NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUOHJE Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet AL 13,14 ja 55 Asuinkerrostalojen korttelialue AK 6 22.10.2015
SISÄLLYSLUETTELO 1. Työryhmä 4 2. Suunnittelualue 4 3. Suunnitelman tarkoitus 4 KORTTELIT 13 JA 55 4 Rakennusten arkkitehtuuri ja kaupunkikuvalliset tavoitteet 6 Rakennusten julkisivuja ja kaupunkikuvallisia tavoitteita koskevat yleiset asemakaavamääräykset 5. Rakennusten kivijalkakerros ja liittyminen katuihin ja muihin yleisiin alueisiin 8 Rakennusten kivijalkatiloja koskevat yleiset asemakaavamääräykset 6. Korttelipihat 8 Piha-alueita koskevat asemakaavan määräykset 7. Pysäköinti 10 Pysäköintiä koskevat asemakaavan määräykset KORTTELIT 6 JA 14 8. Rakennusten arkkitehtuuri ja kaupunkikuvalliset tavoitteet 12 Rakennusten julkisivuja ja kaupunkikuvallisia tavoitteita koskevat yleiset asemakaavamääräykset 9. Korttelipihat 12 Piha-alueita koskevat yleiset asemakaavamääräykset 10. Pysäköinti 14 Pysäköintiä koskevat yleiset asemakaavamääräykset Liitteet Liite 1: Asemakaavakartta NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 2
1. TYÖRYHMÄ Keskustakorttelien asemakaavatyön ja sen yhteydessä laadittujen korttelisuunnitelmien ohjaamisesta on vastannut Naantalin kaupunki. Suunnitelmat on laatinut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Asemakaavoituksen yhteydessä laadituista liikenteen ja kuntateknisistä suunnitelmista ovat vastanneet Ramboll Finland Oy ja WSP Oy. Naantalin kaupunki Kirsti Junttila, kaupunginarkkitehti Elise Lehikoinen, maankäyttöpäällikkö Kimmo Suonpää, tekninen johtaja Mika Hirvi, yhdyskuntatekniikan päällikkö Juha Kuokkanen, rakennustarkastaja Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Mikko Rusanen, arkkitehti Leena Holmila, arkkitehti Marius Savickas, arkkitehti yo Laura Runolinna, arkkitehti yo 2. SUUNNITTELUALUE Suunnitteluohje koskee keskustakorttelien asemakaavan muutosalueen uusia korttelialueita: - Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (AL) 13, 14 ja 55 - Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) 6 - Asuinkortteleihin liittyvät henkilöliikenneterminaalin korttelialue (LHA) korttelissa 13 sekä autopaikkojen korttelialueet (LPA) kortteleissa 13 ja 55 3. SUUNNITELMAN TARKOITUS Suunnitteluohje täydentää Naantalin keskustakorttelien asemakaavaa. Ohjeistuksen noudattamisesta on määrätty asemakaavassa. Tämän ohjeen tarkoituksena on täsmentää ja havainnollistaa keskustakorttelien asemakaavassa määrättyjä yleisperiaatteita korttelien lähiympäristön laatutason, kaupunkikuvan ja toiminnallisten ratkaisujen osalta. Ohjeistus selventää asemakaavan tavoitteita, toimii jatkosuunnittelun tukena ja edistää ympäristön laatutavoitteiden toteutumista. Ohjeessa esitetyt ratkaisut ovat esimerkkejä tavoitetilanteesta. Lopulliset toteutussuunnittelun ratkaisut ja yksityiskohdat voidaan tehdä toisinkin asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä noudattaen. Kaupunkikuvallisten ratkaisujen ja korttelien yhteisjärjestelyjen osalta kohteiden toteutussuunnittelijoiden tulee tehdä yhteistyötä keskenään sekä kaupungin rakennusvalvonnan ja asemakaavoituksen kanssa. Tämä koskee sekä korttelien että yleisten alueiden suunnittelua ja toteutusta. Suunnitteluohje liitetään asemakaava-alueen tonttien tontinluovutussopimuksiin. NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 3
Asemapiirros 1:1000 Kuva: Alueen asemapiirros NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 4
KORTTELIT 13 JA 55 4. RAKENNUSTEN ARKKITEHTUURI JA KAUPUNKIKU- VALLISET TAVOITTEET Rakennusten julkisivuja ja kaupunkikuvallisia tavoitteita koskevat yleiset asemakaavamääräykset Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on rappaus. Rakennuksella on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Viereisillä rakennuksilla on toisistaan poikkeava väri tai värisävy. Korttelin on muodostettava väritykseltään harmoninen kokonaisuus. Räystäslinja on korttelien vierekkäisissä asuinrakennuksissa yhdenmukainen riippumatta maanpinnan korkeusaseman muutoksista. Katujulkisivujen puolella parvekkeet eivät pääsääntöisesti työnny julkisivupinnasta ulos. Maantasokerroksen julkisivu ei saa muodostaa umpinaista vaikutelmaa. Kortteleissa 13 ja 55 asuinrakennuksen kattomuotona on harjakatto. Teknisiä tiloja ei saa sijoittaa vesikaton yläpuolelle. Kortteleissa 13 ja 55 asuinrakennukset yhdistetään toisiinsa piha-alueita rajaavalla, julkisivumateriaalia ja linjaa jatkavalla 1 kerroksisella muurilla/katoksella. Korttelissa 13 AL -korttelialueella tontilla 5 on 1-kerroksisen rakennusosan päälle sijoitettava asukkaita palvelevaa yhteistä terassipihaa. Kattokerros Ullakkokerroksessa saa rakennuksen suurimman kerroksen alasta käyttää 3/4. Esimerkki: kaavamääräys IV u 3/4 tarkoittaa, että asuinrakennuksessa on neljän normaalin asuinkerroksen lisäksi viides ullakkokerros. Vesikatto on rakennuksen viides julkisivu. Asuinrakennuksilla on selkeä, kaupunkikuvassa erottuva harjakatto. Harjamuoto voi olla myös epäsymmetrinen. Harjasuunta on osoitettu asemakaavamerkinnällä. Kattomuotoa rikastuttavat ullakkokerroksen ikkunat ja parvekkeet. Harjan ja räystäslinjan ylin mahdollinen korkeusasema on osoitettu asemakaavassa lukuarvolla. Kaavan määräyksellä vierekkäisten rakennusten räystäslinjan yhdenmukaisuudesta tavoitellaan sitä, että kullekin kadulle syntyy levollinen räystäslinja. Tarkoituksena on, että ensisijaisesti rakennuksen kivijalkakerroksen korkeus joustaa. Pääpaino on yhdenmukaisuuden vaikutelman ja kokonaisuuden hallinnassa, määräys ei siis tarkoita, että eri rakennuksilla on täsmälleen saman räystään korkeusasema. Rakennuksissa on oltava sirot räystäät. Henrikinkuja Tullikatu Julkisivu 1:750, Tuulensuunkatu, kortteli 55 Kortteliin 55 kautta kulkee katettu yleinen jalankulkuyhteys Henrikinkujalta bussiasemalta torille. Katutason kerroksessa voidaan käyttää vahvempia värejä ja rappauspinnasta poikkeavia materiaaleja korosteina. Liiketilojen ja sisäänkäyntien yhteydessä voidaan muodostaa sääsuojaa julkisivulinjan sisäänvedoilla.kattokerroksen osalta tavoitteena on vaikutelma yhtenäisenä jatkuvasta räystäslinjasta. Julkisivu 1:750, Tuulensuunkatu, kortteli 13 Bussiterminaalin odotustilat ja palvelut sijoittuvat korttelin 13 tontin 5 maantasokerrokseen. Rakennukseen voi liittyä katettua ulko-odotustilaa. 1-kerroksisen maantasokerroksen päälle on määrä sijoittaa asukkaiden pihaterassi. Korttelin 13 tontille 1 sijoittuvaan 1 -kerroksiseen rakennukseen voi sijoittua liiketiloja korttelin yhteistilojen lisäksi. Räystäiden periaatehahmo NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 5
Julkisivut Asemakaavassa on osoitettu nuolimerkinnällä ne julkisivulinjat, jotka on rakennettava kiinni korttelialueen tai rakennusalan rajaan. Tavoitteena on perinteinen ruutukaavakaupungin katutila, jossa katua rajaavat rakennukset ja niitä yhdistävät matalammat rajaavat osuudet. Rakennuksilla on selkeät, eheät seinäpinnat. Ikkuna- ja parvekelinjat eivät muodosta pystysuunnassa rappauspintaa kokonaan katkovia vyöhykkeitä, eri kerrosten aukotukset erotetaan visuaalisesti toisistaan. Katujen suuntaan parvekkeet rakennetaan pääosin sisäänvedettyinä, eli ne eivät työnny esiin julkisivulinjasta. S 1005-Y S 2020-Y S 1010-B50G Betoninharmaa Kivijalkakerrokseen katujen puolelle toteutetaan riittävä sääsuoja ensisijaisesti sisäänvedoilla esim. liiketilojen ja porrashuoneiden sisäänkäyntien yhteyteen. Materiaalit S 1510-Y10R S 2060-Y20R S -0515-G20Y Maalarinharmaa Asuinrakennusten pääjulkisivumateriaalina kaikissa kerroksissa voi olla rappaus tai puuverhous. Rappaus voidaan toteuttaa myös lämpörappauksena. Muita materiaaleja voidaan käyttää täydentävinä osuuksina. Parvekkeiden seinäpintoja ei tarvitse rapata. Asuinrakennuksia yhdistävät 1 kerroksiset osuudet ovat katujen ja yleisten alueiden suuntaan asuinrakennusten julkisivujen tavoin rapattuja tai puuverhoiltuja. Pihatilojen puoleisten katosten ja muiden rakennelmien julkisivuissa voidaan käyttää myös muita materiaaleja. S 1502-GS0Y S 3040-Y60R S 0515-B Asuinrakennusten kattomateriaalina on konesaumattu peltikate. 1 -kerroksisissa rakennusosuuksissa ja katoksissa voidaan käyttää muitakin katemateriaaleja. Mikäli katolle sijoitetaan aurinkokeräimiä, on ne sijoitettava katon lappeen suuntaisesti. Väritys Asuinrakennusten pääjulkisivuvärit ovat neutraaleja vaaleita. Asemakaavassa määrätään kullekin rakennukselle viereisestä poikkeava väri tai värisävy. Tarkoituksena on, että myös värityksen kautta kortteleihin muodostuu Naantalin keskustalle ominaista pienimittakaavaisuutta. Asuinrakennusten ja pihoja rajaavien 1 kerroksisten osuuksien julkisivuväreinä käytetään asuinrakennuksia vastaavia vaaleita, murrettuja sävyjä. Rakennusten lyhyissä päädyissä tai valituilla julkisivuosuuksilla voidaan kaupunkikuvallisena rikasteena käyttää voimakkaampia, murrettuja värejä. Samoin pihan puoleisten katosten ja asuinrakennuksen kivijalkakerroksen väritys voi olla voimakkaampi. Kadun puoleisissa kivijalkakerroksissa voidaan käyttää tehostevärejä ja -materiaaleja esim. sisäänkäyntien tai kulkuyhteyksien kohdalla. Neutraalit vaaleat värit Murretut korostavat värit Katon väritys Väriesimerkit ovat suuntaan antavia. Seinien väriesimerkit ovat NSC -koodeja. Katon väriesimerkit ovat Tikkurilan peltikattomaalit -värikartan mukaisia Julkisivuperiaate 1:500, Tullikatu Asuinrakennusten katon väritys on vaalean/sinkin harmaa. Vesikaton varusteet ovat saman värisiä. Aurinkotie Tuulensuunkatu Luostarikatu NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 6
5. RAKENNUSTEN KIVIJALKAKERROS JA LIITTYMINEN KATUIHIN JA MUIHIN YLEISIIN ALUEISIIN Rakennusten kivijalkakerrosta koskevat yleiset asemakaavamääräykset Kortteleissa 13 ja 55 on katutasoon rakennettava liiketiloja. Liiketilat sijoitetaan ensisijaisesti Tullikadun, Tuulensuunkadun ja linja-autoterminaalin puoleisille julkisivuille. Korttelissa 13 AL korttelialueella katutasoon sijoitetaan linja-autoterminaalin tiloja. Rakennushankkeen yhteydessä on selvitettävä tarvittavien tilojen laajuus. LHA korttelialueen puolelle saa ulottaa rakennukseen kiinteästi liittyvän, laitureita palvelevan katoksen. 1 kerroksiseen pp merkinnällä osoitetulle rakennusalalle sijoitetaan linja-autoterminaalia palveleva polkupyörien säilytyspaikka, jonka saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Mikäli korttelissa 55 toteutetaan Henrikinkujan varteen liiketiloja, tulee julkisivulla muodostaa jalankulkijoille sääsuojaa. Suojaa voidaan muodostaa julkisivusta ulostyöntyvillä parvekkeilla tai katteella tai julkisivun sisäänvedoilla. Parvekkeiden ja ulokkeiden ulkoreuna saa ulottua 2 metriä Henrikinkujan yläpuolelle 3 korkeudella. Kadun puolella olevien maantasokerroksen asuinhuoneistojen lattiapinnan tulee olla vähintään 0,5 metriä kadun pintaa ylempänä. AL -kortteleissa porrashuoneesta on oltava yhteys kadulle ja pihalle. Kivijalkakerroksen luonne Korttelit 13 ja 55 ovat osa Naantalin kaupallista keskustaa ja niiden maantasokerrokseen on sijoittuu erilaisia liikeja palvelutiloja. Asemakaavassa on määrätty katuosuudet, joiden varrelle näitä tiloja on ensisijaisesti rakennettava. Asemakaavassa määrätään, että maantasokerroksen julkisivu ei saa muodostaa umpinaista vaikutelmaa. Katutasoon sijoittuvien yhteis- ja varastotilojen on oltava aukotettuja / ikkunallisia. Asuinrakennusten väliset osuudet on rajattava kadusta julkisivulinjaa jatkavilla, enintään kerroksen korkuisilla muuri- ja katosrakenteilla. Muuri- ja katososuuksia elävöittävät kulkuyhteydet korttelipihalle sekä aukotukset. Näihin asuinrakennusten välisiin osuuksiin sijoitetaan pyöräsuojia, jätehuoneita sekä muita asukkaita palvelevia, katettuja oleskelu-, varasto- tai yhteistiloja. Leikkaus 1:500, Kortteli 13 Asuintalojen porrashuoneesta on oltava käynti korttelipihalle. Kadun ja korttelipihan sisäänkäyntien välinen korkeusaseman ero ratkaistaan ensisijaisesti rakennuksen sisätiloissa: katujen puoleisiin julkisivuihin ei ole suotavaa sijoittaa mittavia luiskarakenteita. Erityisesti huomioitavat kivijalkatilat Torilta linja-autoterminaalille on kaavassa osoitettu yleisenä jalankulkureittinä Henrikinpolku. Reitti kulkee korttelin 55 tontin 4 kautta asemakaavassa osoitettuna rasitteena, jolla kohtaa kulkuyhteys on toteutettava katettuna. Henrikinpolkua vasten sijoittuvaan kivijalkakerrokseen tavoitellaan kauppakujamaista ilmettä, eli asuinhuoneistojen lisäksi liiketiloja. Mikäli näitä tiloja Henrikinpolun varteen sijoitetaan, on niiden julkisivulle muodostettava sääsuojaa asemakaavamääräyksen mukaisesti. Korttelin 13 tontin 5 asuinrakennuksen kivijalkakerros muodostaa kaupunkikuvallisen jalustan pistemäiselle, 6 kerroksiselle asuintalolle. Katutasoon sijoittuvat linja-autoterminaalin vaatimat sosiaalitilat ja palvelut sekä tarvittaessa taksiaseman tilat. Täsmällinen tilatarve on selvitettävä rakennushankkeen yhteydessä. Sääsuojattua ulkoodotustilaa varten saa rakennukseen toteuttaa LHA korttelialueen päälle ulottuvan katoksen. Tontille 5 sijoittuu 1 kerroksiseen kivijalkaosuuteen myös terminaalia palvelevia, yleiseen käyttöön tarkoitettuja pyöräpaikkoja (ppmerkintä). Asemakaavassa määrätään lisäksi, että rakennuksen 1 kerroksisen osuuden kattoa on hyödynnettävä asukkaiden terassipihana. Korttelin 13 tontille 1 ja 2 ensisijaisesti Tuulensuukadun puoleiselle osuudelle 1 kerroksiselle rakennusalalle on kaavassa osoitettu rakennusoikeutta liike- ja palvelutiloja varten. Henrikinkujaa vasten sijoittuvat tilat Mikäli Henrikinkujan varren katutasoon sijoittuu liiketiloja, on julkisivuille muodostettava sääsuojaa. Tämä voidaan toteuttaa esim. ulottamalla parvekelinja Henrikinkujan päälle. NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 7
Maantasokerroksen periaatepiirros 1:1000 Esitetyt katujärjestelyt täsmentyvät kunnallisteknisessä suunnitelmassa. 6. KORTTELIPIHAT Piha-alueita koskevat asemakaavan määräykset Asuinkorttelien pihatilat toteutetaan yhtenä kokonaisuutena tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa erottaa aidalla toisistaan. Korttelien pihatiloihin saa sijoittaa rakennusoikeuden lisäksi asukkaita palvelevia rakennelmia, kuten polkupyöräkatoksia, pihavarastoja ja katettuja oleskelutiloja. Asuinkorttelien piha-alueilla on varattava tilaa hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn. Pihoilla on järjestettävä hulevesien viivytys ennen niiden johtamista yleiseen sadevesijärjestelmään. Pihasuunnitelman yhteydessä on esitettävä hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesien hallintasuunnitelma on esitettävä tonttijaosta riippumatta. Korttelialueilla maantasossa olevat pihapaikat on jäsenneltävä sekä erotettava muusta pihatilasta. Autopaikat saa toteuttaa tonttijaosta riippumatta. Korttelipihojen korkeusasemaa ei ole kaavassa määrätty. Käytännössä pysäköintilaitoksen sijainti pihakannen alla nostaa pihaa katutasoon nähden. Korttelipihoille osoitetaan rakennusten välistä asukkaiden kulkuyhteydet ja tarvittava pelastustie. Kadulta korttelipihalle on osoitettava vähintään yhdeltä sivulta esteetön kulkuyhteys. Korttelipihojen suunnittelussa huomioidaan, että ne toimivat pienimittakaavaisina kohtauspaikkoina eri ikäryhmille. Tämä huomioidaan erityisesti korttelin 55 tonttien 2 ja 3 osalta, joille saa sijoittaa palveluasumista. Tavoiteltavaa on, että pihan kivijalkakerrokseen toteutetaan asukkaita palveleva yhteistila. Pysäköinnin sijoittumisesta korttelipihojen alle seuraa, että pihoille ei käytännössä ole mahdollista istuttaa runkopuita tai runsaita vihermassoja. Tiiviiden korttelipihojen ilme on pelkistetty kovien pintamateriaalien ollessa hallitsevia. Yhteinen oleskelu- ja leikkipaikka sijoitetaan auringonvalon saannin kannalta edulliselle paikalle. Pihakerroksen asunnoille rajataan yksityisyyttä tuova vyöhyke julkisivun eteen, esim. pintamateriaalia vaihtamalla. Hulevesien viivyttämistä varten piha-alueelle varataan istutusaltaita. Altaiden vaatima tilavuus täsmentyy rakennussuunnittelun yhteydessä laadittavassa pihasuunnitelmassa. Kaavamääräys mahdollistaa, että rakennusoikeuden lisäksi pihoille saa sijoittaa polkupyöräkatoksia ym. asukkaita palvelevia tiloja. Nämä tilat sijoitetaan ensisijaisesti asemakaavassa osoitetuille 1 kerroksisille rakennusaloille asuinrakennusten väleihin. Sijaintipaikat ovat hyvin saavutettavissa kadulta, jolloin myös jätehuollon tilat on luontevaa sijoittaa näihin kohtiin. Mikäli pysäköintilaitokseen johtava ajoluiska sijoittuu piha-alueelle, on sen pintamateriaalien liityttävä eheästi pihan ja rakennusten arkkitehtuuriin. Asemakaava ei estä autopaikkojen sijoittamista pihalle. Käytännössä pienillä piha-alueilla on vaikeaa osoittaa tilaa autopaikoille ja ajoyhteyksille piha-alueen käytettävyyden ja viihtyisyyden liikaa kärsimättä. Mikäli ajoyhteys pihalle halutaan järjestää, on varmistettava, että se on sovitettavissa katusuunnitelmaan (keskusta-alueen katuverkon kadunvarsipysäköinti ja puuistutusten paikat). Asemakaavassa on aukio-merkinnät kaupunkikuvallisesti keskeisillä keskustaan saapumisen kohdilla. Nämä pienaukiot rajautuvat suoraan rakennuksiin ja niiden liittyminen rakennusten kivijalkaan on suunniteltava eheänä kokonaisuutena. NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 8
7. PYSÄKÖINTI Pysäköintiä koskevat asemakaavan määräykset Maanalainen autohalli voidaan toteuttaa tonttijaosta riippumatta. Tällöin on huolehdittava paloturvallisuudesta rakenteellisilla ja/tai teknisillä ratkaisuilla. Ratkaisuja suunniteltaessa tulee autohallia käsitellä kokonaisuutena riittävän paloturvallisuuden saavuttamiseksi. Korttelissa 13 saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi maanalaiseen autohalliin liittyviä poistumistiejärjestelyjä maan päälle tonttijaosta riippumatta. Maanalaiset ajoliittymät pysäköintilaitokseen sijoitetaan korttelissa 55 Luostarinkadun ja korttelissa 13 Tullikadun puolelle. Ajoluiskat tulee kattaa. Korttelialueilla maantasossa olevat autopaikat on jäsenneltävä sekä erotettava muusta pihatilasta istutuksin. Autopaikat saa toteuttaa tonttijaosta riippumatta. Autopaikkoja on rakennettava: asuintilat 1 ap/85 k-m² palveluasuminen ja erityisasuminen 1ap/150 k-m² liiketilat 1 ap/50 k-m² polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 2 pp/asunto Korttelien 13 ja 55 autopaikat sijoitetaan pääosin maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Asemakaavan ma merkintä mahdollistaa laitoksen ulottamisen tarvittaessa Asemapäällikönpuiston puolelle sekä korttelissa 13 LPA ja LHA tonttien alle. Suunnitteluohjeessa esitetty mitoitusratkaisu perustuu siihen, että autopaikat on mahdollista sijoittaa suurelta osin rakennusrunkojen ulkopuolelle pihakannen alle. Pysäköintitason lattiakorossa on syytä huomioida, että ajorampeista ei muodostuisi liian pitkiä ja tilaa vieviä. Korttelin 13 tontin 3 LPA korttelialueelle sijoittuvat maan päälliset paikat on tarkoitettu yleisiksi, asiointia palveleviksi autopaikoiksi. Autopaikkojen korttelialue LPA (tontti 3) ja henkilöliikenteen terminaalin korttelialue LHA (tontti 4) toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, joka suunnitellaan terminaalihankkeen yhteydessä. Huomioitavaa on, että asemakaavassa on määrätty pysäköintilaitosten ajoyhteyksien sijainnit. Kortteliin on yksi, keskitetty ajoyhteys. Laitosten suunnittelussa huomioidaan vaiheittain toteutuminen. Korttelissa 13 tulisi ensisijaisesti välttää pysäköintikellarin tilojen sijoittamista LHA korttelialueen alle, jolloin laiturialueen ja asuintalojen rakennushankkeiden toteutusaikataulut eivät olisi toisistaan riippuvaisia. Pysäköintilaitosten periaatekaavio 1:1000 Laitoksen järjestelyt voidaan ratkaista toisinkin asemakaavan sallimalla alueella. Väestönsuojat ja irtaimistovarastot sijoittuvat kellariin. Korttelin 55 autopaikkoja saa sijoittaa maantasoon korttelin 52 tontin 5 LPA korttelialueelle. Tontti palvelee myös korttelin 52 päiväkotia, jolla on varattava x autopaikkaa. Tuulensuunkatu Kortteli 55 Luostarikatu Leikkaus 1:500, Kortteli 55 NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 9
KORTTELIT 6 JA 14 8. RAKENNUSTEN ARKKITEHTUURI JA KAUPUNKIKU- VALLISET TAVOITTEET Rakennusten julkisivuja ja kaupunkikuvallisia tavoitteita koskevat yleiset asemakaavamääräykset Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on rappaus. Rakennuksella on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Viereisillä rakennuksilla on toisistaan poikkeava väri tai värisävy. Korttelin on muodostettava väritykseltään harmoninen kokonaisuus. Räystäslinja on korttelien vierekkäisissä asuinrakennuksissa yhdenmukainen riippumatta maanpinnan korkeusaseman muutoksista. Väritys Asemakaavassa määrätään kullekin rakennukselle viereisestä poikkeava väri tai värisävy. Tarkoituksena on, että myös värityksen kautta kortteleihin muodostuu Naantalin keskustalle ominaista pienimittakaavaisuutta. Asuinrakennusten ja niihin liittyvien muurien julkisivuväreinä käytetään vaaleita, murrettuja sävyjä. Voimakkaampia, murrettuja värejä voidaan käyttää piharakennuksissa sekä korosteena maantasokerroksen julkisivuissa. Kadun puoleisissa kivijalkakerroksissa voidaan käyttää tehostevärejä ja -materiaaleja esim. sisäänkäyntien tai kulkuyhteyksien kohdalla. Katujulkisivujen puolella parvekkeet eivät pääsääntöisesti työnny julkisivupinnasta ulos. Maantasokerroksen julkisivu ei saa muodostaa umpinaista vaikutelmaa. Korttelissa 6 liiketiloja saa rakentaa Aurinkotien puoleisille julkisivuille ja korttelissa 14 Tuulensuunkadun puoleiselle julkisivulle. Kadun puolella olevien maantasokerroksen asuinhuoneistojen lattiapinnan tulee olla vähintään 0,5 metriä kadun pintaa ylempänä. Teknisiä tiloja ei saa sijoittaa vesikaton yläpuolelle. Kattomuoto Rakennusten kattomuotoa ei ole asemakaavassa määritelty. Kattomuodon tulee kuitenkin poiketa tasakattomaisesta hahmosta. Julkisivut Rakennuksilla on selkeät, eheät seinäpinnat. Ikkuna- ja parvekelinjat eivät muodosta pystysuunnassa rappauspintaa kokonaan katkovia vyöhykkeitä. Parvekkeet rakennetaan kaduille suuntautuvilla julkisivuilla pääosin sisäänvedettyinä, eli ne eivät työnny esiin julkisivulinjasta. Asemakaavassa määrätään, että maantasokerroksen julkisivu ei saa muodostaa umpinaista vaikutelmaa. Katutasoon sijoittuvien yhteis- ja varastotilojen on oltava aukotettuja / ikkunallisia. Asuinrakennusten sisäänkäyntejä korostetaan pintamateriaalein, istutuksin ja valaistuksella. Kaupunkikuvan kannalta tärkeälle Tuulensuunkadun puoleiselle julkisivulle on tavoiteltavaa sijoittaa liiketilaa tai yhteistiloja. Liiketiloja saa sijoittaa myös Aurinkotien puoleisille julkisivuille. Materiaalit Asuinrakennusten pääjulkisivumateriaalina kaikissa kerroksissa voi olla rappaus tai puuverhous. Rappaus voidaan toteuttaa myös lämpörappauksena. Muita materiaaleja voidaan käyttää täydentävinä osuuksina. Parvekkeiden seinäpintoja ei tarvitse rapata. Pihatiloihin sijoittuvien varasto- tai katosrakennusten / -rakennelmien julkisivumateriaali on puu tai rappaus. Periaateleikkaus ja -julkisivuote 1:500 korttelista 14 Tuulensuunkatu-kortteli 3. Tontilla olevia korkeuseroja porrastetaan ensisijaisesti tukimuurein. NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 10
9. KORTTELIPIHAT Piha-alueita koskevat yleiset asemakaavamääräykset Asuinkorttelien pihatilat toteutetaan yhtenä kokonaisuutena tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa erottaa aidalla toisistaan. Korttelien pihatiloihin saa sijoittaa rakennusoikeuden lisäksi asukkaita palvelevia rakennelmia, kuten polkupyöräkatoksia, pihavarastoja ja katettuja oleskelutiloja. Asuinkorttelien piha-alueilla on varattava tilaa hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn. Pihoilla on järjestettävä hulevesien viivytys ennen niiden johtamista yleiseen sadevesijärjestelmään. Pihasuunnitelman yhteydessä on esitettävä hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesien hallintasuunnitelma on esitettävä tonttijaosta riippumatta. Korttelialueilla maantasossa olevat pihapaikat on jäsenneltävä sekä erotettava muusta pihatilasta. Autopaikat saa toteuttaa tonttijaosta riippumatta. Leikkipaikalle varattu piha-alue on pieni ja sen rajautumiseen ajoväylistä ja autopaikoista on kiinnitettävä huomiota. Leikkipaikat rajataan istutuksin sekä piha-alueille sijoittuvia katos- ja varastorakennelmia hyödyntäen. Autopaikkojen rajaamisessa voidaan istutusten lisäksi käyttää matalia muureja. Jätekatokset sijoitetaan helposti liikennöitävään paikkaan esimerkiksi pysäköintialueiden yhteyteen tai kortteleiden piha-alueiden pyörä- ja varastosuojiin tai katoksiin integroituna. Tuulensuunkadun puoleinen, katualueen ja rakennuksen välinen alue käsitellään kaupunkimaisesti ja eheästi katualueeseen liittyen pääosin kiviaineisin materiaalein. Aurinkotien suuntaan korttelialueen ja katualueen rajalle ei saa sijoittaa aitaa tai muita rajaavia elementtejä. Asemakaavassa määrätään istuttamaan puurivi Aurinkotien varteen korttelialueen puolelle. Kadulta saa johtaa porrashuoneisiin tai kivijalkatiloihin kulkureittejä. Autopaikka- ja pihajärjestelyissä huomioidaan pelastusauton vaatima ajoura ja pelastuspaikka. 10. PYSÄKÖINTI Pysäköintiä koskevat yleiset asemakaavamääräykset Korttelialueilla maantasossa olevat autopaikat on jäsenneltävä sekä erotettava muusta pihatilasta istutuksin. Autopaikat saa toteuttaa tonttijaosta riippumatta. Autopaikkoja on rakennettava: asuintilat 1 ap/85 k-m² palveluasuminen ja erityisasuminen 1ap/150 k-m² liiketilat 1 ap/50 k-m² polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 2 pp/asunto Korttelin autopaikat ovat maantasossa. Pihalla olevat autopaikat jäsennetään muusta piha-alueesta matalia muureja ja rajaavia istutuksia käyttäen. Erityisesti korttelissa 6 autopaikkoja on Aurinkotien suuntaan rajattava istutuksin ja/tai asuinrakennuksen julkisivulinjaan eheästi liittyvällä matalalla muurilla. Maantasokerroksen ja pihajärjestelyjen periaatepiirros 1:750 Autotallien sijoittaminen rakennuksen pohjakerrokseen on myös mahdollista. Pysäköintialueiden ajoväylien pintamateriaali on asvaltti. Autopaikkojen osalta on tavoiteltavaa käyttää muita kiviaineisia pintamateriaaleja NAANTALIN KAUPUNKI - NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIN SUUNNITTELUOHJE 11