Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen
Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden ajalta Marjut Rajasilta Aineisto koottu alunperin kalataloudellisina velvoitetarkkailuina Uudenkaupungin, Rauman, Olkiluodon ja Porin edustan merialueelta. Tarkasteltu lajien esiintymistä ja kalakantojen tilan muutoksia. Menetelminä mm. verkkokoekalastukset ja saalistilastot. Aivan viime vuosilta tiedot puuttuvat.
Uudenkaupungin merialue Rikin Kalaseura ry:n vuosittaiset koekalastukset Hankosaaren lähivesissä vv. 1978
Koekalastusten yksikkösaaliit (g/verkko/koenta) Ahven 1 8 6 4 2 6 5 4 3 2 1 Turska 7 Kuha 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 4 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Hauki 12 1 8 6 4 2 Kampela Made 5 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 4 3 2 1 2 15 1 5 Säyne 4 3 2 1 Lahna 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Särki 8 6 4 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Meritaimen 25 2 15 1 5 1 8 6 4 2 Kuore 3 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 25 2 15 1 5 Siika 2 15 1 5
Rauman edustan merialue Verkkokoekalastuksia vuosina 1972, 26 ja 29
Eri kalalajien osuus verkkokoekalastusten saaliissa (% saaliin painosta) vuosina 1972 ja 26 Rauman edustan merialueella. (kaikkien kalastettujen tutkimuspisteitten keskiarvo). Lähteet: Oy Keskuslaboratorio (1972), Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (Holsti 26) Laji Ahven Särki Kiiski Hauki Kuha Silakka Lahna Pasuri Seipi Salakka Kuore Säyne Kampela Kivinilkka Siika Meritaimen 1972 % 18. 49. 11.8 4. 5.6 1.8 2.2.6.2 1.1.3 2.5.7.3 26 % 63.8 28.9 2.7.5.6.3.2.5.5.1.2 1.8
Rauman edustan merialue turska hävinnyt 199luvun puolivälissä Turska (ammattikalastus) 5 Turska (kotitarve ja virkistyskalastus) Kokonaissaalis kg 4 3 2 1 + 1985 199 1995 2 Kg/rk 1.5 1.5 Kg/rk Koksaalis 1989 1993 1997 21 6 5 4 3 2 1 Kok.saalis kg
Rauman edustan saaliskirjanpito Kampela lähes hävinnyt 2luvun alussa Meritaimen ja siika vähentyneet Kg/pyydys/vrk 1.9.8.7.6.5.4.3.2.1 Siika Meritaimen Kampela 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24
Olkiluodon merialue Koekalastuksia verkkosarjalla vuodesta 1974 alkaen (3 v. välein) vv. 19741985 kalastukset 1 pisteellä; v:sta 1986 alkaen alueet yhdistetty (I, II ja III)
Koekalastusten yksikkösaaliit alueella III (Nurmeksen länsipuoli; kuvaa jokseenkin luonnontilaista Selkämerta Ahvenkanta voimistunut Kampela vähentynyt Särki mahdollisesti lisääntynyt, kiiski vähentynyt (?) Ahven Särki 12 1 8 6 4 2 2 15 1 5 g/verkko 1 8 6 4 kpl/verkko 197476 19881 198182 198485 1988 1991 1994 1998 22 26 4 3 2 1 Kampela g/verkko kpl/verkko g/verkko kpl/verkko 2 14 12 1 8 6 4 2 197476 19881 198182 198485 1988 1991 1994 1998 22 26 688 845 5 4 3 2 1 3 25 2 15 1 5 Kiiski 8 g/verkko kpl/verkko 6 4 2 197476 19881 198182 198485 1988 1991 1994 1998 22 26 197476 19881 198182 198485 1988 1991 1994 1998 22 26 Pylväs = g/verkko; viiva = kpl/verkko
Pasurikanta kasvanut voimakkaasti Olkiluodonvedellä Kuhakanta alkanut kasvaa Olkiluodonvedellä 199 luvun alussa, tämän jälkeen myös ulommilla merialueilla (A II ja AIII) 5 4 3 2 1 Pasuri 3 25 2 15 1 5 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 A I A II A III Kuha 197476 19881 198182 198485 1988 1991 1994 1998 22 26 g/verkko kpl/verkko g/verkko 197476 19881 198182 198485 1988 1991 1994 1998 22 26
Porin Pihlavanlahti (Porinlahti) Koekalastussaaliin lajikoostumus (% saaliin kokonaispainosta) eri vuosina. Vv. 1979 ja 1988 kalastettu rysällä, v. 27 Nordic yleiskatsausverkoilla. Lähde: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen raportit Särki, ahven, kiiski ja salakka valtalajeja kaikkina vuosina
Yksikkösaaliit (g/pyydysvrk) harvoilla verkoilla (416 mm) Porin Pihlavanlahdella vuosina 198923 (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) 4 6 G/pyydysvrk 3 2 1 Ahven Kuha G/pyydysvrk 5 4 3 2 1 Särki Toutain 1985 199 1995 2 25 1985 199 1995 2 25 Vuosi Vuosi 12 1 4 G/pyydysvrk 8 6 4 2 1985 199 1995 2 25 Vuosi Hauki Made G/pyydysvrk 3 2 1 1985 199 1995 2 25 Vuosi Lahna Säyne
Runsauden muutokset kalataloustarkkailuaineiston perusteella. (+)= kanta voimistunut; ()= kanta heikentynyt; ()= pysynyt ennallaan; (?)= ei tietoja/arvio epävarma; Huom. Aivan viimevuosilta ei ole tietoja Ahven Kuha Kiiski Särki Säyne Lahna Hauki Turska Kampela Kuore Made Siika U:ki 197827 + +? + Rauma 197226 + +?? Olkiluoto 197426 + +???????? Pori 198922 +? +? +? +
Rannikkokalastuksen saaliit on koettu poikkeuksellisen kehnoiksi Saalistilastot eivät näytä aivan samaa Laajasti koko rannikon asia Kestänyt vuosia Lajeittain osaselityksiä Kokonaiskuva hieman epäselvä Suunta parempaan?
Kalaston ja saaliiden muutos 197luvulta alkaen Ilmastollisista syistä Selkämeri on nyt aiempaa vähäsuolaisempi, lämpimämpi ja rehevämpi. Kehitys pitkällä aikavälillä oletettavasti jatkuu samaan suuntaan. Kalasto on muuttunut petokalavaltaisesta planktoninsyöjiksi
Selkämeren suolaisuus on vähentynytv Suolapitoisuus eteläisen Selkämeren ulapalla (SR5)
Suolapitoisuuden aleneminen muutti meriympärist ristöä ja kalaston rakenteen Turskat hävisivät ja lopulta vähenivät kampelatkin Eläinplanktonlajisto muuttui ravintoarvo silakoille väheni Ulapan planktonsyöjien ravintokilpailu Mikä romahdutti taimenistutusten tuloksellisuuden? Suolapitoisuus hieman nousi kalasto seuraa; kampela, turska Härkäsimppu palaa?
Itämeren turskakanta kasvussa havaintoja myös s Selkämerelt mereltä Onko vain sattumaa, että turskia saadaan lahdista? Kalat sieltä missä kalastetaan?
Rehevöityminen, lämpeneminen l ja meriveden makeutuminen suosivat särkikalojas Runsastuttuaan särki näyttää taas hieman taantuneen kannan kehitys on epäyhtenäistä. Pikkulahnoja on paikoin ollut kiusaksi asti, isoillakaan ei oikein ole kysyntää
Lämpenemisen hyötyji tyjiä kuha, ahven Lämpiminä kesinä vahvat vuosiluokat 1997, 1999, 22, 23 tämän jälkeen ei huippuonnistumisia.
Ilmastonmuutos ei ole vielä muutoksen tekijöistä merkittävin Kalakatoja ollut ennenkin: 19 luvun alussa, 195196lukujen vaihteessa. Sekä kalastossa että kalastuksessa on tapahtunut valtava muutos 198luvulta tähän päivään. Yhtenä muutoksen ajurina ilmastolliset tekijät, mutta on paljon muutakin : hylkeet, kannattavuus, kalastuksen säätely... Ilmastonmuutos viittaa enimmäkseen epäsuotuisaksi koetun kehityksen jatkumiseen pitkällä aikavälillä.
Harmaahylje ja merimetso Harmaahylkeet vaikeuttavat verkkokalastusta ja muuttavat kalojen käyttäytymistä Häirikköhylkeiden poistaminen vaikeaa ja merimetsojen lisääntymistuloksen heikentäminen hankalaa. Hallikannan kasvu taittui? Merimetsoja koettelevat kovat talvet
Amerikankampamaneetti ei uhkaakaan Selkämerta ja sen silakoita Väärä hälytys. Kyseessä onkin harmiton lähilaji, arktinen kampamaneetti. Hyytelöplankton vaanii sittenkin? Vieraslajeja riittää: Amerikansukasjalkainen, Kaspianmassiainen, Cercopagispetovesikirppu, valekirjosimpukka.., Tulossa: Mustakitatokko, hopearuutana, liejutaskurapu?
Ammattikalastus on vähentynyt v vapaaajan ajan kalastus muuttunut Selkämeri on Suomen tärkein silakanpyyntialue. Rannikon ammattikalastajien määrä on vähentynyt ja väheneminen näyttää jatkuvan. Syynä hylkeet, huono kannattavuus, kalastuksen säätely. Rannikkokalastus on siirtynyt avomeren syrjästä rantavesiin. Ajoverkkokalastus kiellettiin. Vapaaajan kalastus kotitarvepyyntinä verkoilla vähenee, uusien ikäluokkien myötä siirtymää elämys ja vapakalastukseen.