Nuoriso- ja liikuntalautakunta 24 23.03.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 51 21.04.2009 LAUSUNTO KARI PUOLAKAN YM. VALTUUSTOALOITEESTA KOSKIEN JOUTSENON LIIKUNTAHALLI-INVESTOINNIN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTTA 148/012/2009 NUOLI 24 Kari Puolakan ym. valtuustoaloite 23.2.2009: "Kuntien perustarkoituksen on järjestää asukkailleen peruspalveluja heidän hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa maksimoimiseksi. Kuntien resurssit ovat kuitenkin rajalliset, joten voimavarat tulisi kohdentaa niin, että niistä saatavat elämänlaatuhyöty käytettyä yksikköä kohden olisi mahdollisimman suuri. Säännöllisen liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on monin tutkimuksin osoitettu, joten toimintaa kuntalaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan lähtökohtaisesti pitää kannatettavana. Liikuntaan sisältyvät sekä hyötyliikunta että erilaisten kuntourheilumuotojen harrastaminen. Viimeksi mainittujen edistämiseksi on maassamme investoitu runsaasti erilaisten urheilutilojen rakentamiseen. Tieto näiden vaikutuksesta toisaalta väestön liikuntatottumuksiin sekä toisaalta terveyteen ja elämänlaatuun on hyvin puutteellista. Joutsenossa on tämän vuoden alussa aloittanut toimintansa urheiluhalli, joka mahdollistaa aiempaa paremmin etenkin joukkueliikunnan harrastamisen. Äkillinen muutos liikuntamahdollisuuksissa tarjoaa hyvän tilaisuuden tutkia investoinnin vaikutusta joutsenolaisten liikunnan määrään ja siihen, mitä kuntoliikunnan muotoja harrastetaan. Varsinkin joukkueliikuntaan liittyvä riski urheiluvammoista, joiden määrässä saattaa tapahtua väestötason muutoksia. Liikunnan positiivisten terveysvaikutusten pitäisi näkyä etenkin väestön painoindeksissä ja verenpainetasossa sekä pidemmän päälle toimintakyvyn ja terveyteen kytkeytyvät elämänlaadun paranemisena sekä kuolleisuuden vähenemisenä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Lappeenrannan kaupunki tekee tai tilaa tutkimuksen Joutsenon liikuntahallin terveysvaikutuksista ja investoinnin kustannusvaikuttavuudesta. Saatava tieto on mitä arvokkainta vastaisuuden investointeja suunniteltaessa sekä Lappeenrannassa että koko Suomessa." Kaupunginkanslia on lähettänyt asian lausunnolle nuoriso- ja liikuntalautakunnalle. Liikuntatoimen esitys lautakunnan lausunnoksi: Liikuntapalvelut ovat kunnallisia peruspalveluita. Kuntalain mukaan
kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavat kaikki kunnan hallinnonalat. Liikuntalaissa määritellään, että kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnan harrastamiselle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntapalvelut ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Fyysisen aktiivisuuden myönteiset terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja liikunnan vaikutukset kansantaloudellisesti merkittäviä. Liikunta ylläpitää fyysistä ja henkistä terveyttä samalla tapaa kuin laadukas ravitsemus. Liikunta vähentää ennenaikaista kuolleisuutta. Fyysinen aktiivisuus pidentää elinikää ja antaa suojaa useita yleisiä pitkäaikaissairauksia vastaan. Liikunta on tarpeellista kaiken ikäisille. On sanottu, että tunti liikuntaa lisää tunnilla elinikää. Se ylläpitää ja kehittää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä ikääntyessä. Lista sairauksista, joita liikunta ehkäisee, on pitkä. Liikkuvalla on pienempi todennäköisyys sairastua muun muassa masennukseen, osteoporoosiin ja kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, veritulppaan, verenpaine-, sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen sekä paksusuolisyöpään. Liikunta ehkäisee ja hoitaa samalla useita sydäntautien riskitekijöitä kuten kohonnutta verenpainetta, kolesterolia tai verensokeriarvoja. Yleinen elämänlaatu paranee liikkuessa psyykkisen hyvinvoinnin ja paremman terveyden myötä. Säännöllisen liikunnan avulla aikuisten työteho, mieliala ja terveys paranevat. Esimerkkejä liikunnan taloudellisista vaikutuksista: Yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset saattavat nousta miljoonaan euroon ja ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen maksaa yhteiskunnalle huomattavia summia vuodessa. Ennaltaehkäisevällä työllä, kuten liikunnalla näitä kuluja ja inhimillisiä kärsimyksiä voidaan huomattavasti pienentää. Lisensiaatti Timo Lakka toteaa väitöskirjassaan, että kolme tuntia viikossa liikuntaa harrastavien miesten riski sairastua sepelvaltimotautiin on 65 prosenttia pienempi kuin alle puoli tuntia liikkuvilla. Työttömien liikuntakokeilujen mukaan liikunnalla on selkeä rooli myös työttömyydestä aiheutuvien ongelmien ennaltaehkäisyssä. Opetusministeriö arvio, että yhden syrjäytyneen nuoren laitoshoito maksaa yhteiskunnalle yli 60.000 euroa vuodessa.
Tutkimukset ja lääkärit väittävät, että sepelvaltimotauti ja luukato ovat paljolti virheellisten liikunta- ja ravintotottumusten seurausta. Pelkästään näiden tautien ja eläkeratkaisujen aiheuttama kustannus yhteiskunnalle nousee "tähtitieteellisiin" summiin. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska kertoi WHO:n tutkimuksesta, jonka mukaan liikkumattomuus tappaa vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä maailmassa. Liikkumattomuus kuuluu kymmenen vaarallisimman riskitekijän joukkoon. Liikkuvat ihmiset elävät pitempään ja nauttivat pitempään myös eläkettä. Liikkujien maksamat suuremmat verot kuitenkin ovat suuremmat kuin sosiaaliturvan menot pitkän elämän aikana. Niina Haapanen-Niemi on väitöskirjassaan tutkinut kainuulaisia Kainuun elintavat ja terveys tutkimuksessa. Hän julkaisi vuonna 1999 artikkelin tupakoinnin, alkoholinkäytön ja liikunnan vaikutuksesta terveyspalvelujen käyttöön seuranta-ajan ollessa 16 vuotta. Haapanen-Niemen tutkimuksen mukaan fyysisesti passiivisimmilla miehillä oli 36 prosenttia enemmän sairaalapäiviä seurannan aikana kuin kaikkein aktiivisimmilla. Naisilla ero oli 26 prosenttia. Avoterveydenhuollon palvelujen käytössä liikunnan määrällä ei ollut merkitystä. Samassa Haapanen-Niemen raportissa tupakointi lisäsi sairaalapäiviä 70 % miehillä ja 49 % naisilla eli tupakan merkitys oli huomattavasti suurempi kuin liikkumattomuuden. Lihavuuden on arveltu aiheuttavan 4-5 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Työ- ja toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvat epäsuorat menetykset ovat ilmeisesti tätäkin suuremmat. Aikuisista vajaa viidennes on lihavia eli heidän painoindeksinsä on yli 30. Tutkimuksissa liikunta on vähentänyt painon kertymää vuosien mittaan, mutta ero liikkumattomiin verrattuna on parhaimmillaankin ollut keskimäärin vain kaksi kiloa vuodessa. Kuitenkin melko pienikin muutos väestön painossa voi olla merkittävä asia lihavuuden esiintyvyyden kannalta. Liikunnalla saattaa olla myös painon hallinnasta riippumatonta merkitystä joidenkin sairauksien ilmaantuvuudelle. Liikunnan itsenäisen vaikutuksen tutkiminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska yleensä liikunnallisesti aktiivisilla ihmisillä on myös parempi ruokavalio ja he tupakoivat vähemmän kuin liikkumattomat ikätoverinsa. Tunnetussa suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa liikunnan lisääminen, terveellinen ruokavalio ja vähäinen laihtuminen vähensivät tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta lähes puoleen henkilöillä, joiden sairastumisvaara oli tavallista suurempi. Liikunnan itsenäisen selitysosuuden moniin edellä mainituista sairauksista on epidemiologisten tutkimusten perusteella arveltu olevan 10 40 prosentin välillä. Fyysinen passivisuus näkyy riskitekijöissä: liikkumattomilla
HDL-kolesteroli on noin 5 % matalampi ja LDL-kolesterolipitoisuus saman verran korkeampi kuin liikunnallisesti aktiivisilla. Vastaavasti sekä systolisessa että diastolisessa verenpaineessa havaitaan noin kolmen mmhg ero riittävästi liikkuvien ja liikkumattomien välillä. On arvioitu, että jos kaikki fyysisesti passiiviset aikuiset alkaisivat liikkua reipasta kävelyä vastaavalla kuormittavuudella puoli tuntia päivässä, pitkäaikais-sairauksien ilmaantuvuus vähenisi ainakin 10 20 prosenttia. Tämä merkitsisi lääkehoidon tarvitsijoiden vähenemistä useilla kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Erikoissairaanhoidon, avohoidon sekä mahdollisesti kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeen tarve vähenisi todennäköisesti tuhansilla henkilöillä. Tarkan laskelman tekeminen on kuitenkin äärettömän hankalaa, sillä liikunnan toteutuminen tai toteutumattomuus ei ole samalla tavoin yksiselitteinen asia kuin esimerkiksi tupakointi. Viime vuosina ulkomailla on tehty joitakin interventiotutkimuksia, joissa on tutkittu liikunnan lisäämisen vaikutusta sairauskuluihin. Tutkimusten erilaisuudesta johtuen selkeitä numeroita on vaikea esittää. Monissa on kuitenkin havaittu parin-kolmensadan dollarin tai euron eroja vuosittaisissa terveydenhoitokuluissa fyysisesti aktiivisten ja passiivisten välillä. Ero voi olla suurempikin, jos taustalla on lihavuuden kaltaisia riskitekijöitä. Hollantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin 9 kk:n mittaisen liikuntaintervention vaikutuksia virkamiesten sairaus poissaoloihin ja niiden aiheuttamiin kuluihin. Ensimmäisen vuoden aikana intervention kustannukset ylittivät saadun hyödyn, mutta jo toisena vuonna säästöt olivat niin suuret, että ensimmäisen vuoden tappio tuli kuitatuksi. Interventio siis maksoi itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Ikääntyvät ovat varmasti se yksittäinen kohderyhmä, jonka kohdalla liikuntaan panostaminen tuo selvimpiä taloudellisia säästöjä. Vähintään yhtä tärkeää on paremman toimintakyvyn ja terveyden ikääntyneille tuoma elämänlaatu. Terveet ja toimintakykyiset ikäihmiset sen sijaan eivät kuormita hoivapalveluja sen enempää kuin muutkaan kansalaiset. Ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja niiden oireet, kuten dementia, lisäävät hoivan tarvetta ja kuormittavat erityisesti kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Eräässä tutkimuksessa runsas liikunta oli yhteydessä noin 45 %:n vähenemiseen dementian ja Alzheimerin taudin ilmaantuvuudessa. Toimintakyvyn turvaamiseksi on tärkeää huolehtia kotona asuvien ikäihmisten ja heidän omaistensa tietämystä voimaharjoittelun merkityksestä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvylle. Mitä suurempi on sairastavuus, sen parempi taloudellinen hyöty on liikunnalle tutkimuksissa saatu. Niinpä lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla ei liikunnasta ole odotettavissa välitöntä taloudellista hyötyä säästyneiden terveyskulujen kautta. Liikunnan hyödyistä ja taloudellisista säästöistä puhuttaessa on tärkeää asettaa tavoitteet tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen.
Liikunta- ja urheilu samoin kuin vaikkapa hyötyliikunta ja työmatkaliikenne aiheuttaa tapaturmia. Suomessa sattuu vuosittain yli 330.000 liikuntatapaturmaa ja suunta on ollut kasvussa. Liikuntatatapaturmista aiheutuu Suomessa noin 200 miljoonan välittömät ja välilliset kustannukset, kun otetaan huomioon töistä poissaolot ja vammojen kirurgiset leikkaus- ja kuntoutuskulut. Jos em. arvio suhteutettaisiin suoraan Joutsenon alueen asukasmäärään, aiheuttaisivat liikuntatapaturmat noin n. 423 000 :n suuruiset kustannukset yhteiskunnalle. Koko Lappeenrantaa ajatellen liikuntatapaturmien aiheuttamat kulut yhteiskunnalle olisivat tämän laskelman mukaan n. 2,7 miljoonaa euroa. Liikunnan taloudellista merkittävyyttä on kuitenkin yleisesti kuvattu siten, että yhteiskunnan siihen sijoittama euro tuottaa yhteiskunnalle takaisin hyötyvaikutuksina n. 4 euroa. Lappeenrannan kaupunki on varannut vuodelle 2009 liikuntapalvelujen tuottamiseen noin 7 miljoonaa euroa. Voitaisiin siis ajatella Lappeenrannan kaupungin liikuntapalveluiden tuottavan yhteiskunnalle taloudellista hyötyä n. 28 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupungissa toimii yli 120 liikunta- ja urheiluseuraa, jotka sijoittavat liikuntaan huomattavia summia. Lisäksi työpaikat ja muut yhteisöt sekä yksityiset ihmiset sijoittavat liikuntaan. Liikunta vaikuttaa suoraan tai välillisesti hyvin erilaisiin palvelujen tuottajiin, matkailuun, ravintolapalveluihin, kuljetuspalveluihin, päivittäistavarakauppaan sekä hyvin moniin erilaisiin palveluihin niitä lisäävästi. Urheiluseurojen talkootyön taloudellinen merkitys on Vantaalla arvioitu 5,89 :n tuntihinnan mukaan 18,84 miljoonaksi euroksi. Mikäli työhön palkattaisiin kokopäiväisiä työntekijöitä, niin heitä tarvittaisiin kaikkiaan vajaa 2.000 tekemään vastaavat työt vuodessa. Liikunnan tuomat taloudelliset yhteiskunnalliset hyödyt ovat siis merkittäviä ja yleisesti tiedossa oleva tosiasia. Kun tähän lisätään liikunnan tuomat positiiviset vaikutukset psyykkiselle hyvinvoinnille, liikunnan tuomaa rahallista arvoa ei voida varmastikaan tarkkaan mitata. Yhteenveto Liikunnan myönteisistä vaikutuksista ihmisten terveyteen, työkykykyyn, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn säilymiseen sekä elinikään on jo olemassa erittäin paljon tutkittua tietoa. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Joutsenon kaupunki ja edelleen Lappeenrannan kaupunki ovat toimineet liikuntalain velvoitteen mukaisesti. Lappeenrannan kaupunki on merkittävällä tavalla investoinut liikuntapaikkarakentamiseen viime vuosina. Vuodesta 1995 alkaen erilaisiin liikuntapaikkahankkeisiin, liikuntapaikkojen korjauksiin ja
uusien liikuntapaikkojen rakentamiseen on investoitu noin 20 miljoonaa euroa. Kaupunki ei ole aiempien investointipäätösten yhteydessä teettänyt tutkimuksia tai selvityksiä tehtyjen investointien terveysvaikutuksista tai kustannusvaikuttavuudesta esim. terveydenhoitokuluihin. Kaupunki myös rakentaa ja kehittää myös kevyen liikenteen verkostoa vuosittain. Kevyen liikenteen verkosto on Suomen eniten käytetty liikuntapaikka. Sitä käyttävät pyöräilijät, kävelijät ja muu kevyt liikenne jatkuvasti ympärivuoden hyötyliikunnassa, ulkoilussa, työpaikkaliikenteessä ja paikasta toiseen siirtymiseen. Tämän kustannusvaikutuksia ei myöskään ole tutkittu Lappeenrannassa eikä tiettävästi Suomessa. Yleisesti kuitenkin pidetään tärkeänä ja kestävän kehityksen mukaisena, että kevyen liikenteen verkosto on mahdollisimman kattava ja helposti käytettävissä. Joutsenohallia käyttävät joukkueurheilun lisäksi lapset, koululuokat, eläkeläisjärjestöt, yksittäiset kuntoilijat ja työikäiset kuntoliikkujat. Uuden kuntosalin käyttäjiä ovat arkisin klo 13.00 saakka eläkeläisjärjestöt ja muut ajat kuntosali on alueen asukkaiden käytössä. Sunnuntaisin noin kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävä ilmainen lasten liikuntamaailma toiminta on saanut erittäin suuren suosion. Koulujen liikunnanopetukselle sekä päiväkotien toiminnalle Joutsenohalln valmistuminen on erittäin merkittävä parannus. Joutsenohallin asiakkaista monet käyttävät myös muita Lappeenrannan alueella olevia liikuntapaikkoja. Tutkimuksella lienee hyvin vaikeaa eritellä juuri Joutsenohallin vaikuttavuutta esimerkiksi terveydenhoidon menoihin. Joutseno-hallin rakentaminen on maksanut noin 5,2 miljoonaa euroa ja sen arvioidut käyttökulut vuodessa ovat noin 400.000 euroa. Investointipäätös on tehty ja perusteluna ovat olleet juuri mm. nuo edellä esitetyt liikunnan terveyttä edistävät seikat, jotka Suomessa yleisesti ovat tunnettuja. (AR, PR, IO) Ltj Lautakunta päättää antaa aloitteesta liikuntatoimen edellä esittämän lausunnon ja päättää esittää seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää teettää ja osoittaa rahoituksen tässä valtuustoaloitteessa esitetyn tutkimuksen tekemiseen, jos se katsoo, ettei kaupungilla yleisesti ole olemassa riittävästi tietoa liikunnan myönteisistä ja hyödyllisistä vaikutuksista ihmisten terveyden edistämiseen ja työkykyyn sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn. Samalla lautakunta päättää esittää, että aloitteesta pyydetään lausunto myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Nuoli Hyväksyttiin. Lisäksi Kari Puolakan lähettämä liite nuoriso- ja liikuntalautakunnalle käsiteltiin ja merkittiin tiedoksi.
STLTK 51 Sosiaali- ja terveystoimen esitys lausunnoksi: Kari Puolakan ym. valtuustoaloitteessa 23.2.2009 esitetään tutkittavaksi: joutsenolaisten liikunnan määrää mitä liikunnanmuotoja harrastetaan. Lisäksi aloitteessa mainitaan joukkueliikuntaan liittyvä riski urheiluvammoista. Aloitteessa esitetään, että liikunnan positiivisten terveysvai kutusten pitäisi näkyä: väestön painoindeksissä verenpainetasossa ja pidemmän päälle; toimintakyvyn paranemisena terveyteen kytkeytyvän elämänlaadun paranemisena kuolleisuuden vähenemisenä. Aloitteessa esitetään tutkimuksen tekemistä terveysvaiku tuksista ja investoinnin kustannusvaikuttavuudesta tilattuna tai kaupungin omana työnä. Nuoriso- ja liikuntalautakunta on lausunnossaan laajasti ku vannut käytettävissä olevaa tutkimustietoa liikunnan ter veysvaikutuksista ja niiden avulla tehdyistä kustannus-hyö ty-laskelmista. Liikunnan terveysvaikutukset on voitu kiistattomasti osoittaa lukuisissa tutkimuksissa. Ei ole syytä olettaa, että vaikutuk set Joutsenon alueella eroaisivat tutkimuksissa todetuista terveyshyödyistä. Yksittäisen liikuntahallin terveysvaikutuk sia voidaan näin ollen arvioida aikaisempien tutkimusten pe rusteella. Aloitteessa esitetyn mukaisesti voidaan selvittää, miten uusi liikuntapaikka on vaikuttanut ihmisten liikuntatottumuksiin kuten määrään ja lajivalintoihin. Tästä olisi mahdollista teh dä seurantatutkimus yhdessä alueen oppilaitoksen kanssa. Vt. taj Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa, nuoriso- ja liikuntalautakunnan laajan ja perusteellisen selvityksen ja lau sunnon lisäksi, edellä esitetyn lausunnon. Stltk Lautakunta hyväksyi vt. toimialajohtajan ehdotuksen.