PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003
Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen sijainti ja suhde ympäristöön... 1 4 Maisemarakenne... 2 4.1 Kallioperä... 2 4.2 Maaperä... 3 4.3 Korkeussuhteet... 4 4.4 Vesiolot... 4 4.5 Maisemakuva maiseman ominaispiirteet... 4 5 Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta... 6
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 1 (7) Niemenharjun alueen maisemaselvitys 1 Johdanto Maisemaselvitys liittyy Niemenharjun alueen maankäyttösuunniteluun. Maisemaselvityksentavoitteena on luoda kuvaus alueen maiseman ominaispiirteistä, sekä tarkastella alueen rakentamis- ja toiminnallisia mahdollisuuksia maisemallisesta näkökulmasta. Työstö on vastannut FM Jari Kärkkäinen :stä. 2 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä 28.5.2017 tehtyyn maastoinventointiin. 3 Alueen sijainti ja suhde ympäristöön Selvitysalue sijoittuu Pihtiputaan taajaman kaakkoispuolelle Kolimajärven ja Lylynlampeen väliselle Niemenharjulle (kuva 1). Kuva 1. Selvitysalue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 2 (7) 4 Maisemarakenne 4.1 Kallioperä Selvitysalue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi- Suomen Keski-Suomen järviseudun pohjoisosaan, jossa maisemamaakunta vähitellen vaihettuu Suomenselän karuksi vedenjakajaseuduksi. Keski-Suomen järviseutua hallitsevat laajat järvialtaat, polveilevat vesireitit ja luode-kaakko suuntaiset moreeniselänteet. Niemenharju on Koliman rannalla oleva morfologialtaan selväpiirteinen harjuselänne ja maisemallisesti merkittävä kohde. Puusto harjuselänteellä on mäntyvaltaista. Harjualue liittyy leimallisesti Niemenkylän kulttuurimaisemaan, joka on säilynyt avoimena agraarimaisemana, jossa asutus on sijoittunut peltojen reuna-alueille, Koliman rannan läheisyyteen sekä harjumaastoon. Niemenkylän kulttuurimaisemakokonaisuuteen rajautuu 4-tiehen, Kolimaan ja Niemenharjuun. Maakunnallisesti arvokas Lylyn talon pihamiljöö kuuluu Niemenkylän kulttuurimaiseman alueelle. Talo on Lylynlammen etelärannalla, selvitysalueen ulkopuolella. Pihtipudas sijoittuu Keski-Suomen granitoidikompleksin ja karjalaisten liuskeiden rajalle. Alueen kallioperä on granodioriittia, joka pohjoisosalla rajautuu vulkaniittikiveen. Kuva 2. Alueen kallioperä ( GTK 2017).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 3 (7) 4.2 Maaperä Niemenharju on osa luode-kaakkosuuntaista Pieksämäen-Pihtiputaan-Reisjärven harjujaksoa. Mannerjäätikkö vetäytyi alueelta noin 10 500 vuotta sitten. Tällöin suurin osa seudusta oli veden alla. Ancylusjärven korkein ranta Pihtiputaalla on noin 220 m mpy länsiosassa ja itäosassa noin 190 m mpy. Kolima kuroutui Ancylusjärvestä noin 9 500 vuotta sitten muodostaen aluksi huomattavasti nykyistä laajemman Muinais-Koliman. Kotajärven kynnyksen kohoamisen takia syntyi Muinais-Päijänteen suurjärvi, johon kuului myös Alvajärven ja Koliman altaat. Päijänteen maksimivaihe päätyi noin 7000 vuotta sitten. Muinais-Päijänteen transgressiovaiheen ollessa laajimmillaan vedenpinta kohosi seudulla noin 117 metrin tasolle asti. Muinaisrantatörmät ovat selvästi nähtävissä Niemenharjulla. Harju on kapea. Harjun keskiosa on selännemäinen ja luoteisosalla tasainen ja matala. Harjun maaperä on pääasiassa hiekkaa ja hiekkaista soraa. Harjun laiteiden maaperä on hienoa hiekkaa ja hietaa. Hiesua on Lylylammen rannalla. Kuva 3. Alueen maaperä ( GTK 2017).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 4 (7) 4.3 Korkeussuhteet 4.4 Vesiolot Niemenharjun selänne nousee tasolle 125 135 m mpy. Keiteleen keskivesi on tasolla 111,2 m mpy ja Lylylammen 113,9 m mpy. Pihtipudas sijaitsee suurmaisemassa laajassa luode-kaakkosuuntaisessa murroslaaksossa. Selvitysalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Selvitysalue rajautuu Kolimajärveen ja Lylynlampeen. Selvitysalue sijaitsee Kolimajärven valuma-alueella. Niemenharjulle kulkee pohjois-eteläsuuntainen I-luokkainen, eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue harjun laella. 4.5 Maisemakuva maiseman ominaispiirteet Niemenharjun mäntyvaltainen harju hahmottuu Lylylammelta ja Kolimalta. Harju ei nouse merkittävällä tavalla maisemassa, mutta harjulta avautuu edustava kulttuuri- ja järvimaisema. Puusto on varttunutta tai varttuvaa. Selvitysalueella on Niemenharjun leirintäalueen vanhoja rakennuksia, jotka ovat rakennettu 1960 70 lukujen vaihteessa. Rakennukset ovat huonossa kunnossa. Alueen eteläosalla on tanssilava ja omakotitalo, rannalla vanhan soramontun vieressä. Niemenharjun tanssilava on yksi toiminnallinen kiintopiste Niemenharjun alueella. Tunnettu tanssipaikka kuuluu osaksi Niemenharjun maisemaa. Harjun laella on Niemenharjun maisematie. Kuva 4. Rantanäkymä Koliman puolelta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 5 (7) Kuva 5. Näkymä Niemenharjulle Lylylammen puolelta. Kuva 6. Leirintäalueen lomarakennuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 6 (7) Kuva 7. Niemenharjun tanssilava. Kuva 8. Harjun lakea myötäilee Niemenharjun maisematie. 5 Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta Kuvassa 9. on esitetty selvitysalueen maisemalliset arvot ja erityispiirteet, ja eritelty niiden perusteella alue kahteen eri herkkyysluokkaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 7 (7) Kuva 9. Maiseman herkkyys rakentamiselle. Herkkyysluokka 1 Ensimmäinen herkkyysluokka sisältää erittäin herkät alueet, jonne lisärakentamista tai muita muutoksia maisemassa ei suositella lainkaan. Merkinnällä on osoitettu alue, jolta avautuu ja joka on osa kaunista harjumaisemakokonaisuutta. Herkkyysluokka 2 Toisessa herkkyysluokassa on alueita, jotka sietävät jossain määrin rakentamista, ja joilla tulee huomioida maisemalliset arvot. Tässä herkkyysluokassa on myös peltoalue, joka liittyy arvokkaaseen Niemenkylän kulttuurimaisemaan. Rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet ovat alueet mihin nykyinen rakentaminen on keskittynyt.