Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen

Samankaltaiset tiedostot
Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen

Rakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti

Modernin rakennusperinnön arvottaminen ja uusiokäyttö arvo-käyttö-kunto. Sanna Poutamo & Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto 21.8.

Modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Säilyneisyys ja arvottaminen

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

KORJAUSSUUNNITTELU- RATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTIMALLI SISÄILMASTOSEMINAARI Kai Nordberg Erityisasiantuntija, DI Ramboll Finland Oy

KORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto

Sisäilmapaja Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali Pekka Luoto

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

LAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v muutettu päiväkodiksi.

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

Metsähallituksen arvotusavain. Ohjelmallinen rakennussuojelu hankkeen loppuseminaari Anu Vauramo

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

Tarveselvitysvaiheessa selvitettävät korjauskustannuksiin vaikuttavat asiat. JAMILAHTI Marika Salonen, RI opiskelija, TTS

TALOYHTIÖTAPAHTUMA, KUNTOARVIO JA PTS JARI HALONEN

RTA3, LOPPUSEMINAARI Kai Nordberg, DI Ramboll Finland Oy. Ohjaaja: Timo Turunen, TkL, RTA Ramboll Finland Oy

Rakennusperinnön kunnostusavustukset

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari

Ylläpito osana kiinteistöstrategiaa

Rakennusten kiertotalous ja korjausrakentaminen. Satu Huuhka Dosentti, korjausrakentaminen ja kiertotalous (arkkitehtuuri)

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

Kuntoarviot ja muut selvitykset

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Mitä hyötyä taloyhtiölle on hyvästä kuntoarviosta ja PTS:stä? Varsinais-Suomen Taloyhtiöpäivä / Maarit Järvinen

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

KYLPPÄRIT KUNTOON Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18: :0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Päivityksessä kriteerit terveen talon toteutukseen. Tero Marttila Tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

RAKENTEIDEN JA ILMANVAIHDON KATSASTUSMALLIT. Sisäilmastoseminaari Koponen Risse, Pipatti Pasi, Korpi Anne Senaatti-kiinteistöt

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

Ympäristövaliokunnan kuuleminen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELU

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

RYHMÄTYÖ Jakaudutaan kolmeen ryhmään ja kierretään kolmessa keskustelupisteessä 20 min/piste Sanna, Satu ja Janne toimivat ryhmissä keskustelun

Purkamislupa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/eeva Pehkonen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOARVIO

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

Ajankohtaista rakennusperintöä koskevasta lainsäädännöstä

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

SELOSTUS, kaavaehdotus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

VILLINKI RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA SUOJELUMÄÄRÄYKSET. Riitta Salastie Kaupunkisuunnitteluvirasto

Säilyneisyys ja arvottaminen

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Näytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

Terveen talon toteutuksen kriteerit korjausrakentamiseen

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

Transkriptio:

Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen Maanantai 3. syyskuuta 2018 klo 12-15 Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli hankkeen tilannekatsaus johdantokeskustelu Millaisia esimerkkitilanteita ja -konflikteja sinulla on liittyen arvorakennusten kuntoarviointiin? Millaisia selvityksiä on esiintynyt arvorakennusten kuntoarviointiin liittyen? ideointikeskustelu Mitä seikkoja arvorakennuksen kuntoarvioinnissa tulisi mielestäsi huomioida ja selvittää? Mitä seikkoja arvorakennuksen kuntoarvioinnissa ei ole tarpeen huomioida ja selvittää? jatkotoimenpiteet Mitä suosittelet jatkotoimiksi?

Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen hanke 2018-2019 Etelä-Savon maakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteistyöhanke, jota Ympäristöministeriö rahoittaa Hanke jakautuu kahteen osaprojektiin: 1. Taajamien elinvoimaprojekti 2. Maakuntauudistusprojekti

1. Taajamien elinvoimaprojekti Otetaan käyttöön ja testataan uusia yhteistyömuotoja ja menetelmiä taajamien elinvoiman edistäminen julkisen rakennuskannan hallinta ja kestävä uusiokäyttö Luodaan verkostoyhteistyön malli ja asiantuntijaverkosto tiedonvaihtoon yhteisiä resursseja ja tiedonvaihtoa Toteutetaan elinvoimakartoitus taajamien ja erityisesti niiden julkisen rakennuskannan tilasta toimintamalleja taajamien elinvoimakartoituksen, vajaakäyttöisen julkisen rakennuskannan arvotarkastelun, uusiokäytön ja ylläpidon yhdistämiseksi tuotetaan tietoa ja suosituksia kokemusten perusteella inventointi, arvottaminen, käyttömahdollisuudet, tekniset kysymykset tiedon keruuta, jakelua ja vuorovaikutusmenetelmiä Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa testataan erilaisia toimintamalleja esimerkkitaajamissa

2. Maakuntauudistusprojekti Maakuntauudistuksen toteutuessa maakuntaliiton ja ELY-keskuksen toiminta ml. alueiden käytön tehtävät yhdistetään ja LUOVA tulee uutena toimijana kaavoitukseen Hankkeessa tarkastellaan, mitä maakuntalakiluonnoksen mukainen maakunnan tehtävä kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen on käytännössä taajamien elinvoima-projektin menetelmien analysointi menetelmien soveltuvuus uuden maakunnan alueidenkäytön edistämisroolin sekä kunta-maakunta-valtio-yhteistyömuotojen kehittämistarpeiden kannalta

Elinvoimaverkostoyhteistyö käyttö Arvonmääritys Muokattavuus Muokattavuus Käyttötapoja Toimintatapa Kunto Arvot Kuntoarviointi Määritys Muokkaus Tulos

ETELÄ-SAVOSSA esimerkkitaajamat ovat Kangasniemen kirkonkylä 5600 asukkaan kunnan 2800 asukkaan keskustaajama Puulan rannalla Kangasniemellä on tarkoituksena tarkastella taajaman yleiskaavan päivityksen yhteydessä julkisen rakennuskannan tilaa ja arvoja Lisäksi on tarkoitus tarkastella lähemmin nykyisen paloaseman uusiokäyttömahdollisuuksia osana satama-alueen kehittämistä Haukivuoren asemankylä Mikkelin kaupunkiin 2007 liittyneen ent. Haukivuoren kunnan 800 asukkaan keskustaajama Haukivuorella on tarkoituksena taajamaan laadittavan yleissuunnitelman yhteydessä kartoittaa taajaman vahvuuksia mm. julkisen rakennuskannan arvotarkastelun ja käytettävyyden näkökulmista

ARVO (ja merkitys taajamassa) Lähtötietojen kerääminen Rakennusten inventoinnit Rakennusten arvottaminen työpaja 4, meidän menetelmä? Lähtötietojen kerääminen KUNTO (ja käytettävyys) Kuntoarvioinnin Menetelmätarkastelu Menetelmän raportointi YHTEEN- SOVITTA- MINEN KÄYTTÖ (ja ylläpito) Selvitys / case-esimerkki Uusiokäyttökohteiden benchmarking Tutustumiskäynti uusiokäyttökoht aisiin elinvoimaverkosto seminaari, tällainen tästä tuli työpaja 1, mistä on kyse? työpaja 2, kuinka työ tehdään? työpaja 3, rakennuksen uusi elämä? Kesä 2018 Syksy 2018 Talvi 2018-19 Talvi 2019 Kevät 2019

Kuntoarvio (KH 90-00501) Rakennustiedon kortistossa julkaistun ohjeistuksen mukaisesti Tarkastellaan kiinteistön Selvitetään Piha-alueet, maarakennus Kiireelliset korjauskohteet Rakenteet ja rakennusosat Rakennusosien ja järjestelmien LVIA-järjestelmät korjaustarpeet Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät Kiireellisyysjärjestys Energiatalous Turvallisuuden ja terveydellisyyden Turvallisuus- ja terveysriskit puutteet Kiinteistön ylläpidon kehitystarpeet Energian käyttö ja energiatalous Käyttö ja huolto Käyttäjien kokemukset Korjaushistoria

Kuntoarvio (KH 90-00501) Rakennustiedon kortistossa julkaistun ohjeistuksen mukaisesti Määritellään kuntoluokat Kuntoarvion tulokset 1. Heikko, uusitaan 1-5 vuoden Rakenteiden, rakennusosien ja kuluessa laitteiden kunto, korjaustarpeet ja 2. Välttävä, peruskorjaus 1-5 ajoitus vuodessa tai uusiminen 6-10 vuodessa Laajat uusimis- ja parannustarpeet 3. Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus Merkittävimmät vaurioriskit 1-5 vuoden tai peruskorjaus 6-10 Energiatalouteen liittyvät vuodessa parannusehdotukset 4. Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6-10 Sisäolosuhteet, turvallisuus ja vuodessa terveellisyys 5. Uusi, ei toimenpiteitä seuraavaan 10 vuoteen Tarkempien kuntotutkimusten tarve Kiinteistöhoidon kehitystarpeet

Rakennetun kulttuuriympäristön merkittävyys rakennushistoriallinen kohdetta leimaavat sen rakentamisajankohdalle ominaiset piirteet, jollekin muutosajankohdalle ominaiset piirteet tai jatkuvuudet. Kohde ilmentää esimerkiksi rakennusaikaansa, materiaali- tai rakennusteknisiä piirteitä. historiallinen kohteeseen liittyy esimerkiksi merkittäviä henkilöhistorian, sosiaalihistorian, elinkeinohistorian, sotahistorian, liikennehistorian tai teollisuushistorian ilmiöitä. maisemallinen kohteella on merkitystä ympäröivässä maisemassa tai kaupunkikuvassa tai kohteella on merkitystä ympäröivän maiseman muodostumiselle esimerkiksi elinkeinotoiminnan kautta.

Arvottamisen kriteerit harvinaisuus tai ainutlaatuisuus kohteen harvinaisuus voi liittyä esimerkiksi rakennustapaan tai arkkitehtuuriin. historiallinen tyypillisyys alueelle kohde edustaa esimerkiksi alueen tyypillisiä piirteitä tietyllä ajanjaksolla. edustavuus kohde ilmentää alueen tai ajanjakson tyypillisiä piirteitä, jotka ovat säilyneet hyvin. alkuperäisyys kohde on alkuperäisessä käyttötarkoituksessa tai siinä on säilynyt alkuperäinen arkkitehtuuri ja/tai rakennustapa. Kohteen alkuperäisyys voi liittyä esimerkiksi käytön jatkuvuuteen. historiallinen todistusvoimaisuus kohteen merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä. Historiallinen merkitys voi liittyä esimerkiksi teollisuushistoriaan, tekniikan historiaan, kulttuurihistoriaan, henkilöhistoriaan tai yhteiskunnallisiin ilmiöihin. historiallinen kerroksellisuus kohteessa on näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta.

Keskustelumuistiinpanot Hyvä kuntoarviointi on sellainen, missä: arvioijalla on rakennuksen rakennustekniikan tuntemusta, arvioijan tulisi tuntea myös rakennusperintöasioita kuntoarvion lähtökohtana pitäisi olla, että lähdetään korjaamaan ei uudisrakentamaan. Korjaamisen tavoitetaso pitäisi määritellä. Uudisrakentamistaso ei tulisi olla lähtökohtana varmuuden vuoksi korjaamista ja purkamista tulisi välttää, vaikka jotkin rakenteet todettaisiin nykykäsityksen mukaan toimimattomiksi. Näin saadaan vain kasvatettua kustannuksia Kuntoarvioon liittyy rakennuksen käyttötarkoitus, kun käyttötarkoitus tiedetään, voidaan siihen hakea standardeja. arvojen säilymisen turvaaminen pitäisi ottaa mukaan kuntoarvioon. Ainakin pitäisi selvittää kuinka paljon alkuperäisestä voidaan säilyttää. kuntoselvityksessä tulisi eritellä rakennuksen säilymiseen ja terveellisyyteen liittyvät oleelliset korjaustarpeet ja sitten ne kosmeettiset kunnostukset, jotka ovat enemmän käyttäjästä kiinni

Keskustelumuistiinpanot Ongelmista todettiin, että: rakennushankkeen toimija teettää kuntoarvioinnin, jolloin lopputulosta on helppo ohjata eli millä puolella on selvityksen tekijä, ajaako hän purkamista vai säilyttämistä. Tilaajan lähtöajatus määrittelee liikaa hanketta rakennuksia on päädytty purkamaan, koska ne ei täytä enää nykylain määräyksiä esim. asumiselle, mutta tarvitseeko uudisrakentamisen tiukkoja määräyksiä aina soveltaa esim. korjausrakentamiseen ja missä määrin? onko myös arvojen määrittäminen liian ylimalkaista? Yleensä inventoidaan vain ulkotiloja. rakennusten arvoja pitäisi pystyä enemmän sanallistamaan yritetään liikaa nykyaikaistaa Ongelmana on myös, että rakennus jää lojumaan eli pitäisi löytyä konsensus suojelusta/purkamisesta/käytöstä kohtuuajassa. virkamiespuolella ei ole riittävää asiantuntemusta arvioida selvityksiä jos säilytetään, miten uudis- ja vanha rakennus voidaan yhdistää, niin että tulee toimiva kokonaisuus (esim. koulu) Iso riski on investoida rakennukseen ilman että tiedetään varmasti voidaanko rakennusta myöhemmin hyödyntää.

Keskustelumuistiinpanot Esille nousi esimerkkitilanteita: Kangasniemen Kalliolan koulun kuntoarviossa lähdetään nykykäytön jatkumisesta. Arvoja ei juuri oltu otettu huomioon, esim. viittauksia siitä, että voidaan tehdä jos arkkitehtuuri antaa myöten. Kuntoarvossa arvioidaan korjauskustannuksia uusimiselle. Pitäisikö myös korjausrakentamiseen räätälöidä omat yksikköhinnat? Jyväskylän vanhan pappilan rakenne- ja sisäilmakorjauksen suositukset selvitystä (Ramboll 2017) pidettiin hyvänä. Siinä on tavoitteena selkeästi rakennusten säilyttäminen. hyvä on myös Pieksämäen urheiluhallin kuntoarvio (Sweco). Siinä on tutkittu myös rakenteet huono esimerkki on esim. yksityisen omistajan teettämä Mäntyharjun vanhainkodin suojelurakennuksen kuntoarvio, jossa oli tilaajan toimesta käytännössä todettu rakennus kelvottomaksi Mikkelin valssimyllyn osalta todettiin ensin, että rakennus voidaan kunnostaa ajateltuun uuteen käyttöön. Sitten selvitettiin lisää ja todettiin, että suunniteltu mittava viereinen uudisrakentaminen saattaa sortaa rakennuksen, voidaanko ottaa riski? Selvityksiin pitäisi voida luottaa, mutta ovatko ne aina riittäviä tai huomioidaanko niissä olennaiset asiat? Mikkelin viljasiilojen bakteeriongelma tuli esille, koska Oulusta löytyi samanlainen tapaus, kokemuksia tulisi vaihtaa ja löytää suunnittelijoita, joilla on ollut vastaavia tehtäviä Savonlinnan postitalo purettiin, koska rakennusfirma ilmoitti, ettei muuten ole kannattavaa rakentaa alueelle lisää, postitalon tilalle ei kuitenkaan ole rakennettukaan yhtään mitään. Rokkalan kartanon piharakennuksesta puolet on palanut, rakennus päätettiin kuitenkin suojella, miten tähän päädyttiin? milloin kokonaisuus menettää merkityksensä, onko prosenttiarvoa? Millä tavoin tulkitaan, onko kyse korjaamisesta vai rekonstruktiosta?

Keskustelumuistiinpanot Jatkopohdintoja/ideointia: pitäisi voida yhdistää arvokartoitus ja kuntokartoitus kuntoarvio on lähtökohtaisesti kiinteistönomistajan asia, pitäisikö tähän tulla vastaan, jos yhteiskunta haluaa suojella rakennuksen? asiasta on tehty ensin periaatepäätös että puretaan ja vasta sitten aletaan arvioidaan rakennusten arvoa, jos ne joudutaankin säilyttämään, niin se tulee yllätyksenä. pitäisi pohtia selvitysten järjestystä: arvokartoitus, yksityiskohtaisempi rakennushistoriaselvitys, kuntokartoitus, käyttökartoitus ja vasta sitten kun selvitykset on tehty, poliittinen päätös viranomaisohjaus: pitäisi saada prosessit kuntoon, tiekartta, prosessiohjaus ja selvityssisältö yhteiskunta rahoittamaan rakennussuojelua (avustuksen pieniä verrattuna luonnonsuojeluun) miten rakennukset voivat päästä niin huonoon kuntoon, vaikka laki velvoittaa kunnostamaan, mutta jos ei ylläpidä niin siitä ei määrätä rangaistusta. Maakunnallisesti pitää panostaa; vaatia kunnolliset kuntoselvitykset ja selvittää maakunnalliset suojeltavat rakennustyypit sekä niiden kunto ja päättää mitä niistä kannattaa esimerkkeinä säilyttää. pitäisi löytää rakennuksen ideaalikäyttötarkoitus rakentamismääräykset ovat osin epäselviä koskien korjausvaatimuksia ja suojelurakennuksia, esim. jos kaavassa on merkitty sr-kohteeksi, niin kohde ei tarvitse niin tiukkoja energiamääräyksiä. myös talotekniikka tulisi huomioida, yleensä se uusitaan ensimmäisenä

Keskustelumuistiinpanot Jatkopohdintonja/ideointia: ylikorjaus tulee kalliiksi ja nostaa vuokria onko ohjeistusta arvorakennuksen kuntoarvion tekemiseen, ilmeisesti ei ole. Miksi ei ole yhdistetty rakennushistoriaselvitystä ja kuntokartoitusta? sisäilmatutkimukset, voidaanko sanoa mistä ongelmat tulee? Onko modernien rakennusten kuntoarviointimenetelmät selviä? Mistä kosteusvauriot aiheutuvat rakenteista, väärästä käytöstä, tekniikasta? tehdäänkö säännöllisesti rakennusteknisiä kuntoarvioita esim. julkisille rakennuksille vai vasta siinä vaiheessa kun rakennus pitää purkaa? myös arvojen tarkistus tulisi tehdä säännöllisemmin eli arvoinventoinnitkin pitäisi päivittää. onko arvojen määrittely liian ylimalkaista? korjauksen hinta vrt. uudisrakennukseen, kestävä käyttö vs. hinta rakennuksen arvojen ja muokattavuuden huomioivan kuntoarvioinnin malliohjeistus (sisällysluettelo ja kuvaukset) arvo-ja kuntoarvioinnista kuntien tarjouspyyntöjä varten olisi tarpeen, mitä tulisi tarkastella kun arvorakennuksen kuntoarvioita tehdään esim. purkamista varten ja mitä pitää selvittää. Yksi kunnollinen selvitys olisi parempi kuin usea ristiriitainen selvitys Arvot huomioivan kuntoarvioinnin pohjana voisi käyttää nykyisiä RT-kortteja joissa on ohjeistettu Liike- ja palvelukiinteistöjen ylläpidon kuntoarvion laadintaa YM:ltä ja Museoviranomaisilta pitäisi saada tietoa siitä, mitä rakennuksilta vaaditaan eri käyttötarkoituksissa ja missä määrin voidaan poiketa määräyksistä. Tämä helpottaisi uusiokäytön pohdintaa, kun pystyttäisiin ennakolta arvioimaan vanhan rakennuksen soveltuvuutta uusiokäyttöön (esim. säädökset huonekorkeudesta, tekniikan vaatimukset yms.)