Sotahistorian professorin viran täyttöä varten Virka Viran tausta Sotahistorian tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavan professorin virka tulee täytettäväksi 1.1.2012 alkaen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on päättänyt kokouksessaan 14.12.2010 esittää rehtorille, että viran alaksi määritellään Sotahistoria (ruots. Militärhistoria, engl. Military history ) ja opetusalaksi täsmennetään Sotataidon historia (ruots. Historia av krigskonst, engl. History of art of war ). Maamme yliopistoissa ei ole muita tämän opetusalan oppituoleja. Virkaan nimitettävältä henkilöltä edellytetään tieteellisiä ansioita ainakin yhdellä seuraavista sotahistorian tutkimus- ja opetusaloista: yleinen sotataidon historia tai suomalaisen sotataidon historia. Hakijalla tulee olla laaja-alainen näkemys viran alalta kuten kappaleessa Virkaan valittavan tehtävät on määritelty. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on samassa kokouksessaan esittänyt rehtorille, että virka täytettäisiin hakumenettelyllä. Samalla tutkimusneuvosto on esittänyt, että virka täytetään harkinnan mukaan pysyvästi tai enintään viiden vuoden määräajaksi. Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatiossa virka on sijoitettu Sotahistorian laitokselle. Palkkaus määräytyy Maanpuolustuskorkeakoululla käytetyn ESJA-palkkausjärjestelmän vaativuustason 17 mukaisesti. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa, joka on enintään 37 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Uuden työntekijän osalta henkilökohtainen palkanosa määräytyy erikseen sovitulla tavalla, kunnes hänen työsuorituksensa on arvioitu aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua virassa aloittamisesta. Maanpuolustuskorkeakoulussa on ollut sotahistorian professorin virka vuodesta 1998 alkaen. Sotahistorian professorin virka on toinen Maanpuolustuskorkeakoulun vanhimmista. Syynä on se, että historia on kuulunut niihin tieteisiin, joissa sotilashenkilöillä on ollut pitkät perinteet ja pätevöityminen tieteellisesti tunnustettua sekä joissa yhteydet ja valmiudet akateemiseen maailmaan olivat jo olemassa. Näiden valmiuksien avulla sotahistorian alueelta on koko korkeakoulun toiminta-ajan valmistunut suhteellisen paljon sotatieteen kandidaatteja, maistereita (vast.) ja tohtoreita. 1
Sotahistorian professorin virkaan nimitettiin 1.8.1998 alkaen Tampereen yliopiston Suomen historian professori, FT Ohto Manninen, kutsuttuna ja eläkkeelle siirtymiseen 30.4.2009 saakka. Sotahistorian professorin virkaan nimitettiin 1.9.2009 VTT Martti Turtola. Tätä ennen Turtola hoiti professorin virkaa määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä 1.5.-31.8.2009 välisen ajan. Sotahistorian professorin virka vapautui 17.11.2010, kun professori Turtola jäi eläkkeelle. Perustettaessa viran nimikkeeksi tuli sotahistorian professori ilman aikaan tai tutkittavaan maantieteelliseen alueeseen liittyviä rajoituksia. Nimitystä edeltävissä pohdinnoissa tätä perusteltiin sillä, että virkaan kutsutulla oli omaa tutkimusta niin Suomen kuin laajempienkin alueiden sodista, ja sillä, että professorin tärkeimpänä tehtävänä oli saattaa alulle tohtorikoulutus koko sotahistorian alueella. Vuoden 2010 Maanpuolustuskorkeakoulun strategialinjausten mukaisesti sotahistorian professorin virkaa on nyt fokusoitu vahvemmin tukemaan sotataidon (ts. operaatiotaidon ja taktiikan, strategian ja sotahistorian) kokonaisuutta. Siten sotahistorian erityispainopisteenä jatkossa tulee olemaan sotataidon historian tutkimus ja opetus Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tieteenalan kuvaus Sotataidon historia tutkii sotataitoa menneessä ajassa. Sen avulla pyritään hahmottamaan ja ymmärtämään sodankäyntiin vaikuttaneita pysyviä ja muuttuvia tekijöitä ja ilmiöitä eri aikakausina. Kuten muussakin historian tutkimuksessa sotahistoriassa käytetään laajalti hyväksi eri tieteenalojen tutkimustekniikkoja ja metodeja. Sotahistorian laitoksen tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa sotataidon pääoppiaineen opetusta kehittävää tutkimusta; tuottaa laadukkaita tieteellisiä tutkimuksia (väitöskirjoja, diplomitöitä ja erillisiä tutkimuksia), joilla kehitetään tutkijan analyyttistä ajattelua sekä pätevöidytään johtamaan ja ohjaamaan korkeatasoista sotatieteellistä tutkimustyötä sekä suorittamaan muitakin analyysi- ja synteesitaitoa edellyttäviä tehtäviä; sekä tuottaa taktiikan, operaatiotaidon sekä johtamisen kehittämistä tukevaa tietotaitoa. Em. tavoitteitaan toteuttaessaan Sotahistorian laitos vahvistaa yleisemminkin maanpuolustustahtoa sekä puolustusvoimien ja korkeakoulun julkisuuskuvaa. Sotahistorian laitoksen ja sotahistorian professorin tutkimustoiminnan pääalueena on sotataidon historia. Tämän lisäksi laitoksen muina tutkimusalueina ovat uusimman ajan sotahistoria ja Suomen sotahistoria. Sotataidon historia kattaa sotateoriat ja sotataidon kehityksen muinaisesta Kiinasta 2000-luvulle. Sotataidon historian tutkimuksella voidaan hahmottaa sotataidossa esiintyneitä ja esiintyviä kehityssuuntia sekä niihin liittyneitä taustatekijöitä. 2
Tutkimuskohde on erityisen merkittävä, koska sotataidon historian tuntemus liittyy upseereiden ammatilliseen pätevöitymiseen. Uusimman ajan sotahistorialla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka alkaa toisesta maailmansodasta. Tutkimus painottuu toisen maailmansodan jälkeisten sotien sekä ns. kylmän sodan sotataidon kehitykseen. Suomen sotahistoria on tutkimusalue, joka muodostuu suomalaisen sotataidon historiasta sekä Suomen sotiin liittyvästä tiedon hallinnasta ja asiantuntemuksesta. Tästä tutkimusalueesta annetaan tietoa puolustusvoimille, viranomaisille ja suurelle yleisölle, erityisesti sotien 1939 1945 Suomen kansalliselle identiteetille tärkeissä tapahtumissa. Sotahistorian laitoksella on myös tärkeä rooli puolustusvoimien historian ja perinteen asiantuntija. Sotahistorian laitos koordinoi kylmän sodan ajan sotahistorian tutkimusprojektia ja valtakunnallista sotahistorian tohtoritutkijoiden tapaamista. Sotahistoria kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulussa sotataito-nimiseen pääoppiaineeseen eli toisiaan lähellä olevien tieteenalojen (strategia, operaatiotaito ja taktiikka sekä sotahistoria) opetusryhmään, jota opetetaan jokaiselle upseerille. Sotilaskoulutuksessa sotahistorian tutkimuksen keinot analysoida eri luotettavuusasteen aineistoja luo ja kehittää sotilasjohtajalle valmiuksia johtamistoimintaansa varten, myös taistelutilanteessa. Virkaan valittavan tehtävät Professorin tehtäviin kuuluvat tutkimus ja opettaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Työssä korostuvat kansainvälinen yhteistyö, tutkimustoiminnan johtaminen, opinnäytetöiden ohjaaminen sekä henkilöstö- ja muuhun hallintoon osallistuminen. Tarkemmat painotukset eri osatehtävien kesken sovitaan vuosittain professorin tehtäväkuvauksessa professorin ja tämän esimiehen välisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Sotahistorian professorin tärkeimmät tehtävät ovat: sotataidonhistorian tutkimuksen kehittäminen sekä oma tutkimus- ja julkaisutoiminta, sotataidonhistorian alan opetus kaikilla Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintotasoilla, sotahistorian tutkimuksen johtaminen ja koordinointi puolustusvoimissa ja mahdollisuuksien mukaan sen ulkopuolella, tohtoriopiskelijoiden rekrytointi ja ohjaaminen, sotahistorian kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja opetusyhteistyön johtaminen ja koordinointi, opetuksen sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen, sotahistorian tunnettuuden lisääminen yhteiskunnassa, osallistuminen tutkimusresurssien hankkimiseen, sekä 3
vuorovaikutus ulkoisten kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien (puolustushallinto, yhteistoimintaverkostot) kanssa. Professorin työssä korostuu tutkimustoiminnan tulosten siirtäminen opetukseen, opetuksen kehittämiseen ja käytäntöön. Professoriksi valittavalta vaaditaan käytännön perehtyneisyys viran alaan, jolla tämän viran yhteydessä tarkoitetaan: kokemusta - sotataidon historian kehityksen tutkimuksesta ja - opinnäytetöiden ohjaamisesta sekä opetussuunnittelusta korkeakoulutuksessa kykyä - hallita sotahistorian tutkimusmetodit laaja-alaisesti, - johtaa ja koordinoida viran alan tutkimusta ja tutkimushankkeita, - opettaa viran alalla, - johtaa kotimaisia ja kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja, sekä - toimia asiantuntijana puolustusvoimien, puolustushallinnon ja yhteiskunnan tarpeisiin viran alalla. Professoriksi valittavalle katsotaan eduksi: Suomen puolustusvoimien sekä puolustusjärjestelmän tunteminen, kokemus tutkijakoulutuksesta, kokemus monitieteellisestä tutkimusympäristöstä, kokonaismaanpuolustuksen laaja-alainen tunteminen, sekä erityiset ansiot kotimaisessa tai kansainvälisessä tieteellisessä verkottumisessa. Maanpuolustuskorkeakoulu on opetuspainotteinen, monialainen tiedeyliopisto. Virkaan valittaessa painotetaan tasapainoisesti hakijan osaamista opetuksen, käytännön kokemuksen ja tutkimustoiminnan osa-alueilla. Kelpoisuusvaatimukset Sen lisäksi, mitä yleisesti valtion virkamieslaissa (VVirkamL) säädetään, tulee pysyvään virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettävän henkilön täyttää myös seuraavat kelpoisuusvaatimukset: professorin pätevyys, tehtävään vaadittava luotettavuus, sekä kielitaito. Asiantuntijoiden tulee arvioida hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) kelpoisuutta vain professorin ja sotilasprofessorin viran pätevyysvaatimusten osalta. Professorin ja sotilasprofessorin viran pätevyysvaatimukset 4
Luotettavuus Kielitaito Professorin tai sotilasprofessorin virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettävältä vaaditaan tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan. (PvL 38a 1 mom., PvA 12 2 mom. 3 kohta). Tieteellistä pätevyyttä arvioitaessa otetaan huomioon hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) tekemä tieteellinen tutkimus, kyky johtaa tutkimustyötä, oppimateriaali, jolla on tieteellistä arvoa, ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot. Opetustaitoa arvioitaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot sekä opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Käytännön perehtyneisyyden vaatimukset on määritelty virantäyttöselosteen kappaleessa Virkaan valittavan tehtävät. Virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen (PL 125, VVirkamL 7 1 mom. 10 kohta). Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta, minkä johdosta henkilöstä tullaan tekemään ennen nimittämistä perusmuotoinen turvallisuusselvitys (PvL 37, TurvSL 2. luku). Maanpuolustuskorkeakoulu on kielilain (KielL 6 ) tarkoittama kaksikielinen viranomainen. Professorin ja sotilasprofessorin viran suomen ja ruotsin kielen taitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan lain julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (KielTL) asettamia kielitaitovaatimuksia. Täten kelpoisuusvaatimuksina ovat em. lain (KielTL 6 1 mom.) nojalla: suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaidon osoittaminen tapahtuu valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti (KielTA). Henkilö, jolla ei ole vaadittavaa kielitaitoa, voi anoa erivapautta kielitaitovaatimuksesta valtioneuvostolta (KielTL 9 ). Viran täyttäminen hakumenettelyllä Virka julistetaan haettavaksi erillisellä viranhakukuulutuksella. Hakuaika on 30 päivää (MpkkJs 86 ). 5
Virkaa on haettava kirjallisesti. Hakemus osoitetaan puolustusministeriölle. Tiedot hakuajan päättymisestä ja paikasta, johon hakemus jätetään ilmenevät viranhakukuulutuksesta. (VVirkamA 7a 2-4 mom.) Hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa kappaleessa Viran täytössä tarvittavat asiakirjat mainitut asiakirjat. Viran täyttäminen kutsumenettelyllä Täytettäessä virka kutsumenettelyllä tulee virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön kirjallisesti ilmaista olevansa käytettävissä virkaa täytettäessä. Tämä ilmoitus tulee osoittaa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorille ja liitteeksi tulee toimittaa kappaleessa Viran täytössä tarvittavat asiakirjat mainitut asiakirjat. Viran täytössä tarvittavat asiakirjat Viran hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) on liitettävä hakemukseensa (ilmoitukseensa) seuraavat asiakirjat (VVirkamA 8, MpkkJs 87 ): 1. Nimikirjanote tai sitä vastaava selvitys. Ellei hakija (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla oleva henkilö) kuulu nimikirjalain (NimikL) piiriin, hänen tulee liittää hakemukseensa nimikirjaa vastaava luotettava selvitys. Nimikirjanote saa olla enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen (tai ilmoituksen) jättämistä annettu. 2. Curriculum vitae (CV) tai yliopistoportfolio. Hakija (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla oleva henkilö) voi rakentaa CV:nsä/yliopistoportfolionsa esimerkiksi Professoriliiton sivuilta (http://www.professoriliitto.fi) löytyvän dokumentin Professoriliiton portfolioesitys mukaisesti. 3. Täydellinen julkaisuluettelo mikäli tiedot eivät sisälly kohdan 2. CV/yliopistoportfolioon. 4. Opetusansiot käyttäen liitteessä olevaa luokittelua (Liite 1: Selvitys opetusansioista) mikäli tiedot eivät sisälly kohdan 2. CV/yliopistoportfolioon. 5. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on päättänyt, että hakemukseen on liitettävä lyhyet kirjalliset selostukset: hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön): merkittävistä ansioista täytettävän viran kannalta (enintään 3 sivua) ja katsaus tulevaan toimintaan (enintään 3 sivua). 6. Luettelo hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) kohdassa 7 olevista julkaisuista. 7. Julkaisut ja muut työt, joilla hakija (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla oleva henkilö) haluaa osoittaa kelpoisuutensa ja ansionsa virkaan. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on päättänyt, että asiantuntijoille toimitettavien julkaisujen ja muiden töiden enimmäismäärä on viisitoista (15) kappaletta (MpkkJs 88 2 mom.). 6
Yhteystiedot Asiantuntijat Kohtien 1-6 materiaali tulee toimittaa suomen- tai ruotsinkielisinä. Kohdan 7 julkaisut toimitetaan alkuperäiskielisinä. Kohtien 2-7 materiaali tulee toimittaa neljänä täysin samanlaisena nippuna, joista kolme varataan lähetettäväksi asiantuntijoille arviointia varten ja yksi nippu jää Maanpuolustuskorkeakoululle virantäyttöä varten. Hakijan (ja virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan) tulee huomioida, että virantäyttöprosessi on julkinen. Siten kohdan 7 julkaisut ja muut työt, jotka ovat esimerkiksi luottamuksellisia julkisuuslain (JulkL) mukaan, tulee erikseen toimittaa Maanpuolustuskorkeakoululle tutkimusneuvoston määräämällä tavalla. (MpkkJs 88 3 mom.) Maanpuolustuskorkeakoulu ei käännätä eikä kopioi hakemukseen liittyvää materiaalia vaan hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) tulee itse huolehtia mahdollisista käännöksistä ja riittävästä määrästä liiteasiakirjojen kopioita. Saadakseen viran täyttöä koskevat tiedot ja ilmoitukset, hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) on ilmoitettava korkeakoululle, miten hänet tavoitetaan virantäyttömenettelyn aikana (sähköpostiosoite ja puhelinnumero), ja annettava postiosoite, johon kirjalliset ilmoitukset voidaan lähettää (MpkkJs 88 5 mom.). Puolustusvoimista annetun lain mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun on pyydettävä hakijoiden (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) kelpoisuudesta ja ansioista lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jos henkilö nimitetään virkaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen (PvL 38a 3 mom.). Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto valitsee virantäytössä käytetyt asiantuntijat (PvL 38a 3 mom., MpkkJs 89 1 mom.). Asiantuntijoita valittaessa on otettava huomioon myös hakijoiden (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) edustamat, viran alaan kuuluvat tieteelliset oppisuunnat sekä muutoinkin noudatettava tasapuolisuutta (PvL 38a 3 mom., MpkkJs 89 1 mom.). Tilaisuus esittää huomautus Ennen asiantuntijoiden lopullista valintaa hakijoille (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevalle henkilölle) varataan tilaisuus esittää huomautus asi- 7
antuntijaehdokkaiden esteellisyydestä ja siitä, onko asiantuntijoita valittaessa otettu huomioon johtosäännön edellyttämä tasapuolisuus (MpkkJs 89 2 mom.). Asiantuntijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa (HallL 28 ) säädetään (ks. Liite 2: Asiantuntijan esteellisyys). Asiantuntijoiden työskentely Lausunnon sisältö Opetusnäyte Asiantuntijat saavat neuvotella keskenään. Tutkimusneuvosto voi päättää, että asiantuntijoiden tulee antaa yhteinen lausunto. Asiantuntijat saavat antaa yhteisen lausunnon myös omasta aloitteestaan. Lausunnon antamiselle on asetettava määräaika, joka ei ilman erityistä syytä saa olla kolmea kuukautta pidempi täytettäessä virkaa hakumenettelyllä eikä kahta kuukautta pidempi täytettäessä virkaa kutsumenettelyllä. (MpkkJs 91 ja 99 5 mom.) Asiantuntija ei saa osallistua virantäytön käsittelyyn sen myöhemmässä vaiheessa. Asiantuntijoiden tulee antaa kirjallinen lausunto. Lausunnon tulee olla perusteltu niiden hakijoiden osalta, jotka asiantuntijan käsityksen mukaan ensi sijassa tulevat kysymykseen virkaa täytettäessä. Asiantuntijan on myös asetettava nämä hakijat paremmuusjärjestykseen. (MpkkJs 90 1 mom.) Jos virkaan on enintään kolme hakijaa, asiantuntijan tulee antaa perusteltu lausunto kaikkien hakijoiden ansioista. Jos hakijoita on enemmän kuin kolme, asiantuntijan tulee antaa perusteltu lausunto vähintään kolmen hakijan osalta sekä perustella, millä perusteilla on valinnut ne hakijat, joista antaa lausuntonsa. (MpkkJs 90 2 mom.) Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto varaa tarvittaessa hakijalle (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevalle henkilölle) tilaisuuden opetusnäytteen antamiseen. Opetusnäyte on julkinen. (MpkkJs 93 1 mom.) Tilaisuudesta antaa opetusnäyte ja sitä koskevasta menettelystä ilmoitetaan hakijoille (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevalle henkilölle) erikseen. Hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) tulee antaa opetusnäyte vähintään arvosanalla Hyvä viisiportaisella arvosteluasteikolla (hylätty, heikko, tyydyttävä, hyvä, erinomainen) mitattuna, jotta tutkimusneuvosto voi katsoa pelkän opetusnäytteen perusteella hakijalla (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevalla henkilöllä) olevan riittävä opetustaito, joka vaaditaan kohdassa Professorin ja sotilasprofessorin viran pätevyysvaatimukset. 8
Haastattelu Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto varaa tarvittaessa tilaisuuden hakijoiden (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) haastatteluun ja soveltuvuustestaukseen (MpkkJs 93 2 mom.). Tilaisuudesta haastatteluun ja soveltuvuustestaukseen ja niitä koskevista menettelyistä ilmoitetaan hakijoille (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevalle henkilölle) erikseen. Ehdollepano tai virantäyttöasian raukeaminen Muistutusmenettely Tarkastusmenettely Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkimusneuvosto toimii ehdollepanotoimielimenä (MpkkJs 84 ). Tutkimusneuvosto päättää, miten ja missä määrin asiantuntijalausuntojen lisäksi otetaan huomioon ehdollepanossa hakijoiden (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) opetusnäytteet, haastattelut ja soveltuvuustestaukset. Asiantuntijalausunnot saatuaan tutkimusneuvosto tekee asiassa virkaehdotuksen, tai jos ketään ei voida asettaa ehdolle virkaan, päätöksen virantäyttöasian raukeamisesta. Hakijoiden kelpoisuudesta virkaan ei päätetä erikseen. (MpkkJs 94 ) Päätös virkaehdotuksesta tai virantäyttöasian raukeamisesta voidaan tehdä, vaikka kaikkia asiantuntijalausuntoja ei olisi saatu, jos asiantuntijalausuntojen antamiselle annettu määräaika on kulunut umpeen, lausunto on saatu vähintään kahdelta asiantuntijalta ja muiden lausuntojen odottelusta luopuminen ei vaaranna hakijoiden (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) tasapuolista arvostelua (MpkkJs 94 6 mom.). Virkaehdotus tai päätös virantäytön raukeamisesta lähetetään postitse hakijoille (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevalle henkilölle) viivytyksettä päätöksen tekemisen jälkeen. Hakija (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla oleva henkilö) voi tehdä virkaehdotuksesta tai virantäytön raukeamispäätöksestä kirjallisen muistutuksen rehtorille 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona katsotaan, että hän on saanut tiedon tehdystä päätöksestä. (MpkkJs 97 ) Rehtori tarkastaa tutkimusneuvoston virkaehdotuksen tai esityksen virantäyttöasian raukeamisesta ja hyväksyy virkaehdotuksen. Virkaehdotusta tai virantäyttöasian raukeamista koskevaa päätöstä ei saa hyväksyä ennen kuin hakijoille (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevalle henkilölle) varattu määräaika muistutuksen tekemiseen on kulunut umpeen. 9
Rehtori voi poistaa tutkimusneuvoston päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi hallintolainkäyttölain (HallKL 63 1 mom. 1 ja 2 kohdat) perusteilla eli 1. jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai 2. jos päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Jos rehtori poistaa tutkimusneuvoston päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, hänen on perusteltava päätöksensä ja määrättävä, mistä menettelyn vaiheesta uusi käsittely on aloitettava (MpkkJs 98 3 mom.). Nimitys Valituskielto Tiedustelut Rehtorin tekemä, virkaehdotukseen perustuva, nimittämisesitys professorin viran täyttämiseksi toimitetaan liiteasiakirjoineen pääesikuntaan toimitettavaksi edelleen puolustusministeriölle nimittämistä varten (PvA 15, 2 mom. 1. kohta). Rehtorin tekemä, virkaehdotukseen perustuva, nimittämisesitys sotilasprofessorin viran täyttämiseksi toimitetaan liiteasiakirjoineen pääesikuntaan toimitettavaksi edelleen tasavallan presidentille nimittämistä varten (PvL 38 ; MpkkJs 85 1 mom.). Päätökseen, joka koskee professorin tai sotilasprofessorin virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä, ei saa hakea muutosta valittamalla. (VVirkamL) Virantäyttöä koskeviin tiedusteluihin vastaavat tutkimusjohtaja, professori Hannu H. Kari, sähköposti: hannu.kari@mil.fi, puhelin 0299-530 103 ja hallintojohtaja, kommodori Aulis Minkkinen, sähköposti: aulis.minkkinen@mil.fi, puhelin 0299-530 102. 10
Säädökset Lait: Asetukset: Suomen perustuslaki (731/1999, myöhempine muutoksineen; PL) Valtion virkamieslaki (750/1994, myöhempine muutoksineen; VVirkamL) Kielilaki (423/2003; KielL) Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003; KielTL) Laki puolustusvoimista (551/2007, myöhempine muutoksineen; PvL) Hallintolaki (434/2003; HallL) Hallintolainkäyttölaki (586/1996, myöhempine muutoksineen; HallKL) Nimikirjalaki (1010/1989, myöhempine muutoksineen; NimikL) Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008, myöhempine muutoksineen; MpkkL) Laki turvallisuusselvityksistä (177/2002, myöhempine muutoksineen; TurvSL) Nimikirjalaki (1010/1989, myöhempine muutoksineen; NimikL) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999; JulkL) Valtioneuvoston asetus (VNA) suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003; KielTA) Puolustusvoimista annettu asetus (1319/2007, myöhempine muutoksineen; PvA) Valtioneuvoston asetus (VNA) Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008, myöhempine muutoksineen; MpkkA) Valtion virkamiesasetus (971/1994, myöhempine muutoksineen; VVirkamA) Muut säädökset: Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö (MpkkJs) Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestys (MpkkTj) 11
LIITE 1: Selvitys opetusansioista SELVITYS OPETUSANSIOISTA Maanpuolustuskorkeakoulun opetusvirkojen hakijoita (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevia henkilöitä) pyydetään liittämään hakemukseensa opetusansioita koskeva selvitys, joka noudattelee seuraavaa rakennetta. 1. Hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) saama pedagoginen koulutus. 2. Opetustyössä hankittu käytännön kokemus. - Minkä sisältöistä opetusta hakija (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla oleva henkilö) on antanut, esim. luennoidut kurssit ja muu opetustoiminta. - Ohjatut opinnäytteet ja tutkijakoulutus. - Osallistuminen esimerkiksi täydennyskoulutukseen. 3. Hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) laatima oppimateriaali eriteltynä oppikirjoihin ja muuhun opetusmateriaaliin. 4. Hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) mahdollisesti omasta opetustoiminnastaan saamat kirjalliset arviot ja tunnustukset (liitetään kopio mukaan). 5. Osallistuminen laajamuotoisempaan opetuksen kehittämis- ja arviointitoimintaan. 6. Hakijan (tai virkaan kutsuttavaksi ehdolla olevan henkilön) aikaisemmin antamat opetusnäytteet. 7. Muu oman opetuksen kehittämiseen liittyvä toiminta. 12
LIITE 2: Asiantuntijan esteellisyys ASIANTUNTIJAN ESTEELLISYYS Asiantuntija on esteellinen Hallintolain (434/2003) 28 mukaan, 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa: 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. 13