Aleksis Kiven peruskoulu VALINNAISAINEOPAS 2016 Aleksis Kiven peruskoulu
Hyvä kotiväki! Tässä on Aleksis Kiven koulun valinnaisaineopas. Oppaassa kerrotaan eri valinnaisainevaihtoehdoista 8. ja 9. kouluvuotta varten. Oppilas valitsee valinnaisaineita yhteensä kuusi tuntia eli kolme valinnaisainetta 8. ja 9. kouluvuotta varten. Jos oppilaalla on alaluokilla alkanut ylimääräinen vieras kieli ( englanti ja saksa/ranska), voi hän valita enää neljä tuntia (kaksi ainetta), sillä ylimääräisen vieraan kielen tunnit otetaan valinnaistuntikiintiöstä. Kuvataideluokalla kuvataide jatkuu pakollisena neljä tuntia viikossa, joten oppilas voi valita vain yhden valinnaisaineen. Jos oppilaalla ei ole mahdollista valita yhtään valinnaisainetta (hänellä on myös ylimääräinen vieras kieli), voi hän tehdä yhden ylimääräisen valinnan esivalintalomakkeeseen. Ylimääräinen valinta toteutetaan, jos ryhmissä on tilaa ja valinta sopii oppilaan työjärjestykseen. Valinnaisryhmä perustetaan, jos valinnaisainetta on valinnut vähintään 12 oppilasta. Valintoja mietittäessä on hyvä muistaa, että minkään aineen valinta ei ole ehtona jatko-opintoihin pyrittäessä. Valinnan perusteena tulisikin olla oppilaan oma kiinnostus ja harrastuneisuus. Kaikki valinnaisaineet arvioidaan numeroin. Yhteisinä pakollisina aineina päättyvät 7. luokan jälkeen kuvataide (paitsi kuvataideluokka), musiikki, kotitalous, tekstiilityö ja tekninen työ. On hyvä muistaa, että 7. -luokan kevään numero näistä aineista jää jo päättötodistukseen! Valinnaisaineista vain B2-kieli lasketaan lukuaineisiin lukioon pyrittäessä. Valittavana: B2-kieli (ranska, saksa, venäjä tai Syventävä englanti Tutustu tieteeseen Ilmaisutaito Kirjallinen ilmaisu Kotitalous Kuvataide Liikunta Musiikki Tekninen työ Tekstiilityö Tietotekniikka Valinnaisinfopäivä vanhemmille järjestetään la 16.1. auditoriossa ja tilaisuudesta tulee vielä erillinen kutsu kellonaikoineen. Lisätiedusteluja voi tehdä: opinto-ohjaaja Maritta Mutka p. 09-31082331, s-posti: maritta.mutka@edu.hel.fi 1. Tietotekniikka Tietotekniikan tavoitteena on tutustuttaa oppilas keskeisiin tietotekniikan osa-alueisiin ja antaa monipuolinen kuva tietokoneesta työvälineenä, lisätä tietotekniikan harrastuneisuutta ja auttaa oppilaita hyödyntämään tietotekniikassa omaksuttuja taitoja muiden aineiden opiskelussa. Tietotekniikan opiskelu antaa valmiudet tietokoneiden, oheislaitteistojen ja yleisimpien ohjelmistojen hyväksikäyttöön. Lisäksi tavoitteena on antaa valmiuksia omatoimiseen opiskeluun ja myöhempään tietojen ja taitojen soveltamiseen jatko-opinnoissa. Oppilas saa käsityksen siitä, mihin tietotekniikkaa voidaan käyttää. Hän oppii hakemaan tietoa Internetistä, suhtautumaan saamaansa tietoon kriittisesti ja osaa tarkistaa tiedon luotettavuuden useista lähteistä. Nopeiden verkkoyhteyksien yleistyminen asettaa myös aivan uudenlaisia haasteita: tietoturvan hallinta on uusi kansalaisen perustaito. 8. vuosiluokka tutustutaan koulun tietotekniikan käytössä oleviin laitteisiin ja käyttöjärjestelmiin opetellaan käyttämään koulun lähiverkon resursseja esimerkiksi tallentamaan työt omaan kansioon ja valitsemaan tulostamiseen oikea tulostin Internet tiedon haun ja viestinnän välineenä: opitaan erilaisia hakumenetelmiä tiedon etsinnässä www-sivuilta, hakutulosten valikoimista, lähdekritiikkiä, tekijänoikeusasioita ja lähteiden merkitsemistä. Kiinnitetään erityistä huomiota Internetin ja sähköpostin mukanaan tuomiin tietoturvariskeihin opitaan tekstinkäsittely-, grafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmissa sellaiset perustaidot, että oppilas voi käyttää niitä eri oppiaineiden esitelmien, pienten julkaisujen ja kaavioiden laadintaan tutustutaan tietokantaohjelmaan ja opetellaan tiedonhakua valmiista tietokannoista 9. vuosiluokka syvennetään 8. luokalla opittujen työvälineohjelmien ja Internetin käyttötaitoja, harjoitellaan niiden yhteiskäyttöä ja tutustutaan niiden moniin hyödyllisiin erityisominaisuuksiin taulukkolaskennassa opetellaan kaavojen ja funktioiden käyttöä, luomaan samasta aineistosta erilaisia kaavioita ja vertaamaan niistä saatavaa informaatiota harjoitellaan pienten, yksinkertaisia tietokantotojen suunnittelua ja niiden tietojen yhdistämistä tekstiasiakirjaan tutustutaan tietoverkkoihin opitaan tietokoneen huoltoon liittyviä taitoja ja harjoitellaan oheislaitteiden, erilasten lisäkorttien ja laiteajureiden asentamista Oppiaineen luonteesta johtuen työtavoissa painottuvat oppilaskeskeiset työtavat. Koulun nykyisissä tietotekniikan opetustiloissa jokaisella oppilaalla on oma työasema. Tietotekniikan opiskelussa voi vallita kiireetön opiskelutunnelma, joka mahdollistaa yksilöllisen ja rauhallisen etenemisen. Yleensä keskeisellä sijalla opiskelussa ovat prosessit ja taidot eikä niinkään itse tieto. Opettajan osuus uuden työskentelyjakson alussa on keskeinen. Soveltamisvaiheessa saavat etusijan oppilaskeskeiset työtavat, jolloin opettaja auttaa pulmatilanteissa. Oppilaat tottuvat itsenäiseen ja omaaloitteelliseen työskentelyyn. Arvioinnin perustana ovat oppisisältöjen saavuttamisen lisäksi tuntiaktiivisuus, harrastuneisuus sekä taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Erityistä huomiota kiinnitetään edistymiseen sekä kykyyn toimia yhteistyössä toisten kanssa. Aktiivinen ja tunnollinen työskentely voi korvata tiedollisia ja taidollisia puutteita.
2. Tekstiilityö Tuetaan oppilaan harrastuneisuutta löytämään käsitöistä elämää varten tarvittavia taitoja. Oppilaat suunnittelevat ja valmistavat haluamiansa töitä oppisisältöjen puitteissa. ja työtavat Vaatetus ja pukeutuminen - suunnitellaan ja valmistetaan asukokonaisuuksia ommellen tai neuloen - tuunataan vanhasta uutta - tehdään tutustumiskäyntejä alan liikkeisiin Sisustus ja asuminen - suunnitellaan ja valmistetaan sisustustekstiilejä ommellen, kirjoen tai kangaspuilla kutoen - tutustutaan tietokoneen käyttöön suunnittelussa ja toteutetaan oma suunnitelma kirjovalla ompelukoneella Erikoistekniikat - kankaan värjäys- ja painantatekniikat - huovutus, helmikudonta, makrame solmeilu yms. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan omatoimisuuteen, yhteistyökykyyn, omaperäiseen töiden suunnitteluun, töiden esteettiseen toteuttamiseen sekä töiden loppuun saattamiseen. 3. B2-kieli (ranska, saksa, venäjä) Tavoitteena alkeiskielitaito, jolla selviää jokapäiväisissä tilanteissa ja joka luo pohjan jatko-opiskelulle. Peruskieliopin lisäksi harjoitellaan erilaisia arkisia tilanteita, joita kohtaa vieraassa kulttuurissa, kuten kaupassa asiointi, ravintolassa tilaaminen ja tutustuminen uusiin ihmisiin. Tutustutaan myös kyseisen maan kulttuuriin. Pääpaino aluksi puhumaan totuttelussa, vähitellen myös kirjallinen viestintä tulee mukaan. Arviointi tuntityöskentelyn ja suoritettujen kokeiden perusteella. 4. Englanti, syventävä Syventävä englannin kieli on tarkoitettu kielistä kiinnostuneille ja kieliä harrastaville oppilaille. Harjoittelemme kirjallista ja suullista ilmaisua jatko-opintoja varten. laaditaan ryhmän tason ja toiveiden perusteella. Käytämme monipuolisia työtapoja. Arvioinnin pohjana on tuntiaktiivisuus ja osoitetut taidot.
5. Kotitalous Oppimisen tavoitteena on tottua etsimään tietoa eri lähteistä ja lisäksi oppia tulkitsemaan ja arvioimaan tiedon paikkansapitävyyttä. Tavoitteena on syventää osaamista suunnitteluun ja taitojen soveltamiseen. Valinnaisessa kotitaloudessa 8. luokalla tutustutaan oman maan ruokakulttuuriin ja erityisruokavalioihin. Syyslukukaudella sekä 8. että 9. luokilla perehdytään tavallisimpiin säilöntämenetelmiin. Kalenterivuoden juhlat kuuluvat molempien luokkien opetukseen. Vieraiden maiden ruoka- ja juomakulttuuri tapoineen ja tarjottavineen on 9. luokan tärkein sisältö. 6. Tekninen työ Jokainen oppilas suunnittelee ja tekee haluamansa työn. Aihepiirin voi valita joko elektroniikan, puun, metallin tai muovin yms. parista. Työtapana teknisessä työssä korostuu itsenäinen ideointi työskentely. Tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan omatoimisesti opettajan avustuksella. tärkeätä on oma aktiivisuus ja toimeen tarttuminen. Kotitaloudessa opiskelu perustuu toiminnallisiin yksilö- ja ryhmätöihin. Tunneilla harjoitellaan käytännöntaitoja tietoja. Molemmilla luokilla oppilas tekee esitelmän valitsemastaan aiheesta, 8. luokalla jostakin erityisruokavaliosta ja 9. luokalla jonkin vieraan maan ruokakulttuurista. Kotitalouden taitoja arvioidaan jatkuvasti. Arvioitavia taitoja ovat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, käytännön työtaidot, tiedonhankinta- ja käsittelytaidot sekä käyttäytyminen ruokailutilanteissa. Tiedon sisäistämistä ja soveltamiskykyä arvioidaan kerran lukukaudessa pidettävissä teoriakokeissa. Käytännön työskentelyssä arvioidaan työtehtävään syventymistä, vastuun ottamista omasta ja ryhmän tehtävistä sekä ohjeiden noudattamista. Arvioinnissa painotetaan opittujen tietojen ja taitojen soveltamista ja kiinnostusta taitojen edelleen kehittämiseen. Päättöarviointi perustuu opetushallituksen antamiin arviointiperusteisiin.
7. Musiikki Yhtyesoitto (bändi), -laulu, musiikkitieto, kuuntelu ja musiikin teknologia Monipuolinen musiikin tekemisen kurssi, jossa syvennetään tietoja ja taitoja musiikin eri alueilla. Kurssi sopii kaikille, jotka pitävät musiikista ja ovat kiinnostuneita monipuolisesti kehittämään musiikillisia valmiuksiaan ja syventämään musiikin tuntemustaan. Kurssi sopii myös niille, jotka ovat kiinnostuneita omasta musiikintuottamisesta soittaen ja laulaen. Lisäksi tarjolla on studiotekniikan, livemiksausten ja yleensä musiikin tietotekniikan salaisuuksien oppimista. Valinnaisessa musiikinopetuksessa sisällöt ja tavoitteet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Keskinen tavoite on tukea nuorten musiikillista kehitystä ja vahvistaa omia vahvoja alueita tekemällä ja kokemalla. Näköaloja musiikkiin ja sen tekemiseen myös laajennetaan. Koulun uudet musiikinluokat lisäävät merkittävästi monipuolisen musiikinopetuksen mahdollisuuksia. 8-luokka 8. Tutustu tieteeseen ja sisällöt Oppilaat tutustuvat maailman ja luonnon ilmiöihin. Oppilaat tunnistavat ihmisen toiminnan ympäristölliset vaikutukset. Aine syventää ymmärrystä luonnontieteistä (biologia, maantieto, fysiikka ja kemia) ja opettaa, miten teoriat toimivat oikeassa elämässä. Tutustu tieteeseen -valinnaisaineessa tehdään opintokäyntejä ja harjoitustöitä, joiden tarkoitus on itse kokeilla ja tehdä. Mahdollisia kohteita opintokäynneille ovat mm. Heureka, Tropicario, Sealife, Korkeasaari, Kemianluokka Gadolinium, Fallkullan kotieläintila, Tekniikan museo, lähialueen kemian- ja tekniikan alan yritykset, eläinmuseo ja Nuuksion kansallispuisto. Vierailukohteet päätetään oppilaiden kanssa yhdessä. Arvioinnissa painotetaan aktiivista osallistumista, harjoitustöiden tekemistä ja laatua sekä oppimispäiväkirjan tuottamista Musisoinnissa on sekä ohjattua että itsenäistä harjoittelua. Jatketaan seiskalla aloitettua musisointia. Muodostetaan yhtyeitä, joissa harjoitellaan monipuolista ohjelmistoa ja tutustutaan musiikin tekemisen eri alueisiin. Kehitetään ryhmätyötaitoja ja itsenäistä harjoittelua. Valmistellaan esityksiä ja esiinnytään erilaisissa tilaisuuksissa. Musiikin tuntemisessa kuunnellaan ja tutustutaan ympäröiviin ja vähän kauempanakin oleviin musiikin lajeihin. Syvennetään ja laajennetaan musiikin tuntemusta. Musiikin teknologiassa tutustutaan äänen toistoon ja tallennukseen. Vahvistetaan työskentelytaitoja ja tietoja tekniikan mahdollisuuksista. 9-luokka Musisoinnin, musiikintuntemisen ja teknologian tietoja ja taitoja syvennetään. Vahvistetaan ja tarkistetaan kiinnostuksen mukaista suuntautumista. Laaditaan tavoitteet lopputöille ja suunnitellaan niiden toteuttaminen. Lopputöinä toteutetaan muun muassa esityksiä koulun tapahtumiin ja konsertteihin, tuotetaan ja tallennetaan musiikkia sekä studio- että konserttiolosuhteissa. Opetettaessa käytetään ryhmäopetusta, luentoa, soitin- ja lauluyhtyeitä, kuuntelua, itsenäistä työskentelyä ja omatoimista harjoittelua. Oppilaita kannustetaan löytämään omat vahvat alueensa ja hyödyntämään niitä. Arvioinnissa perustuu oppilaan aktiivisuuden, vastuullisuuden ja kehittymisen seuraamiseen. Arvioinnin kohteena ovat musisoinnin musiikin tuntemisen ja teknologian osa-alueet. Tarvittaessa voidaan pitää tarkentavia kokeita. Päättöarvioinnissa painotetaan oppilaan omaa vahvaa aluetta.
9. Ilmaisutaito Ilmaisutaidon tavoitteena on kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyökykyä, lisätä omaa ilmaisurohkeutta ja esiintymisvalmiutta, tutustua teatterin maailmaan sekä oppia ymmärtämään ja vastaanottamaan teatteritaidetta. Ilmaisutaito sopii valinnaisaineeksi kaikille, jotka pitävät esiintymisestä tai haluavat kehittää omaa esiintymisrohkeuttaan tai -taitoaan. Työtavat ja oppisisällöt 8. luokalla aloitetaan pienistä harjoituksista, joita tehdään pareittain ja ryhmissä. Aluksi keskitytään ryhmän toimintaan ja yhteishengen luomiseen tutustumis-, aisti- ja improvisaatioharjoitusten avulla. Syksyn aikana voidaan tehdä ryhmän toiveiden mukainen esitys, esimerkiksi satunäytelmä. Kevään kuluessa toteutetaan isompi projekti, joka voi olla nukketeatteriesityksen valmistaminen tai esimerkiksi improvisaatioharjoitusten pohjalta koottu esitys. Koulun juhliin tehdään ohjelmaa ryhmän innostuksen mukaan. 10. Liikunta Valinnaisliikunta kaksinkertaistaa jokaviikkoisen liikunnan määrän koulussa. Tavoitteena on liikunnan kaikkien osa-alueiden vahvistaminen. Samalla tavoitteena on liikunnallisen harjoittelun käytänteiden oppiminen. Eri lajit monipuolisesti vuodenajat sekä koulumme, että ympäristön liikuntamahdollisuudet hyödyntäen. Käytämme monipuolisia työtapoja ja pyrimme yksilöllisempään ohjaukseen kuin perusliikunnan suuremmissa opetusryhmissä. Valinnaisliikunnasta oppilas saa numeerisen arvioinnin. Siinä huomioidaan taitojen lisäksi erityisesti harjoittelu eli parhaansa yrittäminen sekä ryhmässä toimiminen. 9. luokalla painopiste siirtyy selvemmin yksilöllisten taitojen kehittämiseen. Omaa ilmaisua kehitetään mm. erilaisten keho-, liike- ja äänenkäyttöharjoitusten avulla. Tunneilla tehdään myös improvisaatio- ja tunnetilaharjoituksia ja tutustutaan näytelmän rakenteeseen sekä ohjaajan työhön. Keväällä esitettävä lopputyö voi muotoutua improvisoitujen kohtausten pohjalta tai sen pohjaksi voidaan valita valmis teksti. Ison näytelmäprojektin sijasta ryhmä voi tehdä useita pienempiä esityksiä. Lisäksi tehdään koulun juhliin ohjelmaa innostuksen mukaan. Mahdollisuuksien mukaan tehdään myös opintokäyntejä ja vierailuja esim. teattereihin. Oppilaat osallistuvat itse tuntien sisällön suunnitteluun. Arviointi Arviointiin vaikuttavat muun muassa osallistumisinnokkuus, aktiivisuus, ryhmätaidot ja yrittäminen.
11. Kuvataide 12. Kirjallinen ilmaisu Oppilas soveltaa ja syventää kuvailmaisun eri muotoja sekä tuttujen että uusien tekniikoiden kautta. Oppilas oppii tulkitsemaan ja käyttämään taide- ja viestinnän kuvia eri keinoin. Lisätään ympäristön ja arkkitehtuurin havainnoimista taiteen näkökulmasta. Opetellaan kuvataiteen käsitteistöä. Tarkastellaan ei ilmiöitä mm. nykytaiteen eri ilmaisukeinoihin ja teollisen muotoilun prosessiin tutustuen. Kannustetaan omaperäisten ratkaisujen tekemiseen ja persoonallisen tyylin kehittämiseen. Kirjallisen ilmaisun opiskelussa tavoite on kehittyä kirjoittajana ja tutustua monenlaisiin kirjallisuudenlajeihin itse niitä kokeilemalla. Samalla harjoitellaan myös palautteen saamista ja antamista. Kirjallinen ilmaisu sopii valinnaisaineeksi kaikille, joita kirjoittaminen kiinnostaa ja jotka haluavat kehittää itseään kirjoittajina. Työtavat Yksilöllistä työskentelyä ja ryhmätöitä. Työskentelyyn pyritään lisäämään pitkäjänteisyyttä ja luovan prosessin vaiheita ideasta valmiiseen työhön. Taiteilijoihin ja taiteeseen tutustutaan taidehistorian ja näyttelykäyntien kautta. Keskeisiä tekniikoita erilaisin aihein: - PIIRUSTUS - MAALAUS - TAIDEGRAFIIKKA - MUOTOILU JA RAKENTELU, KUVANVEISTO - GRAAFINEN SUUNNITTELU - VALOKUVAUS JA VIDEOINTI Teatteriproduktiossa oppilaalla on mahdollisuus perehtyä lavastuksen suunnitteluun ja toteutukseen tai valo - ja videokuvaukseen. Oppilaat suunnittelevat myös proggiksen logon, jota käytetään oheistuotteissa, kuten julisteissa, paidoissa ja kasseissa. Työtavat ja oppisisällöt Tunneilla tehdään mieli- ja kielikuvaharjoituksia, aistiharjoituksia ja vertausharjoituksia. Kuvien, musiikin ja muiden virikkeiden pohjalta kirjoitetaan tarinoita, henkilökuvauksia sekä näkökulmaharjoituksia. Harjoitellaan vuoropuhelun kirjoittamista sekä erilaisten kerrontatekniikoiden käyttöä. Kirjoitetaan satuja, novelleja, fantasiaa, jännitystä, romantiikkaa jne. Kokeillaan erilaisten kielellisten sekä kerrontateknisten valintojen vaikutusta tekstiin. Proosan lisäksi perehdytään lyriikkaan kirjoittamalla lastenloruja, kuvarunoja, kokeilevaa runoutta tai esimerkiksi rock-lyriikkaa. Ryhmän niin toivoessa tutustutaan myös lehtityöhön ja draaman kirjoittamiseen. Tunneilla harjoitellaan myös palautteen antamista ja omia tekstejä muokataan eteenpäin palautteen pohjalta. Kirjallisen ilmaisun lopputyönä on oman novellin tai runosikermän kirjoittaminen. Teksteistä kootaan ryhmän oma julkaisu. Ryhmäläiset voivat itse vaikuttaa opintojen sisältöihin ja painotuksiin. Opintoretkiä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Oppilas saa jokaisen tehtävän toteuttamisen yhteydessä opettajalta suullista palautetta ja usein myös koko ryhmältä. Syys- ja kevätlukukauden lopussa oppilaalle annetaan numeroarvioinnin tueksi myös suullinen palaute taiteellisesta kehittymisestä. Oppilas suorittaa myös itsearviointia. Arviointi Arviointi perustuu oppilaan osallistumiseen, aktiivisuuteen, teksteihin ja niiden omaperäisyyteen. Kehittyminen kirjoittajana ja innostuneisuus otetaan arvioinnissa huomioon.