Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005 valmistuneiden maistereiden sijoittumisenseuranta

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Jyväskylän yliopistosta vuonna 005 valmistuneiden maistereiden sijoittumisenseuranta Jutta Tuomela

2 Sisällysluettelo Johdanto...4. Koko yliopisto Työtilanne kyselyhetkellä Palkkaus Työllistymisväylät ja työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...0. Humanistinen tiedekunta Työtilanne Palkkaus Työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyystilanne Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Englantilainen filologia Etnologia ja folkloristiikka Germaaninen filologia, pohjoismainen filologia ja romaaninen filologia Journalistiikka ja kulttuurienvälinen viestintä Musiikkikasvatus, musiikkiterapia ja musiikkitiede Puheviestintä Suomen historia Suomen kieli Taidehistoria ja taidekasvatus Venäjän kieli ja kirjallisuus Yhteisöviestintä Yleinen historia Yleinen kirjallisuus, kotimainen kirjallisuus ja kirjoittajakoulutus Informaatioteknologian tiedekunta Työtilanne Palkkaus Työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Tietotekniikka Tietojärjestelmätiede ja tietojenkäsittelytiede Kasvatustieteiden tiedekunta Työtilanne Palkka Työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyystilanne Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Erityispedagogiikka Kasvatustiede ja aikuiskasvatus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työtilanne Palkkaus Työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyystilanne Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Liikuntapedagogiikka, liikuntasosiologia ja liikuntasuunnittelu ja hallinto Fysioterapia ja gerontologia...58

3 5.4. Biomekaniikka, liikuntafysiologia ja valmennus ja testausoppi Terveyskasvatus, liikuntalääketiede ja toimintaterapia Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Työtilanne Palkkaus Työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyystilanne Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Biotekniikka ja ekologia ja ympäristönhoito Fysiikka ja elektroniikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede Solubiologia ja molekyylibiologia Ympäristötieteet ja ympäristötieteet ja teknologia Kalabiologia ja kalatalous sekä limnologia ja hydrobiologia Taloustieteiden tiedekunta Työtilanne Palkkaus Työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyystilanne Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Markkinointi Johtaminen ja ympäristöjohtaminen Laskentatoimi Kansantaloustiede Yrittäjyys Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Työtilanne Palkkaus Työllistymisen laatu Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Psykologia ja kehityspsykologia Sosiologia ja sosiaalityö Valtio-oppi Yhteiskuntapolitiikka ja filosofia...99 Liitteet...0 Liite : Kysymyslomake...0 Sijoittumiskysely vuonna 005 Jyväskylän yliopistosta valmistuneille maistereille...0 Liite : Mihin opiskeluun liittyviin tietoihin ja taitoihin kehottaisit tällä hetkellä opiskelevia erityisesti perehtymään?...04 Liite 3: Kommenttisi koskien työnsaantia tai koulutusta...9 3

4 Johdanto Tämä tutkimusraportti käsittelee Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelujen teettämää tutkimusta Jyväskylän Yliopistosta vuonna 005 valmistuneiden maistereiden työelämään sijoittumisesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmistuneiden maistereiden tämänhetkistä työmarkkinatilannetta sekä tyytyväisyyttä Jyväskylän yliopistossa suoritettuun tutkintoon. Kysely toteutettiin kirjekyselynä, siten että kyselylomakkeiden postitus tapahtui lokakuussa 006 ja noin kolme viikkoa postituksen jälkeen lähetettiin vielä muistutuksena uusi lomake niille jotka eivät olleet siihen mennessä vastanneet kyselyyn. Kysely lähetettiin 7 vuonna 005 Jyväskylän yliopistosta valmistuneelle maisterille, jotka eivät olleet kieltäneet osoitetietojensa käyttöä tai eivät asuneet kyselyhetkellä ulkomailla. Kysely toteutettiin nimettömänä ja lomakkeessa olleen tunnistenumeron perusteella haettiin kullekin vastaajalle opintorekisteristä taustatietoja (mm. ikä, koulutusala). Maistereiden sijoittumisenseurantakysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Edellinen kysely on tehty lukuvuonna valmistuneille maistereille. Kerätty aineisto analysoitiin käyttäen apuna SPSS -tilasto-ohjelmaa. Analysoinnissa käytettiin lähinnä tilastollisia tunnuslukuja (mm. aritmeettinen keskiarvo, keskihajonta) sekä kahden ryhmän keskiarvojen vertailuja tutkittiin t-testin avulla. Vastausaktiivisuus kyselyyn oli 66 %. Tämän perusteella saatuja tuloksia voi pitää lähinnä suunta antavina eivätkä ne välttämättä vastaa kaikkia valmistuneita. Pääainetasolla tarkasteltuna joitakin pääaineita on jouduttu yhdistelemään johtuen valmistuneiden tai vastanneiden vähäisestä määrästä. Samoin palkkatietoja käsiteltäessä on jouduttu salaamaan joitakin tietoja vastaajien määrän ollessa alle viisi henkilöä, jotta yksittäisen vastaajan tiedot eivät paljastuisi. Raportissa käsitellään aluksi tuloksia koko yliopiston tasolla ja siirrytään niistä käsittelemään tuloksia tiedekunnittain. Helsingissä Kun uskoo itseensä, muutkin uskovat. 4

5 . Koko yliopisto Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 005 yhteensä 346 maisteria. Kysely lähetettiin yhteensä 7 henkilölle ja heistä kyselyyn vastasi 804 henkilöä, joten kyselyn vastausprosentiksi muodostui 66 % ja kokonaisvastausprosentiksi 60 %. Vastausprosentit tiedekunnittain Humanistinen tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Valmistuneet Valmistuneet % Vastanneet Vastaus% 307,8 89 6,6 34 9,0 46 6,4 07 7,4 4 55, 93,7 58,0 57 4, ,5 7 9, , 5, , , ,7 Vastaajista noin 73 prosenttia oli naisia, mikä on lähestulkoon sama osuus kuin vuonna 005 valmistuneista naisista. Kyselyyn vastanneiden joukossa keskimääräinen valmistumisikä vuonna 005 valmistuneiden joukossa oli 3 vuotta. Nuorimmat valmistuneet tulivat matemaattisluonnontieteellisestä tiedekunnasta, jossa keskimääräinen valmistumisikä oli 9 vuotta. Vanhimmat valmistuneet puolestaan ovat taloustieteellisestä tiedekunnasta, jossa keskimääräinen valmistumisikä oli 33 vuotta. Vastaajista reilulla puolella ei ollut vuonna 005 suoritetun korkeakoulututkinnon lisäksi muita tutkintoja. Pääsääntöisesti niillä, joilla oli muita suoritettuja tutkintoja, yleisimmät olivat opistoasteen tutkinto tai AMK -tutkinto. 5

6 ... Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista maistereista suurin osa oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä oli 4,5 % vastaajista. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Perhevapaa Työtön työnhakija Päätoiminen opiskelu Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Muu Työvoimakoulutus tai vastaava Työllistetty/työharjoittelu , ,3 53 6,6 36 4,5 33 4, 6 3, 3,9 5,9 9, 6, ,0 Vakituista paikkaa on vaikea saada, vaikka paperit ovat hyvät ja tutkinto monipuolinen. Työssä olevien työnantaja kyselyhetkellä oli lähes puolella kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos tai ammattikorkeakoulu. Nykyinen päätyönantaja Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Valtio, valtion liikelaitos Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. Muu ,8 56 3,9 05 6, 56 8,6 3, 8,, 65 00,0 Viime vuonna valmistuneiden, työelämässä kyselyhetkellä olevien maistereiden, työpaikka sijaitsi pääsääntöisesti Keski-Suomessa tai Uudellamaalla, joissa oli yli puolet kaikista työssä olevista vastaajista. Kaikki maakunnat, lukuun ottamatta Ahvenanmaata, olivat edustettuina. 6

7 Työpaikan sijaintimaakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Häme Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu ulkomailla Itä-Uusimaa 83 8, 64 5, 53 8, 38 5,8 3 4,9 7 4, 7 4, 9,9 8,8 5,3 4, 4,,8,7 6,9 6,9 3,5 3,5 3,5 3,5, 65 00,0 Työtä saa, jos on valmis muuttamaan kauaskin.... Palkkaus Kyselyyn vastanneiden kokopäivätöissä olevien keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 568 euroa kuukaudessa. Pienin bruttopalkka oli 600 euroa kuukaudessa ja suurin 9000 euroa kuukaudessa. Vastaushetkellä kokopäivätyössä olleiden naisten keskimääräinen bruttopalkka oli 469 euroa kuukaudessa, joka oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin miesten keskimääräinen bruttopalkka 83 euroa kuukaudessa. Nykyinen bruttopalkka euroina kuukaudessa sukupuoli mies nainen Keskiarvo N Keskihajonta Minimi Maksimi Eri työnantajasektoreilla keskimääräiset bruttopalkat erosivat myös toisistaan. Suurinta palkkaa nostivat yksityisellä sektorilla työskentelevät, joiden palkka erosi tilastollisesti merkitsevästi kaikkien muiden työnantajasektoreiden keskipalkoista. 7

8 Nykyinen bruttopalkka euroina kuukaudessa Nykyinen päätyönantaja Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Valtio, valtion liikelaitos Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Muu Koko yliopisto yhteensä Keskiarvo N Keskihajonta Minimi Maksimi Työllistymisväylät ja työllistymisen laatu Maistereilla palkka koulutukseen nähden huono. Tärkein tiedonsaantikanava nykyisestä työpaikasta oli ollut Työministeriön sivusto, jota kautta tiedon oli saanut lähes joka viides. Vuonna 005 valmistuneet ja kyselyhetkellä työelämässä olleet maisterit olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin, sillä reilu 70 prosenttia vastaajista ilmoitti korkeakoulututkinnon olleen vaatimuksena nykyiseen työhön. Ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaan työmarkkinoilla. 8

9 Lähes kaikki hyödynsivät yliopistossa opittuja asioita tämänhetkisessä työssä jatkuvasti tai jonkin verran. Vain 4 prosenttia vastaajista ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita. Olen tyytyväinen saamaani koulutukseen, voin hyödyntää työssäni saamiani oppeja. Hiukan vajaa kaksi kolmesta työssä olevasta vastaajasta kertoi työn vastaavan koulutustasoa hyvin ja 7 % oli sitä mieltä, että työ oli koulutukseen nähden vaativampaa. Välillä tuntuu, että olen ylikoulutettu työn vaatimustasoon verrattuna. Olin jo pari vuotta ennen valmistumistani työssä, johon olin ylikoulutettu. 9

10 ..4. Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajista hiukan yli puolet oli ollut työssä jo valmistumishetkellä. Valmistumisen jälkeen työttömänä oli vastaavasti ollut reilu 40 prosenttia vastaajista. Työttömänä olleista suurin osa oli ollut työttömänä ainoastaan yhden kerran ja yli puolella työttömyysjakson kesto oli ollut kolme kuukautta tai alle. Kannattaa varautua pitkäänkin työttömyysjaksoon, jos töitä ei valmistumisajankohtana heti tiedossa jossain. Siinä vaiheessa kun olet käynyt kahdella työvoimakoulutusjaksolla, lähettänyt yli 00 hakemusta, käynyt 3 haastattelussa tuloksetta ja olet yhä työtön, kyynisyys valtaa mielen. Vastaajilta kysyttiin olivatko he kokeneet valmistumisen jälkeen työllistymisvaikeuksia sekä pyydettiin arvioimaan tekijöitä, jotka olivat vaikeuttaneet työllistymistä. Kyselyssä käytössä oli asteikko -6, siten että yksi annettiin jos ko. tekijä ei ollut vaikeuttanut työllistymistä lainkaan ja kuusi jos ko. tekijä oli vaikeuttanut työllistymistä erittäin paljon. Yleisimmät työllistymisvaikeudet liittyivät työmarkkinatilanteeseen ja työkokemuksen puutteeseen. Suurimmat työllistymisvaikeudet Alueellinen työmarkkinatilanne Oman alan työkokemuksen puute Alan heikko työmarkkinatilanne Suhdeverkostojen puute Yleensä työkokemuksen puute Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Keskiarvo 4,09 3,8 3,60 3,0,86,6 Alueellinen työmarkkinatilanne vaikuttaa eniten. Työtä on, mutta paikkakuntaan ei pääse vaikuttamaan kuin hyvin harvoin. Koulutusta ei arvosteta niin paljon kuin alan työkokemusta, toisen alan työkokemuksesta ei hyötyä. Liian yleispätevällä aineyhdistelmällä ei kovin helposti töitä saa ilman työkokemusta omalta alalta. Töitä ei saa jos ei ole työkokemusta. Työkokemusta ei saa, jos ei ole töitä. 0

11 . Humanistinen tiedekunta Vuonna 005 valmistui 307 maisteria humanistisesta tiedekunnasta. Kyselyyn vastasi 85 henkilöä, joten vastausprosentti on 60 prosenttia. Kyselyyn vastanneista naisten osuus oli 83 prosenttia, mikä on hiukan enemmän kuin vuonna 005 humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista naisista. Vastanneiden keskimääräinen valmistumisikä oli 3 vuotta, mikä on samaa tasoa koko yliopiston keskimääräisen valmistumisiän kanssa.... Työtilanne Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista noin kolme neljästä vastaajasta oli vastaushetkellä töissä, ja heistä suurin osa kokopäivätyössä. Työttömänä puolestaan oli 5,8 % vastaajista. Nykyinen työtilanne Määräaikainen kokopäivätyö Vakituinen kokopäivätyö Perhevapaa Työtön työnhakija Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Osa-aikatyö Päätoiminen opiskelu Muu Työllistetty/työharjoittelu Työvoimakoulutus tai vastaava 65 34,4 6 3,3 3 6,9 5,8 0 5,3 9 4,8 9 4,8 5,6 3,6 3, ,0 Työnsaanti humanistisella alalla todella vaikeaa, vain lyhyitä pätkiä saatavilla. Unettomien öiden painajaiset eivät toteutuneet, olen työllistynyt aivan hyvin humanistisesta pääaineesta huolimatta. Lähes puolet kyselyhetkellä työssä olevista oli töissä kuntasektorilla. Ja lähes puolella työssä olevista työpaikka sijaitsi Uudellamaalla tai Keski-Suomessa.

12 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava 69 47,6 9 0,0 0 3,8 Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa 37 5,5 35 4, 5 0,3 0 6,9 6 4, 6 4, Valtio, valtion liikelaitos 6,0 Pohjois-Pohjanmaa 5 3,4 Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. Muu 9 6,,7, ,0 Varsinais-Suomi Satakunta Häme Lappi 4,8 4,8 4,8 4,8 3, Päijät-Häme 3, Kymenlaakso 3, Pohjanmaa 3, Kainuu,4 Keski-Pohjanmaa, ,0 Valtiolla on paljon virkoja ja viransijaisuuksia auki, joista ei juurikaan tiedoteta ja kannattaa ottaa itse suoraan yhteyttä haluamaansa valtion virastoon. Pääkaupunkiseudulla työnsaanti tuntuu lottovoitolta, koska paikkaan kuin paikkaan on ollut yli sata hakijaa.... Palkkaus Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden kokopäivätyössä olevien keskimääräinen bruttopalkka oli 43 euroa kuukaudessa. Pääaineittain tarkasteltuna suurinta palkkaa nostavat suomen kielen, journalistiikan ja yleisen historian opiskelijat. Miesten keskimääräinen bruttopalkka oli 487 euroa kuukaudessa, joka ei eronnut tilastollisesti naisten keskimääräisestä bruttopalkasta, joka oli hiukan matalampi eli 40 euroa kuukaudessa.

13 Nykyinen bruttopalkka euroina kuukaudessa päääaine Englantilainen filologia Etnologia Folkloristiikka Germaaninen filologia Journalistiikka Kirjoittajakoulutus Kotimainen kirjallisuus Kulttuurienvälinen viestintä Musiikkikasvatus Musiikkiterapia Musiikkitiede Pohjoismainen filologia Puheviestintä Romaaninen filologia Suomen historia Suomen kieli Taidehistoria Taidekasvatus Taidekasvatus (graafisen suunn. linja) Venäjän kieli ja kirjallisuus Yhteisöviestintä Yleinen historia Yleinen kirjallisuus Humanistinen tiedekunta yhteensä Keskiarvo N Keskihajonta Minimi Maksimi *** *** *** 460 *** *** *** ***. *** *** ***. *** *** ***. *** *** ***. *** *** *** *** *** *** *** *** ***. *** *** 60 *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** = salattu tieto pienen havaintomäärän takia..3. Työllistymisen laatu Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Noin 60 prosentilla työssä olevista korkeakoulututkinto oli ollut vaatimuksena nykyiseen työhön. Lähes kaksi kolmesta työssä olevasta vastaajasta kertoi hyödyntävänsä yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti työssään. Suunnilleen saman verran kertoi tämänhetkisen työn vastaavan koulutustasoa hyvin...4. Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyystilanne Valmistumishetkellä työssä oli ollut yli puolet humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista. Valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut puolet vastaajista. Heistä suurin osa oli ollut 3

14 työttömänä yhden kerran ja yli puolella vastaajista työttömyysjakso oli kestänyt kolme kuukautta tai alle...5. Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Reilut puolet vastaajista suorittaisi tutkinnon sellaisenaan. Pääainetta haluaisi vaihtaa hiukan reilu neljännes. Yhtä selkeää uutta pääainetta ei joukosta noussut, pääosa pääainetta vaihtavista kuitenkin vaihtaisi pääaineensa jonkin toisen tiedekunnan pääaineeseen. Noin 40 prosenttia vastaajista olisi valmis vaihtamaan sivuainetta tai aineita. Vastaajista noin 85 prosenttia opiskelisi lisää sivuaineita, jos nyt aloittaisi opintonsa uudelleen. Suosituimmiksi lisäksi otettaviksi sivuaineiksi nousivat kielet ja niistä erityisesti englanti sekä erityispedagogiikka... Englantilainen filologia Vuonna 005 valmistui 34 henkilöä pääaineenaan englantilainen filologia. Kyselyyn vastasi henkilöä, joten vastausprosentti on 65 prosenttia, mikä oli hiukan tiedekunnan keskitasoa korkeampi. Pääaineenaan englantilainen filologia valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä töissä, ja heistäkin suurin osa kokopäivätyössä. Työttömänä oli n. 9 % vastaajista. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Perhevapaa Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Työtön työnhakija Osa-aikatyö Päätoiminen opiskelu Muu 6 7,3 6 7,3 3 3,6 9, 9, 4,5 4,5 4,5 00,0 Vastaushetkellä työssä olevien pääasiallinen työnantaja oli kunta/kuntayhtymä, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Keski-Suomessa. Yksikään englantilaiselta filologialta valmistuneista ei ollut sijoittunut työelämään pääkaupunkiseudulle. 4

15 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Valtio, valtion liikelaitos Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 8 53,3 3,3 3,3 3,3 Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 7 46,7 3 0,0 3,3 6,7 6,7 6,7 5 00,0 Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 6,7 5 00,0 Englantilaista filologiaa pääaineenaan opiskelleet työskentelivät pääsääntöisesti opetustehtävissä. Nykyinen ammattinimike tuntiopettaja englannin tuntiopettaja englannin kielen lehtori kieltenopettaja lukion lehtori yrittäjä kääntäjä lehtori projektisihteeri opettaja 4 6,7 3,3 3,3 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 5 00,0 Englantilainen filologia melko etäällä itse opetustyöstä. 5

16 Tärkeimpien sivuaineiksi useimmat nimesivät jonkun kielen, yleisimmin ruotsin. Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine ruotsi Mainintoja 7 Mainintoja 7 pedagogiset opinnot 6 kielet 6 toinen kieli 6 pedagogiset opinnot 4 3 suomen kieli ranska ruotsi kasvatustiede kasvatustiede erityispedagogiiikka psykologia media-opinnot kulttuuriopinnot Sivuaineopinnot oman tiedekunnan ulkopuolella voivat olla todella hyödyllisiä ja avartavia, ja myös tuleva työnantaja voi arvostaa laaja-alaisia opintoja..3. Etnologia ja folkloristiikka Vuonna 005 valmistui 5 henkilöä pääaineenaan etnologia tai folkloristiikka. Kyselyyn vastasi 8 henkilöä, joten vastausprosentti on 53 prosenttia, joka on tiedekunnan keskitasoa matalampi. Etnologia tai folkloristiikka pääaineenaan valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään hyvin, sillä yli puolet heistä oli kyselyhetkellä kokopäivätyössä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Työllistetty/työharjoittelu Työvoimakoulutus tai vastaava Päätoiminen opiskelu 3 37,5 5,0,5,5,5 8 00,0 Pääasiallinen työnantaja oli järjestö/säätiö. Työpaikat sijaitsivat pääasiassa Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. 6

17 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Valtio, valtion liikelaitos 3 60,0 0,0 0,0 Uusimaa Keski-Suomi Etelä-Savo 40,0 40,0 0,0 5 00,0 5 00,0 Etnologiaa tai folkloristiikkaa opiskelleet työskentelivät erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Nykyinen ammattinimike kriminaalihuoltotyöntekijä osastosihteeri art director amanuenssi projektikoordinaattori 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5 00,0 Koulutukseni on antanut oikein hyvät valmiudet nykyisiin töihini. Tärkeimpien sivuaineiden joukosta ei noussut esiin yhtä selkeää ainetta. Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja 3 viestintä tietojenkäsittely taloustiede filosofia kulttuurien välinen viestintä informaatiotutkimus markkinointi jokin kieli arkistonhoitotutkinto sosiologia yhteikuntatiede Kannattaisi heti alusta asti miettiä aineyhdistelmää ja sitä mihin tähtää. Tärkeää, että aineyhdistelmässä on järkeä työelämän kannalta..4. Germaaninen filologia, pohjoismainen filologia ja romaaninen filologia Vuonna 005 valmistui 9 henkilöä pääaineenaan germaaninen filologia, pohjoismainen filologia tai romaaninen filologia. Kyselyyn vastasi 8 henkilöä, joten vastausprosentti on 6 prosenttia. 7

18 Germaaninen filologia, pohjoismainen filologia tai romaaninen filologia pääaineenaan valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään todella hyvin, sillä lähes kaikki heistä oli kyselyhetkellä kokopäivätyössä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. Nykyinen työtilanne Määräaikainen kokopäivätyö Vakituinen kokopäivätyö Työvoimakoulutus tai vastaava Päätoiminen opiskelu Perhevapaa 3 7,, 5,6 5,6 5,6 8 00,0 Pääasiallinen työnantaja oli kunta/kuntayhtymä. Yksikään germaaniselta, pohjoismaiselta tai romaaniselta filologialta valmistuneista, kyselyhetkellä työssä olevista, ei ollut sijoittunut töihin Keski-Suomeen. Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 3 86,7 3,3 5 00,0 Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme 3 0,0 3,3 3,3 3,3 6,7 6,7 Kymenlaakso 6,7 Pohjois-Savo 6,7 Pohjanmaa 6,7 Kainuu 6,7 5 00,0 työtilanne Keski-Suomessa ainakin tällä hetkellä on lievästi sanottuna vaikea. Germaanista, pohjoismaista tai romaanista filologiaa opiskelleet työskentelivät pääasiassa erilaisissa opetustehtävissä. 8

19 Nykyinen ammattinimike lehtori päätoiminen tuntiopettaja saksan- ja ruotsin kielen opettaja ruotsin kielen opettaja opettaja ruotsin ja saksan lehtori ranskan ja saksan lehtori ruotsin ja englannin lehtori vastaanottovirkailija englannin opettaja opinto-ohjaaja peruskoulun lehtori kielten lehtori varastotyöntekijä 3,3 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 5 00,0 Tärkeimmiksi sivuaineiksi nousivat ylivoimaisesti kielet. Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine englanti Mainintoja 0 joku muu kieli Mainintoja 4 ruotsi 4 pedagogiset opinnot 3 toinen vieras kieli englanti tietotyö jokin kaupallinen aine ruotsi pedagogiset opinnot POM-opinnot käännöstieteen opinnot erityispedagogiikka Kielitaito paranee huomaamattomasti, kun pää- ja sivuaineena on kieli. ruotsi-englanti-yhdistelmällä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet työllistyä..5. Journalistiikka ja kulttuurienvälinen viestintä Vuonna 005 valmistui 5 henkilöä pääaineenaan journalistiikka tai kulttuurienvälinen viestintä. Kyselyyn vastasi 6 henkilöä, joten vastausprosentti on 64 prosenttia, mikä on tiedekunnan keskitasoa hiukan korkeampi. 9

20 Pääaineenaan journalistiikka tai kulttuurienvälinen viestintä valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä oli n. 6 % vastaajista. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Työtön työnhakija Perhevapaa 8 50,0 4 5,0 6,3 6,3 6,3 6,3 6 00,0 Toimittajan on aina helppo työllistää itsensä, ainakin oman kokemukseni perusteella. Vastaushetkellä työssä olevien pääasiallinen työnantaja oli yksityinen yritys/valtionyhtiö, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Uudellamaalla. Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Valtio, valtion liikelaitos Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 8 57, 4,3 4,3 4,3 4 00,0 Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi 7 50,0 4,3 4,3 7, 7, 7, 4 00,0 Journalistiikkaa tai kulttuurienvälistä viestintää pääaineenaan opiskelleet työskentelivät useimmiten toimittajana. Nykyinen ammattinimike toimittaja toimitussihteeri assistentti uutistoimittaja toimittaja, aikuiskouluttaja toimistoapulainen communications coordinator 7 50,0 4,3 7, 7, 7, 7, 7, 4 00,0 0

21 Tärkeimmiksi sivuaineiksi nousivat valtio-oppi ja historia. Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja valtio-oppi historia 3 historia valtio-oppi yhteiskuntatiede kielet taloustieteet yhteiskuntapolitiikka multimedia tilastotiede kansantaloustiede psykologia suomen kieli graafinen suunnittelu sosiologia kirjallisuus kunnalispolitiikka filosofia pedagogiset opinnot kaupalliset aineet Journalismi on erityinen ala siinä mielessä, että kaikki opinnot ovat hyödyllisiä..6. Musiikkikasvatus, musiikkiterapia ja musiikkitiede Vuonna 005 valmistui 36 henkilöä pääaineenaan musiikkikasvatus, musiikkiterapia tai musiikkitiede. Kyselyyn vastasi 3 henkilöä, joten vastausprosentti on 64 prosenttia. Pääaineenaan musiikkikasvatus, musiikkiterapia tai musiikkitiede valmistuneista noin kolme neljästä vastaajasta oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Perhevapaa Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Työllistetty/työharjoittelu Muu 47,8 4 7,4 3 3,0 8,7 4,3 4,3 4,3 3 00,0 Suosittelen tekemään edes jotain työtä... Jos ei heti löydy oman alan työtä, niin mikä tahansa on parempi kuin työttömyys. Vastaushetkellä työssä olevien pääasiallinen työnantaja oli kunta/kuntayhtymä, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Uudellamaalla.

22 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava 8 47, 4 3,5,8 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi 5 9,4 3 7,6,8,8 5,9 5,9 Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. Valtio, valtion liikelaitos,8 5,9 7 00,0 Etelä-Savo Keski-Suomi Kainuu 5,9 5,9 5,9 7 00,0 Musiikkikasvatusta, musiikkiterapiaa tai musiikkitiedettä pääaineenaan opiskelleet työskentelivät pääasiassa opetustehtävissä. Nykyinen ammattinimike soitonopettaja musiikinopettaja tietopalvelusihteeri musiikin lehtori viulunsoitonopettaja opettaja vastuukouluttaja/elämän hallintakonsultti toimittaja musiikkiterapeutti ohjelmatuottaja musiikkiterapeutti, yrittäjä pianonsoitonopettaja muusikko luokanopettaja 3 7,6,8 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 5,9 7 00,0 Musiikkialalla on tärkeää hahmottaa selkeästi ne alat, joille voi todellisuudessa hakeutua. Musiikkikasvatusta, musiikkiterapiaa tai musiikkitiedettä pääaineenaan opiskelleet eivät useimmissa tapauksissa osanneet nimetä tärkeimpiä sivuaineita.

23 Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja 8 kasvatustiede 3 kieliopinnot POM-opinnot 3 pedagogiset opinnot psykologia yhteiskunnalliset aineet tiedotusoppi draamapedagogiikka erityispedagogiikka taidekasvatus mediakasvatus kulttuurihistoria musiikkiterapia sosiaalityö music management toinen opetettava aine etnologia-aineet music management taloustieteet taloustiede POM-opinnot viestintä.7. Puheviestintä Vuonna 005 valmistui 3 henkilöä pääaineenaan puheviestintä. Kyselyyn vastasi 4 henkilöä, joten vastausprosentti on 6 prosenttia, mikä on tiedekunnan keskitasoa. Pääaineenaan puheviestintä valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Päätoiminen opiskelu Muu 7 50,0 4 8,6 7, 7, 7, 4 00,0 Ilman työkokemusta työllistyminen alan töihin on kilpailun vuoksi lähes mahdotonta. Vastaushetkellä työssä olevien pääasiallinen työnantaja oli yksityinen yritys/valtionyhtiö, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Uudellamaalla tai Keski-Suomessa. 3

24 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu 4 33,3 3 5,0 6,7 Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi 5 4,7 4 33,3 8,3 8,3 8,3 00,0 Valtio, valtion liikelaitos 6,7 Muu 8,3 00,0 Puheviestintää pääaineenaan opiskelleet työskentelivät pääasiassa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Nykyinen ammattinimike päätoiminen tuntiopettaja viestintäpäällikkö viestinnän suunnittelija osastonhoitaja tekninen kirjoittaja uutistoimittaja copywriter viestintäassistentti tuote-esittelijä puheviestinnän assistentti tiedottaja 6,7 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 00,0 Aloittaessani puheviestinnän opiskelun, oli hyvin epäselvää mihin oppiaine tähtää - niin oli varmaan oppiaineellekin. Puheviestintää opiskelleista lähes puolet ei osannut nimetä tärkeimpiä sivuaineita. 4

25 Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja 6 7 yhteiskuntapolitiikka tietotekniikka suomen kieli yhteiskuntatieteet taloustieteet psykologia sosiologia yhteisöviestintä kasvatustiede kauppatieteet valtio-oppi kirjoittajakoulutus englanti journalistiikka.8. Suomen historia Vuonna 005 valmistui 9 henkilöä pääaineenaan Suomen historia. Kyselyyn vastasi 0 henkilöä, joten vastausprosentti on 69 prosenttia, mikä on tiedekunnan keskitasoa korkeampi. Pääaineenaan Suomen historia valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä töissä, ja heistä valtaosa työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Työttömänä oli 5 prosenttia vastaajista. Nykyinen työtilanne Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Työtön työnhakija Vakituinen kokopäivätyö Päätoiminen opiskelu Perhevapaa 8 40,0 4 0,0 3 5,0 0,0 0,0 5,0 0 00,0 Historian opettajia valmistuu liikaa, työtilanne on heikko. Omalta alalta tuntuu valmistuvan liikaa opiskelijoita suhteessa työmarkkinoiden kysyntään. Vastaushetkellä työssä olevien pääasiallinen työnantaja oli kunta/kuntayhtymä tai järjestö/säätiö, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Keski-Suomessa. 5

26 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Valtio, valtion liikelaitos Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 6 4,9 4 8,6 3,4 7, Keski-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Lappi 6 4,9 3,4 4,3 7, 7, 7, 4 00,0 4 00,0 Suomen historiaa pääaineenaan opiskelleet työskentelivät useimmiten opetustehtävissä. Nykyinen ammattinimike historian ja yhteiskuntaopin lehtori tutkija päätoiminen tuntiopettaja tutkijakoulutettava kirjastonhoitaja museovalvoja näyttelysuunnittelija palveluesimies työvoimaneuvoja aineenopettaja tuntiopettaja kotiseutuarkistonhoitaja 3,4 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 4 00,0 Pitämään silmät avoinna ja tietoisesti etsimään myös muita ammattivaihtoehtoja kuin opettaja. Tärkeimmäksi sivuaineeksi nousi yhteiskuntatiede. 6

27 Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja 6 9 yhteiskuntatiede 5 uskonto yleinen historia yhteiskuntatiede erityispedagogiikka viestintä kasvatustiede yhteiskuntatieteet museologia aineenopettajan opinnot pedagogiset opinnot teologia joku toinen historia informaatiotutkimus multimedia peruskoulussa opetettavat aineet museologia äidinkieli-suomi kirjallisuus tietotekniset aineet Voisi alun alkaen miettiä enemmän työelämää; millaista työtä haluaisi ja mitkä sivuaineet siinä auttaisivat, historia muuten on niin yleispätevä, että vaikea kohdentaa suoraan töihin.9. Suomen kieli Vuonna 005 valmistui henkilöä pääaineenaan suomen kieli. Kyselyyn vastasi 9 henkilöä, joten vastausprosentti on 86 prosenttia, mikä on tiedekunnan keskitasoa huomattavasti korkeampi. Pääaineenaan suomen kieli valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä töissä, heistä suurin osa oli määräaikaisessa työsuhteessa. Työttömänä oli n. 0 % vastaajista. Nykyinen työtilanne Määräaikainen kokopäivätyö Vakituinen kokopäivätyö Työtön työnhakija Perhevapaa 9 47,4 6 3,6 0,5 0,5 9 00,0 Työllistyminen vaikeaa, kilpailu kovaa. Vastaushetkellä työssä olevista kaikki työskentelivät kunnalla/kuntayhtymällä, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Keski-Suomessa. 7

28 Työpaikan sijaintimaakunta Keski-Suomi Häme Pohjois-Savo Pirkanmaa Uusimaa Lappi 5 33,3 3 0,0 3 0,0 3,3 6,7 6,7 5 00,0 Työtä saa, jos on valmis muuttamaan kauaskin. Suomen kieltä pääaineenaan opiskelleet työskentelivät pääasiassa erilaisissa opetustehtävissä. Nykyinen ammattinimike äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori päätoiminen tuntiopettaja peruskoulun lehtori äidinkielen opettaja äidinkielen lehtori suomen kielen tuntiopettaja 5 33,3 4 6,7 3,3 3,3 6,7 6,7 5 00,0 Tärkeimmäksi sivuaineeksi nousi ylivoimaisesti kirjallisuus. 8

29 Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja kirjallisuus 3 3 pedagogiset opinnot pedagogiset opinnot 3 puheviestintä kasvatustiede journalistiikka draamakasvatus viestintä puheviestintä draamakasvatus POM-opinnot kielet historia draamapedagogiikka viestintä, media kulttuuriantropologia erityispedagogiikka tietotekniikka.0. Taidehistoria ja taidekasvatus Vuonna 005 valmistui henkilöä pääaineenaan taidehistoria tai taidekasvatus (mukana myös graafisen suunnittelun linjalta valmistuneet). Kyselyyn vastasi 5 henkilöä, joten vastausprosentti on 68 prosenttia, mikä oli selvästi tiedekunnan keskitasoa korkeampi. Pääaineenaan taidehistoria tai taidekasvatus valmistuneista reilut puolet oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä oli 0 % vastaajista, mikä on tiedekunnan keskitasoa selvästi enemmän. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Työtön työnhakija Määräaikainen kokopäivätyö Päätoiminen opiskelu Muu Osa-aikatyö 5 33,3 3 0,0 3,3 3,3 3,3 6,7 5 00,0 Alan työtilanne on heikko ja alaa opiskelevan tulee varautua siihen, ettei välttämättä koskaan saa töitä omalta alaltaan. Vastaushetkellä työssä olevat työskentelivät melko tasaisesti eri sektoreilla. Työpaikat sijaitsivat pääasiassa Uudellamaalla. Yksikään taidehistorian tai taidekasvatuksen opiskelijoista ei ollut saanut työpaikkaa Keski-Suomesta. 9

30 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Valtio, valtion liikelaitos 3 37,5 Uusimaa 3 37,5 Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu 3 37,5 5,0 8 00,0 Varsinais-Suomi Häme Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa,5,5,5,5,5 8 00,0 Ainakaan Keski-Suomessa tai Jyväskylän alueella ei ole mahdollista työllistyä oman alan tehtäviin. Taidehistoriaa tai taidekasvatusta pääaineenaan opiskelleet työskentelivät useissa erilaisissa tehtävissä. Nykyinen ammattinimike kuvataiteen opettaja projektivastaava kuvataideopettaja/myyjä tiedottaja palveluvastaava konservaattori näyttelysihteeri apulaistarkastaja,5,5,5,5,5,5,5,5 8 00,0 Taidehistoriaa ja taidekasvatusta opiskelleet eivät osanneet nimetä mitään tiettyä tärkeintä sivuainetta. 30

31 Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja taidehistoria 3 historia/taidehistoria 3 museologia 4 taidekasvatus vieraat kielet journalistiikka markkinointi viestintä sosiologia kulttuurihistoria filosofia multimedia kasvatustiede kasvatustiede estetiikka pedagogiset opinnot museologia tietotekniikka tietotekniikka antropologia tiedotusoppi kuvataide taloustieteet Jos aikoo taidekasvatusalalle eli opetustöihin, kannattaisi perehtyä nykypäivän teknologiaan ja oppimisen tutkimiseen kaiken perusopetuksen lisäksi... Venäjän kieli ja kirjallisuus Vuonna 005 valmistui 5 henkilöä pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä, joten vastausprosentti on 47 prosenttia, mikä on tiedekunnan keskitasoa matalampi. Pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus valmistuneista yli puolet oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. Nykyinen työtilanne Määräaikainen kokopäivätyö Työllistetty/työharjoittelu Työvoimakoulutus tai vastaava Perhevapaa 4 57, 4,3 4,3 4,3 7 00,0 Vastaushetkellä kaikki työssä olevat työskentelivät kuntasektorilla ja työpaikka sijaitsi puolella Keski-Suomessa. Yhdenkään työssä olevan vastaajan työpaikka ei sijainnut pääkaupunkiseudulla. 3

32 Työpaikan sijaintimaakunta Keski-Suomi Satakunta Etelä-Savo 50,0 5,0 5,0 4 00,0 Venäjän kieltä ja kirjallisuutta opiskelleet toimivat useimmiten erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Nykyinen ammattinimike hankeassistentti opinto-ohjaaja pakolaisohjaaja venäjän toimintojen assistentti 5,0 5,0 5,0 5,0 4 00,0 Työllistyminen tuntuu epävarmalta, koska minulla ei ole mitään erityistä ammattinimikettä. Tärkeimmiksi sivuaineiksi ei noussut mitään selkeää ainetta. Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja toinen kieli 3 pedagogiset opinnot kaupalliset opinnot kansantaloustiede tilastotiede suomi toisena kielenä tietotyö sosiaalityö pedagogiset opinnot tietotekniikka viestintä kaupalliset aineet venäjän kieli pelkästään ei tee minkään alan ammattilaista, ellei sitten opettajaksi aio ja silloin tarvitaankin jo useamman kielen yhdistelmä... Yhteisöviestintä Vuonna 005 valmistui henkilöä pääaineenaan yhteisöviestintä. Kyselyyn vastasi henkilöä, joten vastausprosentti on 57 prosenttia. Pääaineenaan yhteisöviestintä valmistuneista kaikki oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. 3

33 Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 8 66,7 6,7 8,3 8,3 00,0 Pidän työstäni, töitä on tähän asti riittänyt. Vastaushetkellä pääosa työssä olevista työskenteli yksityisellä sektorilla ja työpaikka sijaitsi suurimmalla osalla Uudellamaalla. Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu 8 66,7 6,7 8,3 Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo 6 50,0 6,7 8,3 8,3 8,3 8,3 Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava 8,3 00,0 00,0 Yhteisöviestintää opiskelleet toimivat useimmiten erilaisissa viestintään liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Nykyinen ammattinimike viestintäkonsultti viestintäpäällikkö/yrittäjä viestinnän suunnittelija projektipäällikkö kehityspäälikkö viestintäpäällikkö toimittaja tiedottaja journalisti verkkoviestintäsuunnittelija 3 5,0 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 00,0 33

34 Tärkeimmiksi sivuaineiksi ei noussut mitään selkeää ainetta. Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja 4 Mainintoja 4 markkinointi 3 suomen kieli kauppatieteet sosiaalipsykologia laskentatoimi kasvatustiede johtaminen englannin kieli yhteiskuntapolitiikka markkinointi journalistiikka informaatiotutkimus psykologia kielet.3. Yleinen historia Vuonna 005 valmistui 0 henkilöä pääaineenaan yleinen historia. Kyselyyn vastasi 8 henkilöä, joten vastausprosentti on 40 prosenttia, mikä on tiedekunnan keskitasoa huomattavasti matalampi. Pääaineenaan yleinen historia valmistuneista kaikki olivat kyselyhetkellä töissä. Nykyinen työtilanne Määräaikainen kokopäivätyö Vakituinen kokopäivätyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 5 6,5 5,0,5 8 00,0 Historian opettajia annetaan valmistua aivan liikaa. Vastaushetkellä pääosa työssä olevista työskenteli kuntasektorilla ja työpaikka sijaitsi pääasiassa Uudellamaalla. Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Valtio, valtion liikelaitos Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 6 75,0,5,5 Uusimaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjanmaa 3 37,5 5,0 5,0,5 8 00,0 8 00,0 34

35 Yleistä historiaa opiskelleet toimivat useimmiten opetustehtävissä. Nykyinen ammattinimike lehtori informaatikko opettaja yrittäjä opinto-ohjaaja historian- ja yhteiskuntaopin tuntiopettaja lukion historian, yhteiskuntaopin ja filosofian lehtorin sijainen 5,0,5,5,5,5,5,5 8 00,0 Yleisen historian opiskelijoiden vastauksista ei noussut selkeästi esille yhtä tiettyä tärkeää sivuainetta. Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja 3 tieto puutuu 3 suomen historia pedagogiset opinnot yhteiskuntatieteet yleinen teologia viestintä kaupalliset aineet journalistiikka yhteiskuntatiede jokin opetettava aine.4. Yleinen kirjallisuus, kotimainen kirjallisuus ja kirjoittajakoulutus Vuonna 005 valmistui 4 henkilöä pääaineenaan yleinen kirjallisuus, kotimainen kirjallisuus tai kirjoittajakoulutus. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä, joten vastausprosentti on 50 prosenttia. Pääaineenaan yleinen kirjallisuus, kotimainen kirjallisuus tai kirjoittajakoulutus valmistuneista lähes kaikki olivat kyselyhetkellä töissä, ja heistäkin suurin osa kokopäivätyössä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. 35

36 Nykyinen työtilanne Määräaikainen kokopäivätyö Vakituinen kokopäivätyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Päätoiminen opiskelu 4 57, 4,3 4,3 4,3 7 00,0 Itse pääsin heti töihin myös opiskelukaverit ovat työllistyneet. Työtilanne vaikuttaa siis varsin hyvältä. Vastaushetkellä pääosa työssä olevista työskenteli kuntasektorilla ja työpaikka sijaitsi pääasiassa Keski-Suomessa. Yksikään työssä olevista vastaajista ei työskennellyt pääkaupunkiseudulla. Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Valtio, valtion liikelaitos tieto puutuu 4 66,7 6,7 6,7 6 00,0 Keski-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo 33,3 6,7 6,7 6,7 6,7 6 00,0 Yleistä kirjallisuutta, kotimaista kirjallisuutta tai kirjoittajakoulutusta opiskelleet toimivat erilaisissa asiantuntija- ja opetustehtävissä. Nykyinen ammattinimike kirjastovirkailija kirjailija/kääntäjä opettaja äidinkielen opettaja tutkija 33,3 6,7 6,7 6,7 6,7 6 00,0 Opettajana olen työllistynyt hyvin ja melko helposti. Tärkeimmiksi sivuaineiksi ei noussut mitään selkeää ainetta. 36

37 Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine Mainintoja Mainintoja suomen kieli pedagogiset opinnot jokin vieras kieli toinen vieras kieli informaatiotutkimus psykologia puheviestintä filosofia kasvatustiede sosiologia Kannattaa miettiä opintojen alkuvaiheessa, mitä uravaihtoehtoja tavoittelee ja valitsee sivuaineet sen mukaan. 3. Informaatioteknologian tiedekunta Vuonna 005 valmistui maisteria informaatioteknologian tiedekunnasta. Kyselyyn vastasi 67 henkilöä, joten vastausprosentti on 55 prosenttia. Kyselyyn vastanneista naisten osuus oli 7 prosenttia, mikä on hiukan enemmän kuin vuonna 005 informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista naisista. Vastanneiden keskimääräinen valmistumisikä oli 30 vuotta, mikä on likimain samaa tasoa koko yliopiston keskimääräisen valmistumisiän kanssa Työtilanne Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista suurin osa oli vastaushetkellä töissä, ja heistä suurin osa kokopäivätyössä. Työttömänä puolestaan oli 4,5 % vastaajista. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Työtön työnhakija Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Päätoiminen opiskelu 50 74,6 9 3,4 3 4,5 3,0 3,0, ,0 Selvästi suurin osa kyselyhetkellä työssä olevista työskenteli yksityisellä sektorilla. Lähes puolet työssä olevista vastaajista työskenteli Keski-Suomessa. 37

38 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Valtio, valtion liikelaitos Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava 44 69,8 8,7 6 9,5 3 4,8 Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Häme Keski-Pohjanmaa 6 4,3 8 8,6 4 6,3 3 4,8 3, 3, 3, Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 3, 63 00,0 Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme 3,,6,6 Etelä-Karjala,6 Kainuu, , Palkkaus Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden kokopäivätyössä olevien keskimääräinen bruttopalkka oli 360 euroa kuukaudessa. Pääaineittain tarkasteltuna suurinta palkkaa nostavat tietotekniikan ja tietojärjestelmätieteiden opiskelijat. Miesten keskimääräinen bruttopalkka oli 344 euroa kuukaudessa, joka ei eronnut tilastollisesti naisten keskimääräisestä bruttopalkasta, joka oli 95 euroa kuukaudessa. Nykyinen bruttopalkka euroina kuukaudessa päääaine Tietojenkäsittelytiede Tietojärjestelmätiede Tietotekniikka Tietotekniikka (C-I) Informaatioteknologian tiedekunta yhteensä Keskiarvo N Keskihajonta Minimi Maksimi 99 *** *** *** *** *** *** *** = salattu tieto pienen havaintomäärän takia Työllistymisen laatu Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Reilulla puolella työssä olevista korkeakoulututkinto oli ollut vaatimuksena nykyiseen työhön. Hiukan yli puolet työssä olevista vastaajista kertoi hyödyntävänsä yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti työssään. Vajaa puolet vastaajasta kertoi tämänhetkisen työn vastaavan koulutustasoa hyvin ja vajaa kymmenen prosenttia kertoi tämänhetkisen työn olevan koulutukseen nähden vaativampaa. 38

39 Samoista työpaikoista kilpaillaan insinöörien kanssa. Työkokemus ratkaisee, akateeminen koulutus ei Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Valmistumishetkellä työssä oli ollut kaksi kolmesta informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista. Valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut vain noin 30 prosenttia vastaajista. Heistä kaikki olivat olleet työttömänä yhden kerran ja yli puolella vastaajista työttömyysjakso oli kestänyt kolme kuukautta tai alle ja lähes kaikilla työttömyysjakso oli ollut alle vuoden mittainen Yliopisto-opintojen uudelleenaloittaminen Noin kaksi kolmesta vastaajasta suorittaisi tutkinnon sellaisenaan. Pääainetta haluaisi vaihtaa reilu neljännes vastaajista. Heistä suurin osa vaihtaisi uuden pääaineen johonkin taloustieteelliseen aineeseen. Vajaa 40 prosenttia vastaajista olisi valmis vaihtamaan sivuainetta tai aineita. Vastaajista noin 80 prosenttia opiskelisi lisää sivuaineita, jos nyt aloittaisivat opintonsa uudelleen. Suosituimmiksi lisäksi otettaviksi sivuaineiksi nousivat taloustieteelliset ja kauppatieteelliset aineet sekä kielet. 3.. Tietotekniikka Vuonna 005 valmistui 68 henkilöä pääaineenaan tietotekniikka (mukana myös Chydenius Instituutista valmistuneet). Kyselyyn vastasi 39 henkilöä, joten vastausprosentti on 57 prosenttia, mikä oli tiedekunnan keskitasoa. Pääaineenaan tietotekniikka valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä töissä, ja heistä lähes kaikki kokopäivätyössä. Työttömänä oli 7,7 % vastaajista. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Työtön työnhakija Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer Päätoiminen opiskelu 9 74,4 4 0,3 3 7,7,6,6, ,0 Vastaushetkellä lähes kaikki työssä olevista työskentelivät yksityisellä sektorilla, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Keski-Suomessa tai Uudellamaalla. 39

40 Nykyinen päätyönantaja Työpaikan sijaintimaakunta Yksityinen yritys tai valtionyhtiö Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos, ammattikorkeakoulu Valtio, valtion liikelaitos Järjestö, seurakunta, säätio tai vastaava 4 68,6 6 7, 3 8,6,9 Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta 5 4,9 7 0,0 5,7 5,7 5,7,9,9 Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms., ,0 Häme Pirkanmaa Päijät-Häme,9,9,9 Etelä-Karjala,9 Kainuu, ,0 Tietotekniikkaa pääaineenaan opiskelleet työskentelivät erilaisissa asiantuntijatehtävissä. 40

41 Nykyinen ammattinimike software engineer ohjelmistosuunnittelija tuntiopettaja suunnittelija toimitusjohtaja atk-suunnittelija 3D-mallintaja sw design engineer järjestelmäasiantuntija komponentti-insinööri testaaja (ohjelmisto) ohjelmoija projektisuunnittelija myyjä kouluttaja group manager hankepäälikkö atk-suunnttelija tuotantojohtaja system architect tekninen asiantuntija tuntiopettaja, osastonhoitaja section manager varaosapäällikkö 5 4,3 4,4 3 8,6 5,7,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9,9, ,0 Tärkeimmäksi sivuaineeksi nousi ehdottomasti matematiikka. 4

42 Tärkein sivuaine Toiseksi tärkein sivuaine matematiikka 5 38,5 0 5,3 3 33,3 fysiikka 4 0,3 kauppatieteet 3 7,7 kasvatustiede 5, viestintä,6 tietoliikenne 5, taloustieteet,6 matematiikka 5, elektroniikka,6 tietojärjestelmätiede 5, johtaminen,6 taloustiede 5, työelämän perusopinnot,6 tilastotiede,6 matematiikka, fysiikka, taloustiede tietojärjestelmätiede joku YTP-aineista,6,6, ,0 pedagogiset opinnot elektroniikka kielet tietoliikenne, multimedia,6,6,6, ,0 Mahdollisimman laaja kokonaisuus, sillä työelämässä voi tai erikoistutaan suppeammalle alalle Tietojärjestelmätiede ja tietojenkäsittelytiede Vuonna 005 valmistui 53 henkilöä pääaineenaan tietojärjestelmätiede tai tietojenkäsittelytiede. Kyselyyn vastasi 8 henkilöä, joten vastausprosentti on 53 prosenttia, mikä oli tiedekunnan keskitasoa. Pääaineenaan tietojärjestelmätiede tai tietojenkäsittelytiede valmistuneista kaikki oli kyselyhetkellä töissä. Työttömänä ei ollut yhtään vastaajaa. Nykyinen työtilanne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 75,0 5 7,9 3,6 3,6 8 00,0 Osaaville ohjelmistosuunnittelijoille on paljon töitä tarjolla tällä hetkellä. Vastaushetkellä suurin osa työssä olevista työskentelivät yksityisellä sektorilla, joka sijaitsi useimmissa tapauksissa Uudellamaalla tai Keski-Suomessa. 4