten uusia sairaaloita, hoitolaitoksia, päiväkoteja, tms. Kehäradan asemakaava (kv ) koskee radan rakentamiseen tarvittavia rata-alueita sekä aseman toiminnan kannalta välttämättömiä tie- ja katualueita. Paikoitellen asemaakaavaa on tarpeen muuttaa. Koko Marja-Vantaalle laadittuja maiseman ja hulevesien suunnitelmia sekä liikenneselvityksiä hyödynnetään. Asemakaava-alueelle laaditaan lisäselvityksiä, mm. hulevesien hallintasuunnitelma, tärinää ja liikennemelua, maa-ainesten täyttöä koskevat selvitykset, maisemasuunnitteluaineisto sekä kaavataloustarkastelu. Ketkä ovat osallisia? Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen, Kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, yrityspalvelut, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Valtion viranomaiset: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Finavia, HSL, HSY, Vantaan Energia Oy, Fortum Oyj, Fingrid Oy, Elisa Networks Oyj, Vantaan vanhus- ja vammaisneuvosto sekä Asukas- ym. muut yhdistykset.

4 Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavatyön vireilletulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa ja lähetettiin kirje maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Päivitetty osallistumisarviointisuunnitelma lähetetään vastaavasti osallisille. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa sekä Marja-Vantaa -projektin nettisivuilla. Alustavaa valmisteluaineistoa on esitelty useissa tilaisuuksissa asukkaille ja muille osallisille. Seuraava tilaisuus on klo 18 alkaen Kivistön koululla. Asemakaavan nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla, sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Asemakaavatyön vaiheista ilmoitetaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa -lehdessä, joka jaetaan kerran vuodessa joka kotiin Vantaalla. Projektin www-sivuilla voi seurata suunnittelun etenemistä. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä päivitetyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon työn kuluessa on mahdollista tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) sekä projektin internet-sivuilla ( Esittely- ja keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen sovittavalla aikataululla. Tämän osallistumis-arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvä tilaisuus järjestetään Kivistön koululla klo 18 alkaen. Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan valmistelun osana laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, joka sisältää selvitykset MRA 1 :n mukaisista vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, jne. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 :n mukaiset selvitykset. Vaikutuksia arvioidaan erityisesti seuraavasti: kaupunki- ja maisemakuvaa sekä korttelirakennetta osana tulevaa kaupunkirakennetta, asuinympäristöä asumisviihtyvyyden, terveyden ja liikkumisturvallisuuden kannalta, asukasluvun sekä työpaikkojen määrän kasvun vaikutusta palveluihin (koulut, päiväkodit, terveydenhuolto) ja virkistysmahdollisuuksiin, Kehä-radan käytön, liikenteen kasvun ja pysäköintiratkaisujen vaikutuksia sekä eri liikkumismuotojen turvallista toimintaympäristöä ja esteettömyyttä sekä joukkoliikenteen saavutettavuutta. Sopimukset Jo laadittujen yhteistoimintasopimusten lisäksi asemakaavasuunnittelun prosessin yhteydessä laaditaan tarvittavia toteuttamissopimuksia. Asemakaavan käsittely ja aikataulu Asemakaavatyö käynnistyi huhtikuussa 2008 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Arkkitehti- ja liikennesuunnittelun konsulttityöt valmistuivat alkusyksystä Asemakaavaluonnos laaditaan koko alueelle ja se on hallinnollisessa käsittelyssä arviolta keväällä Luonnos asetetaan nähtäville 30 vrk:ksi ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Tämän jälkeen laaditaan osa-alueittain asemakaavaehdotuksia, joiden nähtävillä oloaika on 30 vrk (MRA 2 ja 32 ). Ensimmäiset asemakaavaehdotukset tullevat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2011 ja ne hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Osoite: Marja-Vantaa -projekti Kielotie Vantaa puh: , sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Arkkitehti Ritva Kotilainen puh: Liikenneinsinööri Susanna Koponen puh: Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla Lea Varpanen kaavoituspäällikkö

5 Voittanut ehdotus: nimimerkki "Fruit called Wanda", tekijät Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Suomi Arkkitehtikonsulttien Harris - Kjisik Oy:n loppuraportti: Havainnekuva Marja-Vantaan vision mukaan MARJA-VANTAA ON URBAANI, KESTÄVÄN KEHITYKSEN FANTAS- TINEN LUOMUS, JOSSA MONIMUO- TOINEN KAUPUNKIELÄMÄ ON ASUKKAIDEN MUOKATTAVISSA.