PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA JOUKKOLIIKENNE Insinööritoimisto Liidea Oy Tieliikelaitoksen Konsultointi, Turku
Kansikuva: Iso kuva: Porin matkakeskuksena toimiva linja-autoasema Pikkuvat ylhäältä alas: Linja-autopysäkki Kullaan kuntakeskuksessa, Porin palveluliikenteen linja-auto, näkymä Harjavallan rautatieasemalta, ilmakuva Porista rautatieaseman ja lentokentän läheisyydestä Kartat: Maanmittauslaitos lupa 20/MYY/04 Genimap Oy, Lupa L4356 Porin kaupunki, mittaustoimi 2004 Julkaisu saatavana: http://www.pori.fi/tpk/ -sivuilta SATAKUNTALIITTO Pohjoisranta 11 PL 95 28101 PORI Puhelinvaihde 02-620 4300 Fax. 02-620 4301
TIIVISTELMÄ Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kuuluvassa seudun joukkoliikenneselvityksessä on käyty läpi koko Karhukuntien joukkoliikennejärjestelmä organisaatioineen, joukkoliikennemuotoineen, terminaaliverkkoineen, lippu- ja informaatiojärjestelmineen sekä joukkoliikenteen toimintaympäristöineen. Nykytilanteesta on selvitetty myös matkaketjujen toimivuus Porissa sekä joukkoliikenteen rahoitus henkilökuljetuspalveluiden järjestämisessä ja toimintaympäristön kehittämisessä. Työn aikana ovat liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet joukkoliikenteen osalta täsmentyneet seuraaviksi: 1. seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen 2. kuntien joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen 3. joukkoliikenteen organisoinnin kehittäminen 4. työmatkayhteyksien turvaaminen koko Porin seudun työssäkäyntialueella kuntakeskusten ja tärkeimpien työpaikkojen välillä. 5. joukkoliikenteen kilpailukyvyn (hinta, matka-aika) turvaaminen alueilla, joissa palveluille on riittävästi kysyntää ja muualla joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen 6. tärkeimpien kaukoliikenteen yhteysvälien junaliikenteen ja linja-autojen pikavuoroliikenteen houkuttelevuuden lisääminen 7. liikenneinformaation kehittäminen nykyaikaisia järjestelmiä hyödyntämällä 8. joukkoliikenteen palvelupisteverkon ja liikennekäytävien toimintaympäristön kehittäminen 9. kuljetus- ja matkaketjujen toimivuuden parantaminen eri liikenne- ja kulkumuotojen kesken 10. joukkoliikenteen esteettömyyden lisääminen 11. joukkoliikennetietämyksen lisääminen eri organisaatioissa Joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan on kirjattu yhteensä 22 tavoitteita tukevaa kehittämistoimenpidettä. Aiesopimukseen esitetään kirjattavan Karhukuntien joukkoliikennetyöryhmän perustaminen, henkilöliikennelogistikon palkkaaminen sekä Meri-Pori-Harjavalta joukkoliikenteen laatukäytävän kehittäminen. Seutulipputyöryhmä on liian laaja organisaatio käsittelemään riittävällä tarkkuudella pelkästään Karhukuntia koskevia joukkoliikenneasioita. Henkilöliikennelogistikon toimenkuvaan kuuluvat seudun yhteiset joukkoliikenneasiat ja aiheeseen liittyvien kysymysten valmistelu. Henkilöliikennelogistikon uskotaan säästävän tehostuneen kuljetusjärjestelmän kautta nopeasti palkkakustannuksensa. Meri-Pori-Harjavalta laatukäytävällä on seudullisesti paras linja-autoliikenteen tarjonta, liikennekäytävä toimii seudullisesti tärkeimpänä työmatkaliikenteen yhteytenä ja liikennekäytävän vaikutuspiirissä asuu Karhukunnissa eniten väestöä. Käytävän kehittämiselle löytyy myös eri osapuolten yhteinen tahto. Liikennejärjestelmätyössä on laadittu kullekin Karhukunnalle esitys palvelutasotavoitteista. Esitykset toimivat kunnissa hyvänä joukkoliikenteen kehittämisen perustana, mutta palvelutasotavoitteita tulee kuitenkin tarkentaa kuntia koskevissa yksityiskohtaisemmissa joukkoliikennesuunnitelmissa esimerkiksi henkilökuljetussuunnitelmissa. Karhukuntien joukkoliikennetyöryhmä asettaa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt seudulliset toimenpiteet tärkeysjärjestykseen ja valitsee toteutettavat hankkeet vuosittain resurssiensa puitteissa. Joukkoliikenteen kehittämisestä tulee muodostua jatkuva prosessi, jonka uskottavuutta lisäävät vuosittain tapahtuvat toimenpiteet.
ESIPUHE Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään laajana yhteistyöhankkeena, jonka osapuolina toimivat Satakuntaliitto, Turun tiepiiri, Länsi- Suomen lääninhallitus, Harjavallan kaupunki, Kullaan kunta, Luvian kunta, Nakkilan kunta, Noormarkun kunta, Pomarkun kunta, Porin kaupunki ja Ulvilan kaupunki. Suunnittelutyötä vetää Porin kaupunki ja projektisihteerinä toimii SCC Viatek Oy Porista. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyy viisi osaselvitystä, jotka ovat: Elinkeinoelämän kuljetukset Seudun joukkoliikenneselvitys Pääliikenneverkko Kevyt liikenne Liikenneturvallisuus Seudun joukkoliikenneselvitys osaselvityksen valvoneeseen POLIS-Joukkoliikennetyöryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Markku Setälä, pj. Porin kaupunki Pekka Liimatainen, Tiehallinto, Turun tiepiiri Pertti Postinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Jukka Moilanen, Satakuntaliitto Peter Ulmanen, Linja-autoliitto Sanna Välimäki, SCC Viatek Oy, Pori Seudun joukkoliikenneselvitystä on esitelty POLIS-Joukkoliikenneohjausryhmälle kesäkuussa ja lokakuussa 2003. Joukkoliikenneohjausryhmässä on ollut edustajia joukkoliikennetyöryhmän lisäksi seuraavista organisaatioista: Luvian kunta, Nakkilan kunta, Harjavallan kaupunki, Noormarkun kunta, Kullaan kunta, Ulvilan kaupunki, Pomarkun kunta, Oy Matkahuolto Ab, Satakunnan Liikenne Oy, Artturi Anttila Oy, Porin Linjat Oy, VR Osakeyhtiö, Ratahallintokeskus, Taksiautoilijat, Ilmailulaitos ja Kansaneläkelaitos. Kuntien alustavia joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita esiteltiin kuntakierroksella toukokesäkuussa 2003. POLIS projektiryhmä on käsitellyt kokouksissaan kevyesti myös joukkoliikenneasioita. Lisäksi joukkoliikenneselvityksen aineistoa on ollut koko työn ajan esillä internetissä POLIS-liikennejärjestelmäsuunnitelman kotisivuilla. Selvityksen pääkonsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työn suorittamisesta ovat vastanneet insinööri Reijo Vaarala ja tekniikan ylioppilas Marko Mäenpää. Selvityksen alikonsulttina on toiminut Tieliikelaitoksen Konsultoinnin Turun toimipiste, jossa työn suorittamisesta on vastannut DI Juha Mäki. Pori, Maaliskuu 2004
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 1.1 Taustaa 9 1.2 Tavoitteet 9 1.3 Suunnittelualue 10 1.3.1 Liikenteellinen sijainti 10 1.3.2 Väestö ja työpaikat 11 1.3.3 Aluerakenne 11 1.3.4 Työmatkojen suuntautuminen 13 1.3.5 Liikennemäärät 14 1.3.6 Liikenneinfrastruktuuri 15 2 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ 17 2.1 Joukkoliikenteen organisointi 17 2.1.1 Seutulipputyöryhmä 17 2.1.2 Kuntien joukkoliikenneorganisaatiot 18 2.2 Seudun liikennetarjonta 19 2.2.1 Karhukuntien välinen linja-autoliikenne 20 2.2.2 Porin seudun paikallisliikenne 22 2.2.3 Palveluliikenne ja asiointitaksit 24 2.2.4 Taksiliikenne 24 2.3 Liikennetarjonta Karhukuntien ulkopuolelle 25 2.3.1 Linja-autoliikenne 25 2.3.2 Junaliikenne 25 2.3.3 Lentoliikenne 26 2.4 Terminaaliverkko 27 2.5 Terminaalien väliset matkaketjut 29 2.6 Lippujärjestelmät 31 2.7 Informaatiojärjestelmät 32 2.8 Joukkoliikenteen rahoitus 33 2.8.1 Liikenteen hoito 33 2.8.2 Lipputuet 35 2.8.3 Hallintokuntien joukkoliikennemenot 36 2.8.4 Kelan kuljetukset 36 2.8.5 Valtionapu kunnille joukkoliikenteeseen 37 2.8.6 Infrastruktuurin rahoittaminen 38 3 PALVELUTASOTAVOITTEET 39 3.1 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 39 3.2 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyprosessi ja palvelutasotekijät 39 3.3 Seudullinen taso 40 3.4 Kuntakohtainen taso kuntien joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 43 3.5 Palvelutasovisiot vuosille 2010-2015 44
8 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 4 SEUDULLISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET 46 4.1 Joukkoliikenteen hoito-organisaatio 46 4.1.1 Karhukuntien joukkoliikennetyöryhmä 47 4.1.2 Kuntien kuljetustyöryhmät 48 4.1.3 Yhteistyö Kelan kanssa 48 4.2 Henkilökuljetussuunnitelmat ja matkojenyhdistely 50 4.2.1 Henkilökuljetussuunnitelma 50 4.2.2 Matkojenyhdistely 51 4.3 Liikenteelliset toimenpiteet 52 4.4 Lippujärjestelmät 53 4.5 Informaatiojärjestelmät 54 4.6 Matkaketjujen kehittäminen Porissa 57 4.7 Joukkoliikenteen palvelupisteverkko 59 4.7.1 Matkakeskus 59 4.7.2 Muut pysäkit 59 4.7.3 Kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille 60 4.8 Laatukäytävät 63 4.9 Joukkoliikenne ja maankäyttö 63 5 KEHITTÄMISOHJELMA JA AIESOPIMUS 64 5.1 Aiesopimuksen piiriin kirjattavat hankkeet 64 5.2 Arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset 65 5.3 Joukkoliikenteen seurantajärjestelmä 66 5.4 Vaikutukset 66 6 KUNTAKOHTAISET PALVELUTASOTAVOITTEITA TUKEVAT TOIMENPITEET 69 6.1 Porin kaupunki 70 6.2 Ulvilan kaupunki 72 6.3 Harjavallan kaupunki 74 6.4 Noormarkun kunta 76 6.5 Nakkilan kunta 78 6.6 Luvian kunta 80 6.7 Pomarkun kunta 82 6.8 Kullaan kunta 84 7 LIITTEET 86
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Porin seudun liikennejärjestelmän suunnittelu käynnistyi asukkaiden ja sidosryhmien odotusten selvittämisellä vuonna 2000. Suunnittelua jatkettiin ohjelmointityöllä, jossa analysoitiin nykyisen liikennejärjestelmän tilaa ja määriteltiin kehittämisen painotuksia. Valmistelutyön tuloksena syntyi "Nykyisen liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi" raportti, jonka pohjalta päätettiin laatia seuraavat viisi osaselvitystä: Elinkeinoelämän kuljetukset Seudun joukkoliikenneselvitys Pääliikenneverkko Kevyt liikenne Liikenneturvallisuus 1.2 Tavoitteet Porin seudun liikennejärjestelmän tavoitteet Porin seudun liikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet on johdettu valtakunnallisista ja eri laitosten tavoitteista. Valtakunnallisen liikennejärjestelmän yleisen kehittämisen tavoitteet on esitetty Liikenneministeriön julkaisemissa eri alojen raporteissa. Keskeisimmät eri tahojen tavoitteet on koottu yhteen. Porin seudun joukkoliikenteelle on esitetty seuraavia tavoitteita: määritellään joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet alueilla ja liikennekäytävissä. kukin kunta määrittelee oman toimivan ja kustannustehokkaan henkilökuljetusstrategiansa. Strategian toteutumista seuraa ja ohjaa kunnan kuljetustyöryhmä, jossa ovat edustettuina eri hallintokunnat. turvataan työmatkayhteydet koko Porin seudun työssäkäyntialueella kuntakeskusten ja tärkeimpien työpaikkojen välillä. joukkoliikenteen kilpailukyky (hinta, matka-aika) turvataan alueilla, joissa palveluille on riittävästi kysyntää ja muualla taataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso. tärkeimmillä kaukoliikenteen yhteysväleillä rautatieliikenne ja linja-autojen pikavuorot tarjoavat edullisen ja houkuttelevan vaihtoehdon henkilöautolle. joukkoliikenteen terminaalien ja pysäkkijärjestelmän kehittämisessä lähtökohtana ovat laadukkaat paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen kohtaamispaikat ja solmupisteet. luodaan edellytykset toimiville ja tehokkaille kuljetus- ja matkaketjuille eri liikenne- ja kulkumuotojen kesken. liikenneinformaatio on luotettavaa, reaaliaikaista ja helposti käytettävää. perustetaan seudullinen joukkoliikennetyöryhmä, jonka tavoitteena on seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Tässä selvityksessä täsmennetyt joukkoliikenteen tavoitteet on esitetty kohdassa 3.1 Joukkoliikenteen tavoitteet sivulla.
10 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE JOHDANTO Joukkoliikenne seudulla -osaselvitys Osaselvityksessä tarkennetaan liikennejärjestelmän tavoitteita joukkoliikenteen osalta. Päätavoitteena on määrittää Karhukuntien joukkoliikenteen palvelutaso seutu- ja kuntatasolla sekä määrittää keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteena on etsiä konkreettisia toteutukseen tähtääviä pieniä ja suuria, lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämishankkeita. Kehittämisohjelma on kaksijakoinen ja sisältää tarkasti määritellyt toimenpiteet vuosille 2004-2008 (ensimmäinen kiireellisyysluokka) sekä yleispiirteiset toimenpiteet pidemmälle tulevaisuuteen. Tärkeimmiksi katsottuihin hankkeisiin osapuolet sitoutuvat aiesopimuksella. 1.3 Suunnittelualue 1.3.1 Liikenteellinen sijainti Suunnittelualueen muodostavat Porin seudulla ns. Karhukunnat, joihin kuuluvat Porin, Ulvilan ja Harjavallan kaupungit sekä Noormarkun, Nakkilan, Luvian, Pomarkun ja Kullaan kunnat. Vuoden 2004 alussa Karhukunnat laajenevat seutujaon myötä neljällä kunnalla. Maantieteellisesti alueen länsipuoli rajoittuu Pohjanlahteen. Liikenteellisesti alueen pääväyliä ovat valtatiet 2,8,11 ja 23 sekä rautatieyhteys Tampereelle. Kuva 1. Suunnittelualue.
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 11 JOHDANTO 1.3.2 Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella asui 31.12.2001 yhteensä 115 870 asukasta. Noin kaksi kolmasosaa väestöstä asui Porissa ja yli 10 % Porin kaakkoispuolella sijaitsevassa Ulvilassa. Muut kunnat voidaan jakaa väestöltään kolmeen eri ryhmään: noin 6000-8000 asukkaiden kuntiin kuuluvat Harjavalta, Noormarkku ja Nakkila, noin 3000 asukkaan kuntiin kuuluvat Luvia ja Pomarkku ja alle 2000 asukkaan kuntiin kuuluu Kullaa. Ulvilan kaupungin ja Kullaan kunnan kuntaliitos toteutuu 1.1.2005 lukien. Karhukunnissa oli ennusteen mukaan 31.12.2001 yhteensä noin 46 200 työpaikkaa ja 46 400 työllistä. Seudullisesti tarkasteltuna alueen työpaikkojen määrä suhteessa työllisten määrään on optimaalinen, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Omavaraisia työpaikkojen suhteen ovat ainoastaan Harjavalta ja Pori. Muissa kunnissa työpaikkoja on työntekijöitä vähemmän, mikä edellyttää yli kuntarajojen tapahtuvaa työmatkaliikkumista. Taulukko 1. Väestö, työpaikat, työlliset ja työpaikkaomavaraisuus (Suomen tilastokeskuksen www-sivut). Kunta Väestö Työpaikat Työlliset Työpaikka- 2002 2001e 2001e omavaraisuus Pori 75 895 33 192 30 046 110,5 % Ulvila 12 379 3 619 5 367 67,4 % Harjavalta 7 721 4 003 3 174 126,1 % Noormarkku 6 138 1 433 2 426 59,1 % Nakkila 5 964 1 987 2 420 82,1 % Luvia 3 283 863 1 386 62,3 % Pomarkku 2 608 749 914 81,9 % Kullaa 1 612 353 649 54,4 % Karhukunnat 115 600 46 199 46 382 99,6 % e = ennuste 1.3.3 Aluerakenne Liikenneministeriön tutkimuksen mukaan itsekannattavalle joukkoliikenteelle löytyy perusteita, jos väestötiheys on yli 200 as./km2. Karhukunnissa aluerakenne keskittyy kuntakeskusten ympärille, mikä ei kuntien koosta johtuen usein yksinään riitä tuottamaan korkeatasoisia joukkoliikenteen palveluja. Porin kaupungissa väestön määrä on riittävä, mutta aluerakenne on hajaantunut laajalle alueelle ja asutus on paljolti pientalovaltaista. Koko liikennejärjestelmän kannalta katsottuna Porin lyhyet etäisyydet työja opiskelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin sekä laaja ja yhteneväinen kevyen liikenteen verkko ovat hyviä ja kannatettavia asioita jatkossakin, vaikka em. tekijät heikentävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Seudullisesti tarkasteluna tiiveintä nauhamaista asutusta esiintyy Harjavallan ja Meri-Porin välillä. Erityisesti Porin ja Ulvilan väli on riittävän tiivis aluerakenne itsekannattavalle tiheävuoroiselle joukkoliikenteelle. Lisäksi aluerakenteen kannalta katsottuna joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat hyvät Ulvilan ja Harjavallan välillä kun vielä otetaan huomioon, että etäämpänä
12 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE JOHDANTO oleva Kokemäen kaupunki synnyttää myös Porin suuntaista joukkoliikenteen kysyntää. Muualla Karhukunnissa kuntakeskusten ulkopuolella ei esiinny niin tiivistä nauhamaista aluerakennetta, että tiheävuoroinen itsekannattavasti toimiva joukkoliikenne olisi mahdollista. Karhukuntien pohjoisosassa Noormarkun ja Porin haja-asutusalueiden kuten esim. Ahlaisten, Kellahden ja Lampin liikenteiden hoitaminen samoilla vuoroilla tarjoaa paremman joukkoliikenteen palvelutason kuin mitä aluerakenteen synnyttämä kysyntä edellyttäisi. Vastaavasti Karhukuntien eteläosassa Rauman suunnan liikenne tarjoaa Luvialle sekä lännessä Kankaanpään ja Siikaisten suuntien liikenne tarjoaa Pomarkkuun paremmat joukkoliikenneyhteydet kuin mitä aluerakenne luontaisesti synnyttäisi. Koska Kullaalla aluerakenne ei yksinään synnytä toimivia joukkoliikenneyhteyksiä eikä kunta sijoitu joukkoliikenteen runkoreittien varrelle, on kunnan joukkoliikenteen palvelutaso muuta seutukuntaa heikompi. Ns. keräilyvuorojen haittapuoleksi muodostuvat kuitenkin usein pitkät ja hitaat reitit. Näin käy varsinkin Karhukuntien pohjoisosassa Porin haja-asutusalueilla. 8 Pomarkku 23 2 8 Noormarkku Asukastiheys (asukasta/km2) yli 1000 501-1000 201-500 101-200 51-100 1-50 Pori 11 Kullaa 8 Ulvila 2 Luvia Nakkila Harjavalta Kuva 2. Suunnittelualueen väestön tiheys (Rakennus- ja huoneistorekisteri 1.1.2003).
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 13 JOHDANTO 1.3.4 Työmatkojen suuntautuminen Karhukunnista käy Porissa työssä yhteensä 5083 henkilöä Porin ulkopuolelta. Muita merkittäviä pendelöintikuntia ovat Porin lisäksi Ulvila (1178 työssäkävijää), Harjavalta (915) ja Nakkila (560). Työmatkojen suuntautumisen perusteella tulee seudun joukkoliikenneyhteyksien olla toimivia paitsi Poriin, niin myös Porista Ulvilaan, Nakkilaan ja Harjavaltaan suuntautuville työmatkoille. Tämä tukee Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki laatukäytävän kehittämistä sekä liikenteellisesti että fyysisesti seudun merkittävimpänä joukkoliikennekäytävänä. Luvialta, Porista, Ulvilasta, Harjavallasta ja jonkin verran myös Nakkilasta käydään suhteellisen paljon työssä Raumalla. Vastakkaissuuntaista pendelöintiä tapahtuu myös raumalaisten työmatkoissa, mutta työmatkat suuntautuvat voimakkaammin Poriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen kannalta katsottuna työmatkayhteydet Porin ja Rauman välillä tulee olla linja-autoilla mahdollisia. Helsingistä, Tampereelta ja Turusta käydään jonkin verran työssä Porissa (355 työntekijää), Harjavallassa (41) ja Ulvilassa (23). Yhteensä Karhukunnista käy Helsingissä 434, Tampereella 375 ja Turussa 303 henkilöä työssä. Pitkät työmatkat eivät kuitenkaan aiheuta päivittäisiä työmatkoja työ- ja kotipaikkakuntien välille, vaan toimeentulo hankitaan yhä enenevissä määrin etätyöskentelynä. Silti työmatkavirrat ovat niin suuria, että linja-auto- ja junaliikenteen aikataulujen suunnittelussa tulee asia ottaa huomioon. Taulukko 2. Työssäkäyntitilasto 31.12.2000. (Tilastokeskus; Pendelöintitilasto) Asuinkunta Työssäkäyntikunta (31.12.2000) Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Harjavalta 2281 121 351 44 2797 36 23 16 18 2890 Kullaa 17 261 10 236 64 588 588 Luvia 656 14 512 34 1216 64 14 13 12 1319 Nakkila 304 11 1249 509 107 2180 22 15 15 25 2257 Noormarkku 15 11 21 1009 41 1035 64 2196 12 25 35 10 2278 Pomarkku 38 589 127 11 765 11 776 Pori 408 28 144 251 213 68 25246 854 27212 209 297 249 207 28174 Ulvila 171 22 22 143 17 2313 2185 4873 47 49 47 31 5047 Karhukunnat 3196 311 844 1809 1277 698 30329 3363 41827 390 434 375 303 43329 Rauma 17 16 12 312 21 378 Helsinki 12 99 111 Tampere 14 110 11 135 Turku 15 146 12 173 Yhteensä 3254 311 860 1821 1277 698 30996 3407 42624 Pori Ulvila Karhukunnat Rauma Helsinki Tampere Turku Yhteensä Taulukon tyhjä kohta tarkoittaa, ettei kyseinen työssäkäyntikunta ole asuinkunnan 10 suurimman pendelöintikunnan joukossa.
14 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE JOHDANTO 1.3.5 Liikennemäärät Karhukunnissa on eniten liikennettä valtatiellä 2 Porin keskustan itäpuolella, jossa keskivuorokausiliikenne on noin 13 300 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupunkien ja kuntien katuverkolla liikenne on vilkkainta Porissa, jossa vilkkaimpien väylien keskivuorokausiliikenteet ovat suurempia kuin 20 000 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 3. Suunnittelualueen keskimääräiset liikennemäärät vuonna 2001 (lähde Tiehallinnon Turun tiepiiri).
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 15 JOHDANTO 1.3.6 Liikenneinfrastruktuuri Tie- ja katuverkko Seudulla kulkee neljä valtatietä. Valtatie 2 yhdistää suunnittelualueen pääkaupunkiseutuun kulkien Porin Mäntyluodosta Helsinkiin Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan kautta. Suunnittelualuetta pohjois-eteläsuunnassa halkova valtatie 8 kulkee Turusta Ouluun mm. Luvian, Porin ja Noormarkun kautta. Porista Tampereelle johtava itä-länsi-suuntainen valtatie 11 kulkee Porin, Ulvilan ja Kullaan alueiden halki. Valtatie 23 erkanee Söörmarkun kohdalla valtatiestä 8 kulkien Porista Joensuuhun mm. Noormarkun ja Pomarkun läpi. Seudun ainoa kantatietasoinen väylä, kantatie 43, kulkee Harjavallasta Uuteenkaupunkiin. Porin seudulla on kolme seututietasoista yhteyttä, jotka ovat maantiet 257, 269 ja 272. Maantie 257 kulkee Kullaan ja Lavian keskustojen välillä, maantie 269 yhdistää Mäntyluodon ja Reposaaren toisiinsa ja maantie 272 muodostaa yhteyden Porin sataman ja valtatien 8 välille. Muut tärkeimmät kuntien väliset yhteydet sekä yhteydet maankäytön painopistealueilta kuntakeskuksiin ovat pääsääntöisesti nelinumeroisia yhdysteitä. Muun alempiasteisen tieverkon muodostavat viisinumeroiset yhdystiet. Yleisiä teitä täydentävät kuntien katuverkot. Joukkoliikenteen kannalta merkittäviä katuosuuksia on Porissa, Ulvilassa ja Harjavallassa. Tie- ja katuverkko ei aseta esteitä toimivan joukkoliikenteen syntymiselle. Mahdolliset ongelmat kohdistuvat enemmän teiden ja pysäkkien hoitoon sekä kunnossapitoon. Turun tiepiirin joukkoliikenteen tarveselvityksessä tehdyn sidosryhmäkyselyn mukaan talvihoidon taso joukkoliikenteen käyttämillä alempiasteisilla teillä ja pysäkkiolosuhteet erityisesti haja-asutusalueilla ovat riittämättömiä. Myös pysäkkivarustelua, pysäkkien valaistusta, näkyvyyttä sekä polkupyörien pysäköintimahdollisuutta pidetään puutteellisina. Liikenneturvallisuuden kannalta suurimmat ongelmat ovat pysäkkijärjestelyt koulujen kohdilla sekä kevyen liikenteen järjestelyt haja-asutusalueilla pysäkkien läheisyydessä. Kevyen liikenteen verkko Kuntien sisällä on usein kevyen liikenteen yhteydet tärkeimpien asuinalueiden ja keskustan välillä. Porin ja Ulvilan kevyen liikenteen väylät tukeutuvat hyvin toisiinsa muodostaen seudullisesti kattavan verkon. Seudullisesti merkittävimpiä verkollisia puutteita on tiettyjen kuntakeskusten välisten yhteyksien puuttuminen kuten esim. valtatie 23 Pori-Noormarkku, maantie 2440 Ulvila-Nakkila ja valtatie 8 Pori-Luvia. Lisäksi seudulla on joukkoliikenteen reiteillä vaaralliseksi katsottuja tieosuuksia, joissa kevyen liikenteen väylän puuttumisen vuoksi koulukuljetuksia ei ohjata linja-autoille, vaan oppilaat kuljetetaan takseilla. Porissa ja Ulvilassa merkittävimmät kevyen liikenteen väylät ovat viitoitettuja. Rataverkko Tampere-Pori rata on Porin seudulla yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kauko-ohjattu. Lisäksi radalla on kulunvalvonta. Edellä mainittujen turva-
16 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE JOHDANTO laitejärjestelmien ikä on alle 10 vuotta kuten on myös betonipölkkyisen jatkuvakiskoisen radan päällysrakenteen ikä. Junaliikenteen nopeustason nostamista estävät useat suojaamattomat tasoristeykset ja radan kaarteisuus. Rataosuudella on yhteensä 66 tasoristeystä, joista 14:ssä on varoituslaitos. Henkilöliikenteen osalta Pori-Tampere radan päätepisteenä toimii lännessä Pori. Toinen suunnittelualueella käytössä oleva rautatieasema sijaitsee Harjavallassa. Lisäksi Nakkilassa sijaitsee junakohtauspaikka, mutta se ei ole henkilö- eikä myöskään tavaraliikenteen kaupallisessa käytössä. Tavaraa kuljetetaan Porissa myös Mäntyluotoon/Tahkoluotoon ja Ruosniemeen. Ruosniemi-Niinisalo välinen rataosuus toimii nykyään ns. elämysratana, jossa harjoitetaan resiina-ajelua. Mäntyluoto-Pori -rataosuudella on yhteensä 29 tasoristeystä, joista kymmenessä on varoituslaitos. Ilmaliikenne Koko seutua palveleva Porin lentoasema sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Kauppatorista sijoittuen liikenteellisesti valtateiden 2 ja 11 liittymästä Poriin päin. Vuonna 2001 Porin kiitotietä jatkettiin 2350 metriin, mikä mahdollistaa kansainvälisen operoinnin. Infrastruktuuri ei aseta esteitä lentoliikenteen laajenemiselle. Vesiliikenne Porin satamissa, Mäntyluodossa/Tahkoluodossa ja Reposaaressa, ei ole henkilöliikennettä. Kokemäenjoen vesistö tarjoaa kuitenkin hyvän potentiaalin matkailuliikenteelle. Kesäisin Kokemäenjokea pitkin liikennöikin yksi vesibussiyrittäjä. Osa reiteistä johtaa Reposaaren kalasatamaan, jota on viime vuosina laajennettu ja kehitetty EU-rahoituksella. Kuva 4. Porin seudun liikenneinfrastruktuuri.
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 17 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ Seudun joukkoliikennemuotoja ovat linja-autoliikenne, junaliikenne ja lentoliikenne. Porin keskustassa ajetaan myös palveluliikennettä. Asiointitaksit täydentävät jossain laajuudessa haja-asutusalueiden heikkoja liikennepalveluja Porissa, Ulvilassa, Noormarkussa, Luvialla ja Pomarkussa. Joissakin kunnissa kuten esim. Harjavallassa, Luvialla ja Kullaalla saa koulukuljetuksissa kulkea myös muut matkustajat, jos kyydeissä on tilaa. Seutulipussa on mukana 24 kuntaa (kuva 5) ja 30 bussiyrittäjää. 2.1 Joukkoliikenteen organisointi Joukkoliikenteen organisoinnissa voidaan erottaa kaksi tasoa: seudullinen taso ja kuntataso. Seudullisella tasolla joukkoliikennettä organisoidaan seutulipputyöryhmästä käsin. 2.1.1 Seutulipputyöryhmä Karhukunnat kuuluvat Satakunnan seutulippuun, jossa on mukana 24 kuntaa ja 30 bussiyrittäjää. Seutulipputyöryhmässä on edustettuina kahdeksan Karhukunnan lisäksi 16 muun kunnan sekä Linja-autoliiton, kahden bussiyrittäjän, Oy Matkahuolto Ab:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Satakuntaliiton edustajat. Seutulipputyöryhmä seuraa, valvoo ja kehittää seutulippujärjestelmää. Työryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimii suurimman kunnan eli Porin kaupungin edustajat. Rauma Pyhäranta Pori Luvia Eurajoki Lappi Laitila Siikainen Ulvila Nakkila Honkajoki Pomarkku Noormarkku Kullaa Eura Kankaanpää Säkylä Harjavalta Merikarvia Kokemäki Kiukainen Kiikoinen Jämijärvi Huittinen Kuva 5. Satakunnan seutulipun kunnat 2003. Karhukunnat on esitetty sinipohjaisena. Työryhmälle on seutulippusopimuksessa kirjattu seuraavia tehtäviä: 1. seurata ja valvoa sopimuksen toteuttamista 2. tehdä sopijapuolille esityksiä seutulippujärjestelmän tiedottamisesta 3. tehdä sopijapuolille esityksiä seutulippujärjestelmän kehittämiseksi 4. laatia yhteenveto voimassa olevista maksuosuuksista ja toimittaa selvittäjälle maksuosuuksia koskevat tiedot 5. päättää uusien kuntien ja yritysten mukaantulosta 6. valita tarvittaessa erillinen 4-6 henkilön jaosto valmistelemaan työryhmälle esitettäviä asioita, toteuttamaan työryhmän tekemiä päätöksiä ja hoitamaan työryhmän jaostolle osoittamia muita tehtäviä 7. sopia seutulippujärjestelmän ylläpidosta aiheutuvista kuluista mukana olevien kuntien kesken 8. hoitaa muut tarpeelliset seutulippujärjestelmää koskevat asiat. Seutulippujärjestelmää säätelee seutulippusopimuksen lisäksi sopimus Satakunnan kuntien seutulippujärjestelmän selvityksestä (= clearing-sopimus). Seutulipputyöryhmä kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa.
18 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE NYKYINEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2.1.2 Kuntien joukkoliikenneorganisaatiot Yleisesti kunnissa joukkoliikenteen hoito-organisaatioon ei ole kiinnitetty erityistä huomiota. Yhdessäkään Karhukunnassa ei toimi erikseen nimettyä kuljetustyöryhmää, joka vastaisi kunnan sisäisen liikenteen ja sisäisten kuljetuspalvelujen kehittämisestä ja koordinoisi hallintokuntien kuljetuksia. Yhteistyötä tehdään hallintokuntien välillä eri laajuudessa, mutta toimintatapoja ei ole tarkkaan suunniteltu. Kuljetusten järjestämisessä ei hyödynnetä kaikkia synergiaetuja hallintokuntien välillä. Yleisesti koulu- ja sosiaalitoimet ostavat omat kuljetuksensa ja tekniset toimet mahdollisesti ostavat linjaliikennettä täydentävää liikennettä hiljaisina aikoina. Kuntien nykyiset joukkoliikenteen organisaatiomallit: Pori Kaupungin Teknisessä palvelukeskuksessa toimii päätoiminen joukkoliikennevastaava, jonka tehtäviin kuuluu liikenteen kilpailuttaminen, taksa-alennusten osto, lupaviranomaistehtävien valmistelu, terminaalien ja pysäkkien sekä joukkoliikennejärjestelyjen suunnittelu, valtionapuanomusten valmistelu, maksatusanomusten teko, paikallis- ja seutuliikenteen tilastointi, maksumääräysten valmistelu liikennöitsijöille sekä maksuliikenteen valvonta. Lisäksi hän ottaa huomioon katu- ja liikennesuunnittelussa joukkoliikenteen ja tekee muita liikenne- ja joukkoliikennesuunnitteluun liittyviä tehtäviä. Kaupungin joukkoliikennetoimikunta koostuu luottamusmiehistä. Materiaalia toimikunnalle tuottaa Tekninen palvelukeskus. Toimikunnan sihteerinä toimii liikenneinsinööri ja virkansa puolesta kokouksiin osallistuu myös tekninen kaupunginjohtaja. Toimikunta kokoontuu noin 6 7 kertaa vuodessa. Joukkoliikennetyöryhmä koostuu keskushallinnon, liikennesuunnittelun, kaavoituksen ja koulutoimen virkamiehistä. Työryhmä ei kuitenkaan ole kokoontunut viime vuosina. Palveluliikennetyöryhmässä ovat mukana keskeiset hallintokunnat (sosiaali-, koulu- ja terveystoimi sekä joukkoliikenne) ja sen tehtäviin kuluu koordinoida palveluliikenteen suunnittelua ja kokeilua, suunnitella tiedotuksen ja markkinoinnin käytännön toteutusta sekä seurata tuloksia ja tehdä tarvittaessa muutoksia toteutukseen. Hallintokuntien edustajat vastaavat sisäisestä tiedottamisesta omissa hallintokunnissaan. Kuljetusten suunnitteluun osallistuvat kaikkien hallintokuntien nimetyt kuljetusvastaavat. Seutulipputyöryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin liikenneinsinööri ja sihteerinä joukkoliikennevastaava. Ulvila Kaupungin joukkoliikennevastaavana toimii muiden toimien ohessa suunnitteluinsinööri, jonka tehtäviin kuuluu avoimen ostoliikenteen ja kutsutaksiliikenteen kilpailuttaminen sekä sopimusten teko ja valvonta. Ostoliikenteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä Poriin suuntautuvaa hiljaisen ajan liikennettä. Kaupungissa ei toimi joukkoliikenne- tai kuljetustyöryhmää. Seutulipputyöryhmässä kaupunkia edustaa joukkoliikennevastaava.
PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA - JOUKKOLIIKENNE 19 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ Harjavalta Kaupungissa ei ole joukkoliikennevastaavaa eikä joukkoliikenne- tai kuljetustyöryhmää. Sektoriviranhaltijat hoitavat tapauskohtaisesti joukkoliikenteeseen liittyvät asiat. Kaupunginjohtajasta, sihteeristä ja kaikkien hallintokuntien sektorijohtajista koostuva kaupungin johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja kokouksissa käsitellään tarpeen mukaan myös joukkoliikenneasioita. Seutulipputyöryhmässä kaupunkia edustaa kaupunginlakimies. Noormarkku Kunnassa ei toimi kuljetustyöryhmää. Hallintokunnat suunnittelevat suhteellisen itsenäisesti omat kuljetuksensa. Elinkeinoasiamies toimii kunnan edustajana seutulipputyöryhmässä. Nakkila Joukkoliikennettä suunnitellaan sektorikohtaisesti eikä kunnassa ole varsinaista kuljetustyöryhmää. Kunnan koulutoimenjohtaja toimii seutulipputyöryhmän jäsenenä. Luvia Kunnassa ei ole joukkoliikenne- tai kuljetustyöryhmää. Hallintokunnat suunnittelevat ja hoitavat omat kuljetuksensa. Joukkoliikennetehtäviin varattu henkilöresurssi on pieni. Kunnanjohtaja toimii kunnan edustajana seutulipputyöryhmässä. Pomarkku Kunnassa toimii sivutoiminen joukkoliikennevastaava, joka myös edustaa kuntaa seutulipputyöryhmässä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat seutulippujärjestelyt ja joukkoliikenneasioissa kunnan yhdyshenkilönä toimiminen. Kunnassa ei toimi erillistä joukkoliikenne- tai kuljetustyöryhmää, mutta joukkoliikennevastaavan lisäksi kunnanjohtaja ja koulutoimenjohtaja osallistuvat kuljetusten suunnitteluun. Kullaa Kunnassa ei ole joukkoliikenne- tai kuljetustyöryhmää. Joukkoliikennetehtäviin varattu henkilöresurssi on verrattain pieni. Hallintokunnat hoitavat omat kuljetuksensa. Kunnansihteeri toimii kunnan joukkoliikennevastaavana ja on myös kunnan edustaja seutulipputyöryhmässä. 2.2 Seudun liikennetarjonta Linja-autojen vuorotarjonnalla on Karhukuntien joukkoliikenteessä selkeä valta-asema juna- tai lentoliikenteeseen verrattuna. Seudun sisäisessä liikenteessä on bussien vakiovuoroilla hallitseva rooli pikavuoroihin verrattuna jopa Pori- Ulvila-Nakkila-Harjavalta välillä, jossa kulkee pääosa Pori-Helsinki ja Pori-Turku pikavuorojen reiteistä. Lentoliikenne ja suurelta osin myös junaliikennekin palvelee vain kaukoliikenteen tarpeita. Juna- ja lentoliikenne käsitellään erikseen kohdassa 2.3 Liikennetarjonta Karhukuntien ulkopuolelle.