Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:4

Sisällys Mikä on maankäytön kehityskuva... 1 Maankäytön kehityskuvan sisältö... 1 Maankäytön kehityskuvan suhde yleiskaavaan... 1 Strategiset lähtökohdat... 2 Kohti metropolin suunnittelua... 3 Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio... 3 Kansallisesta kulttuurista monikulttuuriseksi... 3 Toimiva yhteiskunta... 3 Eurooppalainen kaupunki-identiteetti... 4 Helsingin seutu näkyvänä kansainvälisenä toimijana... 4 Ilmastomuutos... 4 Kaupungin kehittäminen ei pysähdy... 5 Kasvun hallinta...5 Hajaantumisen (urban sprawl) torjuminen... 5 Kaupunkivaltio... 5 Yhdyskuntarakenteen kulmakivet... 5 Suurkaupunki on vaihtoehtojen kaupunki... 5 Säteittäinen ja kehämäinen rakenne... 6 Kohti monikeskuksista kaupunkiseutua... 6 Suomenlahden rannikon suuntainen kaupunkikehitys... 6 Pääkeskuksen elinvoima... 7 Kansainvälinen lentoasema, matkustajasatamat ja matkailu... 7 Metropolista yhtenäinen (kartta)... 8 Menestyvät elinkeinot... 11 Elinkeinojen kasvu... 11 Helsingin keskusta... 11 Työvoima... 11 Pääkeskus...11 Liikenneyhteydet... 11 Vastuullinen aluesuunnittelu ja markkinavoimat... 12 Teknologian kehitys... 12 Työ, työpaikat...12 Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit... 13 Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit (kartta)... 14 Houkutteleva asunto kaupungissa... 17 Asumisen laatutekijät... 17 Palvelut... 17 Vapaa-aika, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta... 18 Kaupungin rakennusperintö ja kerroksellisuus... 18 Täydennysrakentaminen... 19 Sosiaalisia näkökantoja painottava suunnittelu... 19 Kaupunkiturvallisuus... 19 Luonto... 19 Itämeren tytär, merellisyys... 20 Monimuotoinen kaupunkiasuminen... 21 Renesanssialueet... 21 Monimuotoinen kaupunkiasuminen (kartta)... 22 Muuttuva kaupunkiympäristö... 25 Kaupunkimaisema... 25 Viheraluerakenne... 25

Rakennettujen alueiden muutos... 25 Liikenne... 26 Elävä kaupunkimaisema... 27 Viheralueverkoston laatu paranee... 27 Elävä kaupunkimaisema (kartta)... 28 Vetovoimatekijät Helsingin peruspiireittäin... 31 Helsinkiä aidoimmillaan... 31 Lännen vetovoimaa... 31 Yhtenäisen seudun keskellä... 32 Kylä kaupungissa... 32 Uusi ja vanha sulautuvat toisiinsa... 33 Kansainvälisen lentoaseman imussa... 33 Esikaupunkirakentamisen parhaimmistoa... 33 Meren ja luonnon helmassa kaupungissa... 33 Kaupunki ei lopu Helsinkiin... 34 Kehityskuvan toteuttaminen... 35 Organisaatio... 37 Kuvailulehti... 39

Mikä on maankäytön kehityskuva Maankäytön kehityskuvan sisältö Helsingin suunnittelujärjestelmän mukaan kerran valtuustokaudessa, joka neljäs vuosi, valmistellaan maankäytön kehityskuva. Kehityskuvassa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita. Siinä esitetään visio kaupungin maankäytöstä ja periaatteet maankäytön ja liikenteen kehittämiselle. Uusi maankäytön kehityskuva, "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki", sisältää 76 strategista teesiä, toimintaperiaatetta. Ne kehystävät ja luovat pohjan Helsingin uudelle maankäyttövisiolle. Toimintaperiaatteiden kautta tarkastellaan fyysisten, taloudellisten, sosiaalisten ja maisemallisten tekijöiden vaikutuksia maankäyttöön ja kaupunkiseudun kehitykseen. Toimintaperiaatteet visualisoidaan kartoilla, jotka havainnollistavat alueellisia vetovoimatekijöitä. Ne yhdessä toteuttavat Helsingin maankäyttövision. Kartat on nimetty seuraavasti: - Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit, - Monimuotoinen kaupunkiasuminen, - Elävä kaupunkimaisema. Integroimalla karttojen seudullisen kehityksen kannalta tärkeimmät elementit seudullisiin tarpeisiin syntyy neljäs, kaupunkiseutua kuvaava kartta: - Metropolista yhtenäinen. Tällä kartalla halutaan osallistua keskusteluun Helsingin metropolialueen kehittämisessä sovellettavista periaatteista kun edelliset kolme karttaa ovat puheenvuoro Helsingin ja siihen välittömästi liittyvien alueiden kehittämisen periaatteista. Maankäytön kehityskuvassa on pyritty soveltamaan Helsingin osalta myös EU:n alueellisen suunnittelun ohjeita* sekä vastaavan EU:n kaupunkipoliittisen asiakirjan tavoitteita**. Kaupunkiseutukartta, "Metropolista yhtenäinen" muodostaa hahmon Helsingin seudun metropolille. Maankäytön kehityskuvan suhde yleiskaavaan Yleiskaava 2002 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.11.2003 ja astunut voimaan oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Edellinen maankäytön kehityskuva ja yleiskaavan toteuttamissuunnitelma laadittiin Yleiskaava 2002 valmistelun yhteydessä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ovat nopeita ja vaikuttavat myös kaupungin elinvoimaan ja maankäyttöön. Siksi yleiskaavoituksella on reagoitava muutoksiin kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi aiempaa nopeammin. Uuden maankäytön kehityskuvan toimintaperiaatteet ohjaavat Yleiskaavan 2002 toteuttamista. Lisäksi on tärkeää, että kaupunginvaltuusto voi kerran valtuustokaudessa arvioida yleiskaavan ajanmukaisuutta ja tarvetta yleiskaavan tarkistamiseen. Yleiskaavan valmistelu on pitkä ja työläs prosessi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan asemakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi. Käytäntönä Helsingissä on ollut laatia uusi yleiskaava suunnilleen kerran kymmenessä vuodessa. Maankäyttö on monen tulevaisuuteen tähtäävän päätöksen taustalla. Kaupunki laatii tulevaisuuden suunnitelmia ja ohjelmia, joissa monissa maankäytön mahdollisuudet ovat avainasemassa. Elinkeinostrategiassa määritellään elinkeinojen kehittämisen periaatteet. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa (MA-ohjelmassa) osoitetaan asuntopoliittiset tavoitteet ja toteuttamisperiaatteet. Seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen ohjelmassa (MAL-ohjelmassa) määritellään seudullisen yhteistoiminnan periaatteet. Yhteiskunnan muuttuessa ja talouden kehittyessä on tarpeen arvioida muutoksia ja pitää suunnitelmia ajan tasalla niin, että ne perustuvat ajankohtaisiin tietoihin maankäytön mahdollisuuksista. Yleiskaava laaditaan ilman ohjevuotta ja se voimassa toistaiseksi, niin pitkään kunnes se päätetään muuttaa. Ajan mittaan yleiskaavan ohjausvaikutus heikkenee ja se käy epäajankohtaiseksi, yleiskaava vanhenee. Kuitenkin kunnalla tulee lain mukaan olla voimassa yleiskaava, jossa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Maankäytön kehityskuva voi olla ns. strateginen yleiskaava. Tällä hetkellä Helsingin voimassa oleva Yleiskaava 2002 on suhteellisen tuore eikä kehityskuvan tar- * European Union guidlines on spatial planning, Territorial Agenda, 2007. ** Leipzig charter, 2007. 1

koituksena ole muuttaa sitä. Strategisen yleiskaavan tapaan Helsingin maankäytön kehityskuva toimii osana Helsingin kehittämisstrategiaa. Strategiset lähtökohdat Kaupunkiseudut ovat aikaisempaa enemmän kansainvälisiä toimijoita, jotka keskinäisessä yhteistoiminnassa ja keskenään kilpaillen näyttävät kehityksen suunnan. Helsingin tulee ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta seudun kehityksestä. - Helsingin ja seudun kasvu on Suomen menestys. Helsinki on valtakunnallinen pääkeskus, missä on tärkein yritystoiminnan ja hallinnon keskus. Kasvava seutu tarvitsee lisää tilaa pääkeskustoiminnoille. - Pääkeskuksen täytyy laajentua. Taloudellinen kasvu lisää asukkaiden hyvinvointia. Asukkaiden hyvinvointi on kaupunkielämän perusta. - Sosiaalista eheyttä vahvistetaan tyydyttämällä ihmisten tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Yleiskaava Ei käynnistä toimenpiteitä Oikeusvaikutteisena juridinen asiakirja Maankäyttösuunnitelma Merkinnät koskevat tarkoin rajattuja alueita Laaja tavoitteisto Koskee kunnan aluetta Entiset alueet muuttuvat, kaupunki täydentyy saaden uusia ajallisia kerrostumia. Maankäyttö tehostuu ja tiivistyy, ympäristö muuttuu kaupunkimaiseksi. Samalla kuitenkin kaupungin vetovoimaiset piirteet, kuten yhteys luontoon säilyvät. - Kaupunki kasvaa sisäänpäin ympäristöä parantaen. Kaupunkiseutu laajenee samalla kun liikenneyhteyksiä seudun osien välillä parannetaan. Liikennehankkeilla on taipumus korostaa Helsingin pohjoispuolella sijaitsevia kaupunkiseudun alueita. Tästä voi aiheutua, että Helsinki jää syrjään kaupunkiseudun painopisteestä metropolialueen kehittämistä haittaavalla tavalla, ellei myös Suomenlahden rannikon suuntaista yhdyskuntarakennetta kehitetä riittävän voimakkaasti. - Rakentamalla seutua myös rannikon suuntaisesti seutu pysyy elinvoimaisena ja seuturakenteen tasapaino säilyy. Kehityskuva Tähtää aktiiviseen kaupungin kehittämiseen Vapaaehtoinen, ei sitova Strateginen suunnitelma Kartalla myös symbolisia merkintöjä, jotka eivät viittaa rajattuihin alueisiin Laaja tavoitteisto ja toimintaperiaatteet (policies) Kanta myös seutuun Yleiskaavan ja kehityskuvan vertailua. Kehityskuva voi olla myös ns. strateginen yleiskaava, jos tämän valmistelussa noudatetaan kaavan edellyttämiä menettelytapoja, mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutusta. 2

Kohti metropolin suunnittelua Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio Länsi-Eurooppa on yksi maapallon kolmesta taloudellisen kehityksen navasta ja kaupunkikulttuuria luovista alueista. Euroopan integraation myötä Suomi on kytkeytynyt entistä kiinteämmäksi osaksi Euroopan taloudellista järjestelmää. Taloudellinen johtoasema Euroopassa on vaihdellut eri keskusten välillä aikojen kuluessa. Itämeren alue on nykyisin ja lähitulevaisuudessa Euroopan voimakkaimmin kehittyviä taloudellisen yhteistoiminnan ja kasvun alueita. Helsingin seudulla on keskeinen rooli pohjoisen Itämeren kaupunkien verkossa. Talouden globalisoitumisen myötä suurkaupungin kehittämisen perustana on oltava kaupungin globaali näkyvyys. (1) Helsingin seutua kehitetään eurooppalaisena kaupunkina suhteessa muihin suurkaupunkeihin maailmanlaajuisesti. Yhdyskuntarakenne on yksi tärkeimpiä alueen taloudellisen menestyksen ja tulevaisuudennäkymien perustoista. Helsingin seudun kansainvälisen tavoitettavuuden vaaliminen on kansallinen etu. Tämä koskee merenkulkua, lentoliikennettä, rautateitä ja maantieliikennettä sekä mahdollisia uusia kuljetustapoja. (2) Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on suosittava kansallisesti merkittäviä liikennehankkeita. Pohjoisen Itämeren alueella on ollut meneillään merkittävä kehitysvaihe, joka jatkuu edelleen. Talouden elpyminen Baltian maissa ja Venäjällä antaa mahdollisuuden palauttaa taloudellis-sosiaalisia suhteita ja laajentaa teknisiä järjestelmiä Baltian ja Venäjän suuntaan. Pietari on pohjoisen Itämeren suurin kaupunki ja suuri markkinaalue sekä huomattava kulttuurikaupunki. Itäsuhteiden elpymisen lisäksi Suomen kaupallista ja kulttuurista suuntautumista länteen, erityisesti pohjoismaihin tulee ylläpitää, vaalia ja kehittää. (3) Helsingin seudun kehitysmahdollisuuksien kannalta yhteydet Pietariin ja Tallinnaan ovat avainasemassa. Suunnittelussa on otettava huomioon aikaisempaa huomattavasti vahvemman Pietari Helsinki Tallinna akselin edellytykset. Kansallisesta kulttuurista monikulttuuriseksi Suomen menestyksen perusta on rakentunut aikaisemmin kansallisen identiteetin syntymiseen ja sivistyksen kehittymiseen. Sen kulmakiviä olivat yleinen lukutaito, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä valtakulttuurin yhtenäisyys. Vastakin suomalaisten menestys pohjautuu osaamiseen, jonka perustana on tasapuolisen koulutusjärjestelmän tukema yhteiskunnallinen tasa-arvo. Alhainen syntyvyys on yksi eurooppalaisen kehittyneen yhteiskunnan ominaispiirre. Tämä johtaa väestön keski-iän kasvuun sekä työvoiman puutteeseen myös Suomessa. Vakavimmin työvoimapulasta voivat kärsiä kasvualueet kuten pääkaupunkiseutu, missä myös kohtuuhintaisten asuntojen vajaus on suurin. Vastauksena työvoimapulaan on maahanmuuton lisääminen. Tästä seuraa etenkin suurten kaupunkiseutujen kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus, missä alkuperältään eri kansallisuudet ja kulttuuriselta taustaltaan erilaiset ryhmät muodostavat uudella tavalla suomalaista monikulttuurista ja kansainvälistä identiteettiä. Kaupungit kehittyvät kulttuurien vuorovaikutuksessa, mihin kaupungin monikulttuurisuus auttaa sopeutumaan. (4) Helsinki ottaa lisääntyvän maahanmuuton huomioon elinkeinojen kehittämisessä ja asuntopolitiikassa, koulutusmahdollisuuksien järjestämisessä sekä kaupungin sosiaalisessa kehittämisessä. Myös aktiiviset työvoimapoliittiset toimet ovat tarpeen. Toimiva yhteiskunta Suomalainen yhteiskunta mainitaan pohjoismaisen malliin kuuluvana tarkoittaen sillä hyvinvointimallia ja kansalaisten huolenpidon järjestelmää. Toimintatavoille on ominaista yhteiskunnan järjestelmien toimivuus: asioista voidaan sopia ja sopimukset pitävät, aikataulut pitävät, yhteiskunnalliset järjestelmät toimivat, jne. Arjen toimivuus ja turvallisuus ovat leimaa antavia. Myös yhdyskuntien toimintakyky on hyvä, poikkeustilanteet tai turvallisuusuhkat eivät häiritse jokapäiväistä elämää ja kohtuuttomat liikenneruuhkat puuttuvat. 3

(5) Yhdyskuntien toimivuus tulee olla johtavana periaatteena hyvinvoinnin tuottamisessa, hallintorakenteiden kehittämisessä ja maankäytössä, liikenteen suunnittelussa ja teknisen huollon ratkaisuissa. Eurooppalainen kaupunki-identiteetti Euroopan nykyisistä kaupungeista suurin osa on perustettu keskiajalla. Helsinki on uudempi, vaikka sekin on sitoutunut yhteiseen eurooppalaiseen kaupunkiperinteeseen, keskiajalta lähtien kehittyneisiin rakenteisiin ja instituutioihin. (6) Helsinki kunnioittaa perinnettä ja historiaa omintakeisena eurooppalaisena kaupunkina paikallisine erikoispiirteineen ja vaalii rakennusten ja kulttuurimaisemien perinnettä. Helsingin seutu näkyvänä kansainvälisenä toimijana Helsinki on omaleimainen kaupunki ja se on saavuttanut tietyn aseman maailmalla. Suomen pääkaupunkina Helsinkiin liittyy valtakunnallisia merkityksiä, jotka symboloivat koko maata ja kulttuuria. Helsingin kansainvälinen imago perustuu paitsi omiin pyrkimyksiin ja paikallisiin erityispiirteisiin, myös mielikuviin, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Tärkeitä imagotekijöitä ovat puhtaus, turvallisuus, pohjoinen sijainti, luonto ja meri, vuodenaikojen vaihtelu, kansan piirteet, taide, kulttuuri, metsät, omaperäisyys. Maan pääkaupunkina Helsinki tuntee valtakunnallisen vastuunsa. Kaupungin kehittämisen tehtäviin kuuluu Helsingin, seudun ja valtakunnan myönteisen mielikuvan ylläpitäminen, maineen vaaliminen ja uusien mainetta tukevien elementtien kehittely. (7) Helsingin suunnittelussa ja seudun kehittämisessä Helsinki jalostaa paikallisia vahvuuksia, luo niiden pohjalta uusia näkyvyyttä lisääviä rakennushankkeita ja muokkaa samalla paikallisia ja kansallisia mielikuvia. Suomi on Keski-Eurooppaan nähden suhteellisen harvasti asuttu maa. Kaupunkien on ollut mahdollista laajeta ympäröivälle maaseudulle ilman, että naapurissa olisi kasvua rajoittava suurkaupunki. Suomalaiselle kaupunkirakentamisen perinteelle on ominaista väljyys ja vihreys muiden pohjoismaisten suurkaupunkien tapaan ja Suomessa lisäksi kaupunkirakenteen hajanaisuus. (8) Lisärakentamisesta ja tiivistämisestä huolimatta tulevaisuuden Helsingin luonne säilyy suhteellisen väljänä, mikä antaa mahdollisuuden ylläpitää pohjoismaiselle perinteelle ominaista luontosuhdetta ja vaalia rakennettuun ympäristöön sisältyviä arvoja. Ilmastomuutos Ilmaston lämpeneminen Suomessa näkyy nykykäsityksen mukaan lumipeitteisen talvikauden lyhenemisenä, kuivien hellejaksojen voimistumisena ja rankkasateiden sekä muiden ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Ilmastomuutoksen torjumisesta ja yhdyskunnan sopeuttamisesta muuttuviin olosuhteisiin on tullut hyvin merkittävä osa maankäytön suunnittelua. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (s.5) ja liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentäminen (s.26) nähdäänkin tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä maankäytön suunnittelua ohjaavana tekijänä pääkaupunkiseudulla. Helsingin uusien asuinalueiden käyttöönotto tulee edelleen kasvattamaan kaupungin sisäistä energian tarvetta. Helsingin Energian sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tapahtunut pitkälti yhteistuotantoa edelleen tehostamalla ja puhtaampaan tekniikkaan pyrkimällä. Päästöjen vähentäminen myös turhaa energian kulutusta välttämällä tulee tutuksi kaupunkilaisille. Vähäinen energian kulutus tulee olemaan myös nykyistä merkittävämpi alueellinen kilpailutekijä. Nykyisen energian yhteistuotantorakenteen tekniikan ikääntyessä tutkittujen uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan. (9) Maankäytön suunnittelun tavoitteena on matalahiilinen alue- ja yhdyskuntarakenne, eli yhdyskuntien vähäinen energiankulutus. Toimintojen sijoittamisessa ja kaavavarausten käyttötarkoituksessa pyritään eheään yhdyskuntarakenteeseen, jolloin liikkumistarve vähenee ja joukkoliikenteen tasoa voidaan nostaa. Asemakaavoituksen keinoin edistetään energiataloudellista ja ekologista rakentamista sekä elinkaariajattelua. Suoranaista ilmastomuutokseen sopeuttamista laaditaan säiden ääriolosuhteiden lisääntyessä. Teknisten järjestelmien suunnittelunormeja ja -ohjeita joudutaan tarkistamaan. Kaupunki varautuu lisäksi laatimalla strategisia toimintaohjeita asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. (10) Ilmastomuutoksen sääolosuhteista aiheutuvat vaikutukset; kuten merenpinnannousun ja rankkasateiden lisääntymisen aiheuttamat tulvimisriskit, hulevesien määrän ja pohjaveden tason paikallinen hallintatarve sekä kasvaneen tuulisuuden hallinta, on integroitu osaksi maankäytön suunnittelua ja rakentamisen ohjausta. Globaalina ilmiönä ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumiseen kuuluu myös 4

sosiaalista vastuun kantoa. Kuivuus, myrskyt, tulvat ja rankkasateet aiheuttavat suurinta inhimillistä hätää etenkin kehittyvissä Keski-Aasian ja Afrikan maissa joissa enemmistö ihmisistä kärsii jo nyt köyhyydestä. Lisäksi Etelä-Eurooppaa uhkaa suurelta osin aavikoituminen. Kuivuudesta johtuva satojen pieneneminen aiheuttaa nälänhätää ja tulvivilla alueilla vesiperäisten tautien kuten malarian ja koleran sekä muiden kulkutautien ennustetaan lisääntyvän. Ihmisten elinolosuhteiden huonontumisen on ennustettu johtavan vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jopa sotiin. Tämä kehitys johtaa pahimmillaan massiiviseen ilmastopakolaisuuteen. (11) Helsingissä varaudutaan Suomeen suuntautuvan ilmastopakolaisuuden hallintaan maankäytön keinoin. Kaupungin kehittäminen ei pysähdy Kaupunki elää ja muuttuu ajan kuluessa. Kasvavaan kaupunkiin kohdistuu yhä uusia tarpeita. Helsinki on seudun ydin, jonka kehitys ei voi pysähtyä vaan sen on seurattava metropolin ja valtakunnan kehittämisen tarpeita. (12) Helsinkiä on rakennettava valtakunnallisena pääkeskuksena, maan tärkeimpänä elinkeinojen, kulttuurin ja hallinnon keskuksena. Kasvun hallinta Helsingin seutu kasvaa ja väestömäärä kasvaa. Yhdyskuntarakenne leviää ja tiivistyy. Yhä uudet alueet liittyvät seutukokonaisuuteen. Ns. seutuistuminen asettaa vanhat hallintorakenteet uuden tilanteen eteen kun hallinto saa vastaansa uusia ilmiöitä ja tehtäviä. Hallintorakenteet tulee mukauttaa muuttuvaan seutukokonaisuuteen. Seudun kuntien yhteistoiminta on alkanut pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämisestä ja joukkoliikenteen hoitamisesta ja se laajenee kaikille kuntien tuottamien palvelujen aloille. (13) Seutuistumista voidaan hallita laajentamalla kuntien yhteistyötä ja toimintamalleja kehittämällä sekä hallintorakenteita mukauttamalla ja muuttamalla niitä. Hajaantumisen (urban sprawl) torjuminen Helsingin seudun kehittymiselle on ollut pitkään ominaista uudet rakennuspaikat kaupunkiyhdyskuntien ja kylien ulkopuolella. Osaltaan tämä vastaa tiettyä asumisen ihannetta ja suomalaisen asuttamisen perinnettä, jolla siirtoväki asutettiin ja metsien takamaat vallattiin. Kehittyessään asutuksen ryppäiksi tällainen kehitys sitoo kohtuuttomasti julkisia varoja edellyttäessään tieyhteyksiä ja muita verkostoja. (14) Liiallinen yhdyskuntarakenteen hajaantuminen estetään rakentamista keskittämällä. Kaupunkiseutu on levinnyt laajalle, nykyisten ja suunniteltujen joukkoliikennekäytävien piirissä ja päätieverkon tuntumassa on rakentamismahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen, jos rakentamista hajautetaan liiaksi. Laajan harvaan asutun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän rakentaminen ja ylläpito muodostuu kalliiksi, ellei voimavaroja keskitetä valikoiden. (15) Yhdyskuntia tiivistetään ja uusia rakennetaan valikoiden edullisimmille paikoille koko seutua ajatellen. Kaupunkivaltio Alueiden kehitys ylittää kansalliset rajat, eurooppalaisen yhteiskunnan kehitys perustuu alueiden Eurooppaan, missä kehitys ei voi olla ylhäältä ohjattua, valtiojohtoista. Kaupunkien elinvoiman ja kehittämisen keskeistä ainesta ovat paikalliset voimavarat. Suurkaupungin kehittyminen perustuu kaupunkivaltio ajattelutapaan, missä tulevaisuutta tekevät suurkaupunkien intressiryhmät ja niissä toimivat yhteisöt. (16) Helsinki ottaa myös vastuunsa yhteiskunnallisen kehittämisen suunnannäyttäjänä. Periaatteena on jakaa hyvinvointi tasapuolisesti, ei poimia vain hedelmiä. Vastuullisuutta tarvitaan esimerkiksi asuntopolitiikan malleissa ja maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Yhdyskuntarakenteen kulmakivet Yhdyskuntarakenne muodostuu rakennuksista ja kiinteistöistä, joita käytetään eri tarkoituksiin, liikenneväylistä ja alueista, teknisistä verkostoista ja viheraluejärjestelmästä sekä näiden vuorovaikutuksessa keskenään. (17) Yhdyskuntarakennetta muodostavien toimintojen, aluevarausten ja järjestelmien on oltava kokonaisuus, joka on taloudellinen, ekologisesti kestävä ja sen on muodostettava arjen toiminnan laadukkaat puitteet. Suurkaupunki on vaihtoehtojen kaupunki Suurkaupunki on mahdollisuuksien, vaihtoehtojen ja runsauden kaupunki. Helsingin vanha umpikortteliperiaatteella rakennettu tiivis kantakaupunki käsittää vain pienen osan Helsingistä (9 % maapintaalasta), mutta vielä 1950-luvun alussa suurin osa kaupunkiseudun asunnoista oli kantakaupungissa. Hiljattain avattu Lahden oikorata on lähentänyt Lahden kaupunkia Helsinkiin ja nyt siitä on vähitellen tulossa yhtenäisen asunto- ja työmarkkina-alueen kiinteä osa. 5

Helsingin seudulla on yli miljoona asukasta, tulevaisuuden suurkaupunkiseudulla ehkä kaksi miljoonaa. On vaikea vetää seudulle ulkoreunaa, missä se päättyy. Paikallisuuden kirjo on valtava seudun kehityksen voimavara. (18) Kaupunkia ja kaupunkiseutua on kehitettävä sen vaihtelevista alueellisista lähtökohdista paikallisten erityispiirteiden mukaan niin, että ne täydentävät kokonaisuutta. Säteittäinen ja kehämäinen rakenne Esiteollinen kaupunki syntyi jokisuihin rannikoille vesiliikenteen mahdollisuuksien ääreen. Nykyisin tieliikenteellä on vastaava merkitys ja sitä mukaa kun kaupunki kasvaa joukkoliikenteen järjestäminen tulee tärkeämmäksi. Helsingin kaupunki kasvoi aluksi Läntisen ja Itäisen Viertotien varaan läpi Töölön ja Kallion. Myöhemminkin seudun rakenteelle on ollut tyypillistä yksi voimakas keskus, johon säteittäiset liikenneyhteydet eri suunnilta johtavat. Kaupungin kasvaessa seuduksi kehämäisten yhteyksien merkitys kasvaa. Ensinnä metropolin keskeisillä alueilla muodostuu verkko, jossa yhteydet toimivat paitsi säteittäin myös poikittain. (19) Helsinki kehittää poikittaisia ja kehämäisiä liikenneyhteyksiä ja näiden varassa toimivaa yhdyskuntarakennetta luopumatta säteittäisestä rakenteen ja ns. sormimallin vahvuuksista. Kohti monikeskuksista kaupunkiseutua Suomen aluerakenteen kehittämisessä on päädytty seudullisesti merkittävien alueellisten keskusten vahvistamiseen. Perusteena on rajallisten voimavarojen kohdentaminen niin, että hyöty olisi mahdollisimman suuri. Esimerkiksi korkean opetuksen merkitys seudullisessa kehittämisessä on huomattava, mutta maailmanlaajuista näkyvyyttä edellyttäviä oppilaitoksia ei riitä joka paikkaan. Helsingin seudun alueellisessa kehittämisessä on kysymys vastaavasta periaatteesta, sellaisesta rajallisten resurssien ohjauksesta, mikä parhaiten edistäisi seudun taloudellista menestystä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Pääkaupunkiseudun aluekeskusten suunnittelu ja rakentaminen alkoi kun 1950- luvulla nähtiin edessä oleva kaupunkialueen kasvu ja pidettiin tarpeellisena hajakeskittää toimintoja liikenteellisesti edullisiin paikkoihin keskuksen ulkopuolelle. Tämä asutuksen, liikenteen, kaupan ja kulttuurin sijoittamista koskeva projekti on valmistumassa, mutta tarve seudullisen rakenteen kehittämiseen ei ole päättynyt. Erikoissairaala nähtiin ennen ns. erillislaitoksina, jotka oli tapana sijoittaa omille reviireilleen. Nyt sairaalayhteisö ymmärretään osaamisen keskittymänä, missä on tarpeen ylläpitää yhteyksiä teknologian kehitykseen, opetukseen ja tutkimuslaitoksiin sekä alan kannalta keskeisiin elinkeinoklustereihin. Elinkeinoklustereiden muodostumista on ohjattava ja kehitettävä näiden yhteyksiä opetukseen siten, että kehityksen alueellinen perusta on vahva ja monipuolinen. Aikaisempi aluekeskusperiaate on yleistettävä kehittyvän metropolialueen oloihin. (20) Tarpeen on, että julkista panostusta liikenteeseen, asuntoihin, opetukseen, innovaatiotoimintaan ja työllisyyden hyväksi kohdennetaan tuottavasti yhdyskuntarakenteellista kokonaisuutta ajatellen valittujen kohteiden kehittämisen hyväksi. Millainen hajakeskittämisen aste ja hajakeskittämisen muoto on seudun kokonaisuuden kannalta edullinen? Eräs malli on korostaa pääliikenneväylien yhteydessä olevia alueita kehityskäytävinä, mikä edustaa energiataloudellista yhdyskuntarakennetta. (21) Helsinki voi edistää oman alueensa maankäyttöratkaisuja kehittämällä tarvittaessa monikeskuksisen ( polycentric ) kaupunkiseudun edellytyksiä mikäli se seudun kokonaisuuden kannalta osoittautuu hyväksi. Huomattava seudun kasvu on Helsingin ulkopuolella. Muualla tehtävät maankäyttöratkaisut vaikuttavat välillisesti Helsinkiin ja siten seudun toimintakykyyn ja elinvoimaan. (22) Yhdyskuntarakenteen ratkaisuissa pohjana ovat kansainväliset kokemukset ja mittapuina taloudellinen hyötysuhde, tuottavuus ja vaikutukset paikallisiin oloihin. Suomenlahden rannikon suuntainen kaupunkikehitys Poikittaisten tieliikenneyhteyksien rakentaminen lisää Helsingin pohjoispuolisten alueiden kaupunkirakenteellista merkitystä. Myös hiljattain valmistunut oikorata samoin kuin mahdollinen tuleva Klaukkalan rata merkitsevät samaa. Helsingin suunnittelukeskustelussa rannikon suuntainen kaupungin rakentaminen ja sisämaahan suuntautuvan kaupungin rakentaminen on nähty aikaisemmin kilpailevina vaihtoehtoina. Sisämaahan suuntautuvassa kehityksessä seudun rakennetun alueen painopiste loittonee Helsingistä, mutta rannikon suuntaisessa kehityksessä ei. (23) Seudun kehittämisen tasapainottaminen edellyttää, että rannikon suun- 6

taista kehitystä voimistetaan rakentamalla uusi kansainvälinen raideyhteys Helsingistä itään. Pääkeskuksen elinvoima Kasvavalla seudulla tarvitaan kasvava keskus, lisää tilaa elinkeinoille ja keskustatoiminnoille, pääkeskuksen elinvoima on turvattava. Pääkeskuksen kasvu on mahdollista toteuttamalla voimassa olevia yleissuunnitelmia. Ongelmana on suunnitelmien toteuttaminen ja rahoituksen järjestäminen. (24) Rakennushankkeiden toteuttaminen laajentaa keskustaa uusille alueille ja samalla alueet erikoistuvat lisää. Keskustatunneli, kävelykeskusta, pysäköintilaitokset sekä yksityiset ja julkiset rakennushankkeet parantavat keskustan elinvoimaa. Kaupunkiseudut toimivat suoraan globalisoituvilla areenoilla, mihin ei ole tähän mennessä totuttu ja menettelytavat ja keinot ovat puutteelliset. (25) Yhteistyössä seudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa lisätään kansainvälistä näkyvyyttä ja kehitetään Helsingin ja metropolialueen imagoa. Kansainvälinen lentoasema, matkustajasatamat ja matkailu Matkailusta on kehittynyt merkittävää elinkeinotoimintaa, jonka taloudellinen merkitys on suuri. (26) Helsinki kehittää matkailua käyttäen hyväksi asemaansa Suomen pääkaupunkina sekä paikallisia erityispiirteitä kuten merellistä imagoa. Globalisoituvassa maailmassa suurkaupungin kansainvälinen lentoasema on merkittävimpiä yksittäisiä kaupunkirakenteen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Suomen sijainti luo edellytykset Kaukoidän liikenteen huomattavalle kasvulle. Lentoaseman vaikutus ei rajoitu välittömästi lentoaseman yhteyteen vaan se vaikuttaa koko kaupunkiseudulla. (27) Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan väliset korkealuokkaiset joukkoliikenneyhteydet ovat yksi tärkeä Helsingin ja seudun elinvoiman perusta. Helsingissä reitti- ja risteilyliikenteen laivat tuovat matkustajat suoraan kaupungin keskustaan, missä matkailijoiden merkitys keskustan vilkkauteen on suuri. (28) Matkustajasatamia kehitetään kiinteästi kaupunkiympäristöön kuuluvina. Metropolista yhtenäinen Helsingin seudulle on ominaista hajaantuminen laajalle alueelle ja rakentamisen leviäminen taajamarakenteen ulkopuolelle. Kaupunkirakentamisen perinteeseen on kuulunut melko väljä yhdyskuntarakenne, tilasta ei ole ollut aikaisemmin puutetta. Tämä on johtanut Helsingin seudulla energiataloudellisesti tuhlailevaan yhdyskuntarakenteeseen, missä liikenteen kustannukset ovat suuret ja ilmastovaikutukset kielteiset. Seudun liikennejärjestelmä on toimiva ja Helsingin niemen joukkoliikenneosuus on korkea. Nykyisten ratakäytävien alueilla on tiivistämisen varaa yhdyskuntataloudellisesti edullisen sijainnin piirissä. Lisäksi vireillä on ratahankkeita, joiden toteuttaminen tuo uusia edullisesti sijaitsevia alueita. Raideliikenteen lisäksi tieyhteyksien ulottuvilla on nykyisiä ja kehitettäviä taajamia sekä tiivistettävissä olevia hajarakentamisalueita bussiliikenteellä ja henkilöautoilla hyvin seutukokonaisuuteen liitettävissä. Jos ratakäytävistä mukaan ei oteta Helsingistä itään suuntautuvaa rataa, käytäviin liittyviä rakentamattomia alueita olisi eniten Helsingin pohjoispuolella. Myös ratakäytävien ulkopuolisiin tiekäytäviin liittyvät rakentamattomat alueet ovat enimmäkseen Helsingin pohjoispuolella. Seudun poikittaisyhteyksiä korostava liikennepolitiikka painottaa Helsingin pohjoispuolisia alueita. Helsingin pohjoispuolisia alueita korostava yhdyskuntarakenteen kehityssuunta muistuttaa Helsingin suunnitteluhistorian aikaisemmista vaiheista, missä rannikon suuntainen kehitys ja rannikolta sisämaahan suuntautuva kehitys nähtiin vastakkaisina periaatteina. Ongelmallisena pidettiin kaupungin keskustan sijaintia ahtaalla niemellä ja kasvusuunta sisämaahan päin tuntui välttämättömältä. Vastakkaisen käsityksen mukaan lähisaaret, Kulosaari ja Lauttasaari, tarjosivat mahdollisuuden tuolloisen kaupungin laajentamiselle Helsingin niemeltä rannikon suuntaisesti ja kaupungin tuli hankkia ne omistukseensa. Myös auto- ja junaliikenne vaikuttivat eritavoin yhdyskuntarakenteeseen, samoin kuin se kuinka laajalle alueelle kaupunki levittäytyi. Vesialueiden merkitys muodostui erilaiseksi riippuen kasvusuunnasta ja kaupunkialueen laajuudesta. Nyt sama asetelma kaupungin kasvusuunnasta ilmenee metropolin kasvusuuntina laajemmassa mittakaavassa Helsingin seudulla. Liikennehankkeet ja yhdyskuntarakentaminen näyttävät painottavan Helsingistä pohjoiseen sijaitsevien alueiden merkitystä ellei kehittämishankkeissa ole mukana riittävällä painolla Helsingistä itään suuntautuvaa ratakäytävää. Mikäli tämä puuttuu, voi kysyä siirtyykö kehittämisen painopiste liiaksi Helsingin ulkopuolelle niin, että metropolialueen elinvoima on uhattuna sen tärkeimmän alueen kehitysnäkymien kuihtuessa. 7

Metropolista yhtenäinen KSV Yleissuunnitteluosasto Seudullinen itä-länsi -käytävä Merkittävä kehitettävä poikittaisyhteys Kaupunkiseudun kansainvälinen lentoasema Kaupunkiseudun merkittävä tavarasatama Asuntopoliittisesti merkittävä uusi rakentamiskohde Kansallisesti ja seudullisesti merkittävä kehityskäytävä Merellinen urbaani kaupunkiympäristö Yhteystarve pääkeskukseen merkityksellinen Metsäluonnon ydinalue Esikaupunkien renessanssi -alue Yhdyskuntarakenteen kansainvälinen itä-länsi kehityssuunta Uusi kantakaupunki Kaupunkiseudun merkittävä matkustajasatama Yhteys Itämeren kaupunkeihin Kehityskäytävien ulkopuolinen alue 8

Metropolialueen itä-länsi -käytävä Metropolialueen keskeisen osan paikallinen kehityskäytävä, joka yhdistää alueet toisiinsa Helsingin keskustan kautta. Kansallisesti ja seudullisesti merkittävä kehityskäytävä Nykyisten ja suunniteltujen ratojen tuntumaan sisältyy huomattava asuntojen ja elinkeinojen rakentamismahdollisuus. Kansallisesti merkittävät yhteydet Sisä-Suomen kaupunkeihin. Vakiintunutta taajamarakennetta vahvistetaan ja yhteyksiä seudun keskeisille alueille parannetaan. Yhdyskuntarakenteen kansainvälinen itä-länsi kehityssuunta Joukkoliikenteen kehittäminen yhdistää seudun ulkopuoliset alueet seudun keskeisille alueille. Yhteys Suomen länsirannikolta Pietariin korostaa kehityskäytävän kansainvälistä roolia. Edellyttää rannikon suuntaisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä, mikä tasapainottaa seuturakennetta ja lisää seudun elinvoimaa. Merkittävä kehitettävä poikittaisyhteys Nykyiset ja kehitettävät poikittaiset väylät parantavat seudun rakenteen toimivuutta ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Merellinen urbaani kaupunkiympäristö Merenlahtien tuntumaan sijoittuva rakentaminen, urbaanit rannat maisemallisessa vuorovaikutuksessa merenlahtiin. Uusi kantakaupunki Tiivistyvä alue, joka on pääosin tehokkaasti rakennettu. Kaupunkitoiminnat ovat seudun monipuolisimmat ja ne erikoistuvat nykyisestä lisäten alueen monipuolisuutta. Huomio kiinnitetään kaupunkimaiseen joukkoliikenteeseen ja laadukkaisiin rakennettuihin puistoihin, joilta on yhteys ulkoilualueille. Alueen paikallista identiteettiä luovat ominaispiirteet säilytetään. Kaupunkiseudun kansainvälinen lentoasema Alueen huomattava elinkeinopoliittinen merkitys otetaan huomioon metropolialueen eri osien kehittämisessä. Yhteystarve pääkeskukseen merkityksellinen Yhteystarve valtakunnallisen pääkeskuksen ja kansainvälisen lentoaseman välillä. Yhteys toteutetaan ja sitä ylläpidetään ottaen huomioon elinkeinotoimintojen, matkailun ja seudun sisäisen liikkumisen tarpeet ja lentoaseman kasvava merkitys etenkin Kaukoidän liikenteen kasvaessa. Kaupunkiseudun merkittävä matkustajasatama Yhteydet Itämeren ja muun Euroopan satamiin merkityksellisiä. Sijainti kaupungin keskustassa olennaista. Kaupunkiseudun merkittävä tavarasatama Yhteydet Itämeren ja muun Euroopan satamiin merkityksellisiä. Vaikutukset elinkeinoelämän ja logistiikka-alueen kehittämisen kannalta huomioitava. Metsäluonnon ydinalue Tiivistyvä kaupunkiseutu tarvitsee yhtenäisiä ja laajoja metsäluonnon säilyttäviä kokonaisuuksia. Väestöllisten painopisteiden kannalta saavutettavissa oleva etäisyys tärkeää virkistyskäytön kannalta. Yhteys Itämeren kaupunkeihin Kehitettävät yhteydet Itämeren kaupunkeihin parantavat Helsingin metropolialueen vuorovaikutusta EU:n keskeisten alueiden kanssa. Asuntopoliittisesti merkittävä uusi rakentamiskohde Helsingin lähiajan merkittävät asuntorakentamiskohteet. Alueet eheyttävät seudun kaupunkirakennetta ja ne toteuttavat yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa. Esikaupunkien renessanssi -alue Seudun laajetessa esikaupunkien sijainti muuttuu keskeisemmäksi. Tavoitteena alueiden renessanssi eli sosiaalisen statuksen nostaminen rakentamalla uutta ja kehittämällä asuntotarjontaa paremmin tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi. Kehityskäytävien ulkopuolinen alue Alue muodostuu pääosin nykyisistä taajamista, kylämiljöistä ja haja-asutuksesta sekä maa- ja metsätalousalueista, yhtenäisistä ulkoilu- ja virkistysalueista ja kulttuuriympäristöistä. Näiden alueiden uhkana on haja-asutuksen liiallinen leviäminen ja irrallisen taajama-asutuksen laajeneminen (urban sprawl). Kehittäminen edellyttää valikointia, tasapainotusta ja tavoitteellista rakentamisen rajoittamista kielteisten ilmastovaikutusten torjumiseksi. 9

10

Menestyvät elinkeinot Elinkeinojen kasvu Menestyvät elinkeinot ovat kaupungin elinvoiman perusta. Helsingin kaupungin visiona on nostaa pääkaupunkiseutu maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskukseksi. Tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuvan seudun menestys koituu alueen asukkaiden ja koko Suomen hyväksi. Erityisesti palveluelinkeinojen kasvua tulee edistää. Liikenteen toimivuus ja työvoiman saatavuus on turvattava. (29) Menestyvä ja elinvoimainen seutu tarkoittaa seudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvua. Myös seudun pääkeskuksen, Helsingin, tulee kasvaa. Helsingin keskusta Elinkeinojen kehittäminen perustuu siihen, että koko Helsingissä kunkin alueen vahvuuksia käytetään hyväksi. Helsingin keskeisimmillä alueilla on kuitenkin erityisasema monipuolisten elinkeinojen, palvelujen ja kulttuuritoimintojen alueena. Sen vahvuutta kannattaa hyödyntää seudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. (30) Helsingin keskustasta ja keskustan lähialueilta on tarjottava kilpailukykyistä tilaa elinkeinoille. Helsingin keskusta on säilynyt vetovoimaisena ympäristönä ja keskustan läheisyyteen rakennettavista alueista tulee houkuttelevia. (31) Vetovoimaisimman Helsingin keskustan houkuttelevuus säilytetään huolehtimalla alueiden imagosta. Työvoima Menestyvät elinkeinot tarvitset monipuolista työvoimaa. Huippuosaajien lisäksi tarvitaan osaavaa palvelualojen työvoimaa. Osalla työvoimasta on verraten alhaiset tulot. Siksi tarvitaan monimuotoisia asumismahdollisuuksia: tilavia ja persoonallisia asuntoja houkuttelevilla paikoilla, mutta myös kohtuuhintaisia asuntoja. (32) Elinkeinotoiminnan kehityksen kannalta on tärkeää, että asuntojen puute ei nouse seudun kehityksen pullonkaulaksi. Erityyppisiä asuntoja erilaisiin tarpeisiin rakennetaan kysynnän mukaan seudulliset mahdollisuudet huomioiden. Pääkeskus Pääkeskusta kehitetään, vahvistetaan ja laajennetaan seudun ja valtakunnan keskuksena. Pääkeskuksessa turvataan kaupan, kulttuurin, vapaa-ajan ja matkailun palvelut sekä edellytykset suurten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseksi. Vilkkaat matkustajasatamat sitovat Helsingin muihin Itämeren kaupunkeihin ja tuovat keskustaan merkittävät matkailijavirrat. Ydinkeskustan rooli paikallisena matkailijoiden olohuoneena vahvistaa keskustan asemaa ja tuo takaisin julkiseen kaupunkitilaan tehdyt panostukset vilkastuneena palvelujen kysyntänä, monipuolisempina ja yhä erikoistuneempina palveluina aina luksusluokkaan asti. (33) Pääkeskuksen tiivis rakenne, monipuoliset toiminnot, viihtyisä, viimeistelty ja korkealuokkainen kaupunkiympäristö sekä hyvä saavutettavuus luovat edellytykset pitkälle erikoistuneiden ja tietointensiivisten yrityspalveluiden sijoittumisen alueelle. Pääkeskuksen tuntumassa sijaitsevat elinkeinoalueet ovat keskustan laajenemisaluetta. Samalla niistä kuitenkin kehitetään erilaisia kukin omien erityispiirteensä mukaan, mm. tieteen, taiteen, median, rahoituksen sekä bio- ja lääketieteen vyöhykkeiksi. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen leviää vähitellen nykyistä kantakaupunkia laajemmalle alueelle. Ns. luovan alan toiminta keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle, yksistään Helsingissä on kolmannes koko alan työpaikoista. Keskittyminen tietyille alueille on alalle tyypillistä. (34) Korkeakoulut ja muut oppilaitokset, taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kaupunkielämä tukevat pääkeskusta johtavana elinkeinotoiminnan alueena. Liikenneyhteydet Hyvillä liikenneyhteyksillä on huomattava merkitys yritysten sijaintipaikasta päätettäessä. Keskustaan suuntautuva liikenne toimii Helsingissä varsin hyvin. Metro Espoosta Helsingin itäosiin sitoo seudun itä- ja länsiosat yhteen ja mahdollistaa yhä paremman ihmisten liikkuvuuden. Tämä vahvistaa Helsingissä erityisesti pääkeskuksen itäosien kehittymistä ja laajenemista työpaikka-alueena. 11

(35) Poikittaisliikenteen yhteyksiin ja tavaraliikenteen toimivuuteen tulee panostaa. Vastuullinen aluesuunnittelu ja markkinavoimat Seudun aluekehittäminen sekä maakuntaja yleiskaavoitus perustuvat aluerakenteen ja maankäytön tarjoamiin mahdollisuuksiin, tulevien tarpeiden ennakointiin sekä kielteisten vaikutusten ehkäisyyn. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä vuorovaikutusmenettely tuo suunnitelmat kansalaiskäsittelyyn ja asiantuntemusta vaativat ehdotukset julkiseen käsittelyyn. Paikallisen asiantuntemuksen merkitys on huomattava. Helsingissä erityispiirteenä on, että kaupunki omistaa suuren osan rakennettavasta maasta, mikä lisää maankäytön suunnittelun ja ennakoinnin vastuuta. (36) Maankäyttö on avainasemassa hahmotettaessa alueiden tulevaisuutta. Helsingillä on EU:n mittapuun mukaan kehittynyt maankäytön ja rakentamisen suunnittelun järjestelmä, jonka toimivuudesta on huolehdittava. Tulevaisuus on yhteisten ponnistelujen tulos, missä tarvitaan näköaloja, vahvaa tahtoa ja sovittelua sekä yhteistoimintaa. Suunnittelu ja hallinto ovat keinoja yhteiskunnalliseen kehittymiseen ja sen hallintaan sekä kehitysten kielteisten vaikutusten ennalta ehkäisyyn. Yksityinen elinkeinotoiminta, yritteliäisyys sekä ruohonjuuritason innovaatiot ovat korvaamattomia kehityksen voimavaroja. Yhteistoiminta ja voimavarojen kohdentaminen on mahdollista käyttäen hyväksi sekä yhteistoiminnan että kilpailun tarjoamia mahdollisuuksia. (37) Helsinki ottaa käyttöön uusia kumppanuuteen perustuva menettelytapoja rakentamisessa ja palvelutuotannossa säilyttäen tilaajan roolissaan sille kuuluvat vastuut. Teknologian kehitys Huomattavat muutokset kaupungin kehitysedellytyksissä ovat aina perustuneet teknologian uusiin saavutuksiin, esimerkkeinä polttomoottorin kehitys, maanalainen liikenne, raitiovaunu sekä tietoliikenteen ja informaation hallinnan teknologian kehittyminen, mitkä ovat irrottaneet tuotannon ja kulutuksen toisistaan maailmanlaajuisesti. (38) Teknologiset innovaatiot mahdollistavat liikkumisen itseohjauksen, millä voi olla huomattava vaikutus ruuhkien tasaajana ja tilaa voidaan säästää ja sen käyttöä tehostaa. Työ, työpaikat Helsingin esikaupunkialueiden rakentamisen periaatteisiin kuului toimintojen erottelu eri alueille. Kaupungin kasvu ja seudun laajeneminen reunoiltaan merkitsevät edelleen työmatkan keskipituuden kasvua. Yhdyskuntien rakentamisen periaatteena tulee kuitenkin olla monipuolisuus vailla toimintojen liiallista erottelua. (39) Yksipuolisia asuinalueita vältetään rakentamalla asuntoja ja toimitiloja lomittain. Myös sellaisten suurten elinkeinoalueiden rakentamista vältetään, joilta asutuksen tuoma ympäristön sosiaalinen kontrolli jää liian vähäiseksi. Tavaran kuljettaminen nopeasti tuotantolaitokselta sen käyttäjälle on tehokkaan elinkeinotoiminnan perusedellytys. (40) Uusi satama ja siihen liittyvä rautatie sekä Kehä III muodostavat logistiset käytävät, metropolialueen tavarahuollon rungon. Teollisuusympäristöissä on säilynyt merkittäviä rakennuksia ja muita kaupungin tunnuspiirteitä, joiden säilyttäminen on arvokasta. (41) Suuria yhtenäisiä rakennettuja tiloja, joiden säilyttäminen kaupunkikuvassa on merkityksellistä, voidaan muuttaa kulttuuritoimintojen käyttöön sitä mukaa kun niitä tarvitaan lisää kasvavalla seudulla. Matalan tehokkuuden varastoalueet, satamat tai varikot ovat usein soveliaita tehokkaaseen toimistorakentamiseen ja muihin elinkeinotoiminnan tarpeisiin. (42) Huomattavia elinkeinotoiminnan kasvumahdollisuuksia on keskustan tuntumassa alueiden käyttötarkoitusta muuttamalla ja nostamalla rakentamisen tehokkuutta. 12

Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit Elinkeinojen kehittämisen perustana on seudun kasvu ja Helsingin pääkaupunkirooli sekä Helsingin keskustan vahvuus monipuolisena elinkeinojen ja kulttuurilaitosten alueena. Elinkeinojen kehittymiselle luodaan edellytykset koko Helsingissä kunkin alueen vahvuuksia hyödyntäen. Pääkeskusta kehitetään, vahvistetaan ja laajennetaan seudun ja valtakunnan keskuksena. Pääkeskuksessa turvataan kaupan, kulttuurin, vapaa-ajan ja matkailun palvelut sekä edellytykset suurten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseksi. Pääkeskuksen tiivis rakenne, monipuoliset toiminnot, viihtyisä, viimeistelty ja korkealuokkainen kaupunkiympäristö sekä hyvä saavutettavuus luovat edellytykset pitkälle erikoistuneiden ja tietointensiivisten yrityspalveluiden sijoittumiselle alueelle. Vilkkaat matkustajasatamat sitovat Helsingin muihin Itämeren kaupunkeihin ja tuovat keskustaan merkittävät matkailijavirrat. Pääkeskuksen tuntumassa sijaitsevat elinkeinoalueet ovat keskustan laajenemisaluetta. Samalla ne kuitenkin kehitetään erilaisiksi kukin omien erityispiirteensä mukaan profiloituen tieteeseen, taiteeseen, digitaalisiin palveluihin ja rahoitusalaan. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen leviää vähitellen nykyistä kantakaupunkia laajemmalle alueelle. Metro Espoosta Helsingin itäosiin sitoo seudun itä- ja länsiosat yhteen ja mahdollistaa yhä paremman ihmisten liikkuvuuden. Tämä vahvistaa erityisesti pääkeskuksen itäosien kehittymistä ja laajenemista työpaikka-alueena. Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema on eräs Helsingin ja seudun elinvoiman ehto, ja on erityinen tarpeellista ylläpitää ja kehittää pääkeskuksen ja lentoaseman vuorovaikutusta ja joukkoliikenneyhteyttä. Lentoaseman yhteydessä elinkeinot vahvistuvat alueella, joka hyödyntää kansainvälistä saavutettavuutta ja nopeita yhteyksiä kotimaassa. Kehäväyliät ja radanvarret sekä erityisesti näiden risteyskohdat ovat vetovoimaisia elinkeinoalueita, joihin suurkaupunkiseudun kasvavat elinkeinoklusterit hakeutuvat. Ne profiloivat yritysvyöhykkeitä erilaisiksi paikallisten edellytysten mukaan. Niiden yhteisenä piirteenä on hyvä saavutettavuus pääosalta seutua sekä pääkeskusta joustavammat toimintaedellytykset ja hieman edullisemmat toimitilakustannukset. Pääkeskus on huomattavin kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan keskus. Muita kuluttamisen keskuksia on syntynyt asutuksen levitessä ja kulutuskysynnän kasvaessa, kuten kauppakeskuksia aluekeskuksiin sekä volyymikaupan tihentymiä entisille teollisuus- ja varastoalueille. Valtakunnallinen rannikon suuntainen ratayhteys parantaa Helsingin maantieteellistä asemaa seudullisesti ja valtakunnallisesti sekä lähentää Helsingin seutua ja Pietaria. 13

Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit KSV Yleissuunnitteluosasto Uusi kantakaupunki Pääkeskuksen laajenemisalue II, lääketiede Pääkeskus Pääkeskuksen laajenemisalue III, finanssipääoma Pääkeskuksen laajenemisalue l, digitaalinen media Pääkeskuksen laajenemisalue IV, tiede-taide -akseli Itä-länsi -käytävä Teknologiavyöhyke Pienteollisuusparkki Kehän III:n vyöhyke Lentoaseman elinkeinoalue Yhteystarve Tavarasatama Kehittyvä matkailu Kehä II liittyvä alue Ratavyöhyke Kuluttamisen keskus 14