Suorakylvöseminaari 2018

Samankaltaiset tiedostot
Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Suorakylvöseminaari 2019

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Suorakylvöseminaari. ja Suomen CA-viljelyn yhdistyksen vuosikokous

Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen muokkaamatta viljelyllä (suorakylvö / No-Till) ja ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä

FinCA. Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen No-Tillmenetelmällä ja pysyvällä ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Peltokuivatuksen tarve

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

RaHa-hankeen kokemuksia

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä kaikkiin kylvömenetelmiin

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Maan kasvukunnon korjaaminen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Vahva rakenne. Helppokäyttöinen. Vakiovannas

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

SANEERAUSKASVIT 2016

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kenttäkoetulokset 2017

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Miten onnistut suorakylvössä

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Luomuliiton ympäristöstrategia

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Uudenmaan pellot vihreiksi

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Ympäristö ja viljelyn talous

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Kerääjä- ja aluskasvit

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Karjanlannan hyödyntäminen

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Transkriptio:

Suorakylvöseminaari 2018 1

Viljelysmaa ha / henkilö

Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan.

Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan.

KAURA OHRA RUIS SYYSVEHNÄ ENGLANNIN RAIHEINÄ NURMINATA TIMOTEI PUNA-APILA

YARA Pitkäaikainen muokkauskoe Suorakylvö/ Kynnetty Juuristoa on runsaammin noin 18 cm asti. lisäksi yksittäisiä juuria on yli 30 sentissä. Maa murtuu herkästi noin 17 cm syvyydessä. Maassa lieron reikiä. Juuristoa on runsaammin noin 4 cm:n syvyydellä. Arviolta noin 3 cm pinnasta on muruista maata. Lähde: www.yara.fi

Koneviestin menetelmävertailu 2017 KYNNETTY SUORAKYLVÖ Pitkäaikaisessa suorakylvössä typen käyttöä on mahdollista vähentää. (ravinteiden kierrätys lisääntyy pieneliötoiminnan ansiosta)

Mitä syvempää maata muokataan sitä enemmän hiilidioksidia vapautuu siitä. Ilman happi yhtyy maassa olevaan hiileen josta syntyy hiilidioksidia.

Muokkaus vähentää myös maan pieneliötoimintaa ja heikentää maan kasvukuntoa. Muokkaamatta viljelyssä pieneliötoiminta biologisesti muokkaa maata, jätöksillään ja ravinnekierrollaan ne parantavat maan kasvukuntoa.

KYNNETTY SUORAKYLVÖ

Maan rakenteen vertailu Kyntö Maan pinta paljas ja altis eroosiolle. Maan humuksen ja orgaanisen aineen määrä vähenee ja niistä muodostuu hiilidioksidikaasuja ilmakehään. Maan pieneliötoiminta, mikrobitoiminta ja ravinteiden kierrätys vähenee. Kasvitauteja joudutaan torjumaan. Maassa on vähän mato ja juurikanavia. Juuret ovat pääosin pellon pinnassa. Maa liettyy sateella herkästi jolloin on veden ja ravinteiden pintavaluntaa. Maa on kuivempaa ja kärsii kuivuudesta. Maan rakenne ja kasvukunto vähenee. Maa kuivuu ja sietää jatkuvia sateita jonkin verran enemmän. Maatalouden ympäristöpäästöt lisääntyy. Suorakylvö Kasvijätteet maan pinnassa vähentää eroosiota Maan humuksen ja orgaanisen aineen määrä ja lisääntyy ja maahan sitoutuu ja varastoituu kasvien kautta hiiltä ilmakehästä. Maan pieneliötoiminta, mikrobitoiminta ja ravinteiden kierrätys lisääntyy. Kasvitaudit pysyvät kurissa. Maassa on paljon mato -ja juurikanavia. Juuret ovat syvemmällä maakerroksissa. Maa imee sateella vettä ja ravinteita. Maa pitää ravinteet pellolla paikoillaan. Maa on kosteampaa ja sietää kuivuutta. Maan rakenne ja kasvukunto paranee. Maa on vaativampi ojituksen, pellon tasaisuuden ja maan tiivistymien poistamisen suhteen. Maatalouden ympäristöpäästöt vähenee.

Suorakylvö Kyntö Kyntö Suorakylvö

Lähde: Jussi Knaapi KV:n menetelmävertailu

Maanrakenteen muuttuminen suorakylvömenetelmässä verrattuna perinteseen kylvömenetelmään. 0% = perinteinen kylvömenetelmä 200 200 150 100 Tihentymä 0-25 cm Maaperän kantavuus 47 62 Maan stabiliteetti Liettymisindeksi Sedimentin huuhtoutuminen Pintavalunta 20 19,5 75 Veden imeytyminen Veden pidätyskyky 50 % -50-69 -90-100 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen Suorakylvössä maan kantavuus lisääntyy ja ravinteet pysyvät pellossa paikallaan. Kasvavaa maata ei kannata kyntää vaikka se näyttää ylös alas suunnassa tiiviiltä. Maa on kuohkea sivuttaissuunnassa.

Saksalainen 25-v suorakylvötutkimus Tebruggen luennon loppuyhteenveto: International Congress on Conservation Agriculture in Cordoba (Spain) from 9-11th November 2005. Perinteisen kääntävän muokkauksen on syytetty olevan perimmäinen syy maaperäeroosioon, maan tiivystymisongelmiin, pinta- ja pohjavesien saastumiseen sekä orgaanisen aineksen hävikkiin. Edelleen sitä voidaan pitää vastuussa luonnonvarojen heikkenemiseen, villieläinten ja monimuotoisuuden vähenemiseen, huonoon energiatalouteen sekä osallisuuteen maapallon ilmaston lämpenemisongelmasta. Säästävä viljely tarjoaa luonnonmukaisen vastauksen näihin perinteisen maanviljelyn haittoihin sekä tuo lisäksi mukanaan erilaisia ympäristöhyötyjä paikallisesti, alueellisesti, ja globaalisti sekä viljelijälle että yhteiskunnalle. Säästävällä viljelyllä pyritään kestävään maanviljelyyn, joka edellyttää kaikilta osallisilta uudenlaista ajattelutapaa ja syvällisempää ymmärrystä koskien maan muokkauksen vaikutusta maaperän viljelyekosysteemiin. Säästävälle viljelylle on ominaista nollamuokkauksen tai säästävän muokkauksen käyttöönotto yhteisvaikutuksessa sadon kasvijätteiden kanssa. Säästävä viljely auttaa estämään ravinteiden ja kemikaalien kulkeutumisen ja pitää ne paikallaan, kunnes sato käyttää ne hyväkseen tai ne hajoavat vaarattomiksi komponenteiksi. Säästävä viljelytekniikka lisää maaterän hedelmällisyyttä, palauttaa maaperän kasvukunnon sekä tarjoaa luonnollisen elinympäristön ja kasvualustan eläimille ja kasveille. Se turvaa myös veden laadun ja määrän, parantaa ilman laatua sekä säästää fossiilisia polttoainevaroja. Näiden seikkojen perusteella sopii toivoa että säästävällä viljelyllä tulee tulevina vuosina olemaan tärkeä rooli eräänä maaperän suojelun päästrategioista.

Suomi on suorakylvön ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden edelläkävijä Euroopassa.

LIFE+AGRICARBON SUSTAINABLE AGRICULTURE IN CARBON ARITHMETICS LAYMAN REPORT. LIFE08 ENV/E/000129

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Vesiensuojelu Ilmastonsuojelu Maaperänsuojelu Energiankäyttö Biodiversiteetti Viljelyn kannattavuus Kestävä kehitys Viherryttäminen

47 Kiitos mielenkiinnosta!