Syöpä 4/2009 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Tshernobyl tänään Kansainvälinen syöpätyö Pirkanmaan Syöpäyhdistys jalkautui Rokotteilla syöpää vastaan
TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2009 6 12 14 16 18 Onnettomuus ei ole vielä ohi On kulunut 23 vuotta Tshernobylin ydinreaktorin räjähdyksestä. Ydinvoimala-alue kaipaa ripeästi huoltoa ja alasajoa. Anu Kytölä Kilpirauhassyövän riski ei kasvanut Suomessa Tshernobylin onnettomuus ei suurentanut kilpirauhassyövän riskiä Suomessa lapsilla tai nuorilla. Myös leukemian ilmaantuvuutta seurattiin ja saatiin sama tulos. Anu Kytölä Rokotteilla syöpää vastaan Suomen Syöpäyhdistys on esittänyt, että niiden kehittyneiden maiden, jotka ottavat HPV-rokotteen käyttöön, tulisi tukea kehittyviä maita luomaan rokotusohjelmaa. Harri Vertio Hyvä maine tuo tutkijoita maailmalta Syöpärekisteriin Arun Pokhrel Nepalista, Tadek Dyba Puolasta ja Sherry Chiu Taiwanista työskentelevät Suomen Syöpärekisterissä. Johanna Frondelius Tupakka valtava talouden taakka köyhissä maissa Salakuljetus pitää savukkeet helposti saatavilla. Satu Lipponen www.cancer.fi s.6 s.12 s.22 22 24 27 28 29 4 5 21 Lähde liikkeelle! Syöpäjärjestöillä on liikuntapainotteinen syksy. Anu Kytölä Ihmisten lähelle Syöpäyhdistyksissä eri puolella maata on erilaisia palveluja. Pirkanmaan Syöpäyhdistys aloitti sairaanhoitajien vastaanotot alueensa kuudessa kunnassa. Merja Perttula Syövän geenitutkimukselle vauhtia gaalakonsertista Syöpäsäätiön juhlatoimikunta tuo Finlandia-talon lavalle mm. Katri-Helenan ja Jari Sillanpään. Viisi faktaa nuuskasta Ylilääkäri Matti Rautalahti vastaa kysymyksiin. Satu Lipponen Kun jääkiekkojoukkue ilmaiset mällit sai Koska nuuskan markkinointia on rajoitettu, tupakkateollisuus panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Satu Lipponen JOKA NUMEROSSA Puheenvuoro Valtakunnallinen ja alueellinen syöpäohjelma Hallituksen puheenjohtaja Kalevi Kiviniitty, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pääkirjoitus Useat syövät ovat ehkäistävissä Harri Vertio Kolumni Katso kauas näet lähelle Hilkka Olkinuora 26 Ajassa Kuukausilahjoittaminen on helppo tapa taistella syöpää vastaan. s.32 s.14 s.24 2
Elokuu -09 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuudesti vuodessa. Painosmäärä on 125 000. Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 39. vuosikerta ISSN 0356-3081 Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Anu Kytölä Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Päivi Lähteenmäki, Nina Nupponen, Hilkka Olkinuora, Marjo Pajunen, Päivi Pakarinen, Matti Rautalahti, Leena Rosenberg, Risto Sankila Toimittaja: Jaana Ruuth Lääketieteellinen toimittaja: Matti Rautalahti AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvat: Chad Ehlers/Lehtikuva Johanna Frondelius Juha Hämäläinen/Plugi Maarit Honkatukia/Plugi Jouko Keski-Säntti Anu Kytölä Jaakko Louhivuori Andre Maslennikov/Lehtikuva Gustav Mårtensson/Lehtikuva Karel Prinsloo/AP/Lehtikuva Kari Rissa Alexander Shalamov/Plugi KImmo Torkkeli Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Kaarina Kiviharju Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja Koskelainen Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katariina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg Suomen Syöpäpotilaat, Ulf Sundstén Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: (09) 1353 3264 Fax: (09) 135 1093 Sähköposti: toimitus@cancer.fi Internet: www.cancer.fi Repro: TS-Yhtymä Oy, Turku Paino: Hansaprint, Turku 2009 Anna kesän maistua pitkälle syksyyn Elokuu tuo ruokapöytään raikkaat sadonkorjuuajan herkut. Nyt on aika pysähtyä nauttimaan kesäauringon kypsyttämistä marjoista, vihanneksista ja hedelmistä. Kevennä ruokavaliotasi kasviksilla ja huomaat, että voit paremmin ja jaksat enemmän. Kesän aikana kertyneet ylimääräiset kilotkin sulavat helpommin kasvisvoittoisella ruoalla. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat helppo ja herkullinen keino edistää omaa terveyttä. Puoli kiloa päivässä eli kuusi omaa kämmenellistä riittää. Kun yhdistät kevennettyyn ruokavalioon säännöllisen liikunnan, paino pysyy kurissa ja samalla riski sairastua syöpään vähenee. Ruokavalion monipuolisuus on tärkeää, joten älä unohda lihaa ja kalaa. Sian- ja naudanlihan sijaan valitse kuitenkin kanavaihtoehto. Oleellisinta on kuitenkin välttää ruoan valmistamisessa korkeita lämpötiloja, joten vältä paistamista, käristämistä ja grillaamista. Lisää tietoa ruoan ja liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista löydät verkosta www.cancer.fi Mehevä punajuurilasagnette 4 isoa punajuurta, 1 palsternakka, 1 iso purjo 2 tl öljyä, 0,5 tl suolaa, 0,5 tl rouhit. pippuria 1 rkl kuivattua timjamia 0,5 dl vehnäjauhoja, 7 dl vettä 1 pkt (200-250 g) sulatejuustoa n. 200 g kuviopastaa Kuori punajuuret ja palsternakka. Raasta ne karkeaksi raasteeksi. Halkaise purjo ja leikkaa viipaleiksi. Kuumenna öljy ja kuullota kasviksia 10 min. Mausta jauhot ja ripottele pannuun. Kääntele kasviksia jauhoissa. Lisää vesi ja sekoita, kunnes seos alkaa kiehua. Keitä 3 min. välillä sekoittaen. Sulata juusto sekaan. Levitä pasta vuokaan ja kaada päälle punajuurikastike. Sekoita. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä lasagnettea uunissa 175 asteessa noin 40 min. Lisää pinnalle tuoretta timjamia. Kotimaiset Kasvikset ry Kuva: Juha Hämäläinen/Plugi Kuva: Kotimaiset Kasvikset Pinnalle: 1-2 dl juustoraastetta, tuoretta timjamia 3
aajassa Naapurin vihreä ruoho Kuva: Alexander Shalamov/Plugi Tämä Syöpä-lehden numero on omistettu kansainvälisille asioille. Syövän tutkimus on kansainvälistä, hoitokokeet ylittävät rajat ja harvinaisissa syövissä on pakko kurottaa yli oman maan rajojen. Potilaat lukevat tietoja ympäri maailmaa. Terveystieto on nopeasti globalisoitunut. Arkisessa työssä Syöpäjärjestöissä on monia kansainvälisyyden juonteita. Pääsihteeri Harri Vertio on aktiivinen Maailman syöpäunionin (UICC) hallituksen jäsen. Papilloomarokotteiden saaminen köyhimpien ulottuville on hanke, jossa yhdistyksemme oli aloitteentekijä. Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, Suomen Syöpärekisteri, on tasoltaan maailman huippua ja päihittää isot laitokset tieteellisten viittausten määrässä, joka on tieteentekijän korkein tunnustus muut käyttävät tietoja ja tulkintoja oman työnsä pohjaksi. Suomessa syöpäpotilas selviytyy hyvin sairaudestaan. Lisääntyvä potilasmäärä tuo kuitenkin haasteita. Varsinkin korkeimmin koulutettujen kohdalla näyttää vallitsevan asenne, että maailman paras hoito haetaan muualta ja jossakin on ERKKI Puheenvuoro elämän pelastava menetelmä, joka syystä tai toisesta ei ole otettu meillä käyttöön. Epäillään, että muualla tehdään uudempaa ja parempaa. Hoitokäytänteet ovat kuitenkin kansainvälisiä ja laajoissa hoitokokeissa kehitettyjä. Suomessa hoidot otetaan nopeasti käyttöön, koska meillä on tehty perinteisesti paljon tieteellistä tutkimusta. Kirurgiassa Suomi on ollut säästävän rintasyöpäkirurgian uranuurtaja. On oivallettu, että naisen rinnat ovat tärkeä osa naiseutta ja kun on voitu varmistaa, ettei rintojen säästö lisää uusimisen vaaraa, on kehitetty säästäviä leikkauksia. Tämä on etuoikeus, josta suomalaisen rintasyöpäpotilaan täytyy pitää kiinni. Samoin on pidettävä huoli hyvistä seulonnoista, joilla syöpä voidaan jopa estää kokonaan. Mitä Suomesta halutaan? Soittajat tiedustelevat kokeellisia hoitoja ja haluavat päästä tutkimuksiin, joista ovat lukeneet lehdistä. Useimmiten kysely koskee virushoitoja ja boorineutronisädehoitoja. Ulkomailla asuva suomalainen huolehtii, saako vieraalla maalla yhtä hyvän hoidon kuin kotona. Ruoho on aina jossain muualla vihreämpää kuin omalla pihalla. Satu Lipponen, toimituspäällikkö IZARRA s. 29 Nuuska on nuorille kuin kollektiivinen keskisormi. Mitä enemmän sitä ympäristö paheksuu, sitä suurempi nuuskan sosiaalinen hyväksyttävyys on nuorten keskuudessa. Valtakunnallinen ja alueellinen syöpäohjelma Syöpäjärjestöjen aloitteesta Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla valtakunnallinen syöpäsuunnitelma. Edellisestä kokonaisvaltaisesta tarkastelusta on jo aikaa. Suomessa on saavutettu kansainvälisesti verrattuna hyviä hoitotuloksia. Kuitenkin on tarpeellista tarkastella mahdollisimman perusteellisesti potilaan polun eri vaiheita. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota potilaan palveluketjuun silloin, kun sosiaalitoimi tulee mukaan. Syövän hoitoon tarvitaan varoja ja tekijöitä lisää. Hoitojen kehittäminen ja käyttöönotto vaativat tieteellistä taustaa ja tutkimuksellista otetta. Valtakunnallisessa suunnitelmassa on suotavaa olla kannanotto Syöpäjärjestöjen työstä potilaan polun eri vaiheissa ja yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa. Alueellisen syöpäohjelman tekeminen on syytä aloittaa rinnan valtakunnallisen ohjelman kanssa. Ensin tarvitaan tilastolliset tiedot ja hoitokäytännöt sekä tiedot käytännön vaikeuksista alueella. Yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla tiedot ovat jo käytössä tai helposti saatavissa. Mielestäni ainakin Pohjois-Suomessa tarvitaan valtakunnallisen suunnitelman lisäksi alueellinen suunnitelma, joka on mahdollisimman yksityiskohtainen ja tulevaisuuteen tähtäävä. Alueellinen suunnitelma voidaan tehdä tarkemmaksi ja sitovammaksi kuin valtakunnallinen. Kalevi Kiviniitty, hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys 4
Elokuu -09 Pääkirjoitus Kannen kuva: Andre Maslennikov/Lehtikuva Voita Syöpä-vyö! Kerro meille mielipiteesi. Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla toimitus@cancer.fi tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki. Kaikkien 31.8.2009 mennessä vastanneiden kesken arvotaan viisi Syöpä-vyötä. Syöpä-Cancer -lehden numeron 3/2009 parhaaksi artikkeliksi äänestettiin Lasse Svahnströmin haastattelu Elämää sopivan kokoisina annoksina. Syöpä-hatun voittivat Lea Asikainen, Aune Jokinen, Anna-Maija Kokkonen, Anja Metsälä, Kauko Rantapuro, Leo Sihvonen, Leena Vuori ja Eero Välikangas. Useat syövät ovat ehkäistävissä Monien syöpien aiheuttajat ovat edelleen tutkimuksen kohteena, vaikka syövän syntyä ymmärretäänkin paljon täsmällisemmin kuin aikaisemmin. Syövän riskitekijöitä tunnetaan yhä paremmin. Siksi ajoittain tuntuu hämmentävältä, että Suomessa edelleen ilmaantuu paljon sellaisia syöpiä, jotka olisivat yksinkertaisin keinoin ehkäistävissä. Tupakan aiheuttamat syövät ovat toki vähentyneet ja vähenevät edelleen, mikäli nuorten tupakoinnin ilahduttavat muutokset jatkuvat nykyisellään. Olennaista tulevaisuuden kannalta tulee olemaan naisten tupakoinnin kehitys: jos naisten tupakointi alkaa vähentyä kuten miesten tupakointi, se ennustaa nopeaa tupakkasyöpien vähenemistä jo muutamassa vuodessa. Toiveita tästä on olemassa. Monien tupakoivien ihmisten on tunnetusti vaikeaa lopettaa. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on kiitettävällä tavalla pyritty savuttomuuteen tukemalla ihmisten lopettamispyrkimyksiä. On kuitenkin kunnioitettava myös potilaan itsemääräämisoikeutta oman elämänsä suhteen, vaikka henkilökunnan tupakointia työympäristössä rajoitetaan hyvin perustein. Inhimillisyyden vaatimukset ovat hoidossa tärkeitä. Ihosyövät lisääntyvät jatkuvasti huolimatta siitä, että niistä suurin osa olisi ehkäistävissä vähentämällä ultraviolettisäteilyaltistusta. Tuoreessa kyselyssä ilmeni, että kuudennes ihmisistä ei ollut kuullutkaan koko asiasta ja toinen kuudennes piti tietoja säteilyn ja ihosyövän välisestä yhteydestä humpuukina. Voisimme välttyä noin vähintään tuhannelta syövältä vuodessa, jos ihmiset eivät polttaisi itseään auringossa tai altistaisi itseään solariumien säteilylle. D-vitamiinistaan huolestuneet voivat kyllä saada aurinkoannoksensa ilman ihon palamistakin. Näinä aikoina puhutaan paljon säästöistä. Taloudellisten säästöjen lisäksi säästyisimme paljolta inhimilliseltä murheelta, jos suostuisimme ehkäisemään ne syövät, jotka ovat ehkäistävissä. Silti jää vielä melkoisesti selvitettävää ja tutkittavaa. Syöpäjärjestöt on päättänyt ohjata edelleen tänä vuonna noin neljä miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. Tämä on mahdollista, koska meille testamentteja, lahjoituksia ja muuta tukea ohjaa suuri joukko ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä. Tutkimustyön tuloksia näkyy tämän lehden sivuilla ja Syöpäsäätiön Focus-julkaisussa. Kuva: Jouko Keski-Säntti Design Paola Suhonen Harri Vertio pääsihteeri
6 Pripjatin kaupunki on hiljainen. Evakuoinnin jälkeen 48 000 asukkaan kodit jäivät tyhjäksi.
23 vuotta Tshernobylin ydinreaktorin räjähdyksestä Onnettomuus ei ole vielä ohi Vierailu Tshernobylin ydinvoimalassa saa ymmärtämään, että onnettomuus ei ole vielä ohi. Tuhoutuneen reaktorin päälle pikaisesti onnettomuutta seuranneena vuonna rakennettu suojarakennus on jo elänyt elämänsä. Arvioitu käyttöikä on ohitettu, katto vuotaa ja seiniä on tuettu ulkoapäin. steksti ja kuvat ANU KYTÖLÄ, Ukraina ateinen ja sumuinen sää sopii hyvin vierailuun Ukrainan ehkä tunnetuimmassa paikassa, Tshernobylin ydinvoimalassa. Voimalan nelosreaktori räjähti 26.4.1986. Pelastussuunnitelmia tällaiselle onnettomuudelle ei ollut. Puhdistustyöntekijöitä kuljetettiin pikaisesti paikalle eripuolilta silloista Neuvostoliittoa, jonka osa Ukrainakin tuolloin oli. Reaktorin sisään lennätettiin helikoptereilla hiekkaa ja sementtiä tyrehdyttämään tulipaloa ja välittömästi aloitettiin suunnittelu suojan rakentamiseksi. Suojarakennus valmistui marraskuussa 1986. Kauppakeskus tyhjeni asiakkaista 23 vuotta sitten. Nyt suojarakennus näyttää romuvarastolta. 22-vuotias sarkofagi suunniteltiin kestämään 10-15 vuotta. Sen seinät on jo tuettu ulkopäin ja katon Ukrainalaisista noin 70 prosenttia vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. Ukrainassa on tällä hetkellä neljä ydinvoimalaa, joissa on yhteensä 15 yksikköä. tuennat ovat painuneet. Rakennus ei kestäisi pienintäkään maanjäristystä. Suojarakennuksen sisään pääsee sadevettä ja lumen sulamisvettä. Ne kuljettavat pohjaveteen radioaktiivisia aineita ja saastunut vesi kulkeutuu Pripjat-jokea Dnepriin ja aina Kiovaan asti. Suurin vaara on sadevesien ja ydinpolttoaineen aiheuttama räjähdys, jolloin saastetta jälleen pääsisi ympäristöön. Uusi suoja rakenteilla Suojarakennuksen ylle rakennetaan uusi kuori, jonka käyttöiäksi on laskettu sata vuotta. 7
Puhdistustyöntekijöiden muistomerkkiin on kirjoitettu: "Niille, jotka pelastivat maailman." Kansallisen pelastuspalvelun tiedotuspiste on edelleen Tshernobylissä. 26.4.1986 klo 01.23.49 27.4.1986 28.4.1986 klo 16 6.5.1986 1986 Marraskuussa 1991 Tshernobylin ydinvoimalan nelosreaktori räjähti. 8 Komitea tunnusti reaktorin tuhoutumisen ja annettiin käsky evakuoida Pripjat. Säteilyturvakeskuksen lehdistötiedote luettiin STT:n radiouutisissa. Tulipalot oli saatu sammumaan. Suojarakennus valmistui. Ukraina itsenäistyi. Kakkosreaktori suljettiin tulipalon jälkeen.
Pripjat on vihreä ja rehevä autiokaupunki. Luonto peittää ihmisen kädenjäljen. Tshernobylin taulu näyttää nelosreaktorin mittauspisteessä edelleen 24 mikrosieverttia. Helsingissä säteilyarvo oli huhtikuussa 2009 0,17 mikrosieverttia. Keskustan rakennukset raunioituvat hyvää vauhtia. Marraskuussa 1996 2000 2010 2014 2064 2112 Ykkösreaktori suljettiin kansainvälisen sopimuksen mukaan. Viimeinen reaktori suljettiin. Tshernobylin ydinvoimalan alasajo alkaa. Uusi suojarakennus valmistuu. Alasajo saadaan valmiiksi. Uusi suojarakennus on elinikänsä päässä. 9
Luonto on ottanut Pripjatin keskustan 23 vuoden aikana halttuunsa. Tori ja kävelytiet ovat kasvaneet lähes umpeen. Käki kukkuu jossain lähellä. Turvatarkastuspisteessä kerrotaan, että edelliset vieraan näkivät samalla paikalla hirven. Alueella viihtyvät myös sudet, villisiat ja jopa pieni hevosrotu on syntynyt turva-alueelle. Matkustusohjeet kehottavat pukeutumaan pitkälahkeisiin housuihin ja pitkähihaiseen paitaan. Sammaleen ja jäkälän päälle astumista tulee välttää. Opas kehottaa pesemään vaatteet, ainakin kengänpohjat, kun pääsemme takaisin Kiovaan. Arkadi Uskov luottaa yhä ydinvoimaan Pienoismalli kuvaa nelosreaktoria puhdistustöiden aikana. Katto on romahtanut ja suojarakennus estää säteilyä karkaamasta taivaalle. Uuden suojan arvioidaan valmistuvan 2014. Suojarakennuksen käyttöaikana on tarkoitus purkaa vanha sarkofagi. Sen sisällä olevat radioaktiiviset massat siirretään loppusijoitustiloihin. Voimalaalueelle rakennetaan myös nestemäisen radioaktiivisen jätteen käsittelylaitos. Nämä suuret rakennushankkeet toteutetaan kansainvälisellä rahoituksella. Kustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa. Suomi on rahoittanut rakennustöitä seitsemällä miljoonalla eurolla. Myös Suomelle on lisäpyyntöjä tulossa. Rakennukset poikivat työtarjouksia aina Suomeen asti. Pekka Niskan toimisto osuu silmiin matkalla Tshernobyliin. Niskan nosturit tulevat olemaan käytössä uuden suojarakennuksen työmaalla. Tärkeintä on suojella työntekijöitä Tshernobylin ydinvoimala-alueella työskentelee yhä 3 000 työntekijää valvomassa tuhoutunutta reaktoria ja käyttämässä alueella sijaitsevaa kytkinkenttää, joka on edelleen osa Ukrainan sähköntuotantojärjestelmää. Alueella ei ole ollut toimivaa ydinreaktoria enää vuoden 2000 jälkeen. - Työntekijöitä täällä on niin kauan kun heistä on enemmän hyötyä kuin haittaa, kertoo voimalan varajohtaja Konstantin Seferin, kun häneltä udellaan, onko Tshernobyl ikuisuusprojekti. Alueen alasajo-ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan vuonna 2010. Ohjelma ulottuu aina vuoteen 2064. Varajohtaja Seferin jättää vastaamatta mm. rahoitukseen liittyviin kysymyksiin. - En muista. Korjaustöiden suunnittelussa tärkeintä on tällä hetkellä suojella työntekijöitä. Kaiken kaikkiaan ydinvoimala-alueella oli työvuorossa onnettomuushetkellä 1 000 ihmistä. Kukaan ei tiedä, kuinka moni heistä kuoli ydinvoimalaonnettomuuden seurauksiin. Ydinvoimalan alueelle ei ole helppo saada työvoimaa. - Nyt tänne tullaan, kun muualta ei saada työtä, kertoo Seferin lyhyesti. - Työntekijöitä varten rakennettiin saastuneen Pripjatin kaupungin tilalle uusi kaupunki, Slavovits, 70 kilometrin päähän Tshernobylistä. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet muuttaa sinne. - Onnettomuuden jälkeen lähes koko henkilökunta vaihtui. Uusien työntekijöiden kouluttamisesta tuli ongelma etenkin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Konstantin Seferin valottaa vielä hieman tilannetta. Pripjat kuollut kaupunki Neuvostoliitossa aloitettiin vuonna 1970 mallikaupungin rakentaminen kauniin Pripjat-joen varteen neljän kilometrin päähän Tshernobylistä. Vain 16 vuotta myöhemmin kaupunki evakuoitiin maailman tuhoisimman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Kaupungissa asui tuolloin 48 000 asukasta, joiden keski-ikä oli 27 vuotta. Heistä suuri osa oli nuoria perheitä, joiden vanhemmista valtaosa työskenteli ydinvoimalassa. Arkadi Uskov, Ukrainan säteilyturvallisuusviraston, SNRCU:n varajohtaja asui onnettomuuden aikana Pripjatissa perheineen ja oli itsekin onnettomuushetkellä ydinvoimalassa työssä. - Edes Pripjatissa asuvat ja voimalassa onnettomuuden aikana työskennelleet ammattilaiset eivät osanneet toimia odotusten mukaan, Uskov toteaa. - Vanhemmat olivat sisällä ydinvoimalan tiloissa suojassa suurimmalta säteilyltä, mutta heidän lapsensa leikkivät kaikessa rauhassa pihoilla ja puistoissa. Vanhemmat eivät varoittaneet kotona olleita säteilystä. Myös hallitus teki suuren virheen: Se ei osannut suojella väestöä. - Olin reaktoriosastolla työssä onnettomuushetkellä. Menetin kodin Pripjatissa ja onnettomuuden takia en enää kyennyt saamaan lapsia. Minulla on yksi lapsi, mutta olisin toivonut useampia, Uskov kertoo omista kokemuksistaan. Arkadi Uskov teki onnettomuuden jälkeen puhdistustyötä ja joutui säteilyvammojen vuoksi sairaalahoitoon. - Vaikka olen itse kokenut tuon kaiken, olen edelleen ydinvoiman kannattaja ja nyt valvon työkseni Ukrainan ydinvoiman turvallisuutta. Uskon, että ydinvoima on talouden kannalta Ukrainalle hyvin tärkeä energiamuoto. Ukrainan sähköntuotannosta yli puolet tulee ydinvoimasta. Thernobyliin ja Pripjatiin järjestetään jo matkoja turisteille. Paikalliset ovat löytäneet laista porsaanreikiä ja kuljettavat turisteja käymään alueella. Pelkkää tirkistelyä ja kauhistelua matkan ei tarvitse olla. On hyvä katsella ympärilleen avoimin silmin ja mielin. Miten voi suunnitella ja valmistautua sellaiseen, jota ei koskaan pitäisi tapahtua? 10
ja voimalassa Edes Pripjatissa asuvat onnettomuuden aikana työskennelleet ammattilaiset eivät osanneet toimia odotusten mukaan. Arkadi Uskov, Ukrainan säteilyturvallisuusviraston, SNRCU:n varajohtaja Kuva: Kari Rissa helppo saada työvoimaa. Nyt tänne tullaan, kun muualta ei Ydinvoimalan alueelle ei ole saada työtä. Kuva: Jaakko Louhivuori Tshernobylin voimalan varajohtaja Konstantin Seferin 11
Kilpirauhassyövän riski ei kasvanut Suomessa Suomen Syöpärekisterin ja Säteilyturvakeskuksen tutkimuksen mukaan Tshernobylin onnettomuus ei suurentanut kilpirauhassyövän riskiä Suomessa olapsilla tai nuorilla. nnettomuuden jälkeistä syöpään sairastumista seurattiin yli 1,3 miljoonalla suomalaisella ja heillä havaittiin 479 kilpirauhassyöpää. Ennen onnettomuutta kilpirauhassyöpiä löytyi jonkin verran enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Syitä Pohjois-Suomen suurempiin kilpirauhassyöpälukuihin ei tiedetä. Sievert, sv Säteilyn terveyshaittoja kuvaa käsite sievert. Se lasketaan eri kudosten saamien annosten perusteella ja painotetaan elinkohtaisia annoksia sen mukaan, miten todennäköistä on kudokseen liittyvä haitta. Teksti ANU KYTÖLÄ Kuva MAARIT HONKATUKIA/PLUGI Myös leukemian ilmaantuvuutta Suomessa seurattiin eikä senkään esiintyvyydessä havaittu eroja. Liikaa rintasyöpää suurimman laskeuman alueella Tuuli toi tullessaan radioaktiivista säteilyä eri puolille Eurooppaa. Laskeuma-alueilla säteilyn määrä riippui paljon paikalle osuneista sateista. Kaikkein suurimman säteilyannoksen sai Ukrainan naapuri Valko- Venäjä. Vuonna 2006 valmistunut EU-rahoitteinen tutkimus käsitteli rintasyövän ilmaantuvuutta Tshernobylin ydinvoimalan ympäristössä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, jossa säteilyannokset olivat paikoin suuria. Niillä laskeuma-alueilla, joilla ihmiset saivat annoskertymänä yli 40 millisievertiä, rintasyöpä yleistyi kaksi kertaa nopeammin kuin muualla 11-15 vuotta onnettomuuden jälkeen. Naisilla jotka olivat onnettomuuden aikana alle 45- vuotiaita, riski kasvoi eniten. Rintasyöpä lisääntyi tutkimusalueen kaikissa kunnissa, mikä johtunee osittain diagnostiikan aktivoitumisesta ja ehkä syöpien rekisteröinnin tehostumisesta. Pelkoa ja stressiä Suurimman säteilyannoksen saivat onnettomuusalueen puhdistustyöntekijät. Heitä tuotiin alueelle Neuvostoliiton alueelta yli puoli miljoonaa. Osa heistä tuli paikalle palkkatyöhön, osa vapaaehtoisina. Pääosa oli asevelvollisuuttaan suorittavia tai kertausharjoituksiin kutsuttuja miehiä.virosta ja Latviasta puhdistustöihin lähetettiin yhteensä noin 12 000 miestä. Puhdistustyöntekijät työskentelivät alueella kahdesta neljään kuukauteen. Heidät kotiutettiin ja uudet työntekijät tulivat tilalle. Puhdistustyöntekijöiden joukossa on ollut enemmän itsemurhia kuin väestössä keskimäärin. Cesiumia ja jodia Tshernobylin säteilylaskeumassa oli cesiumia ja radioaktiivista jodia. Radiojodi sitoutuu nopeasti kilpirauhaseen. Lähialueiden ihmiset evakuoitiin lähellä sijainneeseen pioneerileiriin. Sieltä heidät sijoitettiin ympäri Neuvostoliittoa sukulaisten luo ja paikkakunnille, joilla oli tarjota työpaikkoja ja asuntoja. Ihmiset altistuivat jodille hengityksen, maidon ja vihannesten välityksellä. Altistuneita lapsia oli eniten Ukrainassa. Valko-Venäjällä 1 152 lasta oli sairastunut ja 17 lasta oli kuollut kilpirauhassyöpään alle 15 vuoden ikäisinä vuoteen 2002 mennessä. Täysin varmoja lukuja ei kuitenkaan tiedetä, koska kyseisten valtioiden syöpärekisterit ovat varsin epäluotettavia. Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, IARC, arvioi, että Tshernobylin onnettomuudesta aiheutuneet syövät ovat 0,01 prosenttia kaikista Euroopan syöpäkuolemista. 12
Sienten käsittelyohjeet Radioaktiivisen cesiumin vähentäminen Nykyisin elintarvikkeissa esiintyvät radioaktiiviset aineet ovat peräisin pääasiassa Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta. Monissa sienissä Suomessa esiintyy edelleen paikoitellen cesiumpitoisuuksia, jotka ylittävät EU:n suosituksessa annetun enimmäisrajan. Radioaktiivista cesiumia voidaan vähentää liottamalla tai keittämällä sieniä vedessä. Suuri osa cesiumista siirtyy veteen, joka kaadetaan pois ruoanlaiton yhteydessä. Käsittely poistaa jopa 70-90 prosenttia cesiumista. Tuoreiden tai suolattujen sienten keittäminen Rouskut keitetään runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) kerran noin 10 minuuttia ja korvasienet kahdesti noin 5 minuuttia. Keitinvesi kaadetaan pois. Sienet huuhdotaan runsaalla kylmällä vedellä. Näin menettelemällä voidaan cesiumia vähentää myös muista sienistä. Niitä sieniä, joita ei normaalisti keitetä, voidaan esikäsitellä irrottamalla sienistä oma vesi kuumentamalla niitä pannulla. Irronnut neste kaadetaan pois. Huuhtelu pienellä vesimäärällä tehostaa käsittelyä. Yhteensattumat hidastivat turvatoimia Suomessa Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus tapahtui 23 vuotta sitten Ukrainan neuvostotasavallassa. Viestinnän hitaus ja monet onnettomat yhteensattumat hidastivat pelastus- ja turvatoimia sekä Neuvostoliitossa että Suomessa. Suomessa oli onnettomuuden aikana virkamieslakko ja osa säteilyä tarkkailevasta henkilökunnasta oli lakossa. Säteilymittarien nousua ei heti osattu yhdistää onnettomuuteen vaan mietittiin, onko mittareissa jotain vikaa. Suurimmat säteilylaskeumat Suomessa säteilylaskeumat osuivat Kaakkois-Suomeen, Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle. Suomalaiset saavat säteilyä vuodessa noin 3,7 millisieverttiä. Suurin osa on peräisin sisäilman radonista. Tshernobylistä kulkeutuneen säteilyn osuus on vain alle sadasosa vuoden kertymästä. Cesium keräytyy erityisesti sieniin ja petokaloihin. Luontaistuotteita suosivat saavat ravintonsa kautta hieman suuremman säteilyannoksen kuin muut suomalaiset. Pakastaminen Pannulla haudutetut sienet jätetään kosteiksi ennen pakastusta. Sulatettaessa sienistä irtoava neste puristetaan pois. Liottaminen Kuivattuja sieniä liotetaan kylmässä vedessä vähintään tunnin ajan tai yön yli (10 g sieniä ja vähintään 2 dl vettä). Tuoreita sieniä liotetaan yön yli kylmässä vedessä (100 g sieniä ja 5 dl vettä). Liotusvesi kaadetaan pois. www.evira.fi www.stuk.fi * Becquerel (Bq) Radioaktiivisuuden mittayksikkö. Esimerkiksi elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ilmaistaan becquereleina paino- tai tilavuusyksikköä kohti. Bq/kg tai Bq/l. 13
Rokotteilla syöpää vastaan Kohdunkaulan syöpää ehkäisemään tarkoitettu rokote on otettu innokkaasti vastaan useimmissa Euroopan maissa ja monissa muissakin maissa. Sen käyttöön ottamista on varsinkin kehittyvissä maissa hidastanut olennaisesti rokotteen hinta. Teksti HARRI VERTIO n nykyisin arvioidaan, että varsin suuri osa syövistä voi olla viruksen aiheuttaman tulehduksen seurausta. Yksi tapa ehkäistä syöpää on siis löydettävissä, mikäli on mahdollista kehittää rokotteita syöpää aiheuttavia tai syövän riskiä lisääviä viruksia vastaan. Tutkiva lääketeollisuus onkin panostanut viime vuosina paljon rokotteiden kehittämiseen. Tuloksena on ollut mm. kohdunkaulan syöpää ehkäisemään tarkoitettu HPV-rokote, jollaisen kaksikin lääkeyritystä on tuonut markkinoille pari vuotta sitten. Tansania tutkimuskohteena Kuva KAREL PRINSLOO/AP/LEHTIKUVA Olin mukana arvioimassa Maailman syöpäunionin hankkeen toteuttamismahdollisuuksia Tansaniassa, jossa on tarkoitus mm. selvittää, miten rokottaminen kohdunkaulan syöpää vastaan olisi mahdollista toteuttaa n. 30 miljoonan ihmisen maassa. Tansania on köyhä millä mittarilla tahansa, mutta siellä on terveydenhuoltojärjestelmä, jonka tuel- la rokottaminen saattaisi olla mahdollista, varsinkin jos rokotukset annetaan peruskoulun aikana, mikä juuri tämän HPV-rokotuksen kohdalla on tarkoituksenmukaisinta. Maailman syöpäunioni käynnistää rokottamisen edellytysten tutkimuksen yhdessä yhteistyökumppanien ja Tansanian kanssa, mikäli se osoittautuu mahdolliseksi. Ei ainoastaan hinta Rokotteen hinta ei ole ainoa ratkaistava kysymys. Monesta maasta puuttuu tarvittava järjestelmä rokotusten toteuttamiseksi. Rokotusten vaikutus perustuu ihmisen oman immuunipuolustuksen lisäksi ns. laumaimmuniteettiin: kun rokotetaan riittävän suuri osa ihmisistä, suoja paranee. On rokotettava suurin osa ikäluokasta parhaan vaikutuksen aikaan saamiseksi. Juuri kehittyvissä maissa rokotteiden merkitys esimerkiksi kohdunkaulan syövän ehkäisemisessä voi olla ratkaisevan tärkeä. Suurin osa maailman kohdunkaulan syövästä todetaan nimenomaan Intiassa ja Afrikassa. Arvioidaan, että maailmassa vuosittain todettavista puolesta miljoonasta kohdunkaulan syövästä 80 prosenttia ilmaantuu kehittyvien maiden naisille. Rokotus on huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin esimerkiksi seulonta, jota Suomessakin on menestyksellisesti käytetty taudin torjunnassa. Seulontaankin on kehitetty menetelmiä, joka ovat nykyisiä helpompia toteuttaa, mutta silti tuntuu houkuttelevalta päästä rokotteen avulla ehkäisemään syöpää. Vielä etsitään vastauksia Edessä on vielä kysymyksiä, joihin tutkimuksella haetaan vastauksia. Estääkö rokote todella syöpää vai syövän esiasteita? Kuinka pitkä on rokottamisen vaikutus? Toistaiseksi rokotteita on kehitetty tärkeimpiä virustyyppejä vastaan, mutta ei vielä tiedetä, miten muut virustyypit käyttäytyvät, jos rokotukset otetaan käyttöön. Nykyisin vaaditaan myös tietoa kustannusvaikuttavuudesta: siis siitä, kannattaisiko sama raha käyttää johonkin muuhun vielä parempaan toimintaan terveyden edistämiseksi. Suomessa on pidetty rokottamista kalliina keinona kohdunkaulan syövän ehkäisyyn, koska meillä uusia syöpiä todetaan vain noin 150 vuodessa erityisesti hyvin toimivan seulontajärjestelmän ansiosta. Maassa, jossa seulontaa ei ole, vaikutukset olisivat tietenkin paljon suuremmat. Rokotteen hinta on neuvoteltavissa varmasti hyväksyttävälle tasolle vaikkapa valtavilla tilauksilla Esimerkiksi Tansaniassa on 6-10 kertaa enemmän rokotettavia vuodessa kuin Suomessa. Kun edellä mainitut kysymykset on ratkaistu riittävän hyvin, on koko maailman aiheellista tuntea vastuunsa rokottamisen käynnistymisestä myös niissä maissa, jotka siitä eniten hyötyvät.
Koko maailma hyötyy Suomen Syöpäyhdistys on esittänyt, että koska rokottamisesta koituva hyöty on ratkaisevasti suurempi kehittyvissä maissa, tulee niiden kehittyneiden maiden, jotka ottavat rokotteet käyttöön, tukea samanaikaisesti kehittyvien maiden rokotusohjelmien järjestämistä. Ajatuksena voisi olla, että jokaista esimerkiksi Euroopassa rokotettua kohti kehittyvässä maassa ainakin kaksi saisi rokotuksen. Hyöty on koko maailman hyöty, puhumattakaan kaikesta siitä kärsimyksestä, joka olisi estettävissä. Kehittyvissä maissa rokotteiden merkitys esimerkiksi kohdunkaulan syövän ehkäisemisessä voi olla ratkaisevan tärkeä. Suurin osa maailman kohdunkaulan syövästä todetaan Intiassa ja Afrikassa. Harri Vertio 15
Tutkijat Arun Pokhrel, Sherry Chiu ja Tadek Dyba tuovat kansainvälisyyttä Suomen Syöpärekisteriin. 16
Hyvä maine tuo tutkijoita maailmalta Syöpärekisteriin Suomen Syöpärekisteri on kansainvälinen työpaikka. Tällä hetkellä rekisterissä työskentelee kolme ulkomaalaista tutkijaa: Arun Pokhrel Nepalista, Tadek Dyba Puolasta ja Sherry Chiu Taiwanista. Syöpärekisterin johtaja Timo Hakulinen tunnetaan maailmalla arvostettuna tilastotieteilijänä. Hänen ryhmäänsä on tulijoita ympäri maailmaa. Teksti ja kuvat JOHANNA FRONDELIUS usuomeen väittelemään lkomaalaisvahvistukset tekevät Suomen Syöpärekisterissä tilastotutkimuksia ja vapaa-ajallaan he harrastavat suomalaisia urheilulajeja ja saunovat. Vuonna 2004 hän oli parin kuukauden ajan Suomen Syöpärekisterissä, palasi Nepaliin ja tuli takaisin Suomeen seuraavana vuonna, tällä kertaa perheensä kanssa. Arunin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa. Pokhrelin suunnitelmissa on työskennellä Suomessa ainakin vuoteen 2010 asti, riippuen siitä saako projekti sen jälkeen jatkoa. Arun harrastaa hiihtoa ja juoksemista. talkia. Aluksi tuntui hiukan oudolta kun ihmiset ovat niin hiljaisia. Nyt kun joku kyselee vointia ja juttelee, tiedän että hän on oikeasti kiinnostunut siitä, mitä sinulle kuuluu, kertoo Tadek Dyba. - Se tuntuu mukavalta. Yhteistyöohjelma toi Suomeen Sherry Chiu on syntynyt Pintossa, eteläisessä Taiwanissa. Suomessa hän on ollut jo lähes kaksi vuotta. Ensimmäisen vuoden hän opiskeli Tampereella ja siirtyi sitten töihin Syöpärekisteriin Helsinkiin. Taiwanilla ja Suomella on yhteistyöohjelma, jonka puitteissa Sherry päätyi Suomeen. Nyt hän tutkii ja tekee rintasyöpä-, eturauhassyöpä-, kohdunkaulansyöpä-, ja suolistosyöpätilastoja. Sherryllä on Suomessa enää pari kuukautta työsuhdetta jäljellä ja sen jälkeen hän palaa kotimaahansa, jossa hän aloittaa työt avustavana professorina. Tulevaisuudessa hän toivoo koordinoivansa Suomen ja Taiwanin yhteistyötä. Arun Pokhrel on työskennellyt Syöpärekisterin palveluksessa neljä ja puoli vuotta. Hänen projektinaan on tutkia ja tilastoida syövästä selviytymistä eri ammattiryhmien välillä. Vuonna 2007 hän väitteli Tampereen yliopistossa aiheesta: Syöpäpotilaan suhteellisten elossaololukujen ikävakiointi. Arun Pokhrel on kotoisin Nepalin Dangista, joka sijaitsee Katmandun länsipuolella. Hän on työskennellyt aiemmin Nepalissa tilastokeskuksessa. - Eroja Suomen ja Nepalin välillä on. Nepalissa tilastointi ei ole kovin luotettavaa, kertoo Pokhrel. Hän tuli Tampereelle vuonna 2003. Tadek Dyba asettui Helsinkiin Puolalainen Tadek Dyba muutti Suomeen 13 vuotta sitten. Aiemmin hän asui Krakovassa, jossa hän nykyisin vierailee pari kertaa vuodessa. Aluksi Tadek tuli Suomeen tekemään tohtorin tutkintoaan. Tadek Dyba tutkii syövän ilmaantuvuusennusteita ja tekee myös konsultaatiotöitä. Ennen Suomeen tuloaan Tadek työskenteli Krakovassa Syöpäinstituutissa ja Tukholmassa Karolinska Instituutissa. Tadek harrastaa pyöräilyä, uintia ja lukemista. Erityisesti hän pitää Suomen luonnosta ja saunasta. - Suomalaisten kanssa ei puhuta small Tadek Dyba, Arun Pokhrel ja Sherry Chiu ovat sopeutuneet suomalaiseen työyhteisöön. 17
Tupakka valtava talouden taakka köyhissä maissa mteksti SATU LIPPONEN Kuvat LEHTIKUVA iljardien tappio koostuu tuottavuuden heikentymisestä, väärin käytetyistä voimavaroista, tehottomasta verotuksesta ja ennenaikaisesta kuolemasta. Tupakoitsijoista 25 prosenttia kuolee ennenaikaisesti tai sairastuu, jolloin ihmisen tuottavimpiin vuosiin osuva menetys merkitsee taloudellista perikatoa perheissä ja yhteisöissä. Salakuljetus pitää savukkeet helposti saatavilla Savukkeiden salakuljetus on hyvin yleistä. Vuonna 2006 noin 600 miljardia salakuljetettua savuketta tuli markkinoille. Hallitukset menettävät salakuljetuksen takia suunnattomasti verotuloja. Kun salakuljetettua tupakkaa on helposti saatavilla, on vaikeampi ehkäistä 18 Tupakka tekee maailmantalouteen 500 miljardin dollarin aukon, laskee tuorein Tupakka-atlas. nuorten tupakoinnin aloittamista ja saada aikuiset lopettamaan tupakointinsa. Veroase on hyvä keino. Yleissääntönä on, että kymmenen prosentin korotus savukerasian hintaan vähentää viisi prosenttia aikuisten tupakointia. Nuorilla vaikutus on suurempi, koska nuorilla on aikuisia selvästi vähemmän rahaa käytettävissä tupakointiinsa. Tupakkaviljelmä vai appelsiinilehto? Väärinkäytetyistä voimavaroista Tupakka-atlas ottaa esimerkiksi maankäytön. Tupakan kasvatus vie noin neljä miljoonaa hehtaaria maailman maatalousmaasta. Tupakan viljelyala on yhtä suuri kuin maailman appelsiiniviljelmiin tai banaaniviljelmiin käytetty maa. Tupakan sijaan hedelmällinen maa kannattaisi käyttää ruoan viljelyyn. Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdysvallat tuottavat 67 prosenttia maailman tupakasta. Näistä maista Kiinan osuus maailman tuotannosta on 40 prosenttia. Kehitysmaissa tupakoijat ovat köyhiä. He kuluttavat tupakointiin rahat, joita kaivattaisiin kipeästi ruokaan, terveydenhoitoon ja muihin välttämättömiin menoihin. Kohteena köyhät ja keskituloiset Tupakka-atlaksen kolmas painos vahvistaa jo aiemmin havaitun kehityksen: maailman tupakkateollisuuden markki- Suomi on suitsinut onnistuneesti tupakointia, mutta meilläkin on heikot kohtamme. Suomalaiset nuoret ja varsinkin tytöt tupakoivat huomattavasti useammin kuin eurooppalaiset sisarensa. Tilanne on hieman parantunut aivan muutamana viime vuonna määrätietoisten toimien ansiosta. Meneillään oleva tupakkalain uudistus tavoittelee nimenomaan nuorten tupakoinnin vähentämistä ja aloittamisen ehkäisemistä.
Jos Bangladeshissa keskivertotaloudessa ostettaisiin ruokaa tupakan sijaan, yli kymmenen miljoonaa ihmistä säästyisi aliravitsemukselta. Kuva: Reuters/Lehtikuva nointi- ja myyntiponnistelut on nyt voimakkainta niissä maissa, joilla on heikoimmat mahdollisuudet tehdä tehokasta kansanterveystyötä. Kun tupakka tappaa 2010 kuusi miljoonaa ihmistä, heistä 72 prosenttia on alhaisen tai keskitulon maista. Vuodesta 1960 tupakkatuotanto on lisääntynyt 300 prosentilla alhaisen ja keskitulon maissa. Teollistuneissa maissa tuotanto on pudonnut puoleen. Tämän seurauksena Intiassa ja Kiinassa yksistään on yhteensä puoli miljardia tupakoivaa miestä. Bangladesh: tupakkarahoilla voisi hoitaa aliravittuja Tupakka-atlas laskee myös, että jos Bangladeshissa keskivertotaloudessa ostettaisiin ruokaa tupakan sijaan, yli kymmenen miljoonaa ihmistä säästyisi aliravitsemukselta. Lisäksi Bangladeshissa 350 lasta päivittäin voitaisiin suojella aliravitsemukselta. Epidemian ymmärtäminen välttämätöntä - Kyseessä on maailmanlaajuinen epidemia, joka voitaisiin estää. Tupakkaatlas antaa avaimet tämän epidemian luonteen ymmärtämiselle, arvioi Amerikan Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja John R. Seffrin. Maailman keuhkosäätiön johtaja Peter Baldini puolestaan muistuttaa, että Tupakka-atlaksesta piirtyy kautta 19
kuusi miljoonaa ihmistä, Kun tupakka tappaa vuonna 2010 heistä 72 prosenttia on alhaisen tai keskitulon maista. linjan selkeä kuva siitä, kuinka tupakkaepidemia kuormittaa maailman köyhimpiä maita. Teollisuuden dokumentit täydentävät kuvaa Tupakkateollisuuden omat, sisäiset asiakirjat täydentävät hyvin sitä kuvaa, joka piirtyy eri puolilta maailmaa kerätyistä tiedoista. Uudet tupakoijat tulevat markkinoille (Nigeria) usein hyvin nuorina: niinkin nuorten kuin 8 tai 9-vuotiaiden tupa-kointi näyttää olevan tavallista. Tämä lainaus on British American Tobacco -yhtiön asiakirjasta The Cigarette Market in Nigeria. Useat Nigerian osavaltiot ovat käyttäneet kyseistä asiakirjaa oikeusjutuissaan. - Pitkällä aikavälillä on hyväksi liiketoiminnalle, jos vähemmän ihmisiä sairastuu tai kuolee tupakointinsa takia, on puolestaan mietelmä Altria Group Oy:n varatoimitusjohtajalta Steven C. Parrishilta vuodelta 2007. Tupakka-atlas on laskenut myös, miten tupakkateollisuus on panostanut vaikuttamistoimintaansa. Amerikkalainen Altria/Philip Morris käytti vuosina 1996-2006 yhteensä 105,7 miljoonaa dollaria oman asiansa puolesta puhumiseen lainsäätäjille ja poliitikoille. Yli kymmenen miljoonan dollarin kerholaisia olivat Yhdysvalloissa myös tupakkayhtiöt Lorillard, Brown&Williamson, R.J. Reynolds ja U.S: Smokeless Tobacco. Sama toiminta toistuu maailmanlaajuisella tasolla: - Teimme itse asiassa lain, mutta onnitellaan nyt hallitusta viisaasta toiminnasta, lohkaisi BAT -tupakkayhtiö Kenian uudesta tupakkalaista 1994. Philip Morris raportoi samana vuonna Filippiineiltä, että siellä yhtiö onnistuneesti viivästytti lainsäädäntöä ensin kansallisesti tasolla ja sitten myös paikallisesti. 20 Maailmanlaajuisen tupakkatiedon aarreaitta Syövän ehkäisy olisi edullisin tapa voittaa sairaus. Tupakan rooli on niin iso, että se joskus unohtuu. Tarvitaan havahduttajia. Maailman tupakka-atlas kerää yhteen suunnattoman tietomäärän. Tieto on koottu houkutteleviksi kartoiksi ja kuviksi. Atlas tarkoittaa suurta karttakirjaa tai kuvateosta. Sitä Tupakka-atlas nimensä mukaisesti on. Jo kolmantena painoksena ilmestyvä Atlas on odotettu kirja. Sen julkaisijat ovat Amerikan Syöpäyhdistys ja Maailman keuhkosäätiö. Painettua Atlastakin voi kysellä kustantajilta, mutta helpoimmin kirjan tiedot saa verkkosivuilta. Globaali kuva piirtyy melko tarkasti, mutta aivan yksityiskohtiin tietoa esim. Suomen tilanteesta kannattaa etsiä muualta. Tupakka-atlas väittää Suomessa miehistä 31,8 prosentin ja naisista 24,4 prosentin tupakoivan. Aivan näin korkealle eivät suomalaiset itse lukua aseta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kokoaa aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä koskevasta kyselystä myös tupakkatiedot. Ne koskevat 15 64 -vuotiaita suomalaisia. Kyselyä on tehty vuodesta 1978, joten sen avulla on mahdollista hahmottaa pitkäaikainen kehitys. Viimeisimmän kyselyn mukaan 26 prosenttia miehistä ja naisista 17 prosenttia tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on alentunut jo pitkään Suomessa. Naisten tupakointi oli pitkään samalla tasolla 1980- luvulla ja nyt aivan viime vuosina tupakointi on naisillakin kääntynyt loivaan laskuun. Maailmanlaajuisesta tupakointitilanteesta Tupakka-atlas antaa tietoja, jotka pysähdyttävät: naapurissamme Venäjällä miehistä tupakoi 70 prosenttia. Olen polttanut säännöllisesti 45 vuotta... tunnen velvollisuudekseni kertoa tuleville tupakoitsijoille, että tupakointi merkitsee osittain omasta vapaudesta luopumista, on Tshekin presidentti Václav Havel sanonut. Havel oli sosialistisen Tshekkoslovakian kuuluisia toisinajattelijoita, joka tunnettiin ketjupolttajana, kunnes sairastui keuhkosyöpään 1990-luvun puolivälissä ja lopetti tupakoinnin. www.tobaccoatlas.org Tupakan sijaan hedelmällinen maa kannattaisi käyttää ruoan viljelyyn. Kuva: Chad Ehlers/Lehtikuva