Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold Eira Tikkanen Mielipäivät 2012
OSALLISUUS Tarkoittaa yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista. Osallistuminen antaa mahdollisuuden rakentaa ymmärrystä siitä, kuka minä olen, mihin minä kuulun ja miten minä elän ( Bardy, Salmi & Heino 2001) Osallisuuden kokemus rakentuu vastavuoroisesta toiminnasta, joka edellyttää yhteisöltä jäsentensä huomioonottamista ja jäseniltä aktiivista mukaan tulemista. Osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista asioista sekä mahdollisuuksista ilmaista mielipiteensä niistä ja sitä kautta vaikuttaa näihin asioihin. (Oranen 2006) 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 2 Mielenterveysseura
Organisaation avoimuutta voidaan kuvata pyramidilla, jonka pohjana on läpinäkyvyys. Läpinäkyvyys luo puitteet ihmisten osallistumiselle. Pyramidin huippuna on yhteistoiminta, jossa ihmiset osallistuvat tekemällä ja tuottamalla, eivätkä vain kommentoimalla tai äänestämällä. 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 3 Mielenterveysseura
YHTEISTYÖSUHDE TERAPIATYÖSSÄ Hyvä yhteistyösuhde on määritelty asiakkaan ja terapeutin yhteiseksi ymmärrykseksi tehtävästä eli terapeuttisesta ongelmasta, siitä miten työskennellään ja mitä päämäärää kohti. Lisäksi hyvään yhteistyösuhteeseen on liitetty positiivinen tunneside asiakkaan ja terapeutin välillä (Bordin 1979). SIDE TEHTÄVÄ TAVOITE 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 4 Mielenterveysseura
TERAPEUTTISEN TYÖN TAVOITE Terapeuttisen työn keskeinen tavoite on dialogisen tilan tekeminen tilan, jossa vastavuoroinen toiminta ja osallisuus voi toteutua. Osallistavan dialogin avulla ihmisten ja perheiden olemassa olevat, mutta sivuutetut voimavarat verkostoissa ja inhimillisissä suhteissa voivat tulla esiin. Dialogisen tilan tekeminen on erityisen haasteellista kun työskennellään ihmisten kanssa, jotka nähdään, mutta joita ei kuulla tai ymmärretä - kuten lapset, moninaisista ongelmista kärsivät perheet, muistisairaat ihmiset, vanhukset ja psykiatriset potilaat. 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 5 Mielenterveysseura
KOTONA TYÖSKENTELYN TAUSTALLA: Sosiaalisen oppimisen teoria Ekologinen teoria (ihmisen laajempi sosiaalinen konteksti) Systeemiteoria (myös työntekijä osaksi systeemiä) Perheterapeuttiset lähestymistavat (perheen rakenteen, vuorovaikutuksen ja toiminnan kanssa työskentely) Verkostonäkökulma (suku, läheiset, viranomaiset) Konstruktionistis- dialoginen näkökulma (puhe on tekoja, rakentaa todellisuutta, työntekijä asiakkaan liittolainen) Terapeuttisen jatkuvuuden idea (Esim. Avoimen dialogin hoitomalli) --- keskustelussa mukana alusta asti ne ihmiset, joita asia koskee ----- alusta loppuun samat työntekijät ----- kokonaisvastuu (esim. kuntoutusohjaaja) 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 6 Mielenterveysseura
YHTEISTYÖ ASIAKASPERHEEN KOTONA: Mikä muuttuu kun terapeutti menee asiakasperheen kotiin eikä perhe tule terapeutin työtilaan? Miten ko. lähtökohta vaikuttaa osallisuuden kokemukseen? 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 7 Mielenterveysseura
ASIAKKAAN KOTONA Yhteistyöstä ja toiminnasta neuvotteleminen ja uudelleen neuvotteleminen korostuu Työskentelyalueen määrittely ja sen arviointi Ei tarkoita vastaanotolla / laitoksessa tapahtuvan hoidon tai terapian siirtämistä suoraan asiakkaan kotiin vaan enemmänkin sitä, että työntekijä / terapeutti integroi erilaisia toimintatapoja ja interventioita asiakkaan tarpeisiin ja kotikontekstiin sopivaksi = Muutokset työn tekemisen tyylissä! ( Fuller 2004) 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 8 Mielenterveysseura
KOTONA: 1.Palvelut voidaan räätälöidä asiakkaan tilanteeseen sopiviksi Asiakkaat, jotka eivät voi käyttää vastaanotoilla toteutuvia palveluita, saavat apua Terapian mahdollisuudet ja rajat realisoituvat - asiakkaan muu avuntarve ja resurssit näkyviksi Yhteinen tavoitteenasettelu mahdollistaa yhteisen prosessin ja yhteisen tulosten arvioinnin 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 9 Mielenterveysseura
2. Liittymisen mahdollisuudet kasvavat työntekijä sekä näkijäna että kokijana lisääntynyt läheisyyden ja tasavertaisuuden kokemus (Snyder & McCollum 1999) työntekijä voi käyttää monenlaisia tapoja liittyä ja vahvistaa terapeuttista sidettä (Woods 1988) myös keskustelua haittaavat tekijät voidaan kääntää mahdollisuuksiksi parempaan liittymiseen (Woods 1998, Reiter 2000) kosketuspinnat terapiaprosessin ja arkielämän väillä lisääntyvät 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 10 Mielenterveysseura
3. Esirippu nousee: toiminta ja vuorovaikutus asiakkaan luonnollisessa ympäristössä Asiakkaalla mahdollisuus luonnolliseen oman toiminnan, käyttämiskuvioiden ja vuorovaikutuksen tutkimiseen yhdessä TT:n kanssa Lisää mahdollisuuksia työskennellä suoraan, aidoissa tilanteissa TT näkee ja kokee asioita /tilanteita asiakkaan tutuimmassa ympäristössä - antaa elävän ja realistisen kuvan (ekologinen validiteetti) ja erilaisen painoarvon asioille - suuntaa työskentelyä TT havainnoi, ideoi, ehdottaa, luo struktuuria vastatakseen asiakkaan tarpeisiin 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 11 Mielenterveysseura
4. Informaatioankkurit ja merkitykset Kodin fyysiset piirteet (siisteys/ sotkuisuus, kalustus/ tarvikkeet jne.) kertovat asiakkaan / perheen elämästä, resursseista, historiasta, kodin merkityksestä jne. Koti ei ainoastaan heijasta asiakkaan / perheen ominaisuuksia vaan voi myös ylläpitää käyttäytymiskuvioita Jokaisessa kodissa on myös symboliikkaa. Kulttuurinen aarreaitta. Jännitteiden risteysasema. Turvapaikka. Kidutuskammio. Viihdekeskus. 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 12 Mielenterveysseura
Se on isän tuoli. Sitä ennen se oli isoisän. En ole koskaan saanut aikaiseksi korjata tuota seinässä olevaa reikää, jonka exäni siihen löi Teillä on kauniita esineitä ja niitä on paljon Eilen kun äiti lukkiutui tuonne vessaan Tykkään pitää verhoja kiinni. Kotona puhutaan spontaanisti. Fyysinen ympäristö auttaa muistamaan, liittää tarinat ja toiminnan tilaan. Ankkureiden kantama informaatio ei olisi ehkä koskaan tullut esiin toimistolla 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 13 Mielenterveysseura
5. Maksimaalinen realiteettikonteksti Vastaanotolla näytetään sunnuntaipuoli tai painotetaan ongelmatarinaa Normaali spontaanius vähenee keinotekoisessa ympäristössä. Kotona perheenjäsenet ovat omissa rooleissaan 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 14 Mielenterveysseura
6. Terapeuttisen muutoksen siirtoarvo In vivo terapian siirtoarvo on suurempi kuin sosiaalisesti eristetyssä ympäristössä, esim. sairaalassa Yleistämisen ongelma (Cottrell 1999) Perinteisessä hoidossa / terapiassa potilaan täytyy siirtää terapiassa oppimansa perheen jäsenten välisiin suhteisiin. Kotona voidaan uusia käyttäytymis- ja vuorovaikutusmalleja voidaan soveltaa suoraan ilman harjoittelua keinotekoisessa ympäristössä. Ne voidaan kytkeä jokapäiväiseen elämään ja toimintaan esim. sopimuksin, tehtävin 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 15 Mielenterveysseura
Äiti oli saanut kahdelta eri työntekijältä neuvoja lapsensa raivokohtausten hillinnässä. Hän ei koskaan toteuttanut saamiaan neuvoja koska koki itsensä voimattomaksi ja toivottomaksi. Kolmas työntekijä, joka tuli heille kotiin, ymmärsi ongelman äärimmäisen vaikean luonteen koska hän näki, koki ja oli läsnä. Lapsen raivostuessa äiti sai tukea tässä ja nyt ja pystyi kokeilemaan turvallisesti uutta toimintatapaa lapsensa hillitsemiseksi. 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 16 Mielenterveysseura
7. Toiminta- / muutosankkurit Työntekijän kyky valmentaa uusien toimintatapojen käyttöönottamisessa auttaa vähentämään asiakkaiden epäonnistumisia Työntekijä kokee myös itse onnistumiset ja epäonnistumiset voimakkaasti Jos työntekijä antaa kodin toimia, koti pitää yllä terapeuttisia edistysaskelia Kotiin voidaan rakentaa ankkureita joita asiakas voi hyödyntää ylläpitääkseen tai laajentaakseen terapiassa saavuttamiaan edistysaskelia Esim. toimintasuunnitelmat ja- sopimukset seuranta- ja mittausvälineet, naapuriapu 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 17 Mielenterveysseura
8. Käytäntö ja yhteistyö muokkaavat toimintaa käyttökelpoiseen / hyödylliseen suuntaan Jokainen istunto kotona antaa mahdollisuuden kokea tilanteiden ainutkertaisuutta ja liittää sitä elämän kokonaisuuteen Tieto ja ymmärrys toiminnaksi Ammatillisen käyttäytymisen kehys muuttuu/laajenee? Hoito, ajatukset ammatillisuudesta ja auttamistyö kehittyvät Työntekijä yhteiseen prosessiin mukaan yhteinen muutos Työntekijän läsnäolo kodissa voi avata asiakkaan läheisille luontevan väylän tulla mukaan yhteistyöhön. Kotona työskentelyn suuri etu on myös eri ikäisten lasten osallistuminen. Huom! sisarukset. Asiakkaan mahdollisuudet säädellä toimintaa paremmat - esim. poistua ja / tai palata tilanteeseen 14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 18 Mielenterveysseura
14.2.2012 Esityksen nimi / Tekijä 19 Mielenterveysseura