Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Taloustieteiden tiedekunta 6. joulukuuta 2004 Janne Tauriainen
Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 KOKO YLIOPISTO...5 2.1 TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ...5 2.2 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA TYÖTTÖMYYSHISTORIA...7 2.3 YLIOPISTO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN UUDELLEEN...8 3 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...9 4 PÄÄAINEET...13 4.1 KANSANTALOUSTIEDE...13 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä...13 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...14 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet...14 4.2 JOHTAMINEN...15 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä...15 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...16 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet...17 4.3 LASKENTATOIMI...18 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä...18 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...19 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet...19 4.4 MARKKINOINTI...20 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä...20 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...21 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet...22 5 LIITTEET...24 2
1 Johdanto Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun teettämän sijoittumisenseurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopistosta lukuvuonna 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maistereiden työllisyystilannetta opintojen päättymisestä kyselyhetkeen. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kohdeajanjaksona valmistuneille maistereille kyselylomake (liite 1), jonka avulla pyrittiin selvittämään kyselyhetken työtilanne sekä valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria. Tarkoitus oli selvittää valmistuneiden työtilanne ja yleisimmät ammattinimikkeet pääaineittain sekä tutkia, millaiset olivat olleet heidän ensimmäiset hetkensä työelämässä. Näitä ensimmäisiä hetkiä valotettiin seuraamalla valmistumisen jälkeisen vuoden ajan työttömyyttä ja työsuhteita, jotka oli jaettu koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jako toteutettiin hiukan eri tavalla riippuen tarkastelutasosta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ensimmäisen vuoden sirpalemaisuuteen, eli pyrittiin selvittämään, montako työttömyysjaksoa ja työsuhdetta valmistuneilla oli ollut vuoden aikana. Työsuhteiden lukumäärää ei suoraan kysytty, joten se on kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella tehty arvio. Kyselyllä kerättiin tietoja myös työnhausta. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vastanneet olivat kokeneet merkityksellisiksi työnhaussa ja miten työtä oli haettu, eli kysyttiin eri työnhakumenetelmien käyttöä ja käytön tuloksellisuutta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten moni vastanneista oli käyttänyt yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelua. Kyselylomakkeen loppuun oli jätetty tilaa kommentoida tutkimusta, koulutusta ja työnsaantia. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 46 % vastanneista. Näitä kommentteja käytetään tässä raportissa havainnollistavina esimerkkeinä. Kommentit, myös laitosten opetusta kommentoivat, löytyvät tulosten yhteydestä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Postitus tapahtui elokuussa 2004; postitusajankohdissa saattoi kuitenkin olla hieman vaihtelua, koska postitus suoritettiin osin tiedekuntien toimesta. Koska tutkimuksessa oli mukana kaikki ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneet maisterit, vastanneiden työssäoloaika vaihteli vuodesta kahteen vuoteen. Kyselylomake suunniteltiin ja toteutettiin Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun oman henkilökunnan voimin. Maisterien sijoittumisenseurantatutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa tässä laajuudessa. Edellisinä vuosina toteutetut tutkimukset antoivat kallisarvoista tietoa tämän vuoden tutkimuksen toteuttamista varten, mutta luonnollisesti tutkimuksen ja raportin muoto muokkautuu joka vuosi. Kyselyn tuottamat tulokset on analysoitu SPSS (v. 12.0) -tilasto-ohjelmalla. Tunnusluvut, taulukot ja kuvat on pyritty toteuttamaan siten, että ne antavat sekä yleiskuvan valmistuneiden maistereiden työllisyystilanteesta että kertovat yksityiskohtaista tietoa pääaineiden välisistä eroista. Suurin osa tuloksista on esitetty sanallisesti ja taulukkomuodossa. Pääainetasolla jotkin pääaineet jäävät kokonaan käsittelemättä, koska niistä ei ollut tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistunut yhtään maisteria tai valmistuneita oli liian vähän, jolloin tuloksia ei voitu käsitellä identifioituvuusongelmien vuoksi. Raportin tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että kyselyn vastausprosentti oli 55. Vastausprosentin pienuus aiheuttaa sen, että raportin tuloksia on syytä pitää enneminkin suuntaa antavina kuin tilastollisina totuuksina. 3
Raportissa liikutaan yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle, joten ensin tuloksia tarkastellaan ylimmällä eli koko yliopiston tasolla. Tässä vaiheessa käydään läpi vastanneiden kyselyhetken työtilanne ja valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoria. Lisäksi listataan yliopiston korkeapalkkaisimmat koulutusohjelmat ja pääaineet. Tiedekuntakohtaiset tarkastelut jouduttiin hajottamaan eri julkaisuiksi raportin laajuuden vuoksi. Tiedekuntatasolla tutkitaan valmistuneiden maantieteellistä sijoittumista ja kyselyhetken työtilannetta. Lisäksi tutkitaan, mitä työnhakumenetelmiä vastanneet olivat käytteet ja mitkä ominaisuutensa he olivat kokeneet tärkeimmiksi työnhaussa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tiedekunnittain tarkastellaan myös yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttöastetta. Pääainetasolla käydään läpi vastaushetken työtilanne työnantajineen ja ammattinimikkeineen ja muun muassa sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Lisäksi tarkastellaan vastanneiden valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoriaa. Kaiken kaikkiaan raportti antaa varsin kattavan kuvan yliopistosta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä 6.12.2004 4
2 Koko yliopisto Ajanjaksolla 1.8.2002 31.7.2003 valmistui Jyväskylän yliopistosta 1164 maisteria. Heistä 643 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. Vastausprosentti oli hiukan edellisvuotta pienempi, jolloin vastausprosentti oli 59. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet, kun taas laiskimmin vastasivat informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet. Taulukko 2.1: Vastausprosentit tiedekunnittain Tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen Liikunta- ja terveystieteiden Humanistinen Kasvatustieteiden Matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden Informaatioteknologian % Valmistuneet Vastanneet vastanneista Vastaus% 153 107 16,6 69,9 132 80 12,4 60,6 303 177 27,5 58,4 203 111 17,3 54,7 179 89 13,8 49,7 106 49 7,6 46,2 88 30 4,7 34,1 1164 643 100,0 55,2 2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, mutta lähes yhtä moni oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli kyselyhetkellä 4,5 % vastaajista. Taulukko 2.2: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Apurahalla työskentely Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Kahdessa tai useammassa työsuhteessa Tieto puuttuu 251 39,0 232 36,1 40 6,2 29 4,5 28 4,4 18 2,8 9 1,4 8 1,2 7 1,1 7 1,1 6,9 4,6 2,3 2,3 643 100,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden maistereiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten valmistuneet olivat sijoittuneet yliopistojen tai korkeakoulujen sekä suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten palvelukseen. 5
Taulukko 2.3: Työnantaja kyselyhetkellä Työnantaja Kunta tai kuntayhtymä Yliopisto/korkeakoulu Suuri yritys, yli 250 työntekijää Tieto puuttuu Pieni yritys, alle 250 työntekijää Järjestö, säätiö tms Valtion virasto Muu Valtionyhtiö tai liikelaitos Useampi työnantaja Oma yritys, toiminimi Valtion tutkimuslaitos 242 37,6 101 15,7 70 10,9 68 10,6 47 7,3 33 5,1 29 4,5 18 2,8 13 2,0 8 1,2 8 1,2 6,9 643 100,0 Valmistuneet olivat sijoittuneet maantieteellisesti lähinnä Keski-Suomeen ja Uudellemaalle. Vähiten Jyväskylän yliopiston maistereita oli sijoittunut Kainuuseen. Taulukko 2.4: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa ulkomailla Kainuu 225 35,0 142 22,1 37 5,8 37 5,8 32 5,0 31 4,8 22 3,4 20 3,1 15 2,3 13 2,0 12 1,9 11 1,7 10 1,6 10 1,6 10 1,6 6,9 3,5 3,5 3,5 1,2 643 100,0 Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2254 euroa kuukaudessa. Bruttopalkkojen vaihteluväli oli melko suuri, sillä pienin palkka oli 800 euroa ja suurin palkka 5000 euroa. 6
Taulukko 2.5: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 643 800,00 5000,00 2253,90 538,12 Yliopiston korkeapalkkaisin pääaine oli toimintaterapia. Parhaiten ansaitsivat kauppatieteilijät, tietotekniikan osaajat ja tietyt kasvatustieteen erikoisosaajat. Taulukko 2.6: Yliopiston korkeapalkkaisimmat pääaineet Pääaine Toimintaterapia Johtaminen Laskentatoimi Markkinointi Fysioterapia Tietojärjestelmätiede Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Yrittäjyys Fysiikka Tietotekniikka Liikuntapedagogiikka Pohjoismainen filologia Kansantaloustiede Journalistiikka Englantilainen filologia Bruttopalkan keskiarvo 2880,20 2655,54 2648,60 2626,11 2617,75 2588,84 2576,57 2547,29 2542,45 2526,38 2491,54 2488,89 2484,29 2429,38 2422,86 Valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että heidän kyselyhetken työ ei vastannut yhtään heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi vastaajien työ vastasi myös hyvin heidän koulutustasoa. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. 2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston mukaan vastaajista selvästi suurin osa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka määrä kasvoi aluksi nopeasti vuoden alkupuolella ja jonka jälkeen se lähti hienoiseen laskuun. Vakituisen työn määrä puolestaan kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Sekä vakituinen että määräaikainen työ vastasi suurimmalla osalla vastaajista heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän ensimmäisen työvuoden aikana. 7
Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Työsuhteita oli solmittu vuoden aikana korkeintaan neljä kappaletta. Lisäksi vastaajista runsas kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Taulukko 2.7: Työsuhteiden lukumäärä Työsuhdetta Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä Tieto puuttuu 24 3,7 364 56,6 178 27,7 46 7,2 13 2,0 18 2,8 643 100,0 Selvästi suurimmalla osalla valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä niin, että suurin osa työttömistä oli selvinnyt korkeintaan neljä kuukautta kestävällä työttömyysjaksolla. Taulukko 2.8: Työttömyysperiodien lukumäärä Työttömyysperiodia Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Tieto puuttuu 400 62,2 195 30,3 33 5,1 6,9 9 1,4 643 100,0 2.3 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelisivat lisää sivuaineita. Lisäksi valmistuneet vaikuttivat olevan melko tyytyväisiltä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmannes suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Pääainetta vaihtaisi vain harva valmistuneista. Taulukko 2.9: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 41 31 15 14 9 7 8
3 Taloustieteiden tiedekunta Tässä raportissa käydään läpi taloustieteiden tiedekunnan kyselylomakkeista saadut vastaukset ja raportoidaan tulokset pääaineittain. Loput kyselyn tuloksista löytyy tiedekunnittain raporttisarjan muista julkaisuista. Taulukko 3.1: Vastausprosentit pääaineittain Pääaine Valmistunut Vastannut %:ia vastaajista Vastaus% Laskentatoimi 23 13 26,5 56,5 Johtaminen a 28 15 26,5 53,6 Kansantaloustiede 14 7 14,3 50,0 Yrittäjyys 8 3 6,1 37,5 Markkinointi 33 11 22,4 33,3 106 49 100,0 46,20 a. Sisältää myös ympäristöjohtamisen tiedot. Taloustieteiden tiedekunnan vastausprosentti oli 46. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteisöviestinnältä valmistuneet. Heistä 57 % palautti kyselylomakkeen täytettynä. Laiskimmin vastasivat markkinoinnilta valmistuneet, joista vain kolmasosa palautti kyselylomakkeen. Valmistuneilta tiedusteltiin monenlaisia heidän työtilanteeseen liittyviä asioita. Heiltä tiedusteltiin muun muassa maakuntiin sijoittumista, palkkausta, työllisyys- ja työttömyystilannetta sekä työpaikan saantiin liittyviä asioita. Tuloksista on jätetty pois yrittäjyyden tiedot, koska kyselyyn vastanneita oli liian vähän. Selvästi suurin osa vastaajista oli sijoittunut joko Keski-Suomeen tai Uudellemaalle. Loput vastaajista olivat sijoittuneet tasaisesti eri maakuntiin. Taulukko 3.2: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 21 42,9 17 34,7 2 4,1 2 4,1 49 100,0 Taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2595 euroa kuukaudessa. Parhaiten tienasivat laskentatoimelta valmistuneet, mutta erot eri pääaineiden välillä olivat melko pienet. 9
Kuva 3.1: Bruttopalkka kyselyhetkellä Laskentatoimi 2649 Markkinointi 2626 Johtaminen 2598 Yrittäjyys 2547 Kansantaloustiede 2484 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 nykyinen bruttopalkka Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Vakituisessa kokopäivätyössä oli 61 % vastaajista. Työttömänä oli vajaa 2 % vastaajista. Taulukko 3.3: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Yrittäjänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 30 61,2 12 24,5 3 6,1 2 4,1 49 100,0 Valmistuneet arvioivat viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja alan työkokemuksen tärkeimmiksi tekijöiksi työpaikan saamisessa. Myös kielitaidolla oli tärkeä merkitys työpaikan hankkimisessa. Järjestökokemuksella ja harrastuksilla oli puolestaan kaikkein vähiten merkitystä kun valmistuneet olivat hakeneet töitä. 10
Taulukko 3.4: Työnhaussa tärkeät tekijät Tekijä Viestintä-/vuorovaiktustaidot Alan työkokemus Kielitaito Atk-taidot Organisointikyky Pääaine Sattuma Muu työkokemus Projektiosaaminen Sivuaineet Kansainvälinen työ-/opiskelukokemus Pro gradu Arvosanat Muu koulutus Harrastukset Järjestötoiminta Ei merkitystä Vähän tai jonkin verran merkitystä Varsin paljon tai hyvin merkittävä 13 36 1 13 35 4 13 32 4 15 30 2 18 29 2 18 29 3 23 22 4 25 20 4 26 19 4 34 11 13 25 11 12 27 10 14 30 5 9 36 4 20 27 2 27 21 1 Yleisimpiä työnhakumenetelmiä olivat lehti-ilmoitukseen vastaaminen ja internetin käyttö. Töitä oli etsitty myös työvoimatoimiston kautta. Työnantajan työtarjous, henkilökohtaiset suhteet ja oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan osoittautuivat kaikkein tehokkaimmiksi työnhakumenetelmiksi, eli työnhaku johti työsuhteeseen. Vain muutama vastaaja sai työpaikan yliopiston Rekrytointipalvelun kautta. Taulukko 3.5: Työnhakumenetelmien käyttö Työnhakumenetelmä Oma-alotteinen yhteydenotto työnantajaan Työnantaja tarjonnut työitä Henkilökohtaiset suhteet Vastannut lehti-ilmoitukseen Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Harjoittelun/kesätyön jatkona Internetin kautta Työvoimatoimiston kautta Ei käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, saanut työpaikan 18 16 13 30 3 13 23 9 12 8 25 12 33 12 28 5 9 16 19 9 27 18 1 Valmistuneilta tiedusteltiin, mitkä olivat heidän mielestä tärkeimmät sivuaineet työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkeimmäksi sivuaineeksi miellettiin laskentatoimi. Seuraavaksi tärkeimpiä sivuaineita olivat markkinointi ja kauppaoikeus. 11
Taulukko 3.6: Tärkein sivuaine Sivuaine Laskentatoimi Ei merkitystä Markkinointi Kauppaoikeus Johtaminen Tietojärjestelmätiede Yritysstrategiat Kulttuuripolitiikka Rahoitus Saksankielisten maiden opintokokonaisuus Tietojärjestelmätieteet Työ- ja organisaatiopsykologia Englantilainen filologia Yhteisöviestintä 15 30,6 10 20,4 5 10,2 4 8,2 3 6,1 3 6,1 2 4,1 49 100,0 Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat nyt yliopistoopinnot. Selvästi suurin osa vastaajista opiskelisi lisää sivuaineita. Vastaajat tuntuivat olevan myös melko tyytyväisiä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmasosa vastaajista suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 3.7: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudestaan Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % 41 29 16 8 6 6 Taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneet olivat käyttäneet melko ahkerasti Tutkimus- ja rekrytointipalvelun palveluja, sillä yli puolet vastaajista ilmoitti käyttäneensä jotakin yksikön tarjoamaa palvelua. Taulukko 3.8: Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttö Käyttänyt rekrytointipalvelua Kyllä Ei Tieto puuttuu 27 55,1 21 42,9 49 100,0 12
4 Pääaineet Tässä luvussa analysoidaan aineisto pääaineittain. Analysoimatta jää kuitenkin yrittäjyys, koska tässä pääaineessa kyselyyn vastanneiden määrä oli niin pieni, että analyysiä ei ole mielekästä tehdä. Lisäksi muutamia pääaineita on yhdistetty toisiinsa, jotta pääaineet saataisiin mukaan analyysiin. 4.1 Kansantaloustiede Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 14 henkilöä pääaineena kansantaloustiede. Heistä 7 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 50. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa suurempi. 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä Kansantaloustieteeltä valmistuneista yli puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Runsas neljännes vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömän ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työllisyystilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.1.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 4 57,1 2 28,6 1 14,3 7 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä sovellusasiantuntijoita tai päälliköitä. Taulukko 4.1.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Sovellusasiantuntija Verosihteeri Suunnittelupäällikkö Tutkija Opettaja Talouspäällikkö 2 28,6 1 14,3 1 14,3 1 14,3 1 14,3 1 14,3 7 100,0 Kansantaloustieteeltä valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Muutama vastaaja oli järjestön tai säätiön tai yliopiston palveluksessa. Eipä olisi uskonut, että kahdella tutkinnolla ja jonkinmoisella työkokemuksella olisi näin vaikeaa saada vakituista työtä. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2484 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan kansantaloustieteeltä valmistunut ansaitsi runsaat 3000 euroa kuukaudessa. 13
Taulukko 4.1.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 7 2000,00 3150,00 2484,29 445,98 Kansantaloustieteeltä valmistuneiden nykyinen työ vastasi melko hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa. 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista lähes kolme neljäsosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Kansantaloustieteeltä valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen tai vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituisten työsuhteiden määrä kasvoi nopeasti vuoden loppupuolella. Osa-aikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet korkeintaan kolme työsuhdetta valmistumista seuraavana vuonna. Lisäksi yli puolet vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla kansantaloustieteeltä valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyys kesti korkeintaan kuukauden. 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet Kansantaloustieteeltä valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli laskentatoimi. Myös tilastotiede mainittiin tärkeäksi sivuaineeksi. Taulukko 4.1.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Laskentatoimi Kulttuuripolitiikka 6 85,7 1 14,3 7 100,0 Taulukko 4.1.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tilastotiede Tieto puuttuu Menetelmätieteet 3 42,9 3 42,9 1 14,3 7 100,0 14
Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä kansantaloustieteeltä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Vajaa kolmannes vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.1.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % 57 29 14 0 0 0 4.2 Johtaminen Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 28 henkilöä pääaineena johtaminen. Heistä 15 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 54. Vastausprosentti oli tiedekunnan toiseksi korkein. 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Johtamiselta valmistuneista kolme neljäsosaa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Viidennes vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 11 73,3 3 20,0 15 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä pääasiassa assistentteja tai erilaisia päälliköitä. 15
Taulukko 4.2.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Assistentti Henkilöstöpäällikkö Myyntiassistentti Henkilöstöneuvottelija Suunnittelija Tekninen asiantuntija Manager Apulaisosastopäällikkö Sijoituspäällikkö Ostoassistentti Projektisihteeri Toimitusjohtaja 3 20,0 2 13,3 15 100,0 Johtamiselta valmistuneiden työnantaja oli kyselyhetkellä suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Työpaikan saamiseksi on erittäin olennaista alan työkokemus ja opintojen ajalta (harjoittelu, kesätyö tms.). Siihen kannustakaa kaikkia opiskelijoita. Työnantajien/yritysten tarpeet tulisi huomioida opetussuunnitelmia tehtäessä paremmin. Nykyisin valmistuu korkeakouluista liikaa sellaista ainesta, jolla ei ole työnantajien haluamaa/tarvitsemaa osaamista. Olen itsekin sellainen tapaus ja teen työtä, joka vastaa koulutustani vain osittain. (Ympäristöjohtaminen.) Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2598 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan johtamiselta valmistunut ansaitsi peräti 5000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 15 1750,00 5000,00 2598,13 893,31 Johtamiselta valmistuneiden nykyinen työ vastasi tyydyttävästi heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi tyydyttävästi myös heidän koulutustasoa. 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Johtamiselta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa vain yksi johtamiselta valmistuneista oli enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutus- 16
ta. Määräaikaista työtä tehtiin jonkun verran, mutta osa-aikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana kaksi työsuhdetta. Lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla johtamiselta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja seitsemän kuukauden välillä. Työnsaanti on erittäin vaikeaa ilman henk.koht. suhteita. Kokemusta 200 hakemuksesta ja yhdestä kontaktista, jolloin tärppäsi heti. Työharjoittelu pakolliseksi myös kauppatieteisiin! 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet Johtamiselta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli laskentatoimi, mutta myös markkinointi nähtiin tärkeäksi sivuaineeksi. Taulukko 4.2.4: Sivuaine Sivuaine Laskentatoimi Markkinointi Ei merkitystä Englantilainen filologia Saksankielisten maiden opintokokonaisuus Työ- ja organisaatiopsykologia 7 46,7 3 20,0 2 13,3 15 100,0 Taulukko 4.2.5: Sivuaine Sivuaine Tieto puuttuu Markkinointi Aikuiskasvatus Kansantaloustiede Tietojärjestelmätiede Ympäristöteknologia 9 60,0 2 13,3 15 100,0 Mielestäni yliopistossa tulisi kertoa jo ensimmäisenä vuonna konkreettisista työtehtävistä, joihin voi suuntautua valitsemalla tietyn pääaineen ja siitä millaisia töitä on tarjolla ja millaiset työllistymismahdollisuudet. Nyt pääaine tuli valittua vain fiilispohjalta vailla tietoa siitä mihin tehtäviin ko. ainetta lukemalla voi suuntautua työelämässä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä johtamiselta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vajaa puolet vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Runsas neljännes vastaajista näytti olevan tyytymättömiä pääaineeseensa, sillä he vaihtaisivat sen johonkin muuhun pääaineeseen. 17
Taulukko 4.2.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin pääainetta Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % 47 27 7 7 7 13 4.3 Laskentatoimi Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 23 henkilöä pääaineena laskentatoimi. Heistä 13 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 57. Vastausprosentti oli tiedekunnan korkein. 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä Laskentatoimelta valmistuneista runsas puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Neljäsosa vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli noin kahdeksan prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.3.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Yrittäjänä Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 7 53,8 3 23,1 13 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä hyvin erilaisissa ammateissa. Taulukko 4.3.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tieto puuttuu Assistant controller Laskentaekonomi Toimitusjohtaja Assistentti Business analyst Yritystutkija Trainee Päällikkö Kamreeri Verotarkastaja Tuntiopettaja 2 15,4 13 100,0 18
Laskentatoimelta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2650 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan laskentatoimelta valmistunut ansaitsi 3500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.3.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 13 1859,59 3500,00 2648,60 574,88 Laskentatoimelta valmistuneiden nykyinen työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa. 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vajaa kaksi kolmasosa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Laskentatoimelta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski nopeasti vuoden alkupuolella niin, että vuoden puolenvälin jälkeen yksikään valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Määräaikaista työtä tehtiin jonkun verran, mutta osa-aikaista työtä ei tehty ollenkaan. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Vain yksi henkilö oli solminut kaksi työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla laskentatoimelta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja kuuden kuukauden välillä. Olin koulutustani vastaavassa työssä - - jo kaksi vuotta ennen valmistumistani. Valmistumiseni osui kuitenkin samaan aikaan kuin konsertin laajuiset yt-neuvottelut - -, siksi päädyin työttömäksi ennen nykyistä työtäni yrittäjänä. Kuuden kuukauden loma tuli tuolloin tarpeeseen! 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet Laskentatoimelta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli kauppaoikeus. Muita tärkeitä sivuaineita olivat tietojärjestelmätiede ja johtaminen. 19
Taulukko 4.3.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Kauppaoikeus Tietojärjestelmätiede Markkinointi Rahoitus Tietojärjestelmätieteet Yritysstrategiat 4 30,8 3 23,1 2 15,4 13 100,0 Ilman alakohtaista työkokemusta, tai hyviä suhteita on valmistuneen hyvin vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä heti. Itselläni aikaisempi tutkinto + hankittu työkokemus sekä kielitaito varmastikin vaikuttivat nopeaan työllistymiseen kauppatiet. maisteriksi valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä laskentatoimi valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Runsas kolmannes vastaajista näytti olevan tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Taulukko 4.3.5: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Muu Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % 38 31 23 8 8 0 4.4 Markkinointi Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 33 henkilöä pääaineena markkinointi. Heistä 11 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 33. Vastausprosentti oli tiedekunnan pienin. 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä Markkinoinnilta valmistuneista vajaa kaksi kolmasosaa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Työttömänä ei ollut yksikään vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.4.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Yrittäjänä 7 63,6 2 18,2 2 18,2 11 100,0 20
Edelleen painottaisin yliopisto-opiskelun läheisempää otetta työelämään. Esim. taloustieteissä ote on liian teoreettinen, vaikka suurin osa opisk. sijoittuu yritysmaailmaan. Vastaajat olivat kyselyhetkellä ammatiltaan yleensä markkinointipäälliköitä. Taulukko 4.4.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Markkinointipäällikkö Ostoassistentti Työvoimaneuvoja Assistentti Business developement manager Markkinoinnin suunnittelija Marketin communications coordinator Myyntineuvottelija Projektipäällikkö 3 27,3 11 100,0 Markkinoinnilta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti pieni tai suuri yritys. Muutama vastaaja oli oman yrityksen palveluksessa. Koulutus on todella teoreettinen. Käytännön yrityselämään liittyviä harjoituksia lisäämällä valmistuvalla olisi enemmän annettavaa työssä heti alusta alkaen. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2626 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan markkinoinnilta valmistunut ansaitsi 3500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.4.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 11 1500,00 3500,00 2626,11 615,93 Markkinoinnilta valmistuneiden nykyinen työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kolme neljäsosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Markkinoinnilta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa yksikään markkinoinnilta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa työssä olleista vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Määräaikaista työtä tehtiin hyvin vähän ja osa-aikaista työtä ei ollenkaan. 21
Valmistuneet olivat solmineet korkeintaan kaksi työsuhdetta valmistumista seuraavana vuonna. Lisäksi lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla markkinoinnilta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kahden ja viiden kuukauden välillä. Työnsaanti ilman työkokemusta erittäin vaikeaa. Hakijoiden tulee olla kokeneita, mutta nuoria Koulutus aineyhdistelmineen oli loistava. Miten osasinkaan valita juuri oikein. 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet Markkinoinnilta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat johtaminen ja laskentatoimi. Taulukko 4.4.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Johtaminen Laskentatoimi Ei merkitystä Kauppaoikeus Tietojärjestelmätiede Yhteisöviestintä Yritysstrategiat 3 27,3 2 18,2 2 18,2 11 100,0 Taulukko 4.4.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tieto puuttuu Laskentatoimi Kasvatustiede Psykologia Yhteisöviestintä 6 54,5 2 18,2 11 100,0 Työelämään siirtymisvaiheen ohjaus puuttuu yliopistosta. Henkilökohtaiset suhteet ja oma aktiivisuus työnhaussa ratkaisevat. Pääkaupunkiseudulta kaikki ovat saaneet töitä oli ainut neuvo, jonka sain. Omalla kohdallani perhesyyt, lapset ja puolison työ ovat eniten työmahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä markkinoinnilta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vastaajat ilmoittivat, että he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan tai opiskelisivat lisää sivuaineita. 22
Taulukko 4.4.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu % 45 45 9 0 0 0 23
5 Liitteet Liite 1: Kyselylomake KYSELY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA LUKUVUONNA 2002-2003 VALMIS- TUNEILLE MAISTEREILLE TAUSTATIEDOT 1. Nimi T-paidan koko 2. Syntymävuosi 3. Sukupuoli 1 Nainen 2 Mies 4. Kotikuntasi ennen opintoja Jyväskylän yliopistossa? 5. Nykyinen kotikuntasi? 6. Opintojen aloitusvuosi ja valmistumisaika (kk/vuosi) 7. Suoritettu tutkinto 8. Pääaine ja koulutusohjelma 9. Opiskelitko tai olitko töissä ulkomailla opintojesi aikana? 1 Kyllä 2 En 10. Olitko mukana ainejärjestössä, ylioppilaskunnassa tai yliopiston hallinnossa? 1 Kyllä 2 En NYKYINEN TILANNE JA VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖHISTORIA 11. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tämän hetken pääasiallista toimintaasi? 1 Vakituinen kokopäivätyö 7 Työvoimapoliittinen koulutus, tukityöllistetty 2 Määräaikainen kokopäivätyö 8 Päätoiminen opiskelija 3 Vakituinen osa-aikatyö 9 Jatko-opiskelija, tutkijakoulutettava 4 Määräaikainen osa-aikatyö 10 Apurahalla työskentely 5 Yrittäjä 11 Äitiys-, isyys- tai vanhempainloma, hoitovapaa 6 Työtön 12 Muu, mikä? Jos olet tällä hetkellä työttömänä, siirry kysymykseen 18. 12. Nykyinen työnantajasi on 1 Suuri yritys, yli 250 työntekijää 6 Valtion virasto 2 Pieni yritys, alle 250 työntekijää 7 Yliopisto / korkeakoulu 3 Valtionyhtiö tai liikelaitos 8 Valtion tutkimuslaitos 4 Järjestö, säätiö tms. 9 Kunta tai kuntayhtymä 5 Oma yritys, toiminimi 10 Muu, mikä? 13. Nykyinen ammattinimikkeesi? 24
14. Vastaako nykyinen työ koulutustasi alaltaan? 1 Kokonaan 2 Osittain 3 Ei lainkaan 15. Vastaako nykyinen työ koulutustasi tasoltaan? 1 Kokonaan 2 Osittain 3 Ei lainkaan 16. Vaadittiinko nykyiseen työhösi ylempi korkeakoulututkinto? 1 Kyllä 2 Ei 17. Nykyinen bruttopalkkasi /kk 18. Mitä olet tehnyt yliopistosta valmistumistasi seuranneina kahtenatoista kuukautena? Ohje: Merkitse jokainen työsuhde tai muu toiminta kronologisessa aikajärjestyksessä. Esimerkki: 1. kuukausi täydennyskoulutus 2. kuukausi työttömyys 3. kuukausi määräaikainen työ 4. kuukausi - A - - vakituinen työ - osa-aikainen työ - määräaikainen työ - työttömyys - täydennyskoulutus - äitiys/isyysloma tai hoitovapaa - jatko-opinnot - toisen alan opinnot - yrittäjänä Vastasiko työ koulutustasi? Kyllä Ei 1. kuukausi 2. kuukausi 3. kuukausi 4. kuukausi 5. kuukausi 6. kuukausi 7. kuukausi 8. kuukausi 9. kuukausi 10. kuukausi 11. kuukausi 12. kuukausi 19. Oletko tehnyt valmistumisesi jälkeen kahta tai useampaa työtä tms. yhtä aikaa? 1 Kyllä, mitä kohdassa 18 mainitsemistasi 2 En 20. Olitko jo töissä kun valmistuit? 1 Kyllä 2 En 25
TYÖNHAKUUN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 21. Arvioi seuraavien tekijöiden merkitystä työpaikan saamiseen omalla kohdallasi? Ei merkitystä Vähän Jonkin Varsin Hyvin verran paljon merkittävä 1 Pääaine - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 2 Sivuaineet - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 3 Arvosanat - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 4 Pro gradu - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 5 Kielitaito - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 6 ATK-taidot - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 7 Alan työkokemus - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 8 Muu työkokemus - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 9 Järjestötoiminta - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 10 Kans.väl. työ/opiskelukokemus 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 Ei merkitystä Vähän Jonkin Varsin Hyvin verran paljon merkittävä 11 Harrastukset - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 12 Viestintä-/vuorovaikutustaidot 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 13 Organisointikyky - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 14 Projektiosaaminen - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 15 Sattuma - - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 16 Muu koulutus - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 17 Muu, mikä? 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 22. Mikä ovat kaksi tärkeintä sivuainettasi työllistymisen tai työelämän kannalta? (Jos vain yhdellä sivuaineella on merkitystä, merkitse vain yksi sivuaine. Jos sivuaineilla ei ole merkitystä, kirjoita Ei merkitystä ) 1 Tärkein sivuaine, mikä? 2 Toiseksi tärkein sivuaine, mikä? 23. Mitä seuraavia työnhakumenetelmiä olet käyttänyt?/minkä avulla olet saanut työpaikan valmistumisesi jälkeen? En käyttänyt Käytin menetelmää Sain työpaikan 1 Vastannut lehti-ilmoitukseen - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 2 Työvoimatoimiston kautta - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 3 Oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 4 Työnantaja tarjonnut työtä - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 5 Henkilökohtaiset suhteet - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 6 Yliopiston rekrytointipalvelun kautta - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 7 Harjoittelun/kesätyön jatkona - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 8 Internetin kautta - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 9 Muu, mikä? 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 24. Käytitkö opiskeluaikanasi yliopiston rekrytointipalvelua? (ohjauspalvelu, koulutus, sähköpostilista tms.) 1 Kyllä, mitä? 2 En 26
25. Jos aloittaisit yliopisto-opintosi nyt, mitä tekisit? 1 Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan 2 Vaihtaisin pääainetta 3 Vaihtaisin sivuainetta tai aineita 4 Opiskelisin lisää sivuaineita, mitä? 5 Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon 6 Muu, mikä? KOMMENTTISI KOSKIEN TYÖNSAANTIA, KOULUTUSTASI TAI TÄTÄ TUTKIMUSTA: Kiitos 27