Sivu 1 (8) Ehdotus kunnanhallitukselle. Tämä sopimus perustuu kunnanhallituksen päätökseen pp.kk.vvvv xx, joka on saanut lainvoiman pp.kk.vvvv. 1. Sopijaosapuolet Luovuttajana: Y-tunnus: 1013979-4 Postiosoite: Ruusuranta, 02430 Masala jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ja Luovutuksensaajana: Kirkkonummen kunta Y-tunnus: 0203107-0 Postiosoite: PL 20, 02401 Kirkkonummi jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Kiinteistönluovutuksen esisopimus on tämän sopimuksen kohdassa 5. 2. Asemakaava 2.1. Sopimusalue ja asemakaavaehdotus Sopimuksen kohteena olevat Maanomistajan omistamat alueet on rajattu liitteenä olevalle kartalle, liite 1, jäljempänä sopimusalue. Sopimusalueen pinta-ala on noin 2,9 ha. Sopimusalueeseen kuuluu Kirkkonummen kunnassa Maanomistajan omistama tila RUUSURANTA RN:o 5:0, kiinteistötunnus 257-483-5-0. Sopimusalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Sopimusalue on Kirkkonummen kunnan yleiskaava 2020:ssa retkeily- ja ulkoilualuetta (kaavamerkintä VR) ja vesialuetta (W). Sopimusalue on osa Sarvvikinportin asemakaavan ja asemakaavamuutoksen aluetta, jonka kaavaehdotuksen (piirustus n:o 3350) kunnanhallitus on hyväksynyt (päätös pp.kk.vvvv xx), jäljempänä asemakaava. Jäljempänä asemakaava-alueella tarkoitetaan kunnanhallituksen hyväksymän asemakaavan aluetta. Sopimusalue on ensimmäisen asemakaavan alueella. Jäljempänä tässä sopimuksessa tonteilla tarkoitetaan asemakaavan rakennuskortteleihin muodostettavia tontteja.
Sivu 2 (8) 2.2. Kaavoituksen käynnistämissopimus ja asemakaavoituspäätökset Kunta ja Maanomistaja ovat allekirjoittaneet Espoossa 20.11.2014 päivätyn sopimuksen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 10.12.2014 ja asemakaava kuulutettiin vireille 6.3.2015. 2.3. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella Kunta ja Maanomistaja sopivat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 12 a luvun mukaisesti Maanomistajan osallistumisesta Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sopijaosapuolet toteavat, että tämä maankäyttösopimus ei syrjäytä kaavoitukselle laissa asetettuja tavoitteita ja sisältövaatimuksia. Sopijaosapuolet toteavat, että maankäyttösopimusneuvottelut on käyty asemakaavan sisällön tultua ratkaistuksi. 2.4. Sopimusalueen asemakaava Sopimusalueeseen sisältyy asemakaavassa: osa korttelin 2251 asuinkerrostalojen tontista 1 (AK), osa korttelin 2251 asuinkerrostalojen tontista 6 (AK), korttelin 2251 asuinkerrostalojen tontit 2 4 (AK), osa korttelin 2251 asumista palvelevasta yhteiskäyttöisestä tontista 7 (AH), osa korttelin 2251 autopaikkojen tontista 5 (LPA), asumista palveleva yhteiskäyttöinen kortteli 2253 (AH), sekä lähivirkistysalueita (VL), puistoalueita (VP) ja vesialuetta (W). Sopimusalueelle kohdistuu asemakaavassa rakennusoikeutta Maanomistajan omistamalle kiinteistölle seuraavasti: 6 351 k-m 2 rakennusoikeutta asuinkerrostalojen tonteille korttelissa 2251 (kaavamerkintä AK). Korttelin rakennusoikeudesta em. määrä kohdistuu laskennallisesti Maanomistajan omistamalle kiinteistölle jyvitettynä korttelin maanomistuksen pinta-alojen suhteessa. Koko korttelin asuinkerrostalojen rakennusoikeuden määrä on 11 400 k-m 2. 43 k-m 2 rakennusoikeutta asumista palvelevassa yhteiskäyttöisessä korttelissa 2253 (AH), palvelee asuinkerrostalojen kortteleita 2251 ja 2252. Korttelin 2253 rakennusoikeudesta em. määrä kohdistuu laskennallisesti Maanomistajan omistamalle kiinteistölle jyvitettynä AKkortteleiden 2251 ja 2252 maanomistuksen pinta-alojen suhteessa. Koko korttelin rakennusoikeuden määrä on 150 k-m 2. 3. Yhdyskuntarakentaminen 3.1. Kadut ja muut yleiset alueet Asemakaavassa osoitettujen sopimusaluetta palvelevien yleisten alueiden (kuten katujen, kevyen liikenteen väylien, virkistysalueiden ja puistojen) suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Kunta. Tarve tilan RUUSURANTA RN:o 5:0 hyväksi perustetulle tieoikeudelle (000-2012-K38617) tulee poistumaan asemakaavassa osoitetun kadun kadunpitopäätöksen myötä.
Sivu 3 (8) 3.2. Vesi- ja jätevesihuollon järjestäminen ja hulevesien hallinta Kunta vastaa tällä sopimuksella omistukseensa tulevilla asemakaavan yleisillä alueilla alueelliselle hulevesijärjestelmälle ja huleveden viivytykseen varattujen alueiden (kaavamerkinnät hule-1 ja hule-2) toteuttamisesta. Kunnan liikelaitos (Kirkkonummen Vesi -liikelaitos) vastaa asemakaava-aluetta palvelevan vesihuoltoverkoston (vesijohdot, viemärit ja hulevesiviemärit) suunnittelusta ja rakentamisesta. Tontin omistaja vastaa ns. tonttijohtojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Tontin omistaja tai haltija vastaa tonttinsa hulevesien hallinnasta maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaisesti. Tontin omistaja vastaa asemakaavassa edellytettyjen tonttikohtaisten hulevesien hallintaratkaisujen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossa- ja ylläpidosta. Sopimusalueen tontit ja rakennukset liitetään yleiseen vesijohtoon, viemäriin ja hulevesiviemäriin. Vesihuoltoverkostoihin liityttäessä Kunnan liikelaitos (Kirkkonummen Vesi -liikelaitos) perii sopimusalueelle rakennettavien rakennusten osalta vesihuoltolain (119/2001) mukaiset kulloinkin voimassa olevien tariffien mukaiset liittymis- ja käyttömaksut. Liittymisen maksut, johon kuuluu liittymismaksu, liitostyömaksu sekä maatyömaksu (tiealueella rakennettujen tonttijohtoliittymien rakentamismaksu), maksajana on liittymishetken tontin omistaja. 3.3. Sisäinen kunnallistekniikka ja rakentamisaikataulu Kunta laatii asemakaava-alueen katusuunnitelmat viipymättä asemakaavan saatua lainvoiman. Kunta rakennuttaa asemakaava-alueen sisäisen kunnallistekniikan hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Sisäisellä kunnallistekniikalla tarkoitetaan asemakaava-alueen kytkemistä ulkopuoliseen kunnallistekniseen verkostoon, yleiseen tiehen sekä asemakaava-alueen sisälle sijoittuvia asemakaavan mukaisia rakenteita kuten kadut, kevyen liikenteen väylät, vesihuollon linjat ja pumppaamot, yleisillä alueilla olevat Kunnan hulevesijärjestelmät ja puisto- ja virkistysalueet. Rakennettu sisäinen kunnallistekniikka on Kunnan omaisuutta. Kunta sitoutuu rakennuttamaan asemakaava-alueen sisäisen kunnallistekniikan siten, että kadut ja vesihuoltoverkostot ovat käyttökunnossa viimeistään 24 kuukauden kuluttua siitä, kun katusuunnitelmat ovat saaneet lainvoiman. Mahdolliset valitukset urakoitsijan valintapäätöksestä pidentävät määräaikaa valitusten käsittelyn ajan. 3.4. Johtojen ja laitteiden siirtäminen Kunta vastaa katu- ja muilla yleisillä alueilla tarvittavista johtojen ja kaapeleiden siirroista. Kunnan liikelaitos (Kirkkonummen Vesi -liikelaitos) vastaa tonteilla sijaitsevien vesihuoltolinjojen siirroista, jotka liittyvät asemakaava-alueen vesihuollon rakentamiseen vesihuollon yleissuunnitelman mukaisesti. Sopimusalueen tonteilla tarvittavista johtojen ja kaapeleiden sekä niihin liittyvien laitteiden siirroista sekä siirrosta aiheutuvista kustannuksista sopii tontin omistaja em. johtojen omistajan kanssa. Kunta ei osallistu siirtokustannuksiin. 3.5. Rasitteet ja vastaavat Kunnalla on oikeus perustaa korvauksetta sopimusalueelle tarvittavat rasitteet johdoille, kaapeleille, putkille ja niihin liittyville laitteille sekä yleistä kevyen liikenteen kulkua varten. Mikäli katujen rakentaminen sopimusalueella vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii kadun ja tontin pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkausluiskan ulottamista tontille, sallii Maanomistaja tämän korvauksetta.
Sivu 4 (8) 3.6. Muu yhdyskuntarakentaminen Sopijaosapuolet toteavat, että sopimusalueen asukkaita varten tarvitaan yhdyskuntarakentamisen palveluina mm. päivähoito-, peruskoulu- ja terveydenhoitopalveluja. Kunta vastaa em. palveluiden toteuttamisesta määräämällään tavalla. Kunta toteuttaa alueelle tarvittavat palvelut asuntorakentamisen edellyttämässä aikataulussa. 4. Sopimuskorvaus yhdyskuntarakentamisen kustannuksista 4.1. Sopimuskorvaus ja maksuaikataulu Sopijaosapuolet toteavat, että asemakaava aiheuttaa Kunnalle kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia, muun yhdyskuntarakentamisen kustannuksia sekä vesihuoltoverkoston rakentamiskustannuksia, joita ei saada katettua normaaleilla vesihuollon liittymismaksuilla. Vesihuollon rakentamiskustannusten ylitys huomioidaan maankäyttösopimuskorvauksessa, jolloin korotetun liittymismaksun perimisestä asemakaava-alueella voidaan luopua. Kustannukset on eritelty liitteessä 3. Maanomistaja osallistuu asemakaavan toteuttamisen kustannuksiin maksamalla Kunnalle rahakorvauksen ja luovuttamalla Kunnalle maa-alueita tämän sopimuksen kohdan 5 kiinteistönluovutuksen esisopimuksen mukaisesti. Maanomistaja maksaa Kunnalle 982 300 euron rahakorvauksen kolmessa (3) erässä alla olevan maksuerätaulukon mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä maksetaan, kun asemakaava on saanut lainvoiman seuraavasti: o 1. maksuerä rahakorvauksesta, 2 kuukauden kuluessa 200 000 euroa. Loput maksuerät maksetaan, kun kunnallistekniikan rakennusurakka on käynnistetty (urakkasopimus allekirjoitettu) seuraavasti: o 2. maksuerä rahakorvauksesta, 2 kuukauden kuluessa 391 150 euroa, o 3. maksuerä rahakorvauksesta, 12 kuukauden kuluessa 391 150 euroa. Kunta ilmoittaa kunnallistekniikan urakkasopimuksen allekirjoituksesta Maanomistajalle viipymättä. Rahakorvauksen maksuerät maksetaan Kunnan lähettämiä laskuja vastaan. Kunta lähettää laskut Maanomistajan ilmoittamaan osoitteeseen. Viivästyskorko määräytyy korkolain (633/1982) mukaan. Selvyyden vuoksi todetaan, että asemakaava-alueen maanomistajat eivät ole yhteisvastuullisia toistensa maksuvelvoitteista. 5. Kiinteistönluovutuksen esisopimus Kunta ja Maanomistaja sitoutuvat allekirjoittamaan tämän sopimuksen kohdan 5 ehtojen mukaisen luovutuskirjan kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun asemakaava on saanut lainvoiman.
Sivu 5 (8) 5.1. Luovutuksen kohde Maanomistaja luovuttaa Kunnalle tilasta RUUSURANTA RN:o 5:0, kiinteistötunnus 257-483-5-0, noin 0,9 ha suuruisen määräalan, joka on asemakaavassa puistoaluetta (kaavamerkintä VP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Luovutettavien yleisten alueiden (VP ja VL) arvo on yhteensä 59 400 euroa. Maanomistaja luovuttaa Kunnalle tilaan RUUSURANTA RN:o 5:0, kiinteistötunnus 257-483-5-0, kuuluvan vesialueen (W), jonka pinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan 1,0304 ha. Luovutettavan vesialueen (W) arvo on 1500 euroa. Luovutettavat alueet on osoitettu liitteenä olevalla kartalla, liite 2. 5.2. Luovutuksen perusteet Luovutus perustuu tähän kiinteistönluovutuksen esisopimukseen. 5.3. Kauppahinta ja maksuehdot Maanomistaja luovuttaa alueita maankäyttösopimuksen perusteella. Maanomistaja suorittaa sopimuskorvausta maa-alueita luovuttamalla. 5.4. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen Luovutuksen kohteen omistus- ja hallintaoikeus siirtyvät luovutuksensaajalle luovutuskirjan allekirjoituksella. 5.5. Kiinnitykset ja panttioikeudet Luovutuksen kohde luovutetaan kiinnityksistä ja panttioikeuksista vapaana. 5.6. Rasitteet Luovutuksen kohde luovutetaan 19.10.2018 päivättyyn kiinteistörekisteriotteeseen merkityin rasittein. 5.7. Kustannukset, verot ja maksut Luovuttaja vastaa luovutuksen kohteesta maksettavista veroista ja maksuista omistusajaltaan. Luovutuksensaaja vastaa saamansa luovutuksen kohteen varainsiirtoverosta, lainhuuto- ja lohkomiskustannuksista. Luovutuksensaaja maksaa kaupanvahvistajan palkkion. 5.8. Vaaranvastuu Vaaranvastuu luovutuksen kohteesta siirtyy luovutuksensaajalle silloin, kun hallintaoikeus on siirtynyt luovutuksensaajalle. 5.9. Irtain omaisuus Tämän luovutuksen yhteydessä ei ole erikseen luovutettu muuta irtainta omaisuutta, eikä sellaisen luovutuksesta ole tehty eri sopimustakaan.
Sivu 6 (8) 5.10. Kiinteistöön tutustuminen Luovutuksensaaja on ennen luovutuksen tekemistä tutustunut luovutuksen kohteeseen huolellisesti ja hyväksyy kohteen nykyisessä kunnossaan. 5.11. Saadut tiedot Sopijaosapuolet ovat tutustuneet seuraaviin kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin: 1. Kiinteistörekisteriote 2. Lainhuutotodistus 3. Rasitustodistus 4. Asemakaavan kartta ja -määräykset 5. Asemakaavan lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeet 5.12. Maaperän pilaantuminen ja muu maan arvoa alentava toiminta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 139 :n mukaisesti luovuttaja ilmoittaa, että luovutuksen kohteena olevalla alueella ei ole luovuttajan tiedon mukaan jätteitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. 6. Muut ehdot 6.1. Rakentamisvelvoite ja -aikataulu Maanomistaja sitoutuu rakentamaan sopimusalueen tontit tai luovuttamaan tontit rakennettavaksi asemakaavan ja lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen mukaisesti. Asuntojen rakentamisaikataulu Maanomistaja käynnistää viipymättä kunnallisteknisten töiden alkaessa valmistelut asuntotuotannon aloittamiseksi alueella. Maanomistaja sitoutuu toteuttamaan tonteille 3 000 k-m 2 asuinrakennusoikeutta viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tonteille on toteutettu liikennöitävässä kunnossa oleva katu, ja tontit ovat liitettävissä vesihuoltoon. Asemakaava-alueen julkisten palvelujen turvaamiseksi Maanomistaja ilmoittaa tämän sopimuksen kohdan 6.5 mukaiselle seurantaryhmälle vuosittain seuraavan vuoden asuntotuotannon aloitusten suunnitellun määrän. Asuntotuotanto Maanomistaja sitoutuu toteuttamaan sopimusalueen tonteille omistus- ja hallintarakenteeltaan sekä asuntojakaumaltaan monipuolista ja markkinakysyntää vastaavaa asuntotuotantoa. Asuntojen huoneistojakauma ja koko Tontille toteutettavien asuntojen huoneistoalasta (h-m 2 ) yhden asuinhuoneen asuntojen yhteenlaskettu huoneistoala saa olla enintään 40 % ja neljän asuinhuoneen ja sitä suurempien perheasuntojen yhteenlasketun huoneistoalan on oltava vähintään 10 %. Asuinrakennuksen yhden asuinhuoneen asuntojen keskimääräisen huoneistoalan (h-m 2 ) on oltava vähintään 27,5 h-m 2. Määräykset eivät koske erityisryhmien asumista tai palveluasumista eikä valtion tukemaa asuntotuotantoa.
Sivu 7 (8) Ilmoitusvelvollisuus Maanomistaja sitoutuu ilmoittamaan Kunnalle kirjallisesti, mikäli asuntomarkkinatilanteesta tai muusta sopijaosapuolista riippumattomista syistä sopimusalueen toteutuksessa ei voida edetä edellä tässä sopimuskohdassa mainitulla tavalla. Sopijaosapuolet sitoutuvat tarvittaessa neuvottelemaan muutoksista toteutuksen aikatauluun. 6.2. Sopimuksen vakuus Kohdassa 4 mainitun sopimuskorvauksen suorittamisen vakuudeksi Maanomistaja luovuttaa Kunnalle 982 300 euron suuruisen Kunnan hyväksymän vakuuden. Hyväksyttävinä vakuuksina pidetään sopimusalueella oleviin rakennuskorttelien tontteihin vahvistetuista parhaalla etusijalla olevista kiinnityksistä annettavia sähköisiä panttikirjoja tai muuta Kunnan hyväksymää vakuutta. Kunta palauttaa vakuuden, kun tämän sopimuksen kohdan 4.1 mukaiset velvoitteet on täytetty. Vakuus on annettava Kunnalle ennen asemakaavan voimaantuloa. Kunta vapauttaa vakuudesta viipymättä tämän sopimuksen kohdassa 4.1 mainitun maksuerän suuruisen osuuden, kun kyseisen maksuerän maksusuoritus on kirjattu Kunnan pankkitilille. Kunnan hallussa olevia sähköisiä kiinteistöpantteja voidaan vastaavasti vapauttaa huonoimmalta etusijalta lähtien. 6.3. Sopimuksen siirtäminen Mikäli Maanomistaja luovuttaa sopimusalueen tai osan siitä kolmannelle osapuolelle ennen tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämistä, vastaa Maanomistaja kuitenkin tämän sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämisestä ja muista sopimusehdoista luovuttamansa alueen osalta siihen saakka, kunnes Kunta on siirron hyväksynyt ja kolmas osapuoli on osaltaan ottanut vastatakseen tämän sopimuksen ehtojen ja velvoitteiden täyttämisestä Kunnalle. 6.4. Kaavan sisällön muuttuminen Mikäli asemakaava tulee lainvoimaiseksi tämän sopimuksen kohdassa 2.1 mainitusta asemakaavaehdotuksesta poikkeavalla tavalla, neuvottelevat sopijaosapuolet tämän sopimuksen muutoksista. 6.5. Sopimuksen seurantaryhmä Sopijaosapuolet nimeävät edustajansa sopimuksen seurantaryhmään, joka seuraa ja valvoo sopimuksen toteutumista. 6.6. Sopimuksen voimaantulo ja päättyminen Tämä sopimus tulee voimaan, kun tämä sopimus on allekirjoitettu ja kunnanhallituksen tätä sopimusta koskeva hyväksymispäätös ja kunnanvaltuuston asemakaavaa koskeva hyväksymispäätös ovat saaneet lainvoiman. Sopimus katsotaan päättyneeksi, kun tämän sopimuksen kohdan 3, 4 ja 6 mukaiset velvoitteet ja sitoumukset on täytetty ja tämän sopimuksen kohdan 5 mukainen kiinteistönluovutus on tehty. 6.7. Erimielisyyksien ratkominen Sopijaosapuolet ovat tietoisia maankäyttösopimuksen oikeudellisesta luonteesta ja sitoutuvat olemaan riitauttamatta sopimuksen pätevyyttä.
Sivu 8 (8) Sopijaosapuolet pyrkivät ratkaisemaan tätä sopimusta koskevat erimielisyytensä ensisijaisesti neuvottelemalla. Mikäli sopijaosapuolet eivät pysty kohtuullisessa ajassa ratkaisemaan erimielisyyksiään neuvottelemalla, ratkaistaan ne jommankumman sopijaosapuolen niin vaatiessa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. 7. Sopimuksen liitteet Allekirjoitukset Kaupanvahvistus Tämän sopimuksen liitteenä on: - Liite 1: Kartta sopimusalueesta - Liite 2: Kartta luovutettavista alueista - Liite 3: Yhdyskuntarakentamisen kustannusarvio
luo 603 601 595 599 Liite1, Sarvvikinportin asemakaavan maankäyttösopimus KIRDno-2017-1630 597 Sopimusalue, 593 591 4 466 jk hule-2 V 1650 +yht170 468 470 EV V 1750 +yht170 2 472 474 KURJENJALANPIHA KRÅKKLÖVERGÅRDEN 1 71 hule-1 et/p 476 VL/me 60 hule-1 8 478 IV 1850 +yht210 IV 1500 +yht180 IV 1500 +yht180 IV 1500 +yht180 VIII 2700 +yht325 2250 494 KLH II 1500 sva et/m 2:10 40 6 LPA 7 4 480 482 KURJENPOLVENPIHA MIDSOMMARBLOMSTERGÅRDEN AK 2251 AH 484 V 2350 27 5 +yht270 jk 5:03 486 AK 488 2 490 1 492 hule-2 75 32 6 496 498 500 42 ðã 5-9903-1 pp hule-2 hule-1 4 36 I 150 KURJENMIEKANPIHA IRISGÅRDEN 1 5 0 0 8 2253 AH (2251, 2252) 7 0 20 40 80 Metriä
Liite 2, Sarvvikinportin asemakaavan maankäyttösopimus KIRDno-2017-1630 luovuttaa kunnalle määräalan 2:12noin 2,9 hehtaaria kiinteistöstä 257-483-5-0: 0,9 hehtaaria puistoaluetta (VP) ja lähivirkistysaluetta (VL) 1,0 hehtaaria vesialuetta (W) 2:3 2:10 LPA 9903:1 9901:1 2:11 2251 1:140 5:0 3:3 1:56 0 20 40 80 Metriä
Liite 3. Yhdyskuntarakentamisen kustannusarvio Sivu 1 (1) Sarvvikinportin asemakaava ja asemakaavamuutos Kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset asemakaavan ja asemakaavamuutoksen alueella ovat kunnallistekniikan yleissuunnitelman kustannusarvion (Ramboll Finland Oy, 14.8.2018) mukaan seuraavat: Hinta (ALV 0%) Kadut 1 550 000 Pohjanvahvistukset 80 000 Raitit 450 000 Julkisten alueiden ympäristörakentaminen 470 000 Vesihuollon ylitys (* 561 000 Yhteensä 3 111 000 Maanomistajan osuus muun yhdyskuntarakentamisen (julkisen palvelurakentamisen) kustannuksista uuden asuinrakennusoikeuden osalta on: Muu yhdyskuntarakentaminen 178 000 (* Ylimääräiset vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset, joita ei saada katettua vesihuollon voimassa olevan hinnaston (1.1.2017) mukaisilla liittymismaksuilla laskettuna Sarvvikinportin asemakaava-alueen uuden asuinrakennusoikeuden osalta.