ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 87/09/2 Dnro Psy-2008-y-126 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 87/09/2 Dnro Psy-2008-y-126 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2009 1 ASIA HAKIJA Mankisennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Siikalatva Piipsan Turve Oy Kestiläntie 40 92620 Piippola

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja ympäristövaikutusten arviointi... 3 Toiminta... 4 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 14 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 15 Toiminnanaloittamisluvan perustelut... 15 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Hakemuksen täydennykset... 15 Hakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 16 Muistutukset... 17 Mielipiteet... 19 Hakijan vastine... 20 Katselmus... 22 MERKINTÄ... 22 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 22 Käsittelyratkaisu... 22 Ympäristöluparatkaisu... 22 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 22 Lupamääräykset... 23 RATKAISUN PERUSTELUT... 26 Käsittelyratkaisun perustelut... 26 Luvan myöntämisen edellytykset ja hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut... 26 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 27 Lupamääräysten perustelut... 27 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 28 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 30 Luvan voimassaolo... 30 Lupamääräysten tarkistaminen... 30 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 30 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 30 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 30 KÄSITTELYMAKSU... 31 Ratkaisu... 31 Perustelut... 31 Oikeusohje... 31 MUUTOKSENHAKU... 32

3 HAKEMUS Piipsan Turve Oy on 15.7.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Mankisennevan 346,6 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Rantsilan ja Pulkkilan kunnissa. Lisäksi lupaa on haettu toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja ympäristövaikutusten arviointi Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia lupia. Hankealue on kokonaisuudessaan vuokrattua aluetta. Hakijan hallussa oleva pinta-ala on yhteensä noin 462 ha, josta tuotantokelpoista pinta-alaa on noin 355 ha. Tuotantokelpoisen alueen lisäksi hankealueeseen sisältyy pintavalutuskenttävarauksia sekä turvetuotannossa tarvittavia tukialueita. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2033 loppuun asti. Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Mankisennevan alueella ei ole kaavamerkintöjä. Mankisennevan pohjois- ja länsipuolella sijaitsee moottorikelkkailureitti. Alueella ei ole voimassa olevia tai valmisteilla olevia asema- tai rantaasemakaavoja. Maakuntakaavassa on turvetuotantoa koskeva yleismääräys: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti." Mankisennevalle on tehty ympäristövaikutusten arviointi, jossa on 0- vaihtoehton lisäksi tarkasteltu hankkeen toteuttamista koko 346,6 ha:n alueella (vaihtoehto 1) ja aiemmin sarkaojitetulla 272,4 ha:n alueella (vaihtoehto 2). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 2.5.2008 arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa on todettu, että selostus täyttää pääosin asetetut vaatimukset. Lupahakemuksessa on otettava huomioon yhteysviranomaisen toteamat puutteet, joita ovat muun muassa Kurranjärven tarkempi tilaselvitys ja kuormituksen vaikutukset alapuolisessa vesistössä sekä tiedot kalastosta ja kalastuksesta Siikajoessa. Lisäksi hakemuksessa on esitettävä perusteltu esitys valitulle vesienkäsittelylle. Näihin perusteluihin kuuluvat kuormituslaskelmat muistakin kuin valitusta menetelmästä.

4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalue sijaitsee Rantsilan ja Pulkkilan kuntien alueella, noin 20 kilometriä Rantsilan kirkonkylästä kaakkoon ja noin 12 kilometriä Kestilästä luoteeseen. Alue koostuu kymmenestä lohkosta, joiden yhteispinta-ala on 318,7 ha ja seitsemästä auma-alueesta, joiden yhteispinta-ala on 27,9 ha. Kolmen pintavalutuskentän yhteispinta-ala on 17,6 ha. Hankkeen tarkoituksena on alueen valmistelu turvetuotantoa varten sekä turvetuotannon harjoittaminen alueella 25 35 vuoden ajan. Tämän jälkeen aloitetaan alueen jälkihoito. Mankisennevalla tullaan tuottamaan ympäristöturvetta muun muassa kuivike- ja kasvuturvekäyttöön sekä jyrsinturvetta energiaturpeeksi. Tarvittaessa alueelta voidaan tuottaa myös palaturvetta lähialueen kunnallisille lämpölaitoksille. Kuntoonpanon ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan valmistelutyöt, kuten tiestön rakentaminen, puuston raivaus, tuotantoalueen eristysojitus ja vesienkäsittelyrakenteiden rakentaminen. Tämän jälkeen kaivetaan reuna- ja kokoojaojat, joilla vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteille. Tuotantoalueen ojituksella alennetaan pohjavedenpintaa siten, että kapillaarinen veden nousu kentän pintaan estyy. Tämä tapahtuu ojittamalla tuotantoalue 20 metrin välein olevin sarkaojin. Mankisennevan hankealueen kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1981, jolloin tuotantokelpoisesta alueesta on sarkaojitettu noin 250 ha. Kuntoonpanon jatkuessa Mankisennevalle kaivetaan eristysojat, joilla turvetuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden ohi. Eristysojiin kaivetaan lietetaskut purkukohtien yläpuolelle. Mahdollisuuksien mukaan eristysojiin tehdään ojakatkot, ennen kuin ne laskevat muihin ojastoihin. Alueelle suunnitellut pintavalutuskentät ja pumppaamot sekä reuna- ja kokoojaojasto rakennetaan valmistelutöiden alkuvaiheessa. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle aloitetaan heti, kun penkereet ovat riittävästi tiivistyneet. Pintavalutuskenttien ollessa valmiita ja käyttökuntoisia kaivetaan sarkaojitus tuotantoalueiden kuivattamiseksi. Koska pääosa hankealueesta on sarkaojitettu ja alueen peruskuivatus siten jo toteutettu, kuntoonpanotoimet ovat suurimmalla osalla aluetta pääasiassa ojastojen puhdistusta ja vähäisen pintakasvillisuuden poistoa. Muut tuotantolohkot (suunnitelman lohkot 6 10), joiden pinta-ala on yhteensä 68 ha, sarkaojitetaan tuotantosuunnitelman mukaisesti. Sarkaojitettavien alueiden kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentille jo kuntoonpanovaiheessa. Tuotantovaiheessa jyrsinturpeen tuotantomenetelmänä käytetään pääasiallisesti Haku-menetelmää. Kasvu- ja ympäristöturpeen tuotannossa voidaan käyttää myös imuvaunumenetelmää tai mekaanista kokoojavaunumenetelmää. Myös tuotannon loppuvaiheessa mataloituvilla kentillä imutai mekaanisten kokoojavaunujen käyttö lisääntyy. Palaturve tuotetaan palaturpeen nostomenetelmällä ja kokoamisessa käytetään Hakumenetelmää. Vuosittaiseksi tuotantomääräksi hakija on arvioinut hyvissä tuotanto-olosuhteissa (ns. normaali kesä) koko alueen ollessa tuotantokäytössä noin 160 000 180 000 m³. Mankisennevan koko tuotantokelpoisen alueen hyödynnettävä turvemäärä on noin 2,85 milj. m³. Määrästä kasvuja ympäristöturvetta on noin 0,4 milj. m³. Energiaturpeen määrä on noin 2,45 milj. m³ ja energiasisältö noin 2,2 milj. MWh.

Ensimmäisinä vuosina tuotettavien kuivike- ja kasvuturvetuotteiden pääkäyttökohteet sijaitsevat pääosin lähikuntien alueilla. Kasvu- ja ympäristöturvetuotteilla voi olla kysyntää myös kauempana. Jyrsinpolttoturpeen pääkäyttökohteet ovat Haapaveden alueella ja Oulun kaupungissa sijaitsevat kotimaisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset. Jälkihoitotoimenpiteitä ovat muun muassa alueella mahdollisesti sijaitsevien tarpeettomaksi käyneiden rakennelmien ja rakennusten purkaminen sekä tuotetun turpeen, koneiden ja kantokasojen poisvienti. Lisäksi turveaumojen peittomateriaalina käytetty muovi poistetaan alueelta ja toimitetaan joko hyödynnettäväksi tai kaatopaikalle. Tuotantopinta-alan poistuminen tuotannosta on alueella vaiheittaista. Pinta-alaa poistuu vähitellen saran osa tai sarka kerrallaan eri puolilla tuotantoaluetta. Näiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden kautta, mikäli niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Uuteen maankäyttöön voidaan siirtyä vasta, kun tuotannosta poistuneista alueista muodostuu riittävän yhtenäisiä alueita. Päätöksen alueen käyttömuodosta turvetuotannon jälkeen tekee maanomistaja. Turvetuotannon jälkeisiä uusia maankäyttömuotoja ovat metsätalous ja viljely. Turvetuotannosta vapautuvia alueita voidaan käyttää perinteiseen tai erikoisviljelyyn. Hyviä kokemuksia on saatu myös tuotannosta poistuneiden alueiden palauttamisesta uudelleen suoksi tai kosteikoksi. Mankisenneva on uusi tuotantohanke, jossa valmisteluvaiheen kesto ja turvekerroksen paksuus huomioon ottaen ensimmäisetkin pinta-alat jäävät pois turvetuotantokäytöstä aikaisintaan 15 vuoden kuluttua, joten jälkihoitotoimien tarkempaa suunnittelua ei ole katsottu ajankohtaiseksi. Hakijan käsityksen mukaan on riittävää, että luvan haltija velvoitetaan myöhemmässä vaiheessa joko luvan tarkistamisen yhteydessä tai muutoin tuotantoalojen jäädessä syystä tai toisesta pois luvanmukaisesta käytöstä esittämään ja toteuttamaan alueen jälkihoitotoimet asianmukaisella tavalla. Ympäristölupaharkinnan kannalta oleellista on jälkihoidollisen vastuun säilyttäminen luvan haltijalla. Turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita noin 15 20 henkilötyövuoden verran. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Mankisennevan vedet johdetaan sulan maan aikana pintavalutuskenttien kautta. Pintavalutuskenttiä on käytössä kolme ja kaksi erillistä pumppausallasta sekä kymmenen laskeutusallasta. Kaikki laskeutusaltaat varustetaan pintapuomeilla, jotka pidättävät pinnalla kelluvaa kiintoainetta. Sarkaojat varustetaan kokoojaojiin johtavilla päisteputkilla ja lietteenpidättimillä. Kaikkiin sarkaojiin tehdään allassyvennykset. Sarkaojarakenteet padottavat vettä ja laskeuttavat kiintoainetta mahdollisimman paljon jo sarkaojastoon. Samalla voidaan tasata esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamia huippuvirtaamia. Pintavalutuskentät pengerretään niin, ettei ulkopuolisia vesiä pääse kentille ja että vesi purkautuu kentiltä hallitusti purkupisteisiin asennettujen mittapatojen kautta. Mittapatojen avulla voidaan seurata pintavalutuskenttien toimintaa vesinäytteenotoin ja mittaamalla lähtevän veden määrää. Pintavalutuskenttä 1:n pinta-ala on 4,6 ha ja pinta-alan osuus valuma-alueen pinta-alasta 6,2 %. Valuntamatka kentällä on noin 240 metriä. Pintavalu- 5

tuskenttä 2:n pinta-ala on 5,6 ha ja pinta-alan osuus valuma-alueen pintaalasta 4,4 %. Pintavalutuskentällä vesille tulee valuntamatkaa 400 metriä. Pintavalutuskenttä 3:n pinta-ala on 7,4 ha ja pinta-alan osuus valumaalueen pinta-alasta 5,1 %. Pintavalutuskentällä valuntamatka on noin 480 metriä. Mankisennevalle suunnitellut pintavalutuskentät ylittävät kentille määritellyn ohjeellisen mitoitusarvon. Lohkojen 1 2 (auma-alueineen 126,7 ha) kuivatusvedet johdetaan kokoojaojia pitkin 80 metrin pituiseen ja noin 15 metrin levyiseen pumppausaltaaseen 2, josta vedet pumpataan paineputkea pitkin pintavalutuskentän 2 luoteiskulmaan. Veden jakaminen pintavalutuskentälle on suunniteltu toteutettavaksi putken avulla, jolloin vesi purkautuu putkeen tehdyistä reijistä tasaisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän eteläkulmassa on mittapato, jonka kautta vedet purkautuvat laskuojaan ja siitä edelleen Mankisenojaan. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojittamattomalla alueella. Lohkojen 3 5 (auma-alueineen 145,7 ha) kuivatusvedet johdetaan kokoojaojia pitkin 100 metrin pituiseen ja noin 15 metrin levyiseen pumppausaltaaseen 3, josta vedet pumpataan putkea pitkin pintavalutuskentän 3 yläosaan. Veden jakaminen pintavalutuskentälle on suunniteltu toteutettavaksi putken avulla, jolloin vesi purkautuu putkeen tehdyistä reijistä tasaisesti pintavalutuskentälle. Suotautuneet vedet purkautuvat pintavalutuskentän eteläkulmassa olevan mittapadon kautta laskuojaan ja siitä edelleen Mankisenojaan. Suunnitellun pintavalutuskentän alalaidassa on kaksi metsäojaa. Lohkojen 6 10 (auma-alueineen 74,2 ha) kuivatusvedet johdetaan kokoojaojia pitkin laskeutusaltaisiin 1 2. Laskeutusaltaiden laskuojassa on sulkupato, joka on kiinni, kun kuivatusvedet pumpataan laskeutusaltaasta 1 putkea pitkin pintavalutuskentälle 1. Veden jakaminen pintavalutuskentälle on suunniteltu toteutettavaksi putken avulla, jolloin vesi purkautuu putkeen tehdyistä reijistä tasaisesti pintavalutuskentälle. Kuivatusvedet purkautuvat pintavalutuskentän kaakkoiskulmassa olevan mittapato 1:n kautta laskuojaan ja siitä edelleen Mankisenojaan. Pintavalutuskenttä on suunniteltu ojitetulle alueelle. Alueella sijaitsevat metsäojat tukitaan niin, etteivät ne aiheuta oikovirtauksia kentällä. Silloin, kun kuivatusvesiä ei jäätymisen vuoksi voida pumpata pintavalutuskentille, ne johdetaan laskeutusaltaiden 1 10 kautta laskuojaan. Lohkojen 6 7 ja 9 10 vesienkäsittelyä tehostetaan kahdella virtaamansäätöpadolla. Pumppausaltaat mitoitetaan turvetuotannon vesienkäsittelyssä käytettyjen laskeutusaltaiden mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakentamisessa huomioidaan, että altaassa on riittävästi vesitilaa pumppaamon tuotto ja käyntiajat huomioon ottaen. Mitoituksessa tuottona käytetään 80 120 l/s. Pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla ja pumppaamon ohituspadolla. Ohituspato on kiinni silloin, kun pumpataan. Altaiden rakentamisessa ja mitoituksessa huomioidaan puhdistuskaluston ulottuvuus. Pumppausaltaat puhdistetaan tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa niiden viereen rakennettaviin lietteenläjitysaltaisiin. Laskeutusaltaat 7 9 ovat olemassa olevia laskeutusaltaita, joiden kautta vedet johdetaan, kun pumppaamo 2 ei ole käytössä. Mankisennevan ympäristövaikutusten arviointia täydentävässä selvityksessä on arvioitu päästöjä vesistöön eri vesienkäsittelymenetelmillä. Ym- 6

pärivuotinen pintavalutus on tehdyn selvityksen mukaan tehokkaampi vesienkäsittelymenetelmä kuin kemikalointi ja laskeutusaltaat tai sulan maan aikainen pintavalutus yhdistettynä talviaikaiseen osittaiseen virtaamansäädöllä varustettuun laskeutusallaskäsittelyyn. Ympärivuotisella pintavalutuksella päästään optimioloissa huomattaviin reduktioihin, mutta pintavalutuskentän toimivuus talvioloissa voi olla kesäaikaista heikompaa. Kuntoonpanovaiheen bruttokuormitus vaihtoehdossa 1 on 13 800 kg kiintoainetta, 109 kg fosforia ja 2 400 kg typpeä vuodessa. Vaihtoehdossa 2 kuormitus on 11 800 kg kiintoainetta, 78 kg fosforia ja 1 720 kg typpeä vuodessa. Vaihtoehdon 1 ja vaihtoehdon 2 vuosikuormitus tuotantovaiheessa eri vesienkäsittelyvaihtoehdoilla: 7 Kemikalointi sulanmaan aikana Pintavalutus sulanmaan aikana Ympärivuotinen pintavalutus VE 1 VE 2 VE 1 VE 2 VE 1 VE 2 Bruttokuormitus (kg/v) Kiintoaine 16 400 14 200 15 850 13 600 5 600 4 400 kok. P 86 73 96 94 49 39 kok. N 2 025 1 675 2 200 1 800 1 600 1 250 Nettokuormitus (kg/v) Kiintoaine 13 500 11 800 13 300 11 500 2 800 2 200 kok. P 61 53 68 63 18 16 kok. N 1 300 1 085 1 400 1 140 700 445 Sulan maan aikaisen pintavalutuskentän rakentaminen vesiensuojelurakenteineen maksaa noin 280 000 euroa. Sähköistys toteutetaan tällöin aggregaateilla. Käyttökustannukset ovat 10 000 15 000 euroa vuodessa. Ympärivuotisen pintavalutuksen toteuttaminen vesiensuojelurakenteineen maksaa noin 430 000 euroa. Toteutus vaatii sähkölinjan rakentamisen. Käyttökustannukset ovat 4 000 9 000 euroa vuodessa. Kesänaikainen kemiallinen puhdistus vaatii kemikalointiaseman rakentamisen. Toteutus maksaa noin 420 000 euroa. Lisäksi kemikalointi vaatii noin 50 000 euron vuosittaiset käyttökustannukset. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja kos-

ka käsiteltävä turve on kosteata. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Syntyvä melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta, lähinnä traktoreista syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Työmaalla voidaan toimitusaikoina työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturpeen toimitukset keskittyvät lämmityskauden aikaan marras maaliskuulle, jolloin turpeen kulutus on suurinta. Imeytys- ja kasvuturpeen toimitukset jakautuvat tasaisemmin ympäri vuoden. Vuosittainen toimitus (160 000 180 000 m 3 ) vastaa noin 1 300 1 500 kuormaa (rekan tilavuus 120 m 3 ). Suolta tuotetaan alkuvaiheessa imeytys- ja kasvuturvetta ja myöhemmin pääasiassa energiaturvetta. Mikäli arvioidaan, että talvella suolta kuljetettaisiin päivässä noin 20 rekallista turvetta, tapahtuisi turvekuljetuksia suolta yhtäjaksoisesti noin kahden kuukauden ajan vuosittain. Oulussa sijaitseville asiakkaille turpeen kuljetusreitti suuntautuu Mankisennevalta itään maantielle 822, mistä edelleen pohjoiseen Temmeksen kaut- 8

Varastointi ja jätteet ta Ouluun. Turvetoimitusten suuntautuessa Haapavedelle kuljetusreitti suuntautuu maantietä 822 etelään Kestilään, mistä edelleen Piippolaan. Lähin asutuskeskittymä kuljetusreitin varrella sijaitsee Haaraojalla, maantien 822 varrella noin kahden kilometrin päässä Mankisennevalta. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 5 m 3. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 90 m 3. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 m 3. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 700 l sekä muita voiteluaineita noin 200 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 8 500 kg. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 700 l, kiinteää öljyjätettä 170 kg, akkuja 50 kg, sekajätettä 5 m 3, aumamuovia 8 500 kg ja rautaromua 680 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne jatkokäsittelyyn. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy tuotantoaikana jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines (208 000 m 3 ) välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet (170 m 3 ) käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat (86 000 m 3 ) käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete (340 m 3 ) käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Mankisennevan koko tuotantoalueella pakkasettomana aikana vesienkäsittelymenetelmänä on vähintään tuotantokauden aikana pintavalutus. Pintavalutuskenttäkäyttöön suunnitellut, Piipsan Turve Oy:n hallinnassa olevat alueet soveltuvat pintavalutuskentiksi hyvin. Alueet ovat pääosin luonnontilaisia ja niiden turvepaksuus ja maatuneisuus sekä laajuus luovat edellytykset hyvin toimiville pintavalutuskentille. Kaikkien pintavalutuskenttien koko ylittää selvästi pintavalutuskentän minimikoon, joka on 3,8 % valumaalueesta. Talviaikaista vesienkäsittelyä varten on suunniteltu riittävä määrä mitoitusohjeiden mukaisia laskeutusaltaita. Suunnitellut vesienkäsittelyratkaisut ovat BAT-periaatteen mukaisia. Hankealueen sijainti melko etäällä asutuksesta sekä mahdollisista muista häiriintyvistä kohteista ei edellytä hakijan mukaan muiden normaalista turvetuotantoalueen hoidosta ja käytöstä poikkeavien tekniikoiden käyttöönottoa. Asutuksen sijainti ja haittojen minimointi on otettu huomioon jo hankesuunnitteluvaiheessa muun muassa auma-alueiden ja tieyhteyksien sijoittumisen osalta. 9

Hakijan arvion mukaan Mankisennevan toiminnassa tullaan soveltamaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). 10 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Mankisennevan sarkaojitetun 250 ha:n alueen (lohkot 1 5) luonnontila on muuttunut täysin. Alkuperäinen kasvillisuus on lähes hävinnyt ja alueen suotyyppi on karhunsammalmuuttuma. Sarkaojitetun alueen eteläpuolella oleva alue (lohkot 8 10 ja pintavalutuskenttä 1) on ojitettu metsänkasvatusta varten. Alue on suotyypiltään tupasvillarämemuuttuma. Sarkaojitetun alueen itäpuoleinen alue (lohkot 6 7) on pääosin metsäojitettu. Alueella on eri-ikäisiä ojituksia ja suotyypiltään alue on kuivakko- tai muuttuma-asteella ja paikoin turvekankaina. Mankisennevan pohjoisosa on reuna-alueita lukuun ottamatta ojittamatonta. Reunaojien vaikutus ei ole laajaa. Pääsuotyyppinä on lyhytkorsineva. Alueelle ei ole suunniteltu tuotantoa. Kasvillisuusselvityksen mukaan Mankisenneva on ojitusten vuoksi menettänyt lähes kaikki luonnontilaisen aapasuon piirteet. Kartoituksessa ei ole havaittu valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Niukkoina kasvustoina on havaittu rimpivihvilää, joka on arvioitu Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Esiintymä on pieni ja nykyinen ojitus voi ajan kuluessa tuhota sen. Alueen linnustollinen merkitys on vähäinen, koska lajeja on vähän ja yksilömäärä pieni. Hakija on arvioinut, ettei turvetuotannon aloittaminen vaikuta muiden eläinten liikkumiseen alueella. Mankisennevan läheisyydessä ei ole vakituista asutusta eikä lomaasutusta. Lähimmät asutut talot sijaitsevat alueen itäpuolella maantien 822 varrella noin 1,6 1,8 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Talojen ja tuotantoalueen välissä on metsää. Lähimmät mökit sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä Kurranjärven eteläosassa. Loma-asuntojen ja tuotantoalueen välissä on metsää. Hankealueen läheisyydessä harjoitetaan pääasiassa metsätaloutta ja lähialueen suot on ojitettu pääosin metsätalouskäyttöön. Tuotantoalueen pohjoisosaan rajoittuu ojittamaton noin 90 ha:n suoalue. Toiminta ei hakijan arvion mukaan vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Mankisennevan välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, pohjavesialueita tai kulttuurihistoriallisia kohteita. Hankealueella ei ole luontopolkuja, kelkkareittejä tai muita vastaavia ulkoilureittejä. Lähin Natura 2000 -alue on Veneneva Pelso (FI1101 002), joka sijaitsee lähimmillään kolmen kilometrin etäisyydellä. Alueen läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Alueelta ei ole tavattu lähteitä.

Vesistö ja vedenlaatu Lähin pohjavesialue Haaraoja (11682003) (luokka I) sijaitsee noin 1,4 kilometriä koilliseen tuotantoalueesta. Hakija on arvioinut, että tuotannolla ja polttoaineiden väliaikaisella varastoinnilla ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen tai pohjaveden hyödyntämiseen. Mankisenneva sijaitsee Siikajoen keskiosan vesistöalueella ja Kurranojan valuma-alueella. Mankisennevan vedet laskevat Mankisenojaan ja edelleen Kurranjärveen. Sieltä vedet laskevat Kurranojaa pitkin Siikajokeen. Mankisenojan valuma-alue on 35 km 2 ja Kurranjärven koko valuma-alueen pinta-ala noin 60 km 2. Kurranojan valuma-alue on 123 km 2. Mankisennevan eteläisimmältä pintavalutuskentältä on Kurranjärveen matkaa viisi kilometriä, josta edelleen Siikajokeen noin 14 kilometriä. Kurranjärven pinta-ala on noin 3,6 km 2. Mankisennevalta lähtevä vesi on lievästi hapanta, erittäin tummaa ja sisältää runsaasti humusta. Vedessä on myös paljon fosforia ja typpeä. Korkea rautapitoisuus vaikuttaa veden tummuuteen. Mankisenojan suulla vesi on humuspitoista, mutta humuksen määrä on pienempi kuin Mankisennevalla. Ojan vesi on hyvin tummaa. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat hyvin reheville vesille tyypillisellä tasolla. Ravinteita ja rautaa on vähemmän kuin Mankisennevalta lähtevässä vedessä. Kurranjärven vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Vesi on lievästi hapanta, melko humuspitoista ja tummaa. Vedessä on runsaasti fosforia ja typpeä. Niiden sekä a-klorofyllin pitoisuudet ovat reheville vesille tyypillisellä tasolla. Kurranojan yläosalla vedenlaatu on ollut samankaltainen kuin Kurranjärvessä. Fosforia on runsaasti, mutta Mankisenojaan verrattuna huomattavasti pienempi osa fosforista on epäorgaanisessa muodossa. Ojan alaosalla vesi on hyvin tummaa ja ravinteikasta. Etenkin fosforipitoisuudet ovat korkeita. Ojan keski- ja alaosalle tulee tarkkailutulosten mukaan fosforikuormitusta. Siikajoen vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Veden ravinnepitoisuudet ovat olleet samalla tasolla kuin Kurranojan alaosalla. Mankisennevan tähänastinen kuormitus on näkynyt selvänä mittapadolta ja Mankisenojasta otetuissa näytteissä. Havaintoja on vähän, mutta vesistön alajuoksun vedenlaatuun verrattuna vesi on huomattavan ruskeaa, ravinteikasta ja viime vuosina myös hyvin hapanta. Myös Kurranjärven happamuus on viime aikoina lisääntynyt. Kurranojan vedenlaatuanalyysien perusteella Mankisennevan ojituksen jälkeen ojitusvuonna 1981 ja muutamana seuraavan vuotena humuksen määrä, veden väri ja rautapitoisuus kohosivat parin vuoden ajaksi. Nousu on jäänyt kuitenkin lyhytaikaiseksi. Fosforipitoisuus puolestaan on noussut viiveellä vuodesta 1982 kolmen vuoden ajan. Uusi nousu on tapahtunut 1990- ja 2000-luvuilla. Tämä on näkynyt myös liukoisen fosfaattifosforin pitoisuuksien kasvuna. Viime vuosien havaintojen perusteella Mankisennevan kuormitus ei näy enää vesistön alajuoksulla. Vedenlaatu on fosforitason nousua lukuun ottamatta samankaltainen kuin sarkaojituksia edeltävällä jaksolla 1975 1980. 11

Hankkeesta alapuolisessa vesistössä aiheutuvat pitoisuusmuutokset näkyvät selvinä Mankisenojassa, lievinä Kurranojassa ja hyvin pieninä Siikajoessa. Mankisenojassa vesistökuormitus lisää rehevyyttä ja veden tummuutta. Vaikutuksia on nykyisinkin havaittavissa tehtyjen sarkaojitusten vuoksi, eikä vaikutusten arvioida voimistuvan, jos Mankisenneva otetaan turvetuotantoon, koska vesiensuojelun taso samalla paranee. Kurranjärvessä Mankisenojan suun lähellä kuormitus lisääntyy ravinnekuormituksen vuoksi. Mankisenojan suualue on ruovikkoista ja melko matalaa ja vesikasvillisuuden lisääntymiseen on Mankisennevalta tulevalla kuormituksella oma vaikutuksensa. Koska Mankisenojan suu ja Kurranojan lähtöpää sijaitsevat Kurranjärven eteläpäässä, kuormituksen vaikutukset rajoittuvat pääosin järven eteläosaan eikä kuormituksella arvioida olevan vaikutuksia järven keski- ja pohjoisosissa. Tuotantoalueen kuormituksen vaikutuksia on vaikea erottaa Kurranjärven valuma-alueen metsäojitusten vaikutuksista, koska ne osaltaan vaikuttavat järven rehevöitymis- ja mataloitumiskehitykseen. Vanhojen metsäojitettujen alueiden kuormitusvaikutukset voivat näkyä kauan etenkin typpipitoisuuksissa. Kurranojan suulla pitoisuusvaikutukset ovat ojan nykyiseen vedenlaatuun suhteutettuna melko pieniä. Siikajoessa kuormituksen vaikutuksia ei havaita. Arvio alunamaiden vaikutuksesta alapuoliseen vesistöön Mankisennevan pohjalla voi mahdollisesti esiintyä hapanta sulfaattimaata. Alueella ei ole tehty maaperäkartoituksia. Kartoitus on mahdollista aloittaa ennen tuotannon aloittamista. Tarkempi kartoitus tullaan tekemään tuotannon edistyttyä. Kartoituksen avulla tullaan tekemään johtopäätökset riskin suuruudesta alueen eri osissa. Tuotannon loppuvaiheessa hapettuminen voidaan estää jättämällä pohjamaan päälle riittävän paksu turvekerros ja välttämällä massansiirtoja niillä suon alueilla, missä happamia sulfaattimaita esiintyy. Näillä alueilla soveltuvin jälkikäyttömuoto on uudelleensoistaminen tai kosteikon perustaminen, jolloin pohjamaan muokkaustoimet saadaan minimoitua. Käyttöönotettavat pintavalutuskentät osaltaan tasaavat tuotantoalueelta poisjohdettavien vesien ph:ta. Arvio Mankisennevan turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja tuotannosta kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana aiheutuvasta liettymisestä Kurranjärvessä Kiintoaineen ominaiskuormituslukujen perusteella lasketun kuormituksen on arvioitu muuttuvan siten, että ensimmäisen vuoden aikana, jolloin valmistelussa on 347 ha, kiintoainetta pääsee vesistöön bruttona 9 200 kg ja nettona 6 700 kg. Toisen vuoden aikana, jolloin valmistelussa on 97 ha ja tuotannossa 250 ha, kiintoainetta pääsee vesistöön bruttona 7 100 kg ja nettona 4 300 kg. Kolmannesta vuodesta lähtien tuotannossa on 347 ha ja kiintoainetta pääsee vesistöön bruttona 6 300 kg ja nettona 3 400 kg. Yhteensä 10 vuoden aikana kiintoaineen bruttomäärä olisi 66 400 kg ja nettomäärä 38 100 kg. Järven eteläpää on matalaa vesialuetta, jossa on laajoja vesikasvustoja. Mankisenoja on huomattavin järveen laskevista uomista. Kurranjärven luusua sijaitsee järven eteläpäässä noin 300 metrin päässä Mankisenojan suusta. Turvetuotannosta aiheutuva kiintoainekuormitus saattaa olla valtaosin orgaanista tai sisältää vaihtelevassa määrin myös epäorgaanista ainesta. Liettymän arviointi on ennakolta hyvin vaikeaa ja arvioinnissa on tehtävä oletuksia, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Kymmenen vuoden aikana ker- 12

Kalasto ja kalastus tyvä kiintoaineen nettomäärä on muutettu tilavuudeksi jakamalla se turveaineksen tiheydellä (kiintotiheytenä on käytetty 150 kg/m 3 ). Laskennassa on sedimentoituneen turpeen vesipitoisuudeksi oletettu 85 %, jolloin turpeen osuus sedimentin märkäaineesta on 15 %. Laskennallinen tulos riippuu merkittävästi kiintoaineen oletetusta leviämisalueesta. Mankisenojan kautta tulevan kiintoaineen pääasiallinen sedimentaatioalueen on arvioitu sijaitsevan järven eteläpäässä. Tälle 25 ha:n alueelle laskeutuisi 10 vuoden aikana noin 0,7 senttimetrin paksuinen löyhä tiivistymätön sedimenttikerros. Tälläkään alueella sedimentaatio ei ole tasaista, vaan osa kiintoaineesta laskeutuu lähelle ojan suuta sekä syvänteisiin lietekerroksen ohetessa ulapalle päin. Lisäksi osa kiintoaineesta todennäköisesti laskeutuu jo ennen Kurranjärveä oleviin ojiin. Vuosien kuluessa Kurranjärveen jäävä löyhä kiintoaines tiivistyy pohjaan ohuemmaksi kerrokseksi. Koska Kurranjärven luusua sijaitsee lähellä Mankisenojan purkupaikkaa, on lisäksi todennäköistä, että osa Mankisenojan vesistä kulkee oikovirtauksena järven eteläpään kautta suoraan järven luusuaan ja edelleen Kurranojaan. Tämä vähentää järveen laskeutuvan kiintoaineen määrää, mutta oikovirtauksen vaikutuksen arviointi on vaikeaa. Eri maankäyttömuotojen aiheuttamien liettymien määrällinen arviointi ja erottaminen toisistaan vesistössä on mahdotonta. Karttatarkastelun mukaan Mankisenojan valuma-alueella on vähän peltoja. Metsäojitus on ollut laajamittaista ja lähes kaikki valuma-alueen suometsät on ojitettu. Metsäojista on huuhtoutunut ja huuhtoutuu edelleen kiintoainesta Kurranjärveen. Todennäköistä on, että tulevina vuosina Mankisenojan valuma-alueellakin tehdään metsäojituksiin liittyviä kunnostusojituksia. Tehdyn kalastustiedustelun mukaan Kurranjärven kalasto on haukea, ahventa, madetta, lahnaa ja särkeä. Kurranojan kalasto koostunee samoista lajeista. Ojan alaosalla esiintyy myös harjusta. Kurranjärvellä kalastetaan pääasiassa verkoilla ja katiskoilla. Mankisenojassa hakijan mukaan ei todennäköisesti kalasteta. Mankisenoja on osin kaivettu oja, jonka kalataloudellinen arvo on erittäin vähäinen. Kurranjärvellä on arvoa ranta-asukkaiden ja mökkiläisten virkistyskalastuskohteena. Kurranjärvellä ja Kurranojalla on esiintynyt jo nykyisellään hajakuormituksen vuoksi kalastusta haittaavia ilmiöitä, kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Siikajoen kalasto koostuu tavanomaisista kalalajeista, joiden tiedetään esiintyvän laajasti eri tyyppisissä vesistöissä ja olevan ympäristövaatimuksiltaan vaatimattomia. Arvokaloista istutettu taimenkanta näyttää saalistietojen perusteella olevan, vedenlaadusta huolimatta, kohtalaisen vahva. Arvokalojen kannat ovat istutusten varassa eikä Mankisennevalta tuleva kuormitus vähennä niiden elinvoimaisuutta. Turvetuotannon vaikutukset kalastoon on arvioitu vähäisiksi ja ne eivät ole erotettavissa muiden vesistöä kuormittavien päästöjen vaikutuksista. Koska Mankisennevan hankkeen aiheuttamat päästöt omalta osaltaan ylläpitävät alapuolisessa vesistössä tilannetta, jossa mahdollisia haittoja kalastukselle ja kalojen käyttökelpoisuudelle esiintyy, hakija on esittänyt 13

Mankisennevan hankkeen osalta maksettavaksi vuosittaista kalatalousmaksua, jolla haittoja voidaan kompensoida. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Turvetuotanto ja siihen liittyvä liikenne voivat aiheuttaa ajoittaista pölyämistä lähiympäristöön. Mankisennevan välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista tai lomaasutusta. Lähimpiin asuintaloihin on matkaa 1,6 kilometriä. Hakija on arvioinut, että lähimmätkin asuinrakennukset jäävät niin kauaksi hankealueesta, ettei turvetuotanto aiheuta niissä pölyhaittaa, kun pölyhaitan kriteerinä pidetään hengitettävien hiukkasten raja-arvon (50 µg/m 3 ) ylitystä. Hankealueen metsäinen ympäristö, tuulitiedot sekä alueen etäisyys asutuksesta ja vesistöistä huomioon ottaen on epätodennäköistä, että toiminnasta aiheutuisi viihtyvyyttä alentavaa pölyhaittaa asutukselle. Hakijan mukaan tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Turvetuotannosta aiheutuva melu on rinnastettavissa maatalouden ja liikenteen aiheuttamaan meluun. Epäedullisissa olosuhteissa (esimerkiksi kova myötätuuli) ja mikäli käytetään keskimääräistä enemmän melua aiheuttavaa kalustoa (esimerkiksi kunnostusjyrsin) voidaan toiminnan aiheuttamaa melua havaita myös asutuksen luona. Melu on kuitenkin aina verrattain lyhytaikaista ja vaihtelevaa, koska koneita käytetään ja eri työvaiheita tehdään laajalla työmaalla, eikä se siten aiheuta jatkuvaa viihtyvyyshaittaa. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 14 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä.

Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu toteutetaan osana Siikajoen turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmaa. Hakija ei ole pitänyt Mankisennevalla pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet Mankisennevan suunnitellun turvetuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttama kuormitus ei selvityksen mukaan merkittävässä määrin vaikuta kalojen elinolosuhteisiin, kalakantoihin tai kalaston rakenteeseen Mankisenojassa, Kurranjärvessä, Kurranojassa ja Siikajoessa. Kun hankkeen aiheuttamat päästöt kuitenkin omalta osaltaan vaikuttavat Kurranjärven tilaan, hakija on esittänyt Mankisennevan turvetuotantohankkeen osalta maksettavaksi vuosittaista kalatalousmaksua, joka tulisi käyttää ensisijaisesti Kurranjärven kalataloudellisen tilan parantamiseen. Maksun suuruudeksi hakija on esittänyt 300 euroa siitä vuodesta alkaen, kun alueella ryhdytään tuotantoalueen kuntoonpanoon. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hankealueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Hakija on esittänyt vakuudeksi 5 000 euron omavelkaista takausta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 6.10.2008 Mankisennevan kaavoitusta ja nykytilaa koskevilla tiedoilla, vuokrasopimuksen tarkennusliitteellä ja YVA-arvioinnin täydennyksellä, 19.11.2008 ympärivuotisen pintavalutuksen käyttömahdollisuuksia koskevalla selvityksellä ja mahdollisten alunamaiden vaikutuksia koskevalla arviolla, 18.6.2009 määrällisellä arviolla Kurranjärvessä aiheutuvasta liettymisestä ja 25.9.2009 korjatulla määrällisellä arviolla Kurranjärvessä aiheutuvasta liettymisestä. Tämä arvio korvaa 18.6.2009 toimitetun selvityksen. Hakija on edelleen 30.10.2009 täydentänyt hakemusta pumppausaltaiden mitoitustiedoilla. Tarkempi selostus täydennyksistä on edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pulkkilan ja Rantsilan kunnissa 2.12.2008 2.1.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 1.12.2008 Siikajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoimaja elinkeinokeskukselta, Rantsilan ja Pulkkilan kunnilta sekä kuntien kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta.

16 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että tehdyt pitoisuuslaskelmat todennäköisesti aliarvioivat tuotannon vesistövaikutuksia erityisesti fosfori- ja rautakuormituksen osalta. Lupa ympäristökeskuksen käsityksen mukaan voidaan myöntää, mutta suuren pinta-alan vuoksi hanke vaatii ympärivuotisen pumppauksen pintavalutuskentille. Ojitetulle alueelle rakennettava pintavalutuskentän kaltainen kosteikko tulee rakentaa huolellisesti niin, että varmistetaan veden tasainen jakaantuminen turvekerroksessa. Kentän toimivuutta on seurattava kentän ylä- ja alapuolisin vesinäyttein. Vesistötarkkailu on aloitettava kuntoonpanovaiheessa. Ennen kuntoonpanotöiden aloittamista on hakijan toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi esitys kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vesistötarkkailusta osana Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Tarkempi kartoitus maaperästä sekä happamoitumisriskiarvio on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan järven tilan parantamiseksi on vireillä kunnostushankkeen suunnittelu. Vesiensuojelurakenteet on tehtävä ensin ja niiden tulee olla käytössä jo sarkaojitusvaiheesta lähtien. Vesiensuojelua, mukaan lukien pumppausta pintavalutuskentälle, on toteutettava myös mahdollisten tuotantokatkosten aikana. Häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava heti ympäristökeskukselle ja häiriöt on korjattava heti ja kirjattava myös käyttöpäiväkirjaan. Vuosittaiset päiväkirjakoosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulee tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä. Hakijan esittämää toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet, kuten pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto, aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Kurranjärvellä on merkitystä paikallisena kalastuskohteena. Kurranojan kalataloudellista merkitystä lisää luontaisesti lisääntyvä harjuskanta. Mankisenojan merkitys yleiselle kalataloudelle on vähäinen. Mankisennevan pintavalutus on toteutettava ensisijaisesti ympärivuotisena, koska tällöin vesistöön johdettava kuormitus alenee oleellisesti. Toiminnasta kalataloudelle aiheutuva haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla toteutettavin toimin. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maksuvaatimus on tehty olettaen, että pintavalutus toteutetaan ympärivuotisena. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi Mankisennevan kalataloudellista tarkkailuohjelmaa ei tule hyväksyä osana lupapäätöstä, vaan se on delegoitava työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtäväksi. Perusteita toiminnan aloittamisluvan myöntämiseksi ei työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan ole. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2019 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan alueen kuntoonpanoon aloittamisvuodesta alkaen vuotuinen 1 200 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on toteutettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

17 3. Rantsilan kunnanhallitus Kunnanhallitus on puoltanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä, koska hankkeen taloudelliset hyödyt muun muassa työllistymisen kautta ovat huomattavat ja hankkeen aiheuttamat haitat ympäristölle ovat hyötyyn nähden vähäiset. Hankkeen ympäristövaikutuksia on kuitenkin seurattava riittävästi alueen kuntoonpanon aikana sekä tuotannon päätyttyä jälkitoimia ja -käyttöä toteutettaessa. Näin saadaan tietoa myös Kurranjärven tilan seurantaan ja parantamiseen liittyen. Kunnanhallitus on ilmoittanut käydyn alustavia neuvotteluja erillisestä hankkeesta, jolla selvitetään Kurranjärven nykyinen tila sekä toimet sen mahdolliseksi kunnostamiseksi. Hankkeen toteutuminen ja aikataulu ovat kuitenkin vielä epävarmoja. 4. Ympäristöpalvelut Helmi Ympäristöpalvelut Helmi on Rantsilan ja Pulkkilan kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että turvetuotanto on merkittävä paikallisten vesistöjen kuormittaja. Mankisenojan valuma-alueella suoritetut metsäojitukset ovat tuoneet kiintoainesta Kurranjärveen, mutta myös 1980-luvulla Mankisennevan ojitusalueelta tulleet kuivatusvedet ovat heikentäneet järven tilaa etenkin laskuojan läheisyydessä. Järven eteläpäähän kasautunut kiintoaine tulisi poistaa ennen töiden aloittamista tuotantoalueella. Voimavaroja tulee keskittää Kurranjärven vedenlaadun parantamiseen. Järven lisäkuormitusta tulee kaikin tavoin välttää. Järven valuma-alueella tulee käyttää kaikissa toiminnoissa parasta mahdollista vedenpuhdistustekniikkaa. Tämä takaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien säilymisen ja on edellytys vesistön laadun paranemiselle. Hakija tulee velvoittaa noudattamaan hakemuksen liitteenä olevaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Muistutukset 5. Metsähallitus 6. Sipolan osakaskunta Metsähallitus on ilmoittanut, että sillä on hallinnassaan valtion vesialueita Mankisenojassa ja Kurranjärvessä noin 40 ha. Metsähallituksen mukaan ollaan siinä tilanteessa, että ilman selvää parannusta Mankisennevan vesiensuojeluun aiheutetaan vaikeuksia vesistön tilatavoitteiden saavuttamisessa. Ilman ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa turvetuotantoa alueella ei tule aloittaa. Vesiensuojelun toimenpideohjelman vastaisesti toiminta tulee heikentämään valuma-alueen vedenpidätyskykyä. Koska kuormittuneeseen Kurranjärveen aiheutuu joka tapauksessa kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa lisäkuormitusta, on Kurranjärven tilaan saatava parannus jo ennen kuntoonpanon aloittamista. Lupaa toiminnan aloittamiseen ilman ympäristölupapäätöstä ei tule myöntää. Osakaskunta on vaatinut, että Kurranjärvi tulee kunnostaa riippumatta siitä, nostetaanko tuotantoalueelta turvetta vai ei. Kuormitus ei saa lisääntyä. Kunnostus on tehtävä joko vedenpintaa nostamalla tai ruoppaamalla. Tuotantoalueen vedet tulee humuksen osalta puhdistaa käyttäen nykyistä

puhdistustekniikkaa. Lisäksi käytössä tulee olla varajärjestelmä poikkeusolosuhteita varten ja jälkiseuranta tuotannon mahdollisten seisokkien ja tuotannon lopettamisen jälkeen. Kalakuolemat, makuhaitat ja muut kuten elohopeakorvaukset on maksettava virkistyskalaston hintatason mukaan. Korvausistutukset ja vesistökunnostukset on tehtävä hakijan kustannuksella koko Mankisennevan alapuolisella vesialueella, mikäli kalasto vähenee. Kalasto tulee korvata vuosittaisen virkistyskalaston hinnalla vuosittaisen saalismäärän mukaan, kunnes se palautuu entiselle tasolle. Kalaston määränä on käytettävä Kurranjärven osalta YVA-selvityksessä vuonna 2005 mainittua kalamäärää. Tämä vaaditaan hakemuksessa mainitun 300 euron vuotuisen kalatalousmaksun lisäksi. 7. AA ja BB, Käpykolo RN:o 20:16, Siikalatva, Sipola Muistuttajat ovat vastustaneet toiminnan aloittamista, koska tuotantoalue tulee lähelle (2 km) heidän vapaa-ajan asuntoaan ja tuotanto tulee kestämään 25 35 vuotta. Kurranjärvi ei siedä turvetuotantoalueelta tulevaa lisäkuormitusta. Järveä ei saa kuormittaa ja aikaisemman Mankisennevan pintakerroksen käsittelyn yhteydessä vesistöön tulleet vahingot tulee korjata välittömästi. Suunnitellusta turvetuotannosta tulee luopua. 8. CC, Kanerva RN:o 26:1 ja Haapala RN:o 26:2, Siikalatva, Vorna Muistuttaja on vastustanut tuotannon aloittamista yhtiön esittämien ympäristöselvitysten perusteella ja vaatinut turvetuotannon aloittamisesta aiheutuvien vahinkojen tarkempaa kartoitusta omistamiensa tilojen osalta. Mankisenojan ja Kurranojan välinen saastunut alue pitää puhdistaa ennen mahdollista tuotannon aloittamista. Jäteveden juoksutusta Mankisenojasta Kurranojaan tulee mahdollisuuksien mukaan rajoittaa niin, ettei saastunut vesi leviä edemmäs järveen. Ympäristölupaviraston tulee määritellä hakijan vastuu ja korvausvelvollisuus turvetuotannon aiheuttamista vahingoista. 9. DD, Hietaniemi RN:o 2:18, Siikalatva, Sipola Muistuttaja on vaatinut ympäristölupahakemuksen hylkäämistä ympäristönsuojelulain 4 ja 42 :ien sekä vesienhoitolain 1 :n ja -asetuksen 14 :n vastaisena. Pintavalutuskenttiä tulee joka tapauksessa laajentaa ja niiden käyttöä tehostaa. Lisäksi toiminnan aloittamislupa tulee kieltää ympäristönsuojelulain 101 :n vastaisena. Muistuttajan omistamaan tilaan kuuluu kaksi kilometriä Kurranjärven rantaa Mankisenojan suun pohjoispuolella. Mahdollisuus Kurranjärven ohittamiseen kanavalla ja sen vaikutukset tulee tutkia. 10. EE, Järviaro RN:o 2:22, Siikalatva, Sipola Muistuttaja on vaatinut, että hankkeesta luovuttaisiin kokonaan. Jos hanke toteutetaan, tulee Mankisennevan vedet johtaa suoraan Kurranojaan. Kurran Järvikylän tien kunnostus- ja hoitovastuu tulee sisällyttää hankkeen kustannuksiin. Hanketta varten tulee perustaa arviointiryhmä, jonka tulee käydä jokaisen asianomaisen kanssa läpi haitat ja kustannukset. Muistuttaja on vaatinut omistamastaan kiinteistöstä 80 000 euron korvauksen. Hän on pitänyt korvausta kalaston osalta naurettavana. Mitään toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin muistutuksessa esitetyt asiat on hoidettu. 18