Maatalouden tuki-info tilaisuus Kivijärvi Satu Lehmus Ecolan Oy. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Samankaltaiset tiedostot
Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Ecolan Agra MR

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Luomuviljely ja lannoitus Mustiala

Novarbo luomulannoitteet

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Ravinteiden kierrätys

Luomuviljely ja -lannoitus Mustiala

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Rikinpuute AK

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Reijo Käki Luomuasiantuntija

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kaura vaatii ravinteita

LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ LUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT HOLLOLAN HIRVI

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Envor Group Hämeenlinna

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Teollinen hyötykäyttö

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Karjanlannan hyödyntäminen

Kasvuohjelmaseminaari

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Karjanlannan käyttö nurmelle

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Novarbo luomulannoitteet

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

MegaLab tuloksia 2017

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

VILJELYSUUNNITELMA 2008

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Hamppu viljelykiertokasvina

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Transkriptio:

Maatalouden tuki-info tilaisuus Kivijärvi 24.4.2019 Satu Lehmus Ecolan Oy Kestävää kasvua kiertotaloudesta

ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita metsä- ja maatalouteen sekä maa- ja ympäristörakentamiseen.

Toimipisteet Viitasaari (2008) Ecolan Silva metsälannoitteet Kuopio Toimisto Ahonkylä (2003) Ecolan Silva metsälannoitteet Nokia (2017) Ecolan Agra luomulannoitteet Ecolan Infra uusiomateriaalit F I N L A N D Tampere Pääkonttori 3

Pakkaus Energiantuotannon sivutuotteet Eläinperäiset sivutuotteet Vastaanotto Seulonta Prosessointi (mm. rakeistus) Esikäsittelyt

Luonnonmukaisen ammattiviljelyssä käytettäviä orgaanisia lannoitteita. Tuotteiden perusraaka-aine on kotimainen lihaluujauho, joka sisältää runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia sekä orgaanista ainesta. Metsänomistajalle tuottava tapa investoida metsän kasvuun ja palauttaa puunkorjuussa poistuneet ravinteet turvallisesti. Tuotteet valmistetaan puhtaista ja ravinnerikkaista bioenergian tuotannossa syntyvistä tuhkista. Maa- ja ympäristö-rakentamiseen kehitettyjä, luonnon kiviaineksia ja sementtiä korvaavia uusiomateriaaleja. Tuotteet valmistetaan teollisuuden sivutuotteista mm. tuhkista ja kuonista.

Maan kasvukunto ojitus (Osmo hankkeen koelohkoilla 60-70 % pinta-alasta kärsi salaojien toimintahäiriöistä) https://luomu.fi/tietopankki/osmo-osaamista-maankasvukunnon-hoitoon-2015-2018/ ph 6,5 (biologinen typensidonta) orgaanisen aineksen lisääminen (lanta, kasvimassa juuret) pieneliöstön toiminta (orgaaniset lannoitteet) biologinen typensidonta (palkokasvit, nurmet) viljelytekniikka viljelykierto

ECOLAN AGRA lannoitteet kaudella 2018-2019 Orgaaniset moniravinteiset pelletöidyt lihaluujauholannoitteet Ecolan Agra ORGANIC 8-4-2 Ecolan Agra ORGANIC 8-4-4 Ecolan Agra ORGANIC 8-4-8 Orgaaninen typen täydennyslannos, verijauho-höyhenjauho pohjainen, pelletöity Ecolan Agra ORGANIC 13-0-0 Kivennäislannoitteet Ecolan Agra kaliumsulfaatti Ecolan Agra patenttikali Sekä rakeistettu tuhka-boorilannoite Silva Borea

ECOLAN AGRA lannoitteet Käyttö luomuviljelyssä kattavasti: viljat, öljykasvit, nurmet, peruna, avomaan vihannesviljely ja marjanviljely Pää ja sivuravinteiden lisäksi Agra lannoitteet sisältävät monipuolisesti hivenravinteita, sopivat siten myös erikoisviljelyyn. Pakkauskoko: 700 kg

Agra lannoitteiden raaka -aineet Lihaluujauho Kaliumsulfaatti Patenttikali (merkintäaineena 2019 alkaen) Höyhenjauho Vinassi, Typen ja kaliumin täydentämiseen Kaurankuorijauho Lannoitteet valmistaa Ecolan Oy käyttäen Honkajoki Oy:n (hyväksytty sivutuotteiden käsittelijä) valmistamaa lihaluujauhoa

ECOLAN AGRA 8-4-2 Ecolan Agra 8-4-2 (lihaluujauhopohjainen) Peltoviljelykasvit käyttömäärä 500-1000 kg / ha (N 40-80 kg/ha ja P 20-40 kg/ha) Ravinnepitoisuudet (%kuiva-aineesta): Sivuravinteet (%kuiva-aineesta): Typpi (N) 8 % (vesiliukoinen 2,5%) Kalsium (Ca) 11 % Fosfori (P) 4 % (vesiliukoinen 0,15%) Magnesium (Mg) 0,8 % Kalium (K) 2 % Rikki (S) 1,5 % Sis. hivenravinteita: B, Cu, Fe, Zn Raekoko: 2-6 mm

ECOLAN AGRA 8-4-4 Ecolan Agra 8-4-4 (lihaluujauhopohjainen) Peltoviljelyssä käyttömäärä 500 1000 kg / ha (öljykasvit ja peruna 700-1400 kg / ha) Ravinnepitoisuudet (%kuiva-aineesta): Sivuravinteet (%kuiva-aineesta): Typpi (N) 8 % (vesiliukoinen 2,5%) Kalsium (Ca) 11 % Fosfori (P) 4 % (vesiliukoinen 0,15%) Magnesium (Mg) 0,8% Kalium (K) 4 % Rikki (S) 2 % Sis.hivenravinteita: B, Cu, Fe, Zn Raekoko: 2-6 mm

ECOLAN AGRA 8-4-8 Ecolan Agra 8-4-8 (lihaluujauhopohjainen), vaativien erikoiskasvien viljelyyn sopiva lannoite, jonka käyttömäärä on 500-1000 kg /ha Ravinnepitoisuudet (% kuiva-aineesta): Sivuravinteet (%kuiva-aineesta): typpi (N) 8% (vesiliukoinen 2,5%) Kalsium (Ca) 11% fosfori (P) 4% (vesiliukoinen 0,15%) Magnesium (Mg) 0,8% kalium (K) 8% Rikki (S) 3,5% Sis.hivenravnteita: B, Cu, Fe, Zn Raekoko: 2-6 mm

Typpi Agra lihaluujauholannoitteissa Typen orgaanisen osan vapautuminen on riippuvainen mm. maan multavuudesta rakenteesta lämpötilasta mikrobiologisen toiminnan aktiivisuudesta Lihaluujauhon on todettu olevan tehokas mikrobiologisen toiminnan kiihdyttäjä Osa Agra lannoitteiden typestä on ammoniumina joka on kasvien käytettävissä kasvukauden alussa Lihaluujauholannoitteiden C / N suhde on 4 takaa lannoitteen orgaanisen typen käyttökelpoisuuden kasveille Kun Agra lihaluujauholannoitteita levitetään 500 kg / ha saadaan N 40 kg nostaa satotasoa 500 700 kg / ha

Fosforin laskenta Agra lihaluujauholannoitteilla MMM:n fosforin liukoisuuden määrittelevän ohjeen mukaan kasveille käyttökelpoiseksi lasketaan 60 % lihaluujauholannoitteen kokonaisfosforista. Tyydyttävässä fosforiluokassa (savi- ja multamailla noin 10, karkeilla mailla noin 15 mg/l) voi käyttää fosforia 10 kg/ha vuosittain. Ecolan Agra 8-4-2 lannoitteessa tulee 500 kg/ha annoksessa (0,04 x 500 x 0,6) kg fosforia eli 12 kg, josta pitää tasata 2 kg seuraavalle vuodelle tai käyttää vain 400 kg/ha vuodessa, jolloin fosforimäärä on 9,6 kg/ha. Ensimmäisenä vuonna kasvien käyttöön tulee 15-20 % (riippuu maan ph:sta). Fosforilannoitusvaikutuksen on todettu jatkuvan useita vuosia.

Fosforila nnoit us luomuvilj elys s ä Viljat sisältävät fosforia noin 3,5-4 kg /tonni satoa, vehnä eniten Peruna sisältää 0,5 kg / tonni ja rypsi jopa 8,5 kg / tonni Mykorritsa kasvin juuressa Nurmisadon ottama fosforimäärä vaihtelee 20-30 kg välillä riippuen kasveista ja satomääristä, apilanurmi ja mailaset ottavat eniten fosforia Paras fosforilannoitus on ravinteiden kierrätys ja kasvien fosforin oton tehostaminen kuohkea maa, apilan viljely ja käyttö rehuksi tai biokaasuksi, ravinteikkaan jäännöksen palauttaminen lannoitteeksi (kts. Palopuron symbioosi) Jos maassa on niukasti liukoista fosforia ja monipuolinen viljelykierto, mykorritsat kasvavat juuren ympärille ja tehostavat sekä fosforin että veden ottoa maasta Orgaanisen aineksen lisääminen maahan kasvattaa maan fosforivarastointikapasiteettia ja lisäksi maahan voi lisätä hidasliukoista fosforia kuten luujauhoa (esim Agra-lannoite)

Kalium Kaliumin puutetta on tavallisesti karkeilla kivennäismailla ja turvemailla Kaliumin vapautumista maasta edistää nurmien ja palkokasvien viljelyn ohella pieneliöstön aktivoiminen lihaluujauholannoitteilla. Nopealiukoiset kaliumsulfaatti ja patenttikali kaliumsulfaatti soveltuu kaliumin ja rikin täydennyslannoitukseen ja patenttikali edellisten lisäksi magnesiumin täydennyslannoitukseen kaliumsulfaatti ja patenttikali soveltuvat kaliumlannoitukseen kloorinaroille kasveille

ECOLAN AGRA kaliumsulfaatti Ecolan Agra kaliumsulfaatti Suositeltava käyttömäärä peltoviljelykasveilla on ravinneanalyysien perusteella. Viitteelliset käyttömäärät viljan viljelyssä 50-100 kg hehtaarille, nurmelle ja marjanviljelyssä 100-150kg/ha ja juuresten ja vihannesten 150-250 kiloa hehtaarille. Ravinnepitoisuudet (% kuiva-aineesta) Kalium (K) 42 % (Vesiliukoinen kaliumoksidi K₂O 51,0 %) Rikki (S) 18 % Raekoko: 2-4 mm

ECOLAN AGRA patenttikali Ecolan Agra patenttikali Suositeltava käyttömäärä peltoviljelykasveilla on ravinneanalyysien perusteella. Viitteelliset käyttömäärät viljan viljelyssä 50-100 kg hehtaarille, nurmelle ja marjanviljelyssä 100-150kg/ha ja juuresten ja vihannesten viljelyssä 150-250 kiloa hehtaarille. Ravinnepitoisuudet (%kuiva-aineesta) Kalium 25 % (vesiliukoinen kaliumoksidi K₂ O 30%) Rikki (S) 18% Magnesium (Mg) 6 % Raekoko: 2-5mm

ECOLAN AGRA 13-0-0 Ecolan Agra 13-0-0 (verijauho + höyhenjauhopelletti) on orgaaninen typen täydennyslannos, soveltuu käytettäväksi keväällä starttityppenä tai kasvukauden alussa täydennyslannoksena. Käyttömäärä: kaalit + muut runsaasti typpeä kasvit keväällä yhdessä kompostilannoituksen kanssa (tai kasvukauden aikana) 400 600 kg /ha. Soveltuu myös starttitypeksi keväällä vilja, öljy tai palkokasveille, käyttömäärä on silloin 200-250 kg /ha. Ravinnepitoisuudet (% kuiva-aineesta): typpi (N) 13,0 %

Ecolan Silva Borea Ecolan Silva Borea (boorilannoite). Käyttömäärä 150 250 kg / ha (käyttömäärällä tulee booria 1,5-2,5 kg / ha) Ravinnepitoisuudet (% kuiva-aineessa) Boori (B) 0,95 % Kalsium (Ca) 15,0 % Kosteus 11 % Rakeisuus 2 8 mm Ravinteiden liukoisuus on hallittu, boorin puutos korjautuu jo ensimmäisen vuoden kuluessa, mutta vaikutus kestää useita vuosia. Säkkikoko: 700 kg

Agra lannoitekokeista kasvukaudella 2018 Kuivan kesän kokemuksena lannoiterae maahan sijoitettuna antoi paremman tuloksen, kun pintalevityksenä tehty lannoitus Orgaaninen lannoite hyötyy kosteudesta ja lämmöstä, ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön Pintalevityksenä keväällä annettu lannoiterae jäi osalla viljelijöistä pitkäksi aikaa peltoon, kasvit jäivät ilman ravinteita Lisää aiheesta Jukka Kivelän artikkelissa Luomulehdessä 5/2018

Lantmännen Agro, Hauhon koetila 2018

Lihaluujauho kauralla https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/478472/mtt-afs-v20n3p235.pdf?sequence=1 Lihaluujauho kauralla lannoitusvuodet 4000 Jälkivaikutus kauralla seuraava vuosi 6000 4000 2000 2000 0 0 60 90 120 0 0 60 90 120 PY MBM PY MBM Sadonlisäys suhteessa typpiannokseen (857kg, 1250kg ja 1700kg lihaluujauho, PY vastaava mineraalilannoite) - 1 euroa tuottaa 2 euroa satoa luomuviljelyssä Meat bone meal as fertiliser for barley and oat (Chen et al. 2011, Agricultural and Food Science, vol. 20, nro 4)

Agra lannoitteet nurmien lannoituksessa Kokemusten mukaan paras vaikutus keväällä levitetyssä lannoitteessa, kun on satanut heti levityksen jälkeen Kuivan kevään jälkeen osa menetetään iso osa typen tehosta Kynnön jälkeen levitys: voi laittaa suoraan kynnökseen tai tasausäestyksen jälkeen pintaan (riippuen kynnöksen tasaisuudesta). Liukenevuus: nurmen pinnalta hyvä, jos on kosteutta Jos halutaan lannoitevaikutusta viimeiseen korjuuseen tulisi lannoite levittää viimeistää kesäkuun lopulla Laidunnus ja sadonkorjuu rajoitus: 21 vrk (koskee eläinperäisiä lannoitteita) Kaliumlannoitteet: nurmilla käytetään kasvin tarvetta vastaava määrä, ettei heinästä tule väkevää (väärä kalsium/magnesium suhde rehussa, jos levitysmäärä on yli kasvin tarpeen)

Agra lannoitus kylvön yhteydessä Agra lannoitteet toimivat nykyaikaisissa kylvökoneissa: Kylvökonetestien mukaan (2018) Multiva koneilla voidaan levittää 600-775 kg/ha Tumen koneilla vakiovälityksillä 510-550 kg/ha, luomuvälityksillä 790 950 kg /ha ja luomuvälityksillä turbotelojen kanssa 1350 kg/ha System Cameleon koneella 25 cm rivivälillä 1212 kg/ha ja 33 cm rivivälillä 909 kg/ha. Tehosyöttöteloilla voidaan nostaa määrää 50-100 %.

Tehdashinnat Agra lannoitteet TEHDASHINNAT KEVÄT 2019 Tuote Pakkaus Tehdashinta /tn (alv 0%) ECOLAN AGRA ORGANIC 8-4-2 orgaaninen lannoite 700 kg 295,00 ECOLAN AGRA ORGANIC 8-4-4 orgaaninen lannoite 700 KG 356,00 ECOLAN AGRA ORGANIC 8-4-8 orgaaninen lannoite 700 KG 454,00 ECOLAN AGRA ORGANIC 13-0-0 verijauholannoite 700 kg 630,00 ECOLAN AGRA Kaliumsulfaatti 700 kg 855,00 ECOLAN AGRA Patenttikali 700 kg 659,00 K+S KALISOP plus 600 kg myyntierä 24 tn Tuote Pakkaus Tehdashinta /tn (alv 0%) Ecolan Silva BOREA boorilannoite* 700 kg 355,00 luomuviljelyyn

Tutkimus ja tuotekehitys Lihaluujauholannoitteisiin liittyvää tutkimusta: HY, SBL astiakoe 2007-08, Priit Tammeorg gradu -10 PETLA, tärkkelysperunan lannoitus, 2006-2008 PETLA, luomutärkkelysperunan lannoitus ja lajikkeet, -07-09 MTT, E-S, luomurypsin lannoitus, 2006-2008 SjT, sokerijuurikkaan lannoituskoe, 2008-2010, Marko Syvänen gradu, 2011 ESBIO, MTT Etelä-Savo 2009-2011, sivutuotelannoitteet VIPU, MTT Etelä-Savo 2009-2011, vipuvoimaa erikoiskasvien viljelyyn MTT, Ylivainio ja Turtola, Jokioinen, lihaluujauhon fosforin liukoisuus, 2003-09 HY, Kivelä ja Mäkinen, Viljo lannoitus ja biohiili, 2010-2011, opinnäyte Johannes Mäkinen, 2013 Viljo lannoitteiden lannoitusvaikutus mallasohralla, 2014-15 Lisäksi aiheesta on julkaistu 2 opinnäytetyötä ja useita tutkimusraportteja sekä useita lehtiartikkeleita sekä 2 tieteellistä artikkelia

Ecolan Agra lannoitteiden jälleenmyyjä

Ecolan Oy KIITO S! Satu Lehmus 050 411 1184 Satu.lehmus@ecolan.fi