Jätehuoltolautakunta 44 12.09.2013 Jätehuoltolautakunta 15 04.06.2014 Jätehuoltolautakunta 31 02.10.2014 Jätehuoltomääräykset Jätehuoltolautakunta 12.09.2013 44 1479/14.06.00.02/2014 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies Satu Ojala satu.ojala@salo.fi 02 727 6827 Jätehuoltomääräysten antaminen perustuu jätelakiin (646/2011 91). Jä tehuol to mää räyk set ohjaavat jätehuollon käytännön toteuttamista kunnissa pai kal li set olosuhteet huomioiden. Niissä annetaan myös määräyksiä jätteen keräyksen ympäristö- ja terveyshaittojen torjumiseksi. Kemiönsaaren nykyiset jä te huol to mää räyk set ovat tulleet voimaan 1.1.2009. Paimion, Sauvon ja Salon alueen ny kyi set määräykset alueittain por ras te tus ti vuosien 2006 ja 2007 aikana. Määräykset ovat nähtävissä Rous kik sen internetsivuilla www.rouskis.fi. Etusivulta määräyksiin pääsee va lit se mal la "palvelut", "kotitalouksien jätehuolto" (valitse kunta), "oi ko lin kit: jätehuoltomääräykset". Nykyisin voimassa olevat määräykset jaetaan jä tehuol to lau ta kun nal le oheismateriaalina. Mää räys ten uudistamistarve on syntynyt Salon kuntaliitoksesta, uuden jätelain muutoksista, jä te po liit ti sen ohjelman tavoitteista sekä tarpeesta yhdenmukaistaa mää räyk set koko jätehuoltolautakunnan toimialueella. Jätepoliittisen ohjelman tavoitteet ja jätteiden lajittelututkimus 2013 Jätehuoltomääräykset ovat tärkeä toimeenpanon väline kuntien yhteiselle Jä te po liit ti sel le ohjelmalle (2012-2016). Ohjelmassa esitetään tavoitteet ja suun ta vii vat kuntien vastuulla olevan jätehuollon hoitamiseksi. Jätepoliittisen ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat jätteiden ma te ri aa li kier rätyk sen osuuden lisääminen 50 %:iin sekä jätteiden laajamittaisen ener giahyö dyn tä mi sen aloittaminen. Rouskis Oy tuotti keväällä 2013 tutkimuksen seka- ja energiajätteen koostu muk ses ta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka paljon näissä jä tela jeis sa on materiaalihyötykäyttöön ja energiahyödyntämiseen soveltuvia jä te ja kei ta.tutkimuksesta saadaan taustatietoa jätehuoltomääräysten laadintaan. Rouskiksen edustaja esittelee tutkimusta ja sen tuloksia kokouksessa. Tutkimus jaetaan jätehuoltolautakunnalle oheismateriaalina kokouksessa. Pakkausjätteen täysi tuottajavastuu Nykyisessä jätelaissa on pakkausjätteelle määrätty täysi tuottajavastuu. Tuot ta ja yh tei sö jen on määrä toteuttaa velvollisuutensa koko maan kat ta-
val la aluekeräysverkostona. Verkoston luomiselle on laissa siirtymäaika vuo den 2014 toukokuuhun asti. Ympäristöministeriö valmistelee par haillaan esitystä jätelain muuttamiseksi siten, että siirtymäaikaa täyteen tuot taja vas tuuseen pidennettäisiin. Ympäristöministeriön luon nok ses sa 9.7.2013 siirtymäaikaa tuottajien keräysverkoston perustamiselle esitetään 31.12.2015 saakka. Jos tuottajat eivät järjestä maksutonta kiinteistökohtaista pakkausjätteen keräystä, kunnat voivat huolehtia täydentävän pakkausjätteen erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistöillä (jätelaki 35 :n 1 momentti). Lisäksi laissa on säädetty kunnille oikeus täydentää yleisesti tuottajavastuun alaisten jätteiden keräystä kunnallisen jätehuollon osana siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä (47 :n 3 momentti). Tällaisessa tapauksessa pakkausjätteen kiinteistökohtaisesta lajittelusta ja erilliskeräyksestä voidaan antaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Kunnallisen keräyksen kustannukset peritään jätemaksuina. Pakkausjäte toimitetaan aina tuottajalle. Kuntaliiton valtakunnallinen malli jätehuoltomääräyksiksi Kuntaliitto tuottaa yhdessä ympäristöministeriön ja Kymen jätelautakunnan kans sa verkko-oppaan jätehuoltomääräysten laatimistyön helpottamiseksi kun nis sa. Opas valmistuu lokakuun 2013 aikana.oppaassa huomioidaan jä te lain vaatimukset ja tavoitteet sekä määritellään jätehuoltomääräyksille suo si tel ta va rakenne. Vaikutusmahdollisuuden varaaminen ja lausuntopyynnöt Jätehuoltomääräyksien antamisessa on varattava kuntalaisille vai ku tusmah dol li suus hallintolain 41 :n mukaisesti. Lausuntoja olisi pyydettävä tarpeen mukaan myös muilta viranomaisilta. Jätehuoltolautakunta voi päättää kuu le mi sesta ja lausuntopyynnöistä valmistelun edetessä. Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta päättää ryhtyä valmistelemaan jätehuoltomääräys -luon nos ta Kuntaliiton valmisteleman ohjeistuksen avulla. Päätös: Jätehuoltolautakunta 04.06.2014 15 Jätehuoltolautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Valmistelija: jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi, 02 727 6827 Luonnos jätehuoltomääräyksiksi on valmistunut. Luonnokseen on val mistel tu myös pykäläkohtainen perustelumuistio. Jätehuoltomääräysluonnos ja perustelut noudattavat Kuntaliiton jul kai se-
maa valtakunnallista mallia. Luonnosta valmisteltaessa on keskusteltu kuntien ympäristöviranhaltijoiden, Rouskis Oy:n, paikallisten kul je tus yrit tä jien sekä kuntien ympäristö- ja teknisen toimen viranhaltijoista koostuvan jä tehuol lon yhteistyöryhmän kanssa. Luonnoksessa on otettu huomioon muuttunut lainsäädäntö. Merkittävä muu tos koskee tuottajavastuun alaista pakkausjätettä (esim. lasipurkit, karton ki pak kauk set, metallitölkit). Näiden kerääminen ja vastaanotto siirtyy 1.1.2016 alkaen tuottajien vastuulle. Tämän hetkisen tiedon mukaan tuotta jien keräysverkosto tulee olemaan merkittävästi harvempi, kuin kunnan jä te yh tiö Rouskis Oy:n ylläpitämä nykyinen hyötyjätepisteverkosto. Tuot tajat eivät ole tämän hetken tiedon mukaan myöskään keräämässä pak kausjä tet tä kiinteistökohtaisesti taloyhtiöiltä. Jotta lajittelumahdollisuudet säilyisivät ja tavoitteet materiaalihyötykäytölle voi si vat täyttyä edelleen 1.1.2016 jälkeen, on kunnan syytä täydentää tuotta jien järjestämää pakkausjätteenkeräystä jätelain 35 :n 1 mom. ja 47 3 mom. mukaisesti. Kunnan suorittamasta pakkausjätteen täydentävästä keräyk ses tä määrätään jätehuoltomääräysluonnoksen pykälässä 12. Kiin teistö koh tai ses ta erilliskeräysvelvoitteesta määrätään pykälässä 14 se kä muiden kunnallisen jätehuollon piirissä olevien kiinteistöjen eril lis ke räys velvoit teis ta määrätään pykälässä 15. Alueen kunnat ovat jätepoliittisessa ohjelmassa asettaneet tavoitteeksi, että kotitalousjätteistä 50 % kierrätetään materiaalina vuoteen 2016 men nessä. Tämän lisäksi jätteiden energiahyödyntämistä tulee lisätä. Rouskis Oy:n keväällä 2013 teettämän kotitalouksien lajittelututkimuksen pe rus teel la kotitalouksien seka- ja energiajätteissä oli noin 55 60 pai nopro sent tia energiahyödyntämiseen soveltuvia jakeita. Loput olivat ma te riaa li na hyödynnettävää jätettä, josta biojätteen osuus oli huomiota he rät tävän suuri. Sekajätteessä biojätettä oli 32 % ja energiajätteessä 15 %. Kiinteis tö jen seka- ja energiajäte olivat koostumukseltaan samankaltaisia, eivät kä niiden sisällöt poikenneet toisistaan merkittävästi jätteen hyö dyn tä misen kannalta. Kierrätyspolttoaineen valmistukseen soveltuvia jätejakeita ener gia jät tees sä oli vain 13 %. Tämän johdosta luonnoksessa on luovuttu ener gia jät teen erilliskeräyksestä, jota on toteutettu käytännössä lähinnä kan ta-sa lon alueella. Sen lisäksi että energiajätteen lajittelu ei ole tut kimuk sen mukaan ollut onnistunutta, menettää energiajätteen erottelu se kalai ses ta yhdyskuntajätteestä tarkoituksenmukaisuutensa lä hi tu le vai suu dessa. Vuodesta 2016 alkaen orgaanista jätettä ei enää juurikaan saa si joit taa kaatopaikoille. Kotitalouksissa syntyvä materiaalihyötykäyttöön kel vo ton sekalainen yhdyskuntajäte on hyödynnettävä jatkossa aina ener gia na. Materiaalihyötykäytön tavoitetta tukee jätehuoltomääräysluonnoksen tiuken tu nut kartonginkeräysvaatimus taloyhtiöille. Kartonki ja pahvi tulisi ke rätä omana jakeenaan vähintään 5 asunnon yhtiöissä. Tällä hetkellä vaa timus koskee vähintään 10 asunnon yhtiöitä. Myös muilla kunnallisen jä tehuol lon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä pahvinkeräys tiukentuisi siten, että keräys olisi järjestettävä, jos pahvia ja kartonkia syntyy 20 kg/viikkossa. Tällä het kel lä pahvin keräysvaatimuksen raja on 50 kg/viikossa ja kartongin 20 kg/vii kos sa. Tällä hetkellä pahvin ja kartonginkeräyksen voi korvata energia jät teen keräyksellä muualla, paitsi Kemiönsaaren kunnassa.
Kiinteistöjen yhteistä jäteastiaa koskeviin määräyksiin tulisi tarkennuksia. Yh tei nen jäteastia ei saisi sijaita yli kilometrin etäisyydellä sitä käyttävältä kiin teis töl tä. Tarkoituksena on varmistaa, että astia on käytännössä kiinteis tön käytettävissä. Kilometrisääntöä ei sovelleta, jos kiinteistö sijaitsee sa man yksityistien tai -tiestön varrella kuin yhteisastia tai kiinteistö sijaitsee saa res sa, jonne kuljetaan veneellä. Kimpalle on nimettävä yhteyshenkilö, jo ka tekee ilmoituksen kimpasta jätehuoltolautakunnalle ja ylläpitää ajan tasai sia tietoja kimpan jäsenistä. Jätesäkkejä tai jätesäkkitelineitä ei saisi käyttää enää kiinteistökohtaisessa jät teen kul je tuk ses sa. Kiinteistöille olisi hankittava koneellisesti tyh jen net tävä, kannellinen, kahvoin ja pyörin varustettu jäteastia. Määräys pyrkii kohen ta maan jätteenkuljettajien työturvallisuutta. Määräykset koskien jäteastioiden tyhjennysvälejä (25 ) yhtenäistettäisiin taa ja ma ja haja-asutusalueilla. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia olisi tyh jen net tä vä tarpeeksi usein, mutta vähintään neljän viikon välein sekä taa ja mas sa että haja-asutusalueella. Tällä hetkellä pisin tyhjennysväli taaja mas sa on kaksi viikkoa ja haja-asutusalueella neljä viikkoa. Näiden vähim mäis vaa ti mus ten muuttaminen perustuu jätteenkuljettajien sekä Rouskis Oy:n arvioihin. Neljän viikon tyhjennysväli saattaisi kannustaa pa rempaan lajitteluun eikä jäteastiaa pidetty liian epämiellyttävänä tyhjentää neljän viikon jälkeenkään. Mahdollisten haju- tai hygieniahaittojen il me tes sä olisi tyhjennyksiä lisättävä jo muidenkin määräysten nojalla. Jos biojäte kompostoidaan tai erilliskerätään kiinteistöllä, voi se ka jä te as tian tyhjennysväli olla luonnoksen mukaan kahdeksan viikkoa kaikkialla toi mialu eel la. Kompostoinnista olisi ilmoitettava jätehuoltolautakunnalle.yli puo li vuotta kestävistä jäteastian tyhjennysten keskeyttämisistä esim. mat kan vuoksi, olisi ilmoitettava jätehuoltolautakunnalle. Kuljetusyrittäjiä koskevia uusia määräyksiä ovat jätteen kuljetustietojen toimit ta mi nen sähköisesti muokattavassa muodossa jätehuoltolautakunnan yl lä pi tä mään jäterekisteriin (33 ) sekä tiedottamisvelvoite (44 ) tyh jen nysten tilaajalle jätehuoltomääräysten sisältämistä ilmoitusvelvollisuuksista (ilmoi tus yhteisastiasta, kompostoinnista ja tyhjennysten keskeyttämisestä). Jätehuoltomääräysluonnoksessa määrätään entistä tarkemmin myös viemä ri ver kos ton ulkopuolella asumisessa syntyvien lietteiden käsittelystä ja liet teen saostussäiliöiden tyhjentämisestä (35-38 ). Saostussäiliöiden vuoden tyh jen nys vä li on lainsäädännössä vaadittu, eikä siihen voida jätehuoltomääräyksin vai kut taa. Keskitetyssä lietteenkuljetuksessa Kemiönsaaressa voidaan saos tus säi liön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuoltolautakunnalta, jos säiliöön ei ole syntynyt lietettä edellisen tyhjennyksen jälkeen. Kiin teis tön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennystä ei tässä ta pauk ses sa tarvitse tilata. Keskeytyksestä olisi ilmoitettava jä te huol to vi ran omai sel le myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Liet teen omatoimiseen käsittelyyn olisi aina haettava poikkeuslupa jä te huol to lau ta kun nal ta. Saostussäiliöitä koskevat määräykset eivät koske kan to ve den varassa olevia kiinteistöjä. Jätehuoltomääräysten sisältämät poikkeamiset on delegoitu viranhaltijalle (4.4.2013 12), lukuun ottamatta jätteen vastaanottopaikoista mää rää mis-
tä. Luonnosta ja perusteluja ei vielä ole käännetty ruotsiksi. Käännökset tehdään, jos jätehuoltolautakunta päättää hyväksyä luonnoksen yleisesti nähtä vil le asetettavaksi. Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta päättää asettaa luonnoksen ja perustelut yleisesti näh tä vil le hallintolain 41 mukaista kuulemista varten, kun luonnos ja perus te lut ovat käännetty ruotsiksi. Kuulemisesta tiedotetaan kuntien virallisissa ilmoituslehdissä sekä kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja internetsivuilla. Luonnoksesta pyydetään lausunnot kuntien ympäristö- ja ym pä ris tö ter veyden suo je lu vi ran omai sil ta, Rouskis Oy:ltä ja alueelliselta ELY- keskukselta 1.9.2014 mennessä. Päätös: Lauri Havia esitti päätösehdotuksen: Ehdotan, että jätehuoltolautakunta päättää palauttaa jätehuoltomääräykset uudelleen valmisteltavaksi siten, että niissä huomioidaan nykyistä paremmin jätelain etusijajärjestys ja 50 % materiaalikierrätystavoite. Lisäksi energiajätteen erilliskeräyksen lopettamisen sijasta olisi tutkittava kiinteistökohtaisen biojätteen keräyksen mahdollisuus (esim. Kajaanin malli), jotta energiajäte saataisiin puhtaammaksi ja siten paremmin hyödynnettäväksi. Edelleen kunnan vastuulle kuuluvan jätteen vastaanottopaikkoja koskeva kirjaus on muutettava jätelain mukaiseksi. Jätelain 35 :n 3 momentin mukaan päätösvaltaa ei tämän asian osalta voi ulkoistaa kunnalliselle jätehuoltoyhtiölle, vaan se kuuluu yksiselitteisesti kunnan jätehuoltoviranomaiselle, eli jätehuoltolautakunnalle. Havian ehdotusta ei kannatettu. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta on hyväksynyt esittelijän päätösehdotuksen: Jätehuoltolautakunta päättää asettaa luonnoksen ja perustelut yleisesti nähtäville hallintolain 41 mukaista kuulemista varten, kun luonnos ja perustelut ovat käännetty ruotsiksi. Kuulemisesta tiedotetaan kuntien virallisissa ilmoituslehdissä sekä kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja internetsivuilla. Luonnoksesta pyydetään lausunnot kuntien ympäristö- ja ympäristöterveydensuojeluviranomaisilta, Rouskis Oy:ltä ja alueelliselta ELY- keskukselta 1.9.2014 mennessä. Lauri Havia jätti eriävän mielipiteen.
Jätehuoltolautakunta Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi ja 02 727 6827 Jätehuoltomääräysluonnos perusteluineen on pidetty nähtävillä 4.8.2014-1.9.2014 ajan. Nähtävillä olosta tiedotettiin Kuntien virallisilla il moi tus tau luilla, Salon Seudun Sanomissa 2.8.2014, Kunnallislehdessä 1.8.2014 ja Annons bla de tis sa 1.8.2014 sekä kuntien ja Rouskis Oy:n internetsivuilla. Luonnoksesta annettiin useita lausuntoja ja mielipiteitä. Lausunnot ovat esi tys lis tan liitteenä. Muutokset Lausuntojen johdosta jätehuoltomääräyksiin tehtiin mm. seuraavia muu toksia: Luku 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET 2 Määritelmät Määritelmiin on lisätty jätehuoltolautakunta, jätehuoltoviranomainen, kan tove si, kiinteistö, pakkausjäte, saostussäiliö, sekajäte ja ym pä ris tön suo je lu viran omai nen. Myös ruotsinkieliseen versioon määritelmät kirjataan aak kosjär jes tyk seen. Luku 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Toisen momentin ensimmäistä lausetta, jossa todetaan että liittyminen kun nan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu liittymällä kiin teis tö kohtai seen jätteenkuljetukseen, on täsmennetty poistamalla sana "läh tö koh taises ti". Aluekeräys on voimassa ainoastaan Kemiönsaaren saaristossa, josta on oma kappaleensa tässä pykälässä. Lietteen keräyksen kul je tus jär jestel män toteaminen on siirretty pykälään 36. 8 Kiinteistöjen yhteinen keräysväline Myös keräysvälineiden tyhjennysväli pyydetään ilmoittamaan ns. kimp pa ilmoi tuk ses sa. Luku 3 JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ 12 Erikseen lajiteltavat hyötyjätteet Otsikkoa on muutettu (jätelajit > hyötyjätteet). Erikseen kerättävät hyö ty jätteet myös luetellaan pykälässä. Luku 4 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY 17 Kompostointi: Kompostointia koskevasta 17 on selvyyden vuoksi poistettu viittaus 25 :ään, sillä ilmoitusta kompostoinnista vaaditaan vain, jos sen pe rus teella haetaan pidempää tyhjennysväliä. Kompostorin tulee olla lämpöeristetty vain jos kompostointi on ympärivuotista.
Luku 6 JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKAT 30 Aluekeräyspisteet Keräyspaikkaa ylläpitävän tahon velvollisuuksiin on lisätty myös liukkaiden tor jun ta. Sekajätteen aluekeräystä Kemiönsaaressa koskeva teksti on siirret ty 10 :ään. Luku 7 JÄTTEENKULJETUS 34 Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Toiseen momenttiin on lisätty "Niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pak kaus ke räys tä, jätteet tulee kuljettaa kunnallisen jätelaitoksen osoit tamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen jätelaitoksen tulee mahdollisen vä li va ras toin nin jälkeen toimittaa jätteet tuottajien jätehuoltoon." Pe rus teena lisäykselle on keräyksen hallittu järjestäminen ja jätteen tilastointi. Luku 8 ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YH DYS KUN-TA JÄ TE HUOL LON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET 36 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Lietteen kuljetusjärjestelmät eri kunnissa todetaan tässä pykälässä. Kemiön saa res sa asumisperäisten sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus on kun nan järjestämä Kemiönsaaren pääsaarilla. Muilla Kemiönsaaren saa rilla, Salossa, Paimiossa ja Sauvossa kiinteistön haltija järjestää lietteiden kul je tuk sen. 38 Omatoiminen käsittely Jätelain 41 muuttui kesällä. Se mahdollistaa nykyään ns. naapuriavun an ta mi sen lietteen keräyksessä ja käsittelyssä. Tähän on kuitenkin aina haet ta va lupa jätehuoltoviranomaiselta, joka pyytää asiaa käsitellessään lau sun non kunnan ympäristönsuojelulta. Toiminnan tulee olla pie ni muo toista ja lietteitä voi kerätä korkeintaan kolmelta naapurikiinteistöltä. Liete tu lee aina käsitellä hygieeniseksi ennen peltoon levittämistä ja se tulee peit tää välittömästi levittämisen jälkeen. Luku 11 MUUT MÄÄRÄYKSET 45 Jätehuoltomääräysten valvonta Valvontaviranomaiset todetaan lyhyesti. Muu selittävä sisältö on siirretty pe rus te lui hin. Perusteluita muutettiin vastaavien pykälien kohdalta tarpeen mukaan. Lisäk si jätehuoltomääräysten ja perusteluiden kieltä on korjattu luet ta vammak si ja kirjoitusvirheitä korjattu. Muuta lausunnoissa esiintuotua Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, Salon Hyötykäyttö Oy ja alueen isännöitsijät vaativat lausunnoissaan energiajätteen keräyksen säi lyt tä mis tä. Lausunnoissa muistutetaan syntypaikkalajittelun tärkeydestä ja materiaalihyötykäytön tavoitteista tulevaisuudessa (50-70%).
Pääasiassa kanta-salon alueella kerättyä energiajätettä, joka sisältää karton gin ja pahvin, ei kuitenkaan voi säilyttää erikseen kerättävänä jä te ja keena juuri materiaalihyötykäytön lisäämistarpeen vuoksi. Ma te ri aa li hyö ty käytön vaativien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää saada pahvi ja karton ki materiaalihyödynnettäväksi, ei poltettavaksi energiajätteenä. Li säk si orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuttua voimaan 1.1.2016, se ka jätteen kaatopaikkakäsittely loppuu. Syntypaikkalajittelun jälkeen jäl jel le jäävä sekajäte tullaan hyödyntämään energiana hyö dyn tä mis me ne tel mäs tä riippuen mahdollisesti joko sellaisenaan, tai laitosmaisen käsittelyn jäl keen, jossa sekajätteestä erotettaisiin siihen syntypaikkalajittelun jäl keen jääneet hyödynnettävät materiaalit. Isännöitsijät viittaavat lausunnossaan energiajäteastioiden edullisempiin tyh jen nys mak sui hin. Energiajätteen käsittelymaksu jäteasemilla on jä tehuol to lau ta kun nan hyväksymän taksan mukaan ollut 1.1.2014 lähtien sa ma kuin sekajätteen käsittelymaksu (204 /t sisältäen alv:n). Rouskis Oy ehdottaa nykyisen energiajakeen erilliskeräyskiellon kir jaa mista jätehuoltomääräyksiin. Jätehuoltomääräykset sisältävät jo kiellon, sillä niis sä on määrätty hyötyjätteistä, joita kiinteistöillä on kerättävä omiin astioi hin sa ja määräyksen siitä mikä jäte jää lajittelun jälkeen sekajäteastiaan lai tet ta vak si (12, 13, 14, 15 ). Energiajäte -termin määrittely ja käyt tö koko toimialueen jätehuoltomääräyksissä ei ole enää tarpeellista, kun ko. jätejae poistuu. Lisäksi energiajätettä on kerätty ainoastaan rajatulla alueel la ja energiajätteen nykyinen lajitteluohje on tuttu ainoastaan osalle Salon asukkaista. Energiajätteen keräyskiellon erikseen kirjaaminen voi johtaa tämän vuoksi väärinymmärryksiin. Salon Hyötykäyttö Oy esittää biojätteen erilliskeräysvelvoitetta kaikille talouk sil le. Salon Hyötykäyttö Oy perustelee tiukkaa velvoitetta kier rä tys tavoit tei den paremmalla saavuttamisella ja jätteen hyö dyn tä mis mah dol li suuksien parantumisella. Jätehuoltomääräysluonnoksessa on edellytetty bio jätteen erilliskeräystä vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä. Biojätteen erillis ke räys vaa ti mus on ollut tiukka pienempien asutuskeskusten ta lo yh tiöil le, sillä biojätteen kuljetuspalvelua ei ole ollut aina saatavilla. Jotta bio jät teen erilliskeräysvelvoitetta voitaisiin tiukentaa, tulisi nykyisetkin mää räyk set voida täyttää. On myös arvioitu, että kuljetuskustannukset yk sit täi sil le omakotitaloille ja pienille taloyhtiöille olisivat kohtuuttomat saa vu tet tuun hyötyyn nähden. Omakotitaloissa kompostointi on soveltuvin tapa hyö tykäyt tää biojäte. Pienempiä yhtiöitä ja omakotitaloasukkaita kan nus te taan joko biojätteen erilliskeräykseen tai mieluiten kompostointiin pi dem mil lä sekajäteastian tyhjennysväleillä ja tätä kautta pienemmillä jä te mak suil la. Ennen ehdotetun laajuista biojätteen erilliskeräysvelvoitteen kiristämistä tuli si keräyksestä tehdä elinkaaritarkastelu. Lisäksi to teu tus mah dol li suuk sia ja kustannuksia tulisi selvittää laajasti ennen määräyksen antamista. Nyt tehdyssä jätehuoltomääräysten valmistelussa on keskitytty pääasiassa mää räys ten päivittämiseen muuttuneen lainsäädännön johdosta. Kemiönsaaren rakennus- ja ympäristölautakunta pitää 19 :n rakennusten polt ta mis ta koskevaa perustelua epäselvänä. Perustelu on Kuntaliiton laa timan valtakunnallisen jätehuoltomääräysmallin mukainen ja paras saa ta vil la oleva ohjeistus siitä, mitkä lainsäädännöt koskevat rakennusten polt ta mis ta
palon sammuttamisen harjoittelemiseksi. Perustelua ei ole muu tet tu. Lautakunta ehdottaa myös sanan harmaavesi lisäämistä 38 kol man nen kappaleen toiseen lauseeseen Mikäli kiinteistöllä on käytössään pai neel linen vesi, nestemäisen lietteen kompostointi on mahdollista vain, jos jä tehuol to vi ran omai nen myöntää hakijalle luvan poiketa näistä jä te huol to määräyk sis tä. Sanaa harmaavesi ei ole lisätty. Lietteen kompostointi kiin teistöl lä voi olla joissain tapauksissa ainoa käsittelymahdollisuus esi mer kik si kiinteistön sijainnin vuoksi. Koska lietteen kompostointi vaatii vi ran omai sen luvan, voidaan ympäristölle koituvaa riskiä arvioida aina ta paus koh tai ses ti. Kemiönsaaren ympäristönsuojelumääräykset eivät salli lietteen oma toi mista käsittelyä lainkaan. Tämä on otettava huomioon, kun kä si tel lään Kemiönsaaren kunnan alueen lupahakemuksia. Kunnan ym pä ris tön suo jelu mää räyk siä noudatetaan aina, jos se johtaa ympäristönsuojelun kan nal ta parempaan tulokseen. Salon Hyötykäyttö Oy esittää lausunnossaan, että jätehuoltomääräysten 5 ja 11 sekä 6 :n perustelut olisivat laittomia. Kyseiset kohdat ovat Kunta lii ton laatiman valtakunnallisen jätehuoltomääräysmallin mukaiset ja ovat näin ollen laajalla asiantuntemuksella laadittuja. Lausunnossa toistetaan pää osin samat perustelut, jotka Salon Hyötykäyttö Oy on esittänyt yhdessä mui den yritysten kanssa 27.8.2012 jättämässään hakemuksessa koskien kun nan vastuulle kuuluvan jätteen vastaanottopaikkoja. Lausunnossa esitet ty jä kysymyksiä käsiteltiin hakemuksen yhteydessä. Jä te huol to lau ta kunta hylkäsi hakemuksen hakijoiden kuulemisen ja Kuntaliitolta saamansa lau sun non jälkeen kokouksessaan 7.11.2013. Hakijat valittivat pää tök ses tä Turun hallinto-oikeuteen. Ratkaisua ei ole toistaiseksi hallinto-oikeudelta saa tu. Sauvon kunta esitti tekstiilijätteen luokittelemista polttokelpoiseksi jätteeksi. Tekstiilijäte kuuluu sekajätteeseen, joka hyödynnetään energiana siltä osin kuin siitä ei enää materiaalina voida hyödyntää. Näin ollen tekstiilijätteen tarkempi luokittelu polttokelpoiseksi jätteeksi ei ole tarpeen. Jätehuoltoasiamies: Jätehuoltolautakunta hyväksyy liitteen mukaisen ehdotuksen jä te huol tomää räyk sik si. Määräykset tulevat voimaan 1.12.2014 alkaen. Päätös: Lauri Havia ehdotti: Jätettyjen lausuntojen perusteella esitän, että jätehuoltomääräykset palautetaan uuteen valmisteluun. Uuden valmistelun yhteydessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota: 1) energiajätteen syntypaikkalajitteluun ja erilliskeräyksen jatkamiseen 2) jätelain etusijajärjestyksen toteuttamiseen mahdollisimman pikaisesti 3) sen varmistamiseen, ettei jätehuoltoviranomaiselle kuuluvia viranomaistehtäviä ulkoisteta Rouskikselle. Harri Kaitala ehdotti Havian ehdotusta täydennettävän niin, että
jätehuoltolautakunta palauttaa jätehuoltomääräykset uuteen valmisteluun ja pitää jätehuoltomääräyksistä iltakoulun 23.10.2014 klo 15.00 Rouskis Oy:n toimitiloissa. Ulla Huittinen ja Teuvo Möttö kannattivat Havian esittämää ja Kaitalan täydentämää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on esitetty pohjaesityksestä poikkeava Havian esittämä ja Kaitalan täydentämä esitys ja sitä on kannatettu. Lautakunta hyväksyi Havian ja Kaitalan ehdotuksen yksimielisesti.