Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla

Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla

2

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Projekteista prosesseihin pitkäjänteistä aluekehittämistä Pirkanmaalla Julkaisu B 115 3

Tampere 2012 Sarja B, julkaisu nro B 115 ISBN 978-951-590-283-2 ISSN 0788-656X Maanmittauslaitos lupa nro 101 /MML/12 Painosmäärä 500 kpl Painopaikka Kopijyvä Oy, Tampere 4

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 7 PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA STRATEGISILLA HANKEKOKONAISUUKSILLA 8 Miten voimme ymmärtää aluekehitystä 8 Kehittämiskokonaisuus 1: VALKEAKOSKI CAMPUS OSAAMISTA VAHVISTAMALLA INNOVAATIOYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA 12 Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen 12 Kehittämiskokonaisuus 2: UUSI TEHDAS PIRKANMAALAISTA INNOVAATIO - JÄRJESTELMÄÄ UUDISTAMASSA 19 Uusi Tehdas osana pirkanmaa laista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa 20 Kehittämiskokonaisuus 3: TAMPEREEN SEUDUN BIOKLUSTERI INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ BIOALAN TUTKIMUKSELLE JA TUOTEKEHITYKSELLE 25 Bioklusterin kehittäminen ja Pirkanmaa 26 Kehittämiskokonaisuus 4: MUOVI- JA KUMIKLUSTERISTA LUONNONKUITU- KOMPOSIITTEIHIN: UUTTA OSAAMISTA JA ELINVOIMAA EKOKUMISTA 33 Luonnonkuitukomposiitit ja Pirkanmaan kehittäminen 33 Muovi- ja kumiklusterin sekä luonnonkuitu - komposiittien kehittäminen hanketoiminnalla 34 Kehittämiskokonaisuus 5: ELINVOIMAA KULTTUURISTA KULTTUURI MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA 38 Kulttuurin rooli maakunnan kehittämisasiakirjoissa ja aluekehitysohjelmissa 39 Aluekehittämisen pirkanmaa laisia kulttuuriteemoja 39 5

6

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ESIPUHE Ohjelmaperusteisuus ja projektit toimintamallina ovat hallinneet suomalaista aluekehittämistä ainakin 1990-luvun puolivälistä, kun Suomi liittyi eurooppalaiseen alueiden joukkoon ja ryhtyi toteuttamaan EU:n rakennerahastopolitiikkaa. Ohjelmaperusteisuus tarkoittaa aluekehitystyön pitkäjänteistä valmistelua. Aikaväli on tyypillisesti ollut 7 vuotta. Tälle ajanjaksolle on laadittu toteuttamisohjelma, jossa on kuvattu kehittämistyön tavoitteet, keinot ja resurssit sekä asetettu seurantamittarit. Aluekehityksen on siis parhaiten katsottu toteutuvan suunnitelmallisen, ohjelmiin perustuvan kehittämistyön tuloksena. Projektit ovat tärkein aluekehitystyön toteutustapa. Hankkeet suunnitellaan perustuen ohjelmaasiakirjoihin ja hankkeen toteuttajan omiin strategioihin tai suunnitelmiin. Ohjelman on katsottu takaavan sen, että hankkeet ovat strategisia ja että niillä on haluttuja vaikutuksia alueen kehitykseen. Käytännössä projektitoiminta ei aina ole onnistunut näissä tavoitteissaan. Syitä on monia. Projektien tarvelähtöisyys on ollut heikkoa, yhteys toteuttajan strategioihin ja muuhun toimintaan on jäänyt toteutumatta ja hanketoiminta on saanut itseisarvon: hankkeita on toteutettu vain rahoituksen takia. Tämän vuoksi osa hanketoimintaan kohdistuvasta kritiikistä on ollut aiheellista. Pirkanmaan liitossa lähdettiin muutama vuosi sitten hahmottamaan aluekehittämisen lähestymistapaa toisin. Mietimme, miten aluekehitysvarojen lisäarvoa ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Millaisia muutoksia esimerkiksi EU:n rakennerahastovaroilla on mahdollista saada aikaan, jos ne keskitetään suurempien muutosten ostamiseen sen sijaan, että rahoja käytettäisiin alentamaan hanketoimijoiden muutoinkin toteuttamien toimien kustannuksia. Havaitsimme, että näin tarkastellen Pirkanmaan aluekehitystyöstä nousee jo esimerkkejä laajempien muutosten aikaansaamisesta aluekehitysvaroilla. Aina nuo muutokset eivät ole olleet täysin suunniteltuja, vaan tiettyä kehityspolkua edeten on päädytty toivotun suuntaiseen kehitykseen. Polulle lähdettäessä ei jokainen askel ole ollut suunniteltu, mutta ajatus päämäärästä on ollut mielessä. Tähän julkaisuun on koottu viisi esimerkkiä ajattelutavasta, jota voi kutsua projekteista prosesseihin etenemiseksi. Esimerkkiaineiston on koonnut ja julkaisun kirjoittanut hall. yo Henrika Ruokonen osana Pirkanmaan liitossa suorittamaansa harjoittelua. Työtä ovat ohjanneet aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja ohjelmajohtaja Heidi Rämö. Toivon, että tämä julkaisu valottaa uudenlaista lähestymistapaa alueiden kehittämiseen. Laajemman näkökulman tarve on ilmeinen, kun valmistaudumme seuraavaan EU:n ohjelmakauteen, joka alkaa vuoden 2014 alusta. Tampereella 20.4. 2012 Jukka Alasentie Aluekehitysjohtaja 7

Pitkäjänteistä alue kehittämistä Pirkanmaalla strategisilla hanke kokonaisuuksilla 8 Aluekehittäminen on pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, jonka tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien päästä. Kehittämistyötä toteutetaan usein vuoden parin kestävillä hankkeilla, ja tällöin vaarana on, että toiminnan tuloksia tarkastellaankin lyhyellä perspektiivillä ja pitkän aikavälin tavoitteet ja tulokset jäävät marginaalisten, helposti havaittavissa olevien vaikutusten varjoon. Kokonaisvaltainen kehittämistyö edellyttää kuitenkin pitkäjänteisempää asennetta, ja tällöin mielekkäämpää onkin tarkastella strategisia, pitkäkestoisempia hankekokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden sijaan. Yksittäisten hankkeidenkin tavoitteet ja vaikutukset ovat paremmin hahmotettavissa ja tunnistettavissa, kun ne liitetään osaksi laajempaa kokonaisuutta. Kun kehittämisessä tarkastellaan toimintaa kokonaisvaltaisesti, tärkeäksi osoittautuu myös taito yhdistellä erilaisia kehittämisinstrumentteja sekä yhteistyö paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Aito synergia ja alueen toimijoiden tahto työskennellä kohti yhteisiä tavoitteita on tärkeää silloin, kun kehitystä tarkastellaan kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten toimenpiteiden kautta. On tärkeätä, että alueen toimijat sitoutuvat samoihin kehittämistavoitteisiin ja että eri organisaatioiden välillä kulkee informaatiota siitä, mitä kulloinkin on meneillään eri tahoilla. Tässä katsauksessa tarkastellaan viittä eri kehittämiskokonaisuutta, jotka ovat esimerkkejä pitkäjänteisestä ja kestoisesta kehittämistyöstä, jossa ajatellaan ja tehdään isoja kokonaisuuksia yksittäisten hankkeiden kautta edeten. Hankkeet ovat verrattavissa askeliin joilla edetään kohti lopullista päämäärää. Hankkeet itsessään eivät ole päämäärä. Tavoitteet saavutetaan määrätietoisella kehittämistyöllä, jossa hankkeita nivotaan yhteen tukemaan toisiaan kokonaisuuksiksi, jotka lopulta edistävät Pirkanmaan kehittämistä asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ensimmäisenä tarkastellaan Valkeakosken Campus-alueen kehittämistarinaa. Kantavana ajatuksena campuksen kehittämisessä on ollut osaamisen rooli merkittävän alueellisena voimavarana, jolloin opiskelijoita ja muita sidosryhmiä houkuttelevat sekä koulutusohjelmiltaan elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavat koulutusrakenteet ovat avainasemassa. Seuraavaksi läpikäydään Uusi Tehdas- kokonaisuutta. Uuden Tehtaan myötä Tampereen seudulle on herätetty uudenlaista innovaatioajattelua, synnytetty pörinää sekä luotu avoimen innovaation toimintamalleja. Tavoitteena on ollut nopeuttaa alueellista uusiutumiskykyä, synnyttää uutta liiketoimintaa ja rikkoa hiljalleen rutinoinutta innovaatiojärjestelmää vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Kolmantena tarkastellaan Tampereen seudulle kehittynyttä bioklusteria, jossa hyödynnetään olemassa olevia osaamisrakenteita sekä tähdätään vahvaan rooliin suuren kasvupotentiaalin omaavalla toimialalla. Menestyminen vahvasti erikoistuneella ja profiloituneella toimialalla edellyttää joustavaa ja ketterää toimintaympäristöä, joka tarjoaa mahdollisuuksia riskien ottamiseen ja uuden kokeiluun. Vastaavanlaisesti neljäntenä tarkasteltavassa kehittämisteemassa kiinnitetään huomiota toimintaympäristön tarjoamiin tukirakenteisiin ja innovoinnin mahdollisuuksiin. Luonnonkuitukomposiittikokonaisuudessa kehitetään täysin uutta toimialaa Pirkanmaalle. Viimeisenä tarkastellaan kulttuuria aluekehittämisen työkaluna ja käydään lävitse muutamia kulttuuria hyödyntäneitä kehittämisteemoja. Ennen hanke-esittelyjä luodaan lyhyt katsaus teoreettiseen viitekehykseen, jonka avulla hanketoiminta ja sen luonne aluekehityksessä asettuu laajempaan yhteyteen. Miten voimme ymmärtää aluekehitystä? Aluekehityksen evolutionaarisuus Alueen kehitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, niin henkilöt, organisaatiot kuin instituutiotkin, joten pohjimmiltaan aluekehittäminen on monen eri tahon toiminnan yhteisvaikutusta. Näin aluekehityksestä muodostuu väistämättä kompleksinen kokonaisuus, joka on epälineaarisen kehityksen tulosta. Kun aluekehitystä tarkastellaan erilaisiin kehityspolkuihin perustuvana evolutiivisena prosessina, huomio kiinnitetään siihen, kuinka alueen historia, jo tapahtunut toiminta ja kehitys muokkaavat polkuja, jotka ohjaavat tulevaisuuden kehitystä. Alue nähdään systeeminä, joka kehittyy vähittäin, omasta historiastaan käsin. Nykyhetkeä tarkastellessa ei kyetä varmasti tietämään, mitkä ovat oikeita päämääriä ja mitkä ovat oikeat keinot niiden saavuttamiseen. Tämän hetken toiminta pohjautuu niihin tulkintoihin, joita tehdään aiemman toiminnan sekä toimintaympäristön asettamien muutospaineiden perusteella, sekä tulkintoihin menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ratkaisevassa asemassa on alueen kehitykseen vaikuttavien erityispiirteiden tunnistaminen 1.

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Evolutionaarisen maantieteen käsitysten mukaisesti ilmiöiden nykytila on selitettävissä, kun ymmärretään niiden kehityshistoria, eli kehityspolku nykyiseen pisteeseen 2. Kun aluekehitystä tarkastellaan evolutionaarisen muutoskäsityksen näkökulmasta, menneisyyden nähdään antavan mahdollisuuksia moniin erilaisiin nykytiloihin, joiden välillä systeemi on valinnut. Aluekehitys näyttäytyy eri strategioiden, ideoiden ja intressien välisenä vuorovaikutuksena sekä kilpailuna ja yhteistyönä 3. Evolutionaarisuus siis korostaa erilaisia alueen historiasta kumpuvia kehityspolkuja ja alueen valintoja näiden kehityspolkujen välillä 4. Pintapuoleisella tulkinnalla evolutionaarinen kehitysnäkemys ei näyttäisi antavan paljoakaan arvoa alueen toimijoiden tietoisille kehityspyrkimyksille ja kehittämisstrategioille, vaan kehityksessä näyttäisi painottuvan eräänlainen sattumanvaraisuus. Evolutionaarinen kehitys jättää kuitenkin tilaa myös toimijoiden aktiivisille kehitysintentioille. Tällöin puhutaan strategisesta sopeutumisesta. Sopeutuminen yksinkertaisemmillaan viittaa toimijoiden mukautumiseen toimintaympäristön muutoksiin toimintaympäristön asettamilla ehdoilla, kun taas strategien sopeutuminen viittaa sopeutumiseen, joka tapahtuu sekä toimintaympäristön että toimijoiden omien tavoitteiden välillä. Strateginen sopeutuminen on siis eräänlaista siltojen rakentamista tietoisten kehittämispyrkimysten ja toimintaympäristöstä esille sukeltavien, emergenttien kehityskulkujen välillä. Näiden siltojen rakentamisessa korostuu paitsi hyvä strateginen tietoisuus, strategiset intentiot ja strateginen kehittämisote, mutta myös kyky tunnistaa esille nousevia ilmiöitä, kyky tarttua niihin ja kääntää ne oman alueen kehitystä tukeviksi kehityskuluiksi 5. Aluekehittämisen ytimeen nousee aktiivisten kehittämispyrkimysten suhde emergenttiin kehitykseen ja sopeutumiseen. Tarvitaan kykyä sopeutua emergenttiin kehitykseen ja yhtäaikaisesti kykyä toteuttaa tavoitteellisia politiikkoja. Kun alue pystyy sopeutumaan strategisesti ympäristössään tapahtuviin muutoksiin, emergenssi kehitys ja politiikkaintentiot ovat evolutiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Strategisen sopeutumisen ollessa parhaimmillaan alueella voidaan jopa pystyä tuottamaan niin sanottua suunnattua emergenssiä, eli politiikkaintentioilla ja kehittämispyrkimyksillä ohjataan emergenttiä kehitystä 7. Kehityspolkuja kuljettaessa olennaista on tunnustaa, että vaikka etenemissuunta tiedetään, lopputuloksesta ei ole selkeää käsitystä. Jokainen tavoiteltava päämäärä, evoluution sen hetkinen vaihe, vaikuttaa lopulliselta päämäärältä, mutta lopulta tämä lopullinen tila osoittautuukin yhdeksi lenkiksi päämäärättömässä matkassa 8. Muutos on jatkuva prosessi, joka muokkaantuu erilaisten kehityspolkujen avautumisen ja sulkeutumisen myötä. Polkuriippuvuus ja uusiin kehitys polkuihin tarttuminen Evolutionaarisen kehitysnäkemyksen ytimessä on ajatus siitä, että tulevaisuudelle on avoinna useita eri polkuja. Kun hypätään tai ajaudutaan yhdelle polulle, tarkoittaa se sitä, että samalla tulevaisuudessa avautuu uusia polunhaaroja ja toiset sulkeutuvat. Näitä polkujen risteymäkohtia on kuitenkin äärimmäisen vaikea tunnistaa etukäteen ja niiden täsmällinen tunnistaminen voi olla mahdotonta jälkikäteenkin tarkasteltuna 9. Kehityspolkujen keskinäistä suhdetta kuvastaa ajatus siitä, että jokainen polku on johdonmukainen kokonaisuus ja pohjautuu aikaisempiin polkuihin. 1 Kts. esim Pulkkinen R-L. (2007). Kehittäjäverkoston johtaminen pienellä kaupunkiseudulla. Kehittäjäverkoston johtamisen merkitys ja mahdollisuudet alueen luodessa uusia kehityspolkuja. Tampereen yliopisto. Alueellisen tutkimuksen kehittämisyksikkö. Sente-julkaisuja 26/2007. Tampere. 2 Dosi G. (1997). Opportunities, incentives and the collective patterns of technological change. TheEconomic Journal, vol. 107, no. 444, pp. 1530-1547. 3 Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/2007. 4 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002. 5 Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/2007. 6 Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/2007. 7 Kostiainen J. (2007). Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 16/2007. 8 Sotarauta M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti. Käsitteellistä perustaa etsimässä. SENTE työraportteja 17/2007. 9 Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 9

Näin ollen, mikä tahansa tulevaisuus ei ole mahdollista ja kehityspoluille hypätään tuskin koskaan tyhjästä. Uudet kehityspolut sijaitsevat siis harvoin umpihangessa, vaan niille johdattelevat aiemmat polut ja jäljet lumessa. Kehityksen edetessä erilaiset tapahtumat vaikuttavat siihen, mille polulle lopulta päädytään ja minkälaiset haaraumat ovat mahdollisia tulevaisuudessa 10. Evolutionaariseen kehitysnäkemykseen liittyy vahvasti ajatus polkuriippuvaisuudesta. Polkuriippuvaisuuden perusajatus kiteytyy niin, että tämän hetken kehitys luo pohjaa tulevaisuuden kehitykselle ja toisaalta se, millaisena nykytila näyttäytyy, pohjautuu historian tapahtumiin ja polkuihin. Historia vaikuttaa siihen, mitkä kehityspolut tulevat hallitseviksi ja mitkä jäävät marginaalisiksi tai mahdottomiksi. Polkuriippuvuus on nähtävä ennen kaikkea eräänlaisena alueen kehittämisen reunaehtona. Alue ei voi irrottautua omasta menneisyydestään ja paljon alueen kehityspotentiaalista pohjautuu niihin ratkaisuihin ja valintoihin, joita alueella on aiemmin historian kuluessa tehty. Jokainen alueen kehitykselle avautuva kehityspolku on kuitenkin vain yksi monista eri mahdollisuuksista, jotka ovat syntyneet aiemman kehityksen ja ihmisen harkinnanvaraisuuden yhteistuotoksena. Näin ollen painoarvoa jää myös alueen toimijoiden strategisen sopeutumisen kapasiteetille ja kyvylle etsiä avautuvista kehityspoluista niitä, joita alueella halutaan kulkea eteenpäin. Uusien kehityspolkujen etsiminen ja muokkaaminen, eräänlainen tutkimusmatkailu 11 kehityspolkujen verkostossa, tarjoaa alueelle mahdollisuuden uudistumiseen ja muutokseen, eli uusien tulevaisuuksien rakentamiseen. Tutkimusmatkailu kiinnittää huomion uusien murroksien mahdollisuuteen ja niiden merkkien etsintään 12. Tutkimusmatkailu voi johtaa uusien mahdollisuuksien ikkunoiden avautumiseen, mutta aina näihin uusiin, avautuviin mahdollisuuksiin ei kuitenkaan haluta tai uskalleta tarttua, eikä niistä ole myöskään pakko ottaa kiinni 13. Monesti uudet mahdollisuudet ovat epäselviä ja epävarmoja eikä niiden hyötyjä osata lukea tai tulkita oikein. Alueen toimijoiden harkinnanvaraisuus määrittää siis lopulta sen, millaisiin uusiin suuntauksiin alueella reagoidaan ja mitkä jätetään taka-alalle. Eri kehityspolkujen välillä tehtävä tutkimusmatkailu on alueelle tärkeä tilaisuus poimia emergenttejä, uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiseen ja kerätä tietoa muuttuvasta toimintaympäristöstä ja näin ollen tärkeä osa alueen strategista sopeutumiskykyä. Uuden kehityspolun avautuminen ja sille kulkeutuminen voi olla yksittäisten toimijoiden, niin sanottujen innovatiivisten yrittäjien ja tutkimusmatkailijoiden varassa, mutta lopullinen polulle lähteminen ja alueen kehityspolkujen muuttaminen edellyttää taakseen laajan verkoston alueen toimijoita 14. Uuden kehityspolun valintapäätös rakentuu siis sosiaalisen toiminnan tuloksena. Projektista prosessiksi jatkuvuuden dilemma hanketoiminnassa Ohjelmallisen aluepolitiikan aikakauden alkaminen Suomessa ajoittuu 1990-luvun alkuun, kun Suomen aluepolitiikan järjestelmää uudistettiin vastaamaan EU:n alueellista aluepolitiikkaa. EU-jäsenyys toi suomalaiseen aluekehittämiseen ohjelmallisuuden, jonka myötä alueen kehittämisstrategiat on pyritty tiivistämään erilaisiin ohjelmiin. Ohjelmat muodostavat puolestaan erilaisia toimintojen kokoelmia, joilla tähdätään tyydyttymään erilaisia yleisesti tunnustettuja sosiaalisia tarpeita tai ratkaisemaan ongelmia. Näin ohjelmallisuus ottaa lähtökohdakseen ongelmien yhteen kietoutuneisuuden ja tarpeen laajalle yhteistyölle eri sektoreiden välillä 15. Ohjelmallisuuden myötä kehittämistoimintaa on leimannut myös toinen muutos: projektoituminen. Erilaiset kehittämisprojektit ja hankkeet ovat nousseet ohjelmallisen aluepolitiikan yksiksi tärkeimmistä kehittämistyökaluista. Välillä on puhuttu jopa projektikaaoksesta tai projekti- 10 10 Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 11 Katso tutkimusmatkailusta esim Sotarauta M. (toim.) (2009.) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Tekesin katsaus 263/2009. Helsinki. 12 Sotarauta M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Jyväskylä. 13 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 14 Schienstock G. (2004). From path dependency to path creation: A new challenge to the systems of innovation approach. Teoksessa Schienstock (toim.) Embracing the Knowledge Economy. The Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System. Edward Elgar Publishing: Bodmin, Cornwall. 15 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002.

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA väsymyksestä, kun on viitattu projektien kasvavaan lukumäärään kehittämistyön yhteydessä ja samalla on peräänkuulutettu kehittämisen jatkuvuutta ja kestävyyttä. Hankehurmoksessa vaarana on, että yksittäisten hankkeiden suhde laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin hämärtyy ja toisaalta se, että ollessaan osa laajempaa kokonaisuutta yksittäisten hankkeiden tulokset voivat jäädä marginaalisiksi eivätkä ne vastaa hanketoimijoiden arkipäivän odotuksiin, joita lopullinen, isompi päämäärä hallitsee. Tulokset lyhyen aikavälin hankkeista voivat olla hyviä ja tärkeitä, pieniä askeleita matkalla kohti suurempia tavoitteita, mutta jos ne jäävät irrallisiksi eikä niiden suhdetta lopulliseen päämäärään kyetä hahmottamaan, toimijoiden usko muutosprosessiin ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuteen heikkenee. Olennaista kehittämistyössä on kyetä toimimaan pidemmän aikavälin näkökulmasta, mutta samalla saavuttaa lyhyellä aikavälillä sellaisia tuloksia, jotka ovat yhdistettävissä pitkän aikavälin tavoitteisiin ja osaksi suurempaa kokonaisuutta 16. Kehittämisen kiire ja lyhytjänteisyys sekä projektipyrähdykset ja toisistaan irrallaan olevat hankkeet asettavat haasteen laajempien kehityskokonaisuuksien hahmottamiselle. Aluekehityksessä kuitenkin juuri yhteen kiedottujen hankkeiden muodostamat kokonaisuudet rakentavat pohjaa alueen menestymisen edellytysten rakentamisessa. Yksittäisten hankkeiden ja muun toiminnan välisen kestävyyskuilun syntymisen estäminen onkin oleellinen osa strategista hanketoimintaa, ja alueen kehitystoiminta on pystyttävä hahmottamaan kokonaisvaltaiseksi hankkeita ohjaavaksi kokonaisuudeksi. Hanketoimintaa ohjaa myös tietynlainen polkuriippuvuus. Uudet hankkeet ovat monesti siemeniä vanhoista hankkeista, ja hankkeet muodostavat oman osansa sitä kehityspolkua, jolla alueen kehityksessä kuljetaan. Hankkeet voidaan tulkita erilaisiksi etapeiksi kehityspolun varrella. Niin kuin muidenkin valintojen myös hankkeiden rakentumista ohjaa alueella tehty aikaisempi kehitystyö ja tulkinnat alueen tulevaisuudesta. Hankkeet ovat alueen strategisen sopeutumisen työkalu, sillä niiden kautta rahoitetaan sellaista kehittämistyötä, joka vastaa paitsi alueella nouseviin ja hallitseviin kehityspolkuihin myös alueen strategisiin kehittämistavoitteisiin. Suurin osa hankkeista vastaa niihin polkuihin, joita alueella jo kuljetaan, mutta aina välillä esiin nousee eräänlaisia protohankkeita, joilla vastataan uusien kehittämispolkujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeiden kautta voidaan käynnistää näin uusia kehityssuuntia, joihin alueella on potentiaali tarttua. Tässä mielessä hanketoimintaa kuvastaa myös ajatus additiivisuudesta: uusia elementtejä ja avauksia liitetään vanhaan, toimivaksi havaittuun ytimeen. 16 Sotarauta M. & Ståhle P. (2002). Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002. 11

Kehittämiskokonaisuus 1: Valkeakoski Campus Osaamista vahvistamalla innovaatio Ympäristöä rakentamassa 12 Etelä-Pirkanmaalla, Valkeakoskella sijaitseva Valkeakoski Campus on monipuolinen innovaatioympäristö, jonka alueella eri alojen ja asteiden koulutustarjonta yhdistyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Valkeakoski Campuksen toiminta-ajatus on yksinkertainen: luoda siltaa koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien välille. Samanaikaisesti vahvistetaan elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valkeakoski Campus-kokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on synnyttää Valkeakoskelle vireä ja tuottava oppimisen, tutkimuksen ja yrittämisen keskus, joka palvelee koko Etelä-Pirkanmaata, ellei koko Pirkanmaatakin. Campus-alue muodostaa alueellisesti kattavan oppilaitosverkon, jossa paikallisia ja alueellisia tarpeita vastaavat koulutussisällöt luovat perustan osaamiselle. Oppilaitoskeskittymä mahdollistaa koulutus- ja kurssitarjonnan järjestämisen yli oppilaitosrajojen ja ns. innovatiivisten opintopolkujen toteuttamisen. Campuksen pitkäjänteinen kehittäminen eri oppilaitosten sekä alueen elinkeinoelämän erilaiset lähtökohdat huomioiden on tehnyt campus alueesta ainutlaatuisen toimintaympäristön opiskelulle ja tutkimukselle. Eri opiskeluasteiden tiivis sijainti ja tehokas yhteistyö alueen yritysten kanssa mahdollistaa monitasoisen ja monipuolisen opiskelun, joka kehittää paitsi opiskelijoiden alakohtaista osaamista myös työelämävalmiuksia sekä yrittäjämyönteistä asennetta. Eritasoisten oppilaitosten keskittyminen samalle alueelle tarjoaa uniikin mahdollisuuden monipuolisten ja joustavien opintopolkujen rakentamiseen. Valkeakoski Campus-alueella sijaitsevat Valkeakosken ammattiopisto, Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus, Valkeakosken lukio, Hämeen ammattikorkeakoulun toimipiste, Päivölän kansanopisto, neljä tutkimusyksikköä (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Työhyvinvointikeskus ja Perheyrittäjyyden edistämiskeskus), UPM:n teollisuusoppilaitos sekä Lotila Business Garden yrityspuisto. Campus-alueen toimintoja pyritään kehittämään jatkuvasti kokonaisvaltaisella otteella huomioiden niin koulutuksen, oppimisympäristöjen, soveltavan perustutkimuksen, aluevaikuttavuuden ja yritysrajapinnan tarpeet. Yksi merkittävä tulevaisuuden haaste, joka Campuksen kehittämisessä tulee huomioida, on opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2011 esittämät ammatti- ja korkeakoululaitoksen suuntaviivat. Muun muassa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin ja koulutustarjontaan on esitetty supistuksia, ja ammattikorkeakoulukohtaisissa arvioinnissa OKM esittää, että Hämeen ammattikorkeakoulun tulisi keskittää kaikki liiketalouden, tekniikan, liikenteen sekä englanninkielisen opetuksensa pääkampukselleen Hämeenlinnaan. Mikäli OKMn ehdotus toteutuisi, ei Valkeakoskelle jäisi mitään HAMKin koulutusta, eli Valkeakosken yksikön toiminta lakkautettaisiin kokonaan. Tämä on tulevaisuudennäkymä, joka tulee ehdottomasti huomioida Campuksen toimintaa kehitettäessä. Valkeakoski Campus ja Pirkanmaan kehittäminen Maakunnan kehittämistavoitteet Pirkanmaan maakuntaohjelmissa nimettyihin kehittämistehtäviin on kautta linjain kuulunut osaamisen vahvistaminen ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen, yritystoiminnan kasvu ja uudistaminen sekä osaamis- ja elinkeinorakenteiden uudistumisen tukeminen. Valkeakosken Campus-alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tukee näitä Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja tavoitteita. Ensinnäkin Valkeakosken Campus-alueen kehittämishankkeilla on tuettu alueellisten vahvuusalojen vahvistamista muun muassa kehittämällä niiden oppimis- ja opetusympäristöjä. Osaamisrakenteita ja koulutusta on pyritty vahvistamaan myös tarjoamalla monipuolisia koulutusmahdollisuuksia sekä tiivistämällä oppilaitosten ja eri koulutusjärjestäjien yhteistyötä sekä keskenään että työelämän kanssa. Merkittävässä roolissa on ollut myös yhteistyön tehostaminen eri koulutusasteiden välillä. Yritysten syntymistä ja kasvua Valkeakosken Campuksen kehittämistyössä on tuettu esimerkiksi lisäämällä yrittäjyyskasvatusta alueen oppilaitoksessa sekä toteuttamalla opetusprojekteja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näin yritysten ja työelämän näkemyksiä on tuotu osaksi koulutusta ja oppilaiden yhteyksiä työelämään ja työssä oppimisen mahdollisuuksia on vahvistettu. Oppimisympäristöjä, -menetelmiä ja -sisältöjä kehittämällä on myös pyritty pitämään koulutusrakenteet ajantasaisina ja lisäksi kasvattamaan

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta. Valkeakosken Campuksen kehittämisessä olennaista on ollut myös oppilaitosten yhteistyön uudelleenorganisoiminen ja uudenlaisten yhteistyön toimintakulttuurin pilotointi. Kokonaisuudessaan Campus-alueen kehittämistyöllä on synnytetty Pirkanmaalle kansallisestikin ainutlaatuinen oppimis- ja opetusverkosto, jossa eri koulutusasteet ja oppilaitokset vahvistavat ja kehittävät alueen osaamista yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Euroopan aluekehitysrahasto Campus-aluetta on kehitetty muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetuin hankkein. Hankkeet ovat kuuluneet Länsi-Suomen ohjelmaalueeseen. Hankkeita on rahoitettu Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman toisen toimintalinjan (osaamisja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen) puitteissa rahoituskaudella 2000 2006 sekä rakennerahastokaudella 2007 2013 Länsi-Suomen ohjelman toisen toimintalinjan (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) mukaisesti. Toimintalinjojen tavoitteiden mukaisesti Campuksen kehittämishankkeilla on pyritty muun muassa edistämään oppilaitosten verkostoitumista ja yhteistyötä eri koulutusasteiden ja eri alojen välillä sekä elinkeinoelämäntoimijoiden kanssa, kehittämään koulutuksen, oppilaiden ja opetushenkilöstön työelämäyhteyksiä sekä edistämään yrittäjyyskasvatusta eri koulutustasoilla. Lisäksi osaamisrakenteet, oppimisympäristöt sekä innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmät ovat olleet tärkeitä kehittämiskohteita. Huomiota on kiinnitetty etenkin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden ja laadun edistämiseen muun muassa uutta teknologiaa hyödyntämällä. Valkeakosken Campus-alueen kehittäminen hanketoiminnalla Ajatus Campus-kokonaisuudesta kehittyi MAChankekokonaisuuden myötä, mutta tausta oppilaitoskeskittymän kehittymiseen löytyy jo 2000- luvun alusta, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulu perusti AUTOMAINT hankkeen myötä käynnissäpidon osaamiskeskittymän nykyiselle campus-alueelle. Campus-idean syntymiseen vaikutti vahvasti myös Etelä-Pirkanmaan seutustrategia, Valkeakosken kaupungin strategia, yliopistosopimus sekä alueen oppilaitosyhteistyö. MAC-hankekokonaisuus käynnisti lopulta alueen systemaattisemman kehittämisen. Hankesuunnittelua on toteutettu laajassa yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa. Muun muassa Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma (AKO) ja KOKO-hanke ovat olleet tiiviisti mukana Campuksen kehittämisessä. Kuva 1. Hankekartta Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuudesta 13

AKO ja KOKO ovat olleet vahvasti mukana myös Campus-toimijoiden yhteistyön ylläpitämisessä ja osana kehittämisverkostoa. Muita kehittämistoiminnassa tiiviisti mukana olevia tahoja ovat olleet muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, TTTYsäätiö, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä sekä Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. Campus-alueen kehittämishankkeet ovat olleet luonteeltaan suurimmaksi osin osaamista vahvistavia, eli niiden tavoitteena on ollut luoda uutta osaamista ja myös siirtää osaamista alueelle. Hankkeiden avulla on koulutettu alueen yritysten työntekijöitä, vahvistettu opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja osaamista, parannettu työllisyyttä ja työllistymistä, ehkäisty syrjäytymistä sekä kehitetty oppimisympäristöjä ja Campus-alueen toimintamallia mahdollistamaan yhä joustavampia opintopolkuja ja monipuolisempaa opetustarjontaa. Yksittäisiä Valkeakoski Campus- hankkeita esitellään alla olevassa taulukossa (taulukko 1) tarkemmin. Taulukko 1. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeita HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA AUTOMAINT OSAAMISKESKITTYMÄ Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu 16.5.2000 15.5.2003 Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU 452 186 Valtio 291 505 Kunta 479 336 Yksityinen 75 685 1 298 712 Hankkeessa synnytettiin paikallisten oppilaitosten osaamisen ja yhteistyöverkoston varaan osaamisintensiivinen käynnissäpidon osaamiskeskittymä, joka harjoittaa tutkimus- ja koulutustoimintaa, kasvatetaan yritysten ja oppilaitosten osaamista ja edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä Etelä-Pirkanmaalla, yritysten kanssa tehtävää tuotekehitystä, opiskelijoiden työelämävalmiuksien nostamista ja yritysten henkilöstön koulutusta. EPAK/ ELINTARVIKE- JA PAKKAUSALAN AUTOMAA- TION JA KÄYNNISSÄPIDON KEHITTÄMISKESKUS Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä 1.1.2004 30.6.2007 Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU 361 905 Valtio 189 957 Kunta 283 500 Yksityinen 84 408 919 770 Hankkeessa kehitettiin elintarvike- ja pakkausalan automaation ja kunnossapidon tutkimus- ja koulutusyksikkö, jonka pohjana toimii AUTOMAINThankkeessa kehitetty osaamiskeskittymä. Hankkeessa kasvatettiin ja syvennettiin Automaintin toimintaa sekä kehitettiin osaamista. Hankkeen tavoitteena oli myös kansainvälisten yhteyksien luominen sekä yhteistyörakenteiden tiivistäminen Tampereen teknillisen yliopiston keskeisten laitosten kanssa. Hankkeen myötä yrityksille luotiin paremmat mahdollisuudet saavuttaa tarpeitaan vastaavia tuloksia osaamiskeskuksen kanssa yhdessä toteutettavissa kehittämishankkeissa. Hanke toimi myös mahdollistajana elintarvike- ja pakkausalaan keskittyvän virtuaaliteollisuuskylän luomiselle. 14

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA MAC BUSINESS PARK Toteuttaja: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 1.8.2005 31.12.2007 KOMETEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 1.5.2006 31.10.2007 Tavoite 2 ohjelma toimintalinja 1, Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen EU 105 000 Valtio 58 000 Kunta 109 000 272 000 Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU 79 807 Valtio 173 544 Kunta 65 879 Yksityinen 36 600 355 830 MAC-hankekokonaisuudella kehitettiin korkeatasoisen osaamisen varaan uutta tutkimus- ja koulutus- ja työpaikkakeskittymää Valkeakoskelle Hamkin toimipisteen yhteyteen. MAC Business Park hankkeessa luotiin toimintamalli alueelle rakennettavalle yrityskeskukselle sekä koottiin yhteen hankekokonaisuuteen liittyviä toimijoita sekä vahvistettiin näiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeella pyrittiin vastaamaan seudun yritysten kilpailukykyyn kohdistuviin haasteisiin. Hankekokonaisuuden myötä kytkettiin tutkimus ja tuotekehitys tiiviimmin osaksi yritystoimintaan. Hankkeen aikana myös markkinoitiin alueen mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja sekä mahdollisuutta tarttua potentiaalisiin uusiin yritysideoihin, joita tutkimusyhteistyössä syntyy. Hankkeen aikana selvitettiin alueelle soveltuvaa toimintamallia niin rakennuttamisen, omistamisen, ylläpidon kuin käytönkin suhteen ja kartoitettiin myös investoijien, alueen kehittäjien ja rakentajien mielenkiintoa aluetta ja sen toimintakonseptia kohtaan. Hankkeen lopussa hahmottui joukko yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneita sijoittumaan alueelle. Lisäksi kampusalueen toimijoiden yhteistyötä vahvistettiin ja kampustoimijoiden sitoutuneisuus yhteistyön kehittämiseen vahvistui. Samoin aktivoitiin alueen pk-yritysten osallistumista tutkimustoimintaan. Aktiivisella tiedottamisella ja markkinointitoimenpiteillä lisättiin alueen vetovoimaa ja tunnettavuutta. Jatkotoimenpiteitä ajatellen hankkeen aikana kampusalueen toiminta-ajatus, visio ja tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyivät. Hankkeen aikana kehitettiin kone- ja metallialan oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Kehittämistyön tavoitteen oli osaamisen vahvistaminen alueella. Hankkeessa investoitiin opetuksessa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin sekä päivitettiin kone- ja metallialan koneiden ja laitteiden atk-ohjelmistoja. INNO ETELÄ-PIRKANMAA- LAISTEN PK-YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN AKTIVOINTI Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä 1.10.2006 31.12.2007 Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen EU 72 000 Valtio 54 000 Kunta 34 000 Muu julkinen 20 000 180 000 Hankkeessa aktivoitiin Etelä-Pirkanmaalla toimivien pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja aktiivisuutta erilaisiin prosessi- ja tuotekehityshankkeisiin osallistumisessa. Hankkeen aikana tehtiin yrityskartoituksia ja niistä kerättyjä kehitysideoita jatkohankkeistettiin erilaisiksi projekteiksi. Hankkeessa hyödynnettiin Valkeakoski Campuksen laaja-alainen osaaminen ja hankkeen aikana ideoitiinkin hyvin erilaisia asioita eri toimialoilla. Hankkeen aikana muodostettiin myös Campus-alueen toimijoiden palvelutarjonnan käytänteisiin toimiva konsepti, jota on tarkoitus kehittää edelleen. Lisäksi Campus-alueen toimijoiden yhteistyö tiivistyi merkittävästi hankkeen aikana. 15

HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ASTEK Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 1.1.2007 31.10.2007 Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 2-ohjelma toimintalinja 2, Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Hankkeen aikana kehitettiin auto- ja sähköalojen oppimisympäristöjä oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kohdealojen osaamista ja hankkeen toimenpiteisiin kuului työtilojen ja oppimisympäristöjen järjestely uuden teknologian vaatimusten mukaisiksi. Järjestelytyöllä tehtiin tilaa uudelle teknologialle nykyisiin opetustiloihin. MONIALAISEN OPPILAITOS- VERKOSTON LISÄARVO- PALVELUT/MOLAP Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä 15.1.2008 31.12.2010 INTO-VERKOSTO: YRITYSTEN INNOVAATIOEDELLYTYSTEN SEKÄ KEHITYS- JA TUTKI- MUSTOIMINNAN TEHOSTA- MINEN PIRKANMAALLA Toteuttaja: TTY-säätiö 1.2.2008 30.6.2011 EU 40 000 Valtio 60 000 Kunta 61 238 161 238 EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio 252 399 Kunta 268 825 Yksityinen 33 500 554 724 EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio 435 514 Kunta 326 840 762 754 Hankkeessa kehitettiin Campus-alueen osaamista, oppimisympäristöä ja osaamisintensiivisiä palveluja, ja edistettiin Campus-alueen moninaista osaamista, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä projektioppimisen ja sitä edistävien oppimisympäristöratkaisujen avulla. Hankkeen aikana yrityslähtöiset projektit kytkettiin osaksi koulutusta yhteistyössä alueen eri yritysten ja yhteisöjen kanssa. Projektioppimisen tehostamiseksi kehitettiin monialaisen ja -kulttuurisen oppilaitosverkoston projektioppimisen menetelmiä ja pyrittiin laajentamaan oppilaitosten mahdollisuuksia tarjota ympäristölleen monipuolisia palveluita. Hankkeen aikana Campusalueelle luotiin työskentelykulttuuria, joka hyödyntää alueen moninaisuutta toimijoiden omissa aktiviteeteissa sekä elinkeinoelämälle tarjottavissa palveluissa. Hankkeen aikana lisättiin virtuaaliympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa, vauhditettiin työelämälähtöisiin projekteihin perustuvan oppimisympäristön kehittymistä sekä haettiin toimintamalleja yritysrajapintojen ja oppilaitosrajojen ylittämiseen. Yhteistoimintaa ja koko Campus-alueen prosesseja kehittämällä pyrittiin edistämään opiskelijoiden osaamista vastamaan nykyaikaisen verkostoituneen tuotannon vaatimuksiin ja osaamishaasteisiin. Hankkeen tavoitteena oli eri toimijoiden yhteistyön kautta vahvistaa alueen innovaatio- ja osaamisrakenteita ja nostaa soveltavan tutkimuksen roolia pirkanmaalaisissa pk-yrityksissä ja näin vahvistaa pirkanmaalaisten yritysten innovaatiokyvykkyyttä ja -edellytyksiä. Hankkeen aikana pyrittiin kehittämään yhteistyötä eri innovaatiotoimijoiden, yritysten sekä muiden sidosryhmien välillä, jolloin alueen kyky vastata erilaisiin haasteisiin vahvistuu. Hankkeen aikana luotiin kontakteja pirkanmaalaisiin yrityksiin ja niihin tehtävillä yrityskäynneillä kartoitettiin yritysten tilanne, kehitystarpeet sekä kehityshalukkuus tarkoituksen löytää uusia innovaatioaihioita jatkohankkeistettavaksi. Alueen yrityksiä aktivoitiin toimimaan tiiviisti yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa erilaisten tutkimushankkeiden käynnistämisessä. 16

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA UUSTEKNO 2008 2010 Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 1.7.2006 30.6.2011 EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio 750 00 Kunta 304 195 1 054 195 Hankkeessa ajanmukaistettiin Campus-alueen oppilaitosten erialojen toiminta- ja oppimisympäristöjä sekä parannettiin niiden viihtyisyyttä. Uuden teknologian käyttöönotolla kehitettiin oppimisympäristöjä työelämän tarpeita vastaaviksi, lisättiin opetuksen käytännönläheisyyttä sekä edesautettiin opiskelijoiden oppimisen ja motivaation parantamista. Uuden teknologian käyttöönoton myötä opetuksen sisällöt rakennettiin vastaamaan uusia oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia. Hankkeen toimenpiteisiin kuului opettajien kouluttaminen, uusien opintomateriaalien luominen, ohjelmistojen päivittäminen sekä uusien koneiden ja laitteiden hankinnat ja niiden käyttöönottaminen. UUSTEKNO II Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 1.11.2009 31.8.2012 EAKR toimintalinja 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio 843 628 Kunta 251 592 1 095 620 Hankkeessa jatketaan toiminta- ja oppimisympäristöjen ajanmukaistamista ja viihtyisyyden parantamista niiden alojen parissa, joiden oppimisympäristöjen kehittäminen ei ollut mukana KOMETEK-, ASTEK- ja UUSTEKNO 2008 2010-hankkeissa. Uuden teknologian välinein oppimisympäristöjä kehitetään työelämän tarpeita vastaaviksi, parannetaan opetuksen käytännönläheisyyttä sekä opiskelijoiden oppimista ja motivaatiota. CAMPUS TRIMOLA KOORDI- NOINTIHANKE Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä 1.1.2011 31.12.2013 EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio 793 982 Kunta 340 278 1 134 260 Hankkeen tavoitteena on suunnata oppilaitosten toimintaa tavalla, jossa yhä tiiviimmin toimitaan yhden koulun periaatteella halliten ja hyödyntäen koko Campuksen käytettävissä olevia resursseja. Hankkeessa kehitetään Valkeakosken Campukselle toimintamalli, jossa lukio, ammatti ja aikuisopisto, ammattikorkeakoulu ja työelämä kohtaavat aidosti. Hankkeen tuloksen Campus-alueen toimijat mieltävät sitoutumiskohteekseen Campuksen yksittäisten organisaatioiden sijasta. Hankkeen aikana suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitosten yhteistä kurssitarjontaa ja luodaan joustavia toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen helpottamiseksi eri oppilaitosten välillä, vähennetään päällekkäisyyksiä kurssitarjonnassa ja lisätään valinnaisia kursseja, kannustetaan oppilaita suorittamaan opintoja yli oppilaitosrajojen sekä saneerataan Hamkin tiloihin HUB-tila ja luodaan työskentelymalli demola-toiminnalle. Campus Trimola jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen. Campus Studies osa-alueen painopisteenä on yhteisen koulutustarjonnan suunnittelu ja toteuttaminen. Campus Services osa-alueeseen kuuluu virtuaalisen oppimisympäristön rakentaminen, HUB-palvelut sekä demola-työskentelymalli. Campus Community on opiskelijoiden ohjausjärjestelmä, joka tukee opintojen yhdistelyä eri oppilaitoksista ja tekee sen houkuttelevaksi ja helpoksi. 17

HANKE RAHOITUS KOOSTE HANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA ROBOLA Toteuttaja: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 1.1.2011 31.12.2013 EAKR toimintalinja 2, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EU ja valtio 965 291 Kunta 234 734 1 200 025 Hankkeessa luodaan kolmen oppilaitoksen yhteiskäyttöön kappaletavaraautomaation oppimisympäristö, joka sisältää sekä fyysisen täysimittaisen laitteiston sekä siihen liittyvän monipuolisen virtuaaliympäristön. Hankkeen tavoitteena on jatkaa oppimisympäristöjen kehittämistä työelämän tarpeita vastaaviksi sekä niiden ajanmukaistaminen, verkko-opetuksen kehittäminen, käytännönläheisyyden lisääminen sekä uuden teknologian osaamisen lisääminen. ROBOLA on Campus Trimola -hankkeen oppimisympäristön implementointihanke eli hankkeessa investoidaan konkreettiseen fyysiseen sekä virtuaaliseen oppimisympäristöön. Kuva 2. Valkeakoski Campus kehittämiskokonaisuuden hankkeet aikajanalla kuvattuna 10 000 000 9 000 000 8 000 000 230 193 20 000 7 000 000 6 000 000 2 759 817 5 000 000 4 000 000 5 979 118 18 3 000 000 2 000 000 1 000 000 Muu julkinen Yksityinen Kunta Valtio ja EU Taulukko 2. Valkeakoski Campus-alueen kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna Valkeakoski Campus -hankkeiden kokonaisrahoitus 8 989 128

PROJEKTEISTA PROSESSEIHIN PITKÄJÄNTEISTÄ ALUEKEHITTÄMISTÄ PIRKANMAALLA Kehittämiskokonaisuus 2: Uusi Tehdas Pirkanmaalaista innovaatiojärjestelmää uudistamassa Tampereen Finlaysonilla sijaitsevan Uuden Tehtaan tavoitteena on Tampereen seudun uusiutumisen nopeuttaminen sekä alueen vetovoiman lisääminen. Kyseessä on nimensä mukaisesti uusi tehdas, uudenlainen mahdollistaja, jonka tavoitteena on tarjota kustannustehokkaita työkaluja ja kanavia innovaatioiden synnyttämiseen niin yrityksille, yliopistoille kuin julkisen sektorin toimijoillekin. Uutta tehdasta voidaan pitää kokeilevan elinkeinopolitiikan ja kansallisen innovaatiostrategian työkaluna, ja se on toteutettu laajan alueellisen valmistelun ja yhteistyön kautta. Uuden Tehtaan toiminta perustuu konseptiin, joka tarjoaa avoimia, monialaisia ja yhteisöllisiä toiminnan muotoja. Hyvinvointia ja elinvoimaa Tampereen seudulle synnytetään tuottamalla käytännöllisiä innovaatioita ja pilotteja, jotka puolestaan synnyttävät uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Toiminnan kautta Tampereen innovaatiotoiminta nostetaan uudelle, ainutlaatuiselle tasolle. Pohjana Uuden Tehtaan toiminnalle on Tampereen seudun vahva monialainen osaaminen, ja Uusi Tehdas -kokonaisuus tähtää sen parempaan tehokkaampaan hyödyntämiseen, eräänlaiseen osaamisen ristipölytykseen. Näin Tampereen seudulle luodaan tietointensiiviseen osaamiseen keskittynyt monitoimialainen kokonaisuus. Hankekokonaisuus pyrkii kehittämään ja hyödyntämään mahdollisimman laajasti monialaista osaamista esimerkiksi teknologian, liiketoiminnan ja taiteen aloilta. Uusi Tehdas -hankekokonaisuus muodostaa alustan, joka koostuu innovaatiotoimintaa tehostavista toimintamalleista sekä näistä syntyvän liiketoiminnan vauhdittamisesta. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisten, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen kustannustehokkaiden prosessien avulla, vanhentuneiden toimintamallien uudistaminen sekä nopea ja ketterä reagointi eri toimialojen muutostarpeisiin mm. avoimen vuorovaikutuksen sekä yhteisöllisyyden kautta. Taulukko 3. Uusi Tehdas koostuu neljästä eri konehuoneesta, jotka tarjoavat erilaisia innovaatiotoimintaa vauhdittavia palveluita. Demola on konehuone, jossa opiskelijat kehittävät demotuotteita ja palveluita yhdessä yritysten kanssa. Demola-toiminnan kautta korkeakoulujen opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus toteuttaa innovatiivisia projekteja osana opintojaan yhteistyössä yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Protomon monialaisessa osaajayhteisössä jalostetaan ideoita ja synnytetään rahoituskelpoisia yrityksiä. Protomo tarjoaa yhteisöllisen innovaatio- ja yrittäjäympäristön maksuttomine tukipalveluineen. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tueksi tarjolla on muun muassa laitteistoa sekä asiantuntijasparrausta samanhenkisen yhteisön vertaistukea unohtamatta. Kaikille avoimessa yhteisössä Suuntaamossa kehitetään elinympäristöä, tuotteita ja palveluita. Ideat Suuntaamoon tulevat eri lähteistä, kuten kansalaisilta, tutkijoilta ja palvelujen tarjoajilta. Suuntamo toimii interaktiivisena ideoiden kokoojana, jonka kautta lupaavimpia ideoita ja innovaatioita jatkotyöstetään kohti konkreettisia työskentely- ja palvelukonsepteja. Uuden Tehtaan konehuoneista uusin on Startupstairs, jonka kautta potentiaalisille kasvuyrityksille tarjotaan monipuolista valmennusta ja sparrausta. Uusi Tehdas -konsepti on herättänyt paljon kiinnostusta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasollakin, ja esimerkiksi Demola-toiminnalle myönnettiin vuonna 2010 Euroopan alueiden liiton (AER) innovaatiopalkinto. Palkitsemisperusteissa mainittiin muun muassa sujuva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken sekä merkittävät vaikutukset tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Eri toimijoiden ja organisaatioiden välinen yhteistyö onkin yksi Uuden Tehtaan toiminnan merkittävistä kulmakivistä ja toiminta tähtää aitoon synergiaan ja vuorovaikutukseen osaamisalojen rajat ylittävässä innovaatioympäristössä. Demola valittiin myös vuoden 2011 parhaaksi kesätyönantajaksi Suomessa. 19

Uusi Tehdas osana pirkanmaalaista aluekehittämisen strategista kokonaiskuvaa Maakunnan kehittämistavoitteet Uusi Tehdas -kehittämiskokonaisuus nivoutuu osaksi Pirkanmaan maakuntasuunnitelmissa tunnistettuja kehittämiskokonaisuuksia ja -tehtäviä. Uuden Tehtaan kehittämishankkeiden kautta on pyritty lisäämään Tampereen seudun vetovoimaisuutta ja parantamaan alueen kilpailukykyä sekä kehittämään elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa. Pirkanmaan kehittämistehtäviin on lukeutunut muun muassa innovaatioita tukevien rakenteiden vahvistaminen, alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen sekä joustavasti muokkaantuvien innovaatio- ja yritysalustojen luominen. Pirkanmaan yhtenä aluekehittämisen tavoitteena on rakentaa Pirkanmaasta maakunta, joka tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin. Uusi Tehdas -konsepti avoimen innovaation soveltamismallina tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Uusi Tehdas -konseptin toiminta-ajatus tukee yritysten jatkuvaa uudistumista ja liiketoiminnan kehittymistä sekä innovaatioherkän toimintaympäristön kehittämistä, jossa suosiollisten rakenteiden, alustojen ja palvelukonseptien avulla innovaatioaihioita voidaan mahdollistaa ja toteuttaa joustavasti. Uusi Tehdas -konsepti tukee niin ikään tiedepohjaisen innovaatiotoiminnan vahvistamista yhdistämällä korkeakoulujen osaamista yrityssektorin tarjoamiin kehitysprojekteihin. Euroopan aluekehitysrahasto Isoa osaa Uuden Tehtaan kehityshankkeista on rahoitettu Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. Hankkeet kuuluvat osaksi rahastokauden 2007 2013 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman toimintalinja neljää (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Toimintalinja pohjautuu suurten kaupunkiseutujen asemaan kasvun ja työllisyyden moottoreina sekä innovaatioiden ja tietoon perustuvan talouden keskuksina. Toimintalinjassa painotetaan muun muassa kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Toimintalinjalla tuetaan myös liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja yritysten toimintaympäristöjen vahvistamista kaupunkiseudun painopistealoilla, kuten osaamiskeskusaloilla. Uuden Tehtaan kehittämishankkeet ovat osaksi liittyneet Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmassa tunnistettuun digitaalisten sisältöjen osaamisklusteriin. 3 000 000 2 500 000 37 480 73 474 80 000 793 381 2 000 000 1 500 000 1 000 000 1 757 955 Muu julkinen 500 000 Yksityinen Muu rahoitus 20 Taulukko 4. Uusi Tehdas kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus rahoitusvastuittain jaoteltuna 0 Kunta Valtio ja EU Uusi Tehdas -hankkeiden kokonaisrahoitus 2 742 290