Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyömalli

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

OYS SOTE ICT -YHTEISTYÖ. Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista)

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki

SOTE uudistuspäätös ja sen alueelliset ja toiminnalliset vaikutukset erityisesti potilastietojärjestelmien toteutusten kannalta

Tietohallinnon ohjauksen merkityksen organisaatiotasoinen arviointi

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

IT- ja digitalisointibarometri tulosten julkistus. Miten palauttaa Suomi digitalisaation edelläkävijäksi johtamista kehittämällä?

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ERITYISVASTUUALUETASOINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON YHTEISTYÖMALLI

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

SOTE KA hallintamallin uudistaminen

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

ERITYISVASTUUALUETASOINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON YHTEISTYÖMALLI


Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

SUOMESSA ALUEELLINEN TOIMIJA

Muistiohjelman eteneminen

CxO Mentor Oy. Onko tilaaja-toimittaja -malli tullut tiensä päähän - sellaisena kuin sen tunnemme? Tomi Dahlberg. CxO Mentor Oy 2011

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Liiketoiminnan johtaminen

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen

ICT:n johtamisella tuloksia

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen Esitteitä 2004:9

Digitalisaatio sote- ja maakuntauudistuksessa

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin ICT-johtaja Timo Valli

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

Sote-uudistus ja ICT Sote-uudistuksen vaikutus IT-palveluihin ja tietohallinnon järjestämiseen IT-jaoksen tilannekatsaus Maritta Korhonen

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Johtamisen standardit mitä ja miksi

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Tietoisku sähköisten palveluiden kehittämisestä

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? Sinikka Ripatti

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

Apotti - yhtenäisempi, turvallisempi, laadukkaampi ja kustannustehokkaampi, miten

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Vastaajan taustatiedot

AKUSTI-foorumi yhteistyön muotona

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

ONION-hanke. Tiivistelmä

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

kehittarnispaalli kkö Tuire Mikola, Satakunnan Makropilotti ry

AKUSTI-foorumin tavoitteet ja toiminta. Tilanne 11/2014

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Perustaako PMO. PM Club Turku, Tuire Mikola Kehittämispäällikkö.

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/ /2011

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Transkriptio:

Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit Otoskehys, toteutus verkkokyselynä, kyselyn pituus Samassa yrityksessä vastaavantyyppisissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden vastaukset normitettiin yhdeksi vastaukseksi Suomessa IT -johdon ja muiden vastaajien vastauksia tarkasteltiin erikseen Epäloogiset ja selvästi puutteelliset Tomi vastaukset Dahlberg jätettiin huomiotta Vastaajat vaihtuvat pääosin vuosittain, 2011 mukana myös pienempiä organisaatiota Tulokset kuvaavat vastaajien näkemyksiä ja käsityksiä, eivät heidän työnantajiensa näkemyksiä tai oikeita mitattuihin faktoihin pohjautuvia havaintoja Nämä seikat huomioituna tulokset ovat luotettavia IT:n hallinnan ja johtamisen hyvät käytännöt 22.10.2014 tomi.dahlberg@utu.fi 1

Governance of IT standardi IT:n hallinnan hyvänä käytäntönä ISO/IEC 38500 kansainvälinen standardiperhe on yksi nopeasti levinneistä ja menestyksekkäistä standardeista. Perheeseen kuuluvat tällä hetkellä 38500 kansainvälinen standardi 38501 käyttöönotto-ohje 38502 - Viitemalli Se on yksi harvoista, ellei ainoa ISO/IEC IT standardi, joka tarkastelee IT:tä pelkästään ulkoa päin miten IT:tä pitää hallita ja johtaa organisaatioiden hallinnan ja johtamisen osana Yksi seminaarin tarkoituksista on kertoa tämän IT:n hallintamallin käytöstä ja vaikutuksesta Suomessa valikoitujen 2

Miten IT:n hallinta ja johtaminen liittyvät toisiinsa? Asiakas- ja sidosryhmätarpeet, organisaation hallinta- ja johtamisjärjestelmä, Liiketoiminnan tavoitteet ja prioriteetit organisaatiota, sen toimintaa Ja niiden kehittämistä koskien IT:n hallinta (governance) ISO/IEC 38500 Arvioi (Evaluate): Mitkä ovat IT:n käytön liiketoiminnalliset ja muut tavoitteet Ohjaa (Direct): Viesti tavoitteet, ohjaa, sovi roolit ja vastuut, anna toimeksianto palvelun kehittämiseen/tuotantoon Palaute johdolta Tuki - hallinnasta Seuraa (Monitor): Seuraa tavoitteiden, hyötyjen, halutun käyttäytymisen, parhaiden käytäntöjen toteutumista IT:n johtaminen (management), esimerkiksi palveluiden johtaminen ISO/IEC 20000 Suunnittele (Plan): Suunnittele ja organisoi palvelu Toteuta (Do):, kehitä, toteuta, testaa, tuota suunniteltu palvelu Vertaa (Check): Vertaa palvelun toteutuksen tulosta suunniteltuun Paranna (Act): Paranna, jatka sellaisenaan tai heikennä palvelua 3

Hyvän IT:n hallinnan periaatteet 1. Responsibility IT:n hallinta ja johtaminen pohjautuu selkeisiin vastuisiin 2. Strategy IT:n soveltaminen on osa organisaation strategiaa 3. Acquisition IT hankinnoilla on organisaation toimintaan perustuvat syyt 4. Performance IT:n käyttö ja soveltaminen parantaa organisaation suoritusta 5. Conformance IT:n käytössä noudatetaan lakeja ja normeja 6. Human Behaviour IT:n käyttö ja soveltaminen on ihmistä kunnioittavaa 4

Esimerkki 1 Julkishallinnon suositus 179 (JHS 179, versio 1.0, 2011) IT:n hallinta EDM IT:n johtaminen PDCA 5

Esimerkki 2 OYS ERVA IT:n hallintamalli Alueellisen tietohallintoyhteistyön hallintamallin tavoitteet, kohteet ja vastuunjako Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Esittelymateriaali 6

Tietohallintoyhteistyön tavoitteet I Luoda edellytykset valtakunnal-listen sosiaali- ja terveydenhuollon ITpalveluiden tehokkaalle käytölle koko OYS-ERVA alueella Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon potilas/asiakasrekisterien yhteentoimivuutta Tasavertaisten sosiaalija terveydenhuollon palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa Turvata IT-erityisosaamisten saatavuus koko OYS-ERVA alueella Käyttää OYS-ERVA alueen sosiaali- ja terveydenhuollon IT-resursseja ja osaamista tehokkaasti palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen 7

Tietohallintoyhteistyön tavoitteet II Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurien luominen toiminnan ja tietohallinnon kehittämiseksi Vähentää päällekkäisten ja/tai huonosti yhteen toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisujen kehittämistä ja hankintaa Tasavertaisten sosiaalija terveydenhuollon palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa Luoda edellytykset tehostaa sosiaalija terveydenhuollon IT hankintoja ja hallita paremmin IT -toimittajia 8

Hallintamallin perusperiaate ja lähtökohdat Palvelutoiminnan ja tietohallinnon vastuujaon tulee seurata toisiaan Se joka vastaa palvelutoiminnasta (järjestämisvastuu) vastaa myös SOTE:en liittyvän tietohallinnon järjestämisestä yhteistyössä alueellisten SOTE- ja tietohallintotoimijoiden kanssa. Tietohallintotehtävien hoitaminen ja IT-ratkaisujen kehittämiseen sekä tuottamiseen liittyvä sopiminen, osaaminen ja koordinaatio voivat olla yhdessä johdettuja samalla kun suuri osa toteutuksesta on paikallista. Alueellisen tietohallintoyhteistyön tulee olla käyttöönotettavissa vaiheittain nykytilasta alkaen. Näin toimien minimoidaan kustannuksia ja edetään kokemusten perusteella. Tietohallintoyhteistyömallin tulee olla rippumaton organisaatiorakenteista ja mukautettavissa SOTE -palveluiden järjestämis- ja tuottamisratkaisuissa tapahtuvien muutosten vaatimuksiin. Sen tulee koskea koko SOTE toimintaa, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa 9

Mistä sovitaan? Alueellisia ja organisaatioiden omia SOTE-toiminnan tavoitteita tukevien IT toimintaohjelmien yhteen linjaaminen Keinoja ovat alueellinen, strategisen tason toimintaohjelma, joka tukee alueellisten ja organisaatioiden omien strategioiden toimeenpanoa sekä tietohallintoyhteistyön hallintamalli Kokonaisarkkitehtuuri Infrastruktuuri ja osaaminen Toiminnassa käytettävät yhteiset sovellukset ja rekisterit IT hankintojen koordinointi ja priorisointi Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila ja sen kehittämispolku nykytilasta, arkkitehtuuriprosessit, arkkitehtuurin huomiointi yksittäisissä kehittämishankkeissa ja projekteissa, valtakunnallisten tulosten huomiointi Alueellinen IT infrastruktuuri (yhteisesti käytettävät alustat, sovellukset, tietokannat, ), ohjattu liittyminen valtakunnallisiin palveluihin ja järjestelmiin, alueella tarvittavan IT osaamisen kehittäminen ja hankinta Yhteistyön järjestäminen alueella laajasti käytettävien sovellusten ja rekisterien kehittämisessä, ylläpidossa ja käytössä Tiedon keruu alueella IT:hen käytettävistä varoista, työstä, osaamisesta ja kehittämisprojekteista. Sopiminen hankintojen koordinoinnin ja priorisoinnin periaatteista sekä tätä kautta yhteistyön kohteista 10

Pohjana yhteisen johtamisen malli Tietotekniikkaa hyödynnetään nykyään lähes kaikissa toiminnoissa. Tämä on johtanut siihen että tietohallinto-tehtävien keskitykseen ja/tai hajautukseen pohjautuvat mallit on todettu käytännössä huonosti toimiviksi Tietohallintotehtävien organisointia tarkastellaan tietohallinnon sijaan toiminnan näkökulmasta, tässä tapauksessa pohjoisella alueella olevien SOTE toimintojen ja niihin liittyvien tietohallintotehtävien kehittämisenä ja tuottamisena Tietotekniikan kaikkialle ulottuvan käytön ja luonteen vuoksi on selvää, että keskeisten tietohallintotehtävien - kuten arkkitehtuurityö tai toiminnassa käytettävät sovellukset hallinta on tarkoituksenmukaista organisoida ja sopia eri tavoin 11

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen SOTE tietohallintotehtävien luokitus Edellä olevan perusteella alueelliset SOTE toiminnan tietohallinnon tehtävät jakaantuvat kolmeen ryhmään: 1. Tehtäviin, jotka ovat alueellisesti yhteisesti johdettuja ja paikallisesti toteutettuja eli niistä sovitaan ja niiden toteutusta johdetaan yhteisen sopimisen perusteella ja ne toteutetaan pääosin paikallisesti 2. Tehtäviin, jotka voivat olla joko alueellisesti yhteisesti johdettuja ja paikallisesti toteutettuja tai paikallisesti johdettuja ja toteutettuja 3. Tehtäviin, jotka ovat alueellisesti johdettuja ja toteutettuja 12

IT:n hallintamallin toteuttamiseksi tulee luoda siihen soveltuvat rakenteet, prosessit ja yhteistyötä toteuttamiseen tarvittavat menettelyt Rakenteet Esimerkkejä: IT:n organisaatio ja sen rakenne, CIO:n tehtävät, IT johtoryhmät, IT:n päätöksentekovastuut Prosessit IT suunnittelu ja vuosisuunnittelu, (IT), palvelujen kehittämien ja tuottaminen, jatkuvuudenhallinta, kokonaisarkkitehtuuri Hyvän tietohallintotavan luominen Yhteistyötä edistävät menettelyt Tärkeimpien sidosryhmien yhteistyöelimet ja keskustelut, yhteistyön kannustaminen ja palkitseminen, yhteiset tilat, ristiinkoulutus, tehtäväkierto 13