MAASELÄNKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja Oulaisten kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 25.3.2014 MAASELÄNKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVALUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN

MAASELÄNKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVALUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN Tarkastus 25.3.2014 Päivämäärä 25.3.2014 Laatija Erika Kylmänen Tarkastaja Pekka Kujala Hyväksyjä Jouni Laitinen Kuvaus Vastineet Maaselänkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi

VASTINEET KAAVALUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN SISÄLTÖ 1. LAUSUNNOT 4 1.1 Fingrid 4 1.2 Haapaveden kaupunki, Ympäristöpalvelut Helmi 4 1.3 Neliapila maaseutuhallinto 4 1.4 Merijärven kunta 6 1.5 Metsäkeskus 6 1.6 Museovirasto 6 1.7 Oulaisten kaupunki, Valvontalautakunta 6 1.8 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6 1.9 Pohjois-Pohjanmaan museo 9 1.10 Pääesikunta 9 1.11 Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi 10 2. MIELIPITEET 10 2.1 Harri Elamaa, Kari Elamaa ja Satu Rantahalvari 10 2.2 Markku Honganpuhto 11 2.3 Matti Ylikulju 11 2.4 Mikko Ylikulju 11 2.5 Mikko Ylikulju (MTY Ylikulju) 12 2.6 Teppo Timo 12 2.7 Marja-Liisa Jylkkä 14 2.8 Jouni Kukkura 14 2.9 Pertti Kurttila 15 2.10 Matti Jylänki ja 10 muuta allekirjoittanutta 15 2.11 Veikko Niemi 16 2.12 Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 17 2.13 Pentti Vikström ja 4 muuta allekirjoittanutta 18

4 1. LAUSUNNOT 1.1 Fingrid Fingrid ja hankevastaava ovat keskustelleet liitynnästä, mutta asia vaatii vielä lisäselvityksiä ja suunnittelua. Alustavasti arvioiden tuulipuisto voisi liittyä 110 kv voimajohtoon Pikkarala-Kalajoki aikaisintaan vuonna 2016. Hankevastaava ja Fingrid ovat keskustelleet uudesta liityntäreitistä ja sen suunnittelu on käynnistymässä.wpd on palkannut konsultin selvittämään uutta liittymäpistettä ja tapaa. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä vielä useita. todennäköisin liittymäsuuunta on länteen Kalajoelle tai etelään Alavieskan suuntaan. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Pyydämme lähettämään myös yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja lausunnolle Fingridille. Fingridiltä pyydetään lausunto myös kaavaehdotusvaiheessa. 1.2 Haapaveden kaupunki, Ympäristöpalvelut Helmi Kunnan terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta mahdollinen voimaloiden aiheuttama meluhaitta lähiasukkaille on merkittävin ihmisiin kohdistuva vaikutus. Voimaloiden aiheuttamana meluun vaikuttaa oleellisesti niiden koko. Esim. Iso-Britannian suunnitteluohje ETSU-R-97 suosittaa voimaloiden suojaetäisyydeksi 10 x napakorkeus. Tämä tarkoittaisi Maaselänkankaalle suunniteltujen voimaloiden osalta suojaetäisyyttä 1500 1600 metriä. Toisaalta melun leviämiseen vaikuttavat oleellisesti myös paikalliset olosuhteet, mm. maaston muodot, puusto ym. Tuulivoimaloiden äänet vaimenevat etäisyyden kasvaessa, ja noudattamalla asetettuja määräyksiä (VNp 993/1992), tuulivoimalan äänitaso ei vaikuta lähistöllä asuvien ihmisten kuuloon. Tuulivoimaloiden sijoittelu on laadittu luonnosvaiheessa voimassa olevien meluohjeistusten (VNp 993/1992) mukaan. Sijoittelussa on huomioitu myös Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suositukset ulkomelutasolle Ympäristöhallinnon ohje 4/2012. Ympäristöministeriö on julkaissut 28.2.2014 ohjeet tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen. Uusi melumallinnus hankealueelta tullaan tekemään kaavaehdotusvaiheessa tämän ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. 1.3 Neliapila maaseutuhallinto Kyseisellä Maaselänkankaan osayleiskaava-alueella ei ole merkittävää maataloustuotantoa. Myöskään kyseisen osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole karjatiloja tai muuta kotieläinten hoitoon liittyvää maataloustuotantoa. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä oleva maatalousalue on kasvinviljelyaluetta. Kyseiselle osayleiskaava-alueelle suunniteltu tuulipuisto muuttaa kuitenkin erittäin merkittävällä tavalla perinteistä maaseutukylämaisemaa. Varsinkin Irvan puoleiselle alueelle (lähellä asutusta) suunnitellut kolme tuulivoimalaa toteutuessaan aiheuttavat voimakkaan maisemamuutoksen ja rikkovat kauniin maiseman totaalisesti.

5 Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä. Kahden eteläisen voimalan mahdollinen siirtäminen otetaan esille toimijan ja kunnan välisessä neuvottelussa. Osayleiskaava-alueelle suunnitellut tuulivoimalat aiheuttavat myös toteutuessaan merkittävän melu- ja välkehaitan sekä ihmisille että eläimille. Kyseisellä osayleiskaava-alueella, etenkin Irvan puoleiselle alueelle suunnitellut kolme tuulivoimalaa tulee jo niin lähelle asutusta, että voimalat pitää poistaa osayleiskaavaluonnoksesta. Tehdyn melumallinnuksen mukaan kaikki vakituiset asunnot jäävät Ympäristöministeriön ohjeiden 4/2012 yöajan suunnitteluohjearvon 40 db rajavyöhykkeen ulkopuolelle. Kaavaehdotusvaiheessa hankealueelle laaditaan Ympäristöministeriön uusien (28.2.2014) ohjeiden mukainen melumallinnus. Worst Case -välkemallinnuksen mukaan vain yhdessä pihapiirissä (Tapiola) välketuntien määrä vuodessa ylittää 8 tunnin suositusrajan. Muiden osayleiskaava-alueen lähimpien asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä välketuntien määrä on huomattavasti pienempi, jopa 0 tuntia. Real Case välkemallinnus vastaa todellista sää- ja maaston peitteisyystilannetta. Mallinnuksen mukaan yhdessä osayleiskaava-alueen lähimmässä pihapiirissä välketuntien määrä on alle neljä tuntia vuodessa. Muissa pihapiireissä välkettä ei ole havaittavissa. Välkevaikutuksia ei täten voida pitää merkittävänä alueella. Osayleiskaavaluonnoksessa olevat suunnitellut tuulivoimalat toteutuessaan aiheuttavat myös erittäin suuren uhkan alueen linnustolle. Alue sijaitsee herkällä lintualueella (Irva-Likalanjärvi-akseli). Tehdyt haittaselvitykset ovat riittämättömiä ja palvelevat lähinnä alueen ulkopuolisia hyödynsaajia. Hankkeesta on laadittu linnustoselvitys (Tuohimaa Heikki 2013) sekä arvioitu tuulivoimapuiston vaikutuksia linnustoon. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö on pitänyt selvityksiä riittävinä eikä sillä ole ollut huomautettavaa linnustoselvityksestä. Edellä kerrotuin perustein Oulaisten kaupungin maaseutuelinkeinoviranomainen ei puolla Maaselänkankaan osayleiskaavaluonnoksen hyväksymistä suunnitellulla tavalla. Irvanpuoleiset voimalat aivan liian lähellä asutusta ja toteutuessaan rikkovat ihmisten turvallisen maaseutumaisen elämisen. Esitän, että koko Maaselänkankaan tuulivoimapuisto-hanke hylätään luontoa, luontoarvoja, maaseutumaisemaa ja ihmisten elämää haittaavana tekijänä. Hyötyyn suhteutettuna haitat ovat todella mittavat ja vaikeasti, lähes kokonaan korvattavissa. Merkitään tiedoksi.

6 1.4 Merijärven kunta Maaselänkankaan osayleiskaava-alue rajoittuu Merijärven kuntaan. Kaava-alueelle sijoitettavaksi aiotuista kahdeksasta tuulivoimalasta kolme on suunniteltu niin lähelle kuntien rajaa, että niiden vaikutusalue tullee kohdistumana osittain myös Merijärven puolelle. Merijärven puolella tuulivoimaloiden lähistöllä ei kuitenkaan ole pysyvää asutusta eikä loma-asuntoja. Merijärven kunnalla ei ole huomautettavaa Oulaisten Maaselänkankaan tuulipuistoa koskevasta osayleiskaavaluonnoksesta. Merkitään tiedoksi. 1.5 Metsäkeskus Metsäkeskuksen toimialaa koskevat näkökohdat on otettu Oulaisten Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavaluonnoksessa riittävässä määrin huomioon eikä Metsäkeskuksella ole luonnoksesta huomauttamista. Merkitään tiedoksi. 1.6 Museovirasto Inventointiraportin perusteella kaavalla osoitettavat maankäytön muutosalueet voi arvioida selvitetyn kattavasti. Raportissa on myös esitetty kaavan rajaamalla alueella olevia edelleen selvittämättömiä, arkeologisten kohteiden kannalta potentiaalisia alueita. Museovirastolla ei edellä todetun perusteella ole huomautettavaa Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavan luonnoksesta arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta. Merkitään tiedoksi. 1.7 Oulaisten kaupunki, Valvontalautakunta Valvontalautakunta päätti lausuntonaan että suunnittelun yhteydessä pyritään varmistamaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristöön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidettiin myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Lausunto huomioidaan kokonaisuudessaan. 1.8 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alueidenkäyttöyksikkö: Vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on arvioitu valokuvasovitteiden avulla. Oulaisten keskustassa sijaitsee runsaasti maakunnallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Niihin ei voimaloilla näyttäisi olevan kovinkaan paljon vaikutuksia (kuvauspiste 12). Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Irvanperälle (kuvauspisteet 3 ja 5). Myös Pyhäjoentien tiemaisemaan voimaloilla on vaikutusta (kuvauspiste 2). Vaikutus voi olla myös liikenneturvallisuutta heikentävä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tulisi vielä tutkia onko kahta eteläisintä voimalaa mahdollista siirtää kauemmaksi Irvanperän alueella.

7 Kahden eteläisen voimalan mahdollinen siirtäminen otetaan huomioon toimijan ja kunnan välisessä neuvottelussa. Kuitenkin voimaloiden välisiä etäisyyksiä ei voida vapaasti pienentää mm. voimaloiden toisilleen aiheuttaman haittavaikutuksen vuoksi. Tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön. On vielä syytä arvioida onko hankkeella vaikutuksia talviaikaiseen virkistyskäyttöön. Hankkeen vaikutukset talviaikaiseen virkistyskäyttöön voidaan täydentää kaavaselostukseen. Varsinainen osayleiskaavan selostus on suppea ja siinä viitataan usein ympäristöselvitykseen. ELYkeskuksen näkemyksen mukaan ehdotusvaiheessa ympäristöselvitys ja kaavaselostus tulisi yhdistää yhdeksi kaavaselostukseksi. Kaavaselostuksen liitteenä tulee olla melu- ja välkemallinnukset karttaesityksenä, koska kaavaa voidaan käyttää myös muussa lupaharkinnassa. Kaavaehdotusvaiheessa ympäristöselvitys ja kaavaselostus yhdistetään. Kaavaselostuksen liitteenä tulee olemaan melu- ja välkekartat. Tuulivoimala-alueet (tv) on rajattu niin, että voimalat on mahdollista rakentaa lähemmäksi kaava-alueen rajaa tai Pyhäjoentietä kuin mikä ohjeellisen voimalan sijainti on. Viranomaisneuvottelussa todettiin, että voimaloiden etäisyyden tulee olla Pyhäjoentiestä vähintään 250 metriä. Kaavassa tulee huolehtia siitä, että voimalat rakennetaan riittävän etäälle tiestä ja kaava-alueen rajoista joko tarkistamalla tv-alueiden rajoja tai antamalla vähimmäisetäisyydet kaavamääräyksessä. Voimaloiden etäisyys kaava-alueen rajoista tulisi olla vähintään voimalan kokonaiskorkeus. Rakentamisala on huomioitu kaavakartalla. Tuulivoimala-alue on rajattu siten, että voimaloita ei voi sijoittaa 250 metriä lähemmäksi tietä tai kaavarajaa. Tuulivoimalan roottorin säde on 65 metriä, ja roottorin on sijoituttava kokonaisuudessaan rakentamisalan sisäpuolelle. Rakentamisala on minimissään 185 metriä tiestä ja kaavarajasta. Täten muodostuu kyseinen etäisyys 250 m voimalan ja tien/kaavarajan väliin. Kaavan happamia kaivumaita koskeva yleismääräys on syytä tarkentaa koskemaan kaikkia kaivutöitä, myös tien rakentamista ja kaapeleiden kaivutöitä. Tuulivoima-aluetta koskevaan määräykseen on lisäksi syytä lisätä, että tuulivoimapuiston yhteenlaskettu nimellisteho tulee olla alle 30 MW. Asiat huomioidaan ja lisätään kaavamääräykseen. Osallisiin on syytä lisätä Digita Networks Oy viranomaisneuvottelussa sovitulla tavalla. Digita Networks on mukana osallislistalla. ELY-keskus pitää parempana vaihtoehtona järjestää viranomaisneuvottelu ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville.

8 Asia huomioidaan ja järjestetään viranomaisneuvottelu ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Luonnonsuojeluyksikkö: ELY-keskus korostaa, että luo-kohteet tulisi jättää tuulivoimaloiden, johtopylväiden, tiestön ja muun rakentamisen ulkopuolelle. Kaavaselostuksessa ei mainita yksityistä Väiskinmaan luonnonsuojelualuetta, joka on noin 1,4 km etäisyydellä hankealueesta. Myöskään pintavesiä ei kaavaselostuksessa mainita. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pintavedet olisi syytä sisällyttää kaavaselostukseen, vaikkei niihin arvioitaisikaan kohdistuvan vaikutuksia. Happamat sulfaattimaat on jatkosuunnittelussa otettava huomioon ja tehtävä sulfaattimaatutkimukset kuten kaavaselostuksessa todetaankin. Luo-kohteet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Väiskinmaan luonnonsuojelualue otetaan huomioon kaavaselostukseen, samoin pintavedet voidaan kuvata kappaleella kaavaselostuksessa. Erillisessä linnustoselvityksessä mainitaan, että pistelaskenta toteutettiin jokaisella alkuperäisen suunnitelman voimalapaikalla (voimalapaikat muuttuivat myöhemmin). Epäselväksi jää, missä vaiheessa ja miten voimalapaikat ovat muuttuneet. ELY-keskus huomauttaa, että kaikkien selvitysten tulee olla tehtynä lopullisen sijoitussuunnitelman mukaisesti. Pistelaskenta on suoritettu jokaisella voimalapaikalla, myös yhdellä suunnitteluvaiheessa muuttuneella voimalapaikalla. Linnustoselvitysraportti korjataan menetelmäosion selventämiseksi kaavaselostukseen. Likalanjärvellä pesii mm. naurulokkiyhdyskunta, jolla todetaan olevan runsasta ruokailuliikehdintää päin tuulivoima-aluetta (Pyhäjokivarren laajat pellot). Tämä liikehdintä tulisi ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Myös metsäkanalintujen soidinalueet, petolintujen ja pöllöjen pesäpaikat ja reviirit sekä törmäpääsky-yhdyskunta tulisi hankkeen jatkosuunnittelussa huomioida, kuten kaavaselostuksessa todetaankin. Hankealueella on lepakoiden päiväpiilo ja tärkeitä ruokailualueita tai siirtymäreittejä. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille ja kolopuut on pyrittävä säilyttämään. Linnusto- ja lepakkoasiat on huomioitu ja merkitään tiedoksi. Jatkosuunnittelussa linnusto ja lepakoiden reviirit tullaan ottamaan huomioon, niin kuin kaavaselostuksessa on mainittu. Ympäristönsuojeluyksikkö: Hankkeessa on syytä tehdä matalataajuisen melun laskenta. Matalataajuuslaskelmien tulokset tulee sisällyttää kaavaselostukseen. Kaavaselostuksessa tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, alittavatko meluvaikutukset sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaiset matalataajuisen sisämelun ohjearvot. Kaavaan tulee lisätä yleinen määräys, jonka mukaan alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista ja ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.

9 Hankealueelle tullaan suorittamaan matalataajuisen melun mallinnus kaavaehdotusvaiheessa. Myös ympäristöministeriön uudet, 28.2.2014 voimaan tulleet tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyvät ohjeistukset otetaan jatkosuunnittelussa huomioon. Kyseisessä ohjeistuksessa on määritelty myös pieni(matala)taajuisen melun (20 200 Hz) mallintaminen. Kaavaselostus päivitetään meluvaikutusten osalta ja selvitetään hankealueen meluvaikutukset sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen antaman matalataajuisen sisämelun ohjearvojen mukaisesti. Lisätään kaavamääräys valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista ja ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoista. 1.9 Pohjois-Pohjanmaan museo Maaselänkankaan tuulivoimapuistolla tulee olemaan kohtalaisen merkittävää maisemallista haittavaikutusta maakunnallisesti arvokkaan Kalapudas-Vaikkolan maisema-alueeseen. Maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä lähimpänä Maaselänkankaan tuulipuistohankkeen suunnittelualuetta on Irvanperän alue. Tuulipuiston maisemalliset vaikutukset tähän kohteeseen voidaan katsoa olevan merkittävät. Lisäksi välivaikutusalueella (3-6 km etäisyydellä) sijaitsee 28 maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta. Niiden osalta välimatka tuulivoimaloihin heikentää voimaloiden maisemallista haittavaikutusta. Asia huomioitu ja lausunto otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa ja siten myös vaikuttavat rakennetun ympäristön arvoihin. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä. Kahden eteläisen voimalan mahdollinen siirtäminen otetaan esille toimijan ja kunnan välisessä neuvottelussa. 1.10 Pääesikunta Tuulivoimalat voivat häiritä radioyhteyksiä. Voimalan sijoittuminen radiomaston välittömään läheisyyteen saattaa aiheuttaa häiriötä erityisesti linkkiyhteyksille. Tästä johtuen on tapauskohtaisesti selvitettävä tuulivoiman sijoitusalueille suunniteltavien tuulivoimaloiden haittavaikutukset Puolustusvoimien kiinteään linkkiverkkoon. Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun (kaavat, YVA) sekä hankkeisiin liittyen. Puolustusvoimat antavat erikseen pyydettäessä yleensä erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Maaselänkankaan tuulipuistohanketta on valmisteltu aiemmin ja siihen liittyen tuulivoimatoimija on heinäkuussa 2013 pyytänyt Pääesikunnalta lausuntoa Oulaisten alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen tutkavaikutusselvityksen tarpeesta. Pääesikunnan operatiivinen osasto valmistelee pyydetyn lausunnon tehtyään ja saatuaan tarvittavat selvitykset.

10 wpd Finland Oy on pyytänyt hankkeesta lausunnon tutkavaikutusselvityksen tarpeesta Puolustusvoimilta. Lausunnon valmistelu on vielä kesken. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä Puolustusvoimilta pyydetään erillinen lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä. Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan Maaselänkankaan osayleiskaavaluonnoksen kaavakartassa on riittävällä tasolla huomioitu puolustusvoimien toiminnan turvaaminen. Pääesikunnan logistiikkaosasto esittää, että Maaselänkankaan osayleiskaavan kaavaselostuksen kohtaan 1.4.3. ja kaavaselostuksen liitteen 2 kohtaan 2.3.4. sisällytetään tämän lausunnon kohdassa 1 esiintuotu asia (Puolustusvoimien toiminnan huomioon ottaminen tuulivoimarakentamisessa). Lisäksi kaavaselostuksen liitteen 2 kohdassa 4.4.2 tulee huomioida tämän lausunnon kohdissa 1-3 esitetyt kannanotot. Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan ja Ilmavoimien esikunnan tietoisena Oulaisten Maaselänkankaan tuulipuiston suunnittelua koskevissa asioissa. Lausunto huomioidaan ja kaavaselostukseen korjataan yllä mainittuihin kohtiin Puolustusvoimien toiminnan huomioon ottaminen tuulivoimarakentamisessa. 1.11 Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Kaavaluonnoksesta käy ilmi alueen korkein sallittu estekorkeus, 305 m merenpinnasta (N2000). Kaavaselostuksen kohdassa on 6.12 vanhentunut viittaus, kohdassa tulisi viitata Ilmailulain 1194/2009 165 :ään. Tuulivoimatoimija wpd Finland Oy tulee hakemaan lentoestelupaa voimaloiden rakentamiseen luvituksen yhteydessä. Kaavaselostuksen viittaus korjataan. 2. MIELIPITEET 2.1 Harri Elamaa, Kari Elamaa ja Satu Rantahalvari Maaselänkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen pohjana olevissa kaavaselostusluonnoksessa ja ympäristöselvityksessä on virheellisesti ilmoitettu että tuulivoimapuistoalueen maanomistajat olisivat tehneet vuokrasopimuksen tuulivoimatoimijan kanssa. Elamaan perikunnan omistama Perkkiö (RN:o 89:2) sijaitsee nyt esillä olevan tuulivoimapuiston kaavaalueella, keskellä tuulivoimapuistoa. Elamaan perikunta ja tuulivoimayhtiö eivät ole tehneet maankäyttösopimusta, kuten kaavaluonnoksessa ja ympäristöselvityksessä esitetään. Kaavaluonnoksen

11 välitön läheisyys (200 300 m) omistamaamme kiinteistöön aiheuttaa huomattavaa haittaa, kuten lentälentävää jäätä, meluhaittaa, maisemahaittaa. Esitetty kaavaluonnos tuulivoimapuistosta aiheuttaa yksityiselle maanomistajalle kohtuuttoman rasituksen ja haitan ilman käypää korvausta. Asia on huomioitu. Tuulivoimatoimija wpd Finland Oy on aloittanut neuvottelut kyseisen maanomistajan kanssa. Periaatteessa on mahdollista myös jakaa osayleiskaava kahteen osaan vaikka tällöin kaava-alue ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Täytyy myös huomioida että osayleiskaavan raja ei tarvitse olla sama kuin hankealueen (maanvuokraalueen) raja. 2.2 Markku Honganpuhto Asia koskee tilaa Honganpuhto 35:5, jossa asuinrakennus jonka etäisyys lähimpään voimalaan 1 km ja ilmansuunta siten, että päätuulensuunta on lounaasta olevien tuulten yläpuolella joten ääni on suoraan taloa kohti eikä välissä ole mitään puustoa. Myös talo sijaitsee mäen päällä. Minimietäisyys pitäisi olla 2 km. Tielinjaus myös ihmetyttää, koska ei ole mitään yhteydenottoa tullut koska talon pihassa vaan 4 m kulkuoikeus srk. joten siitä ei voi tietä tehdä. Uusi linjaus tai paikan vaihto välttämätön. Hankealueella tehtyjen melumallinnusten mukaan Honganpuhdon kiinteistön kohdalla meluarvot eivät ylittyisi. Hankealueelle tullaan vielä kaavaehdotusvaiheessa tekemään uusi melumallinnus, jossa sovelletaan uusia ympäristöministeriön 28.2.2014 valmistuneita tuulivoimaloiden melun mallinnukseen liittyviä ohjeita. Hankealueen tielinjaukset on esitetty kaavaluonnoksessa ohjeellisina sijainteina ja ne tarkentuvat myöhemmin tehtävässä tietoimituksessa. Asia otetaan huomioon jatkosuunnittelussa maanomistajan kanssa. 2.3 Matti Ylikulju Olemme perheemme kanssa muuttamassa Irvanperälle muutaman vuoden kuluessa. Tontti on valmiina, joka sijaitsee kiinteistöllä 563 403-8:24. Ehdoton vaatimuksemme on, ettei tuulipuistohanke saa vaarantaa asuinrakennuksen rakentamista esittämällemme tontille. Lisäksi vaadimme tuulivoimayhtiötä korvaamaan mahdolliset rakentamiseen liittyvät lisävaatimukset. Edellytämme asiasta kirjallista vahvistusta ennen kaavan hyväksymistä. Muissa tapauksissa olemme pakotettuja laatimaan valituksen esitettävästä kaavasta. Asia otetaan huomioon. Maaselänkankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava tullaan laatimaan voimassa olevien ohjeistusten mukaan siten, ettei se vaaranna asuinrakennusten rakentamista mielipiteen esittäjän omistamalle kiinteistölle. 2.4 Mikko Ylikulju Talomme (Kaukastentie 22) sijaitsee noin 1300 m lähimmästä tuulimyllystä. Emme hyväksy sitä, että tuulimyllyjä rakennetaan noin lähelle, koska Suomessa ympäristöministeriö jo suosittelee 2 km etäisyyttä asutuksesta. Ympäristöministeriön suositus perustuu mm. Tanskassa tehtyyn valtion teettämään tutkimustyöhön jonka perusteella on matalataajuuksisen melun rajaa laskettu 20 desibeliin. Tanskassa on jo havahduttu matalataajuuksisen melun aiheuttamiin terveyshaittoihin. Vaadimme etäisyyden kasvattamista minimissään 2 kilometriin. Muussa tapauksessa olemme pakotettuja valittamaan esille tuotavasta kaavasta.

12 Mikäli etäisyydet jäävät kaavaluonnoksen tasolle, vaadimme selvitystä seuraavaan. Talomme sijaitsee lähellä myllyjä ja jos joudumme melun tai muiden myllyistä aiheutuvien häiriöiden vuoksi muuttamaan pois, niin kuka vastaa kustannuksista. Kiinteistön arvo laskee huomattavasti ja saako taloa edes myytyä. Kuka ostaa talon käypään hintaan, jos myllyt ovat takapihalla. Talo on suhteellisen uusi ja lainaa on maksettavana. Samoin omistamastamme maatilasta on lainaa ja tilanpito hankaloituu mikäli joudumme muuttamaan kauemmas. Kuka vastaa kustannuksista? Yllä on mainittu 2 km minimietäisyys, mutta viimeisten tietojen valossa sekään ei ole riittävä. Onko hankkeen toteuttamisessa lainkaan järkeä, jos ajatellaan melun vaikutusalueella asuvien ihmisten lukumäärää. Voiko raha mennä ihmisten hyvinvoinnin edelle? Hankealueelle tullaan suorittamaan uusi melumallinnus, jossa käytetään ympäristöministeriön uusia, 28.2.2014 voimaan tulleita tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä ohjeistuksia. Kyseisessä ohjeistuksessa on määritelty myös pieni(matala)taajuisen melun (20 200 Hz) mallintaminen. Tämän ohjeistuksen avulla suojaetäisyydet asuin- ja lomarakennuksiin saadaan määriteltyä ja toimitaan uusien voimassaolevien yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Osayleiskaava on laadittu jo lähtökohtaisesti siten että se ei ole maanomistajille kohtuuton. Kaava laaditaan voimassa olevien ohjeistusten ja lainsäädännön mukaan. Siten kaupunki ei ole velvollinen korvauksiin. 2.5 Mikko Ylikulju (MTY Ylikulju) Olemme yhtymänä (MTY Ylikulju) selvittämässä navettahanketta Irvanperälle Kaukastentien varteen kiinteistölle 563 403-34:16. Selvityksessä on jo ollut mukana Atria, Snellman, Oulaisten maataloussihteeri sekä MTT ja nyt elinkeinosuunnitelmaa laativa Farmiluotsi. Ehdoton vaatimuksemme on, ettei tuulipuistohanke saa vaarantaa tuotantorakennusten rakentamista esittämällemme alueelle. Edellytämme asiasta kirjallista vahvistusta ennen kaavan hyväksymistä. Muussa tapauksessa olemme pakotettuja laatimaan valituksen esitettävästä kaavasta. Asia otetaan huomioon. Maaselänkankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava tullaan laatimaan olemassa olevien ohjeistusten mukaan siten, ettei se vaaranna myöskään tuotantorakennusten rakentamista mielipiteen esittäjän omistamalle kiinteistölle. 2.6 Teppo Timo Alue ei sovellu näin suurille tuulivoimaloille, koska asutusta on näin lähellä suunniteltua tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaloiden haitoista on jo nykyään tietoa. Oma vakituinen asuntoni sijaitsee noin 1,2 1,3 km suunnitellusta tuulivoimapuiston lähimmästä voimalasta. 3 MW:n voimalat aiheuttavat suuren meluhaitan näin lähellä asutusta, joka on pysyvä haitta, sekä pimeänaikaan valojen välkkeet. Hankealueelle tullaan suorittamaan uusi melumallinnus, jossa käytetään ympäristöministeriön uusia, 28.2.2014 voimaan tulleita tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä ohjeistuksia. Kyseisessä ohjeistuksessa on määritelty myös pieni(matala)taajuisen melun (20 200 Hz) mallintaminen. Tämän ohjeistuksen avulla suojaetäisyydet asuin- ja lomarakennuksiin saadaan määriteltyä ja toimitaan uusien voimassaolevien yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennetaan lentoestevalot. Valolähteet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin maisemaa. Päiväsaikaan taivaan valoisuus on niin suuri, ettei lentoestevalon kirkkaus pysty

13 nousemaan häiritsevän voimakkaaksi taustavaloon nähden. Pilvisellä säällä valot voivat heijastua pilvissä, mikä erottuu erityisesti pimeään aikaan. TraFin määräysten mukaan (31.1.2013) päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Kiinteistöjen arvonalennuksen. Onko ajateltu korvauksia kiinteistöjen arvonalennuksista sekä pysyvistä haitoista. Soveltuvat huomattavasti paremmin merialueille ja tuntureille missä ei ole asutusta, ja tiedossahan on että Pyhäjoelle rakennetaan ydinvoimala, onko näille tuulipuistoille edes tarvetta tässä vaiheessa. Osayleiskaava on laadittu jo lähtökohtaisesti siten että se ei ole maanomistajille kohtuuton. Kaava laaditaan voimassa olevien ohjeistusten ja lainsäädännön mukaan. Siten kaupunki ei ole velvollinen korvauksiin. Uhanalaisista linnuista kuukkelit on asustelleet jo vuosikymmeniä juuri tämän suunnitellun alueen sisäpuolella kuusikoissa, selvityksessä luki että alueen ulkopuolella. Lehdestä luin, että seurakunta olisi erittäin innokas vuokraamaan maa-alueet tuulivoimapuistolle paikkaamaan taloudellista tilannettaan. Välittämättä lähialueella asuvista. Suomesta löytyy alueita tuulipuistoille etäämpää asutuksista, mikäli niitä halutaan rakentaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö on ottanut kantaa omassa lausunnossaan ja katsonut linnustoselvitykset viranomaisena riittäviksi. Myös Pohjois- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys on yhteenvedossaan maininnut, että hankkeen toteuttamisella yksistään tuskin on kovin merkittäviä haitallisia vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Mielipiteen lausuja viittaa Vesa Viljasen (johtava äänitutkija) tekemään asiantuntijalausuntoon, jossa käsitellään tuulivoimaloiden melun (= häiritsevä ääni) huomioimista ympäristövaikutuksien määrittämisessä: "Tuulivoimaloiden melun (= häiritsevä ääni) huomioiminen ympäristövaikutuksien määrittämisessä tuottaa vaikeuksia, koska tuulivoimalat ja maasto johon ne sijoitetaan ovat erilaisia. Lisäksi sääolot vaikuttavat huomattavasti äänen etenemiseen. Tuulivoimaloiden meluarvioinneissa ei voi käyttää ympäristömelulle asetuksessa annettuja ohjearvoja, koska niitä ei ole tarkoitettu tuulivoimaloiden melun häiriövaikutuksen mitoitukseen. Tuulivoimaloissa häiritsevä ääni syntyy pääasiallisesti lavoissa ja lapojen ohittaessa voimalan rungon. Tällöin syntyy suhinaa ja humahdustyyppinen matalataajuinen ääni. Tuuli ja lämpötilan korkeusprofiili vaikuttavat äänitasoihin jopa kymmenen desibeliä. Lisäksi tulee huomioida, että ihmisen kuulojärjestelmä ei kuuntele desibelejä (= äänienergian yksikkö) vaan taustastaan erottuvia ääniä. Taustaäänitason voimakkuus voi olla suurempi kuin häiritsevän äänen, silti häiritsevä ääni on kuultavissa. Tästä on kyse tuulivoiman synnyttämän äänen erottumisessa taustaäänistä. Osa ihmisistä kokee tällaisen taustaäänistä erottuvan erikoisluonteisen äänen erittäin häiritseväksi. Vastaava häiritsevän äänen kokeminen syntyy esimerkiksi konsertin aikana kuultavasta kännykän soittoäänestä, vaikka soittoäänen voimakkuus on pienempi kuin vallitsevan musiikin äänitaso. Ympäristöministeriö ei ole antanut asetusta tuulivoimaloiden melun ohjearvoiksi, kuten esimerkiksi ampumamelulle on annettu, mutta on julkaissut tuulivoimalan melun synnystä ja leviämisestä yleisen tason tietopaketin. Joidenkin kuntien yleiskaavoissa on annettu

14 ehtoja tuulivoimalan sijoittamisesta antamalla melulle enimmäisäänenvoimakkuus. Esi- Esimerkkinä asuinalueella A-äänitasona voi olla 45 desibeliä, loma-asuntoalueella 40. Tämä tarkoittaa, että missään olosuhteissa näitä raja-arvoja ei saa ylittää hetkellisestikään. Käytännössä tällaisen raja-arvon valvonta ei ole mahdollista tuulivoimalan melutasojen ajallisesti suuren vaihtelevuuden takia. Tuulivoimalan aiheuttama ääni voidaan osittain hallita tuntemalla tuulivoimalan ääniteho (laitteen ominaisuus), josta voidaan laskea äänenvoimakkuudet eri etäisyyksillä. Tiedossa on, että tyypillinen kolmen megawatin tehoisen tuulivoimalan äänitehosta laskennallisesti saatu äänenvoimakkuus ylittää 40 desibeliä noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Tässäkin tulee muistaa, että äänenvoimakkuus on riippuvainen suuresti olosuhteista. Niinpä meluhaittojen lupamenettelyssä tulee vaatia tuulivoimaloiden sijoittamista vähintään 1,5 kilometrin etäisyydelle lähimmästä asumuksesta, kun kyseessä on kolmen megawatin voimala. Pienempitehoisissa tuulivoimaloissa etäisyyden lähimmän asunnon pihapiiriin tulee olla vähintään kilometri. Vesa Viljanen, johtava ääniasiantuntija" Hankealueelle tullaan suorittamaan uusi melumallinnus, jossa käytetään ympäristöministeriön uusia, 28.2.2014 voimaan tulleita tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä ohjeistuksia. Kyseisessä ohjeistuksessa on määritelty myös pieni(matala)taajuisen melun (20 200 Hz) mallintaminen. Tämän ohjeistuksen avulla suojaetäisyydet asuin- ja lomarakennuksiin saadaan määriteltyä ja toimitaan uusien voimassaolevien yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. 2.7 Marja-Liisa Jylkkä Haluaisin tietää, miten järven joutsenet on huomioitu kesäaikana. Asumme äänialueen laidalla, mutta miten se on mitattu tässä vaiheessa, kun ei vielä ole myllyjä? Matkaa myllyyn on vajaa 2 km maantietä pitkin. En ole nähnyt yhtään mittaustulosta. Hankkeesta on tehty linnustoselvitys (Tuohimaa 2013), jossa on tutkittu myös. joutsenta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on pitänyt linnustoselvitystä riittävänä eikä sillä ole ollut huomautettavaa asiasta. Tuulivoima-alueelle on tehty melumallinnus, joka löytyy nähtävillä olleesta Oulaisten Maaselänkankaan tuulivoimapuiston ympäristöselvityksestä. Hankkeesta tullaan tekemään uusi melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa ja sen tulokset täydennetään kaavaselostukseen. 2.8 Jouni Kukkura Asun tilalla Nevantaus 34:32/2 Kaukastentie ja aikomukseni on asumukseni saneeraus, laajentaminen ja uuden kiinteistön rakentaminen lähivuosina. Melu- ja maisemahaittojen vuoksi tuulivoimaloita ei saa rakentaa ihmisasumusten lähelle vaan matkaa vähintään 4 km. Olen käynyt tutustumassa Kopsan tuulivoimaloihin Raahessa ja melu oli 2 km päässä vielä sietämätöntä ylätuulen puolelta. Lisää tietoa muistio P. Vikström, M. Ylikulju, J. Kukkura. Oulaisten Maaselänkankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava tullaan laatimaan voimassa olevien ohjeistusten mukaan siten, ettei se estä tai rajoita asuinrakentamista kyseisellä

15 kiinteistöllä. Kaavan ehdostusvaiheessa tehdään hankealueelle uusi melumallinnus, jossa on huomioitu YM:n uudet ohjeistukset. 2.9 Pertti Kurttila Kaavoituksessa on huomioitava olemassa oleva ohjeistus ja saadut kokemukset erityisesti meluhaitan minimoimiseksi. Esitetty meluhaitta-alueesta perustuu teoreettiseen mallinnukseen. Todellinen meluhaitta-alue selviää vasta tuulivoimaloiden ollessa käytössä. Esitetty suojaetäisyys lähimpiin asuin- ja loma-asuntorakennuksiin on riittämätön. On kaikkien edun mukaista varata nyt riittävä suojaetäisyys, vähintään kaksi kilometriä. Meluhaitan ulottuminen Likalan kylälle ja järvelle laskee alueen kiinteistöjen arvoja ja heikentää viihtyvyyttä. Esitys: Esitetyistä voimaloista kolme pohjoisinta (1, 2 ja 4) siirretään kauemmaksi tai jätetään toteuttamatta odottamaan YM:n ohjeistusta meluhaitta-alueesta (kevät 2014). Toiminnanharjoittajalle asetetaan velvoitetarkkailuehto melutason mittaamisen ja välkevaikutuksen osalle. Suoja-alueella olevien asuin ja lomakiinteistöjen rasitteeksi tuleva haitta mitataan ja ohjeen arvojen ylittyessä tuulivoimala pysäytetään ja tilanne korjataan. Arvio hankkeen taloudellisista hyödyistä ja haitoista selventäisi päätöksentekoa. Pentti Vikströmin huomautusta varten keräämä tieto ja tekemät esitykset on huomioitava osayleiskaavaa koskevin osin. Hankealueelle tullaan suorittamaan uusi melumallinnus, jossa käytetään ympäristöministeriön uusia, 28.2.2014 voimaan tulleita tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä ohjeistuksia. Kyseisessä ohjeistuksessa on määritelty myös pieni(matala)taajuisen melun (20 200 Hz) mallintaminen. Tämän ohjeistuksen avulla suojaetäisyydet asuin- ja lomarakennuksiin saadaan määriteltyä ja toimitaan uusien voimassaolevien yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Kaavaselostusta tullaan täydentämään tekstillä taloudellisista hyödyistä ja haitoista. 2.10 Matti Jylänki ja 10 muuta allekirjoittanutta Kaavoituksessa on huomioitava olemassa oleva ohjeistus ja saadut kokemukset erityisesti meluhaitan minimoimiseksi. Esitetty meluhaitta-alueesta perustuu teoreettiseen mallinnukseen. Todellinen meluhaitta-alue selviää vasta tuulivoimaloiden ollessa käytössä. Esitetty suojaetäisyys lähimpiin asuin- ja loma-asuntorakennuksiin on riittämätön. On kaikkien edun mukaista varata nyt riittävä suojaetäisyys, vähintään kaksi kilometriä. Meluhaitta aiheuttaa terveysriskin, laskee voimalan lähialueen kiinteistöjen arvoa, rajoittaa jopa omalle maalle rakentamista ja heikentää viihtyvyyttä. Esitys: Esitetyistä tuulivoimaloista ainakin kahta kilometriä lähempänä asutusta olevat myllyt siirretään kauemmas tai jätetään toteuttamatta. Jos voimalahanke toteutuu johonkin Oulaisten kulmalle, niin toiminnanharjoittajalle asetetaan velvoitetarkkailuehto melutason mittaamisen ja välkevaikutuksen osalle. Kaavoituksessa on huomioitava olemassa oleva ohjeistus ja saadut kokemukset erityisesti meluhaitan minimoimiseksi. Esitetty meluhaitta-alueesta perustuu teoreettiseen mallinnukseen. Todellinen meluhaitta-alue selviää vasta tuulivoimaloiden ollessa käytössä. Esitetty suojaetäisyys lähimpiin asuin- ja loma-asuntorakennuksiin on riittämätön. On kaikkien edun mukaista varata nyt riittävä suojaetäisyys, vähintään kaksi kilometriä. Sama koskee todennäköisiä langattomien yhteyksien ja tv-signaalin häiriöitä.

16 Arvio hankkeen taloudellisista hyödyistä ja haitoista selventäisi päätöksentekoa. Pentti Vikströmin huomautusta varten keräämä tieto ja tekemät esitykset on huomioitava osayleiskaavaa koskevin osin. Hankealueelle tullaan suorittamaan uusi melumallinnus, jossa käytetään ympäristöministeriön uusia, 28.2.2014 voimaan tulleita tuulivoimaloiden melun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä ohjeistuksia. Kyseisessä ohjeistuksessa on määritelty myös pieni(matala)taajuisen melun (20 200Hz) mallintaminen. Tämän ohjeistuksen avulla suojaetäisyydet asuin- ja lomarakennuksiin saadaan määriteltyä ja toimitaan uusien voimassaolevien yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Vaikutukset viestintäyhteyksiin tullaan selvittämään viimeistään kaavaehdotusvaiheessa pyytämällä lausunto Digita Networks Oy:ltä. Kaavaselostusta tullaan täydentämään tekstillä taloudellisista hyödyistä ja haitoista. 2.11 Veikko Niemi Asumme osoitteessa Saariperäntie 76, joka sijoittuu tuulivoimapuiston vaikutusalueelle. Lähimmistä tuulivoimaloista on matkaa omakotitaloomme alle 2 km. Tästä alle 2 km etäisyydestä suurin osa asuinrakennuksen ja tuulivoimaloiden välistä maastoa on hakkuuaukiota sekä loput kotimme läheisyydessä viljelysaukiota, jonka vuoksi kasvillisuus kuten puusto ei tule vaimentamana tuulivoimaloista aiheutuvaa meluhaittaa. Myös välkehaitta tulee olemaan normaalia suurempaa johtuen tästä esteettömyydestä. Tuulivoimalat sijaitsevat asuinrakennuksestamme länteen päin. Tämä aiheuttaa melun voimistumista vielä entisestään sillä suurimmaksi osaksi läpi vuoden ilmavirtaukset tulevat juuri lännen suunnalta. Onko tämä otettu huomioon teoreettisissa mittauksissa? Olemme samaa mieltä Pentti Vikströmin valituksen kanssa eritoten melu- ja välkehaittojen osalta sekä siitä, että tuulivoimalat tulevat vaikuttamaan kiinteistöjen arvoon juuri näiden haittavaikutusten vuoksi. Jos kuitenkin tuulivoimalat tullaan rakentamaan mielipiteistämme huolimatta osayleiskaavaluonnoksessa määritellyille paikolle, tuulivoimalat on poistettava käytöstä, mikäli asuinympäristölle on niistä terveydellistä tai visuaalista haittaa. Myös siinä tapauksessa, jos tulevat viralliset tutkimustulokset määrittävät tuulivoimaloiden ja asuin- ja lomakiinteistöjen väliset vähimmäisetäisyydet suuremmiksi kuin tässä osayleiskaavaluonnoksessa on määritetty tulee liian lähellä olevat tuulivoimalat poistaa käytöstä viipymättä. Tehdyn melumallinnuksen mukaan kaikki vakituiset asunnot jäävät Ympäristöministeriön ohjeiden 4/2012 yöajan suunnitteluohjearvon 40 db rajavyöhykkeen ulkopuolelle. Kaavaehdotusvaiheessa hankealueelle laaditaan Ympäristöministeriön uusien (28.2.2014) ohjeiden mukainen melumallinnus. Tämän ohjeistuksen avulla suojaetäisyydet asuin- ja lomarakennuksiin saadaan määriteltyä ja toimitaan uusien voimassaolevien yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Worst Case välkemallinnuksen (suojapuustoa ei ole huomioitu) mukaan vain yhdessä pihapiirissä (Tapiola) välketuntien määrä vuodessa ylittää 8 tunnin suositusrajan. Muiden osayleiskaava-alueen lähimpien asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä välketuntien määrä on huomattavasti pienempi, jopa 0 tuntia. Real Case välkemallinnus vastaa

17 todellista sää- ja maaston peitteisyystilannetta. Mallinnuksen mukaan yhdessä osayleisosayleiskaava-alueen lähimmässä pihapiirissä välketuntien määrä on alle neljä tuntia vuodessa. Muissa pihapiireissä välkettä ei ole havaittavissa. Välkevaikutuksia ei mallinnuksen mukaan ole odotettavissa mielipiteen esittäjän asuinrakennuksen pihapiiriin. 2.12 Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Esitettyjen tietojen valossa Oulaisten Maaselänkankaan alue vaikuttaisi soveltuvan tuulivoimatuotantoon kohtalaisen hyvin. Alue ei sijaitse lintujen päämuuttoreiteillä eikä sillä PPLY:n tietojen tavata kovin montaa sellaista pesimälintulajia, joka olisi yhtä aikaa suojelullisesti arvokas ja herkkä tuulivoimaloiden haittavaikutuksille (törmäysriski, häiriövaikutus). Kaava-aineistossa on nähtävillä vain ympäristöselvitysten yhteenveto, jonka perusteella voidaan tehdä vain rajallisia päätelmiä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarvion luotettavuudesta. Kaavaluonnoksia nähtäville asetettaessa pitäisi olla julkisesti saatavilla kaikki se tieto, jonka perusteella hankkeen vaikutuksia on arvioitu. Pesimälinnusto: Mantereelle rakennettavan tuulivoiman suunnittelussa tulee erityisesti huomioida petolintujen pesimäreviirit. Voimalapaikat tulee suunnitella siiten, että uhanalaisten petolintujen pesimämenestys ei voimaloiden rakentamisen myötä heikkene. Muuttolinnusto: Hankealue ei sijaitse lintujen päämuuttoreiteillä, joten muuttolintuselvitykseltä ei vaadita vastaavaa tarkkuutta kuin lähempänä rannikkoa sijaitsevissa tuulivoimahankkeissa. Tuulivoimaloiden rakentamista pitäisikin ohjata Maaselänkankaan tavoin kauemmas rannikon muuttoreiteistä. Kaavaluonnoksessa voimalat sijaitsevat pääosin pohjois-eteläsuuntaisena ryhmänä, mikä on muuttolintujen kannalta hyvä sijoittelumuoto. Lintujen muuttosuunnan mukainen sijoittelu ei katkaise muuttoreittiä ja helpottaa lintujen mahdollisuutta väistää voimalat. Liittyminen muihin hankkeisiin ja yhteisvaikutukset: Tuulivoimaloiden sijoittaminen on toteutettava Maaselänkankaan tapaan tiiviinä ryhminä siten, että minkään törmäysalttiin, etenkään uhanalaisen, suuren petolinnun reviiri ei tuulivoimarakentamisen vuoksi joudu uhatuksi. Ekologinen kompensaatio: Tuulivoimapuistoja rakennettaessa alueen luonnontilaisuus heikkenee entisestään, vaikka voimalat rakennettaisiinkin jo ennestään ihmistoiminnan vaikutuksen alaisille paikoille. Voimaloiden ja niille tarvittavan tiestön rakentaminen johtaa vähintään pienimuotoiseen metsäelinympäristön vähenemiseen ja pirstoutumiseen. Luonnolle aiheutuvan haitallisen vaikutuksen kompensoimiseksi tulisikin samansuuruinen pinta-ala rauhoittaa ja/tai ennallistaa jossain hankealueen lähistöllä. Alue on varsin suurella todennäköisyydellä osa kuukkelin sekä usean boreaalisen taigametsävyöhykkeen petolinnun pesimäreviiriä. Kompensaatiotoimet voisivat kohdistua juuri näiden lajien elinolosuhteiden parantamiseen. Yhteenveto: Hankkeen toteuttamisella yksistään tuskin on kovin merkittäviä haitallisia vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Mielipiteen esittäjän asioita voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida kaavaselostuksessa.

18 2.13 Pentti Vikström ja 4 muuta allekirjoittanutta Olen perehtynyt Ramboll Finland Oy:n esittämään melumallinnusraporttiin sekä ympäristöselvitykseen, jotka koskevat Oulaisten Maaselänkankaan tuulivoimahanketta. Huomautan kohteliaimmin, että molemmissa selvityksissä on huomattavia puutteellisuuksia ja virheellisyyksiä, jotka on ehdottomasti korjattava ennen mahdollista osayleiskaavan hyväksymistä. Suurimmat puutteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2013 julkituoman minimietäisyyssuosituksen asuinrakennuksiin huomioimattomuus, melumittauksissa kaikkein oleellisimman, eli matalataajuisen melun täydellinen käsittelemättömyys sekä kova kiire viedä hanketta eteenpäin odottamatta esim. pitkään tuulivoimaa hyödyntäneen Tanskan tutkimustuloksia tuulivoiman mahdollisista haitallisista vaikutuksista voimalan lähialueella. Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi Tanskassa, Suomea huomattavasti vanhemmassa tuulivoimamaassa, matalataajuisen melun raja 20 db on ollut voimassa jo kaksi vuotta. Ramboll käsittelee yllättäen taajuuksista riippumatta meluarvoissa lukuja 30 db ja 40 db. Nekin mittaukset ovat hämmästyttävän imartelevia suunnitellulle tuulipuistolle verrattuna esimerkiksi Pöyryn pienemmille voimaloille tekemiin mittauksiin/laskelmiin Oulaisten naapurikunnassa Raahessa. Lisäksi on huomattava, että Suomessa asetus tuulivoimaloihin liittyvästä melusta annetaan keväällä 2014. Meluun liittyvän kirjallisuuskatsaukseni perusteella totean tarvittavan suojaetäisyyden lähimpiin asuinrakennuksiin olevan vähintään 4km. Kaavaa ei tule hyväksyä. Mahdollinen tuulivoimala sijaintipaikka on etsittävä kauempaa asutuksesta, esim. tutkimalla pohjoisen, lähellä Vihannin kylän rajaa tai itäisen, lähellä Haapaveden rajaa olevien alueiden soveltuvuus. Perustelut ovat seuraavassa tekstissä. Matalataajuiset äänet etenevät laajalle alueelle eivätkä juuri vaimene ilmakehässä. Erityisesti matalataajuisesta melusta on havaittu aiheutuvan haittaa ihmisten hyvinvoinnille (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Matalataajuisuus liittyy erittäin voimakkaasti melun etenemiseen ja häiritsevyyteen. Esimerkiksi matalataajuinen 100 Hz melu ei vaimene normaaliolosuhteissa kilometrin matkalla ilman vaikutuksesta kuin 0.3 db, kun esimerkiksi 5000 Hz vaimenee n. 44.2 db. Toisaalta matalataajuisuus vaikuttaa myös siten, että melu läpäisee esimerkiksi rakennusten seinät vaimentumatta juuri lainkaan. Melun läpäisevyys ilmenee mm. niin, että ikkunat suljettuina melu kuuluu sisätiloihin helpommin kuin ikkunat auki (ulkona oleva taustamelu ei läpäise seiniä, mutta matalataajuinen tuulivoimamelu läpäisee). Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut 17.9.2013 Ympäristöministeriön lausuntopyyntöön Varsinais- Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta muun muassa seuraavaa: Tuulivoimaloiden tuottaman pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa, joten sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimala-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. (STM/2593/2013, 2) Rambollin laatimassa ympäristöselvityksessä todetaan yliolkaisesti: Melun kokeminen on aina subjektiivista, mutta Maaselänkankaan tuulipuiston meluvaikutukset tulevat olemaan todella vähäisiä, sillä vain kaksi pihapiiriä sijaitsee 40 35 db rajavyöhykkeiden välillä ja nekin ovat pysyvän asumisen talouksia, eivätkä melulle herkempänä pidettyä loma-asustusta. Varsinaisia meluvaikutuksia ei Maaselänkankaan tuulipuiston toiminnasta siis voida todeta aiheutuvan, sillä Ympäristöministeriön vuoden 2012 ohjearvot täyttyvät niin pysyvän asumisen kuin vapaa-ajan asumisen suhteen jokaisen pihapiirin kohdalla (Maaselänkankaan tuulipuiston ympäristöselvitys, 36.). Rambollin ympäristöselvityksessä nojataan osin yli 20 vuotta vanhoihin melurajoihin (Ympäristöselvitys, 25), joista ympäristöministeriö toteaa raportissaan mm seuraavaa: Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, joita sovelletaan meluhaitan minimoimiseen melulle häiriintyvässä kohteessa, ei suoraan sovellu tuulivoimamelun

19 häiritsevyyden arviointiin. Se johtaa suunnittelussa liian suuriin sallittuihin keskiäänitasoikeskiäänitasoihin ja meluhäiriöön (Ympäristöministeriön raportteja 19/2011, 35.). Rambollin ympäristöselvityksen melukuvan tulokset on esitetty ohjearvoihin verrannollisina pitkän ajan keskiäänitasoina (LAeq-meluvyöhykkeet) karttapohjalla (Ympäristöselvitys, 35). Alueen asukkaana tiedän, että esimerkiksi tuulen nopeus ja suunta vaihtelevat. Välillä on täysin tyyntä ja välillä tuulee ankarasti. Selvityksestä ei käy edes laskennallisesti esille mikä on melualue esim. 8m/s koillisesta puhaltavassa syystuulessa tai vaikkapa pohjoisen kylmässä 10 m/s puhurissa tai mikä vaikutus melualueeseen on myllyjen samanaikaisella tai eriaikaisella reagoinnilla tuulen suuntaan ja voimakkuuteen. Yhtään todellista mittaustulosta vastaavankokoisista suomalaisessa kalliomaastossa olevista myllyistä (kokonaiskorkeus n. 230m) tai niiden (8 x 3MW = 24MW) melun yhteisvaikutuksesta selonteko ei esitä. Selonteossa ei esitetä myöskään sitä, miten voimayhtiön on todennettava melurajojensa oikeellisuus voimalan mahdollisesti valmistuttua. Saavatko esimerkiksi kaikki alle 3 km:n päässä voimalasta olevat taloudet valokuitukaapelin päässä olevan puolueettoman tahon jatkuvan eri taajuudet huomioivan desibeli-mittauksen rakennustensa ulko- ja sisäpuolelle käyttöönsä? Sellaisesta saisivat asukkaat, kunta, voimayhtiö, ministeriöt ja muut toimijat mitattua tietoa, voimayhtiö hyvää mainosta rehellisyydestään ja voimalan lähellä olevat asukkaat lisäksi talouteensa maksuttoman valokuituyhteyden. Rambollin ympäristöselvityksestä, jonka melumallinnuksen laatijaksi mainitaan tuulivoimalarakentaja wpd Finland Oy (Paul Bade), puuttuu täysin aiemmin mainitsemani asutusta pahasti häiritsevän matalataajuisen melun huomioiminen. Sen ongelma on havaittu Tanskassa, säätiöpohjaisen ja maailmanlaajuisen Ramboll Groupin perustajien kotimaassa ja ilmeisesti myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriön suosituksessa syksyltä 2013 (STM/2593/2013, 1-2). Tanskassa matalataajuisen melun raja on pudotettu 20 db:iin jo tammikuussa 2012. Siellä valmistuu vuonna 2015 tuulivoimaloihin liittyvä terveystutkimusta. Suomessa tuulivoimaloiden ulkomeluarvoista annetaan Vapaavuoren mukaan asetus keväällä 2014. Mielestäni vastuullisen ympäristöselvityksen ja siihen liittyvän melumallinnuksen pitää huomioida STM:n suositus, Tanskan ohje 20 db:n rajasta matalataajuiselle melulle, alueen erittäin pieni taustamelu ja kertoa näin saatu suojaetäisyys vähintään kahdella, jotta turvallisuuden ainakin uskotaan olevan riittävä myös 10 vuoden kuluttua rakennusluvan myöntämisestä. Lisäperusteena pidän sitä, että ympäristöministeriö kehottaa ohjeistuksessaan tuulivoimarakentajia hyödyntämään muiden maiden ohjeistusta välkkeeseen liittyen, koska Suomen omia ohjeita ei ole (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Nyt tilanne on täsmälleen sama matalataajuisen melun suhteen. Sille Suomessa ei ole raja-arvoja. Edellisen perusteella selvittäjän, mylly-yhtiön ja kaavoittajan on mielestäni noudatettava vähintään Tanskan ohjetta. Miksi wpd Finland Oy, joka on osa maailmanlaajuista wpd-konsernia, ei ole melumallinnuksessaan huomioinut esim. Tanskan ja Suomen terveysministeriöiden käsitystä tuulivoimaloiden terveyshaitoista? Onko syy siinä, että wpd pyrkii keinoja kaihtamatta tavoitteeseensa. Miksi Ramboll ei ole selvityksessään huomioinut esim. matalataajuista melua ja Suomen terveysministeriöiden suositusta tuulivoimaloiden sijainnista asutukseen nähden? Onko niin, että kansainvälisellä yhtiöllä on kiire auttaa muita kansainvälisiä yhtiötä toteuttamaan mahdollisimman monta tuulivoimaprojektia jopa puutteellisin ja harhaanjohtavin selvityksin valtion korkean tuen turvin ennen vuotta 2015. Tuki on huomattava, sillä yksi 3 megawatin mylly kustantaa veronmaksajille noin 0,5 miljoonaa euroa tukena vuodessa. Siitä menee pääosa ulkomaisille sijoittajille hyödyttämättä veronmaksajia. Myös suunnittelun ja toteutuksen hoitaa usein ulkomaille rekisteröitynyt yritys. (www.maaseuduntulevaisuus.fi), 17.7.2013).

20 Melun ohjearvojen tulee kohdella tasapuolisesti kaikkea vastaavaa haittaa aiheuttavaa toimintaa (musiikki, tuulivoima, liikenne, teollisuus jne.). Nykyiset valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) ääniohjearvot varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. 28.2.2014 valmistuneen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat sen, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös pieni(matalataajuuksinen) ääni. Tästä syystä äänen erityispiirteistä johtuvia lisäsanktioita ei tarvita. Oulaisten Maaselänkankaan tuulivoimapuistoon tehdään uusi melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa, jossa sovelletaan ympäristööministeriön uusia ohjearvoja. Kaavaselostusta päivitetään näiden uusien mallinnusten tuloksien mukaan. Myös melumallinnusraportti liitetään mukaan, josta selviää mallinnuksen lähtötiedot. Tanskan lainsääsännön mukaan minimietäisyys asuinrakennuksen ja voimalan välillä on 4 x kokonaiskorkeus. Esimerkiksi 230 metrin voimalan etäisyys asuinrakennuksesta on oltava 920 metriä. Matalataajuista melua tutkitaan yhä enemmän. Seuraavassa on tiivistelmä Saksan Baijerin ympäristöministeriön, Baijerin terveys- ja elintarviketurvallisuusviraston tutkimuksesta (2013). "Äänen korkeus riippuu sen taajuudesta, joka ilmoitetaan herteisä (Hz). Yksi hertsi on yksi värähdys sekunnissa. Matalilla äänillä on alhainen taajuus ja korkeilla korkea taajuus. Ääniaallot, joiden taajuus on 20-20 000 hertsin välillä, ovat kuuloalueella. Tällä alueella ihminen pystyy erottamaan äänen korkeuden ja voimakkuuden vaihtelut. Ihmisen korva on herkimillään 500-5000 Hz välisellä keskialueella. Ääniaaltoja, jotka ovat ihmisen kuuloalueen ulkopuolella, kutsutaan ultraääniksi. Infraääniksi kutsutaan ääntä, joka on taajuudeltaan alle 20 Hz. Tällä matalalla alueella ihminen ei voi enää kuulla äänen korkeutta. Matalataajuiseksi ääneksi kutsutaan alle 200 Hz ääniä. Siihen kuuluu siis infraääni sekä ihmisille juuri ja juuri kuultavissa olevat äänet. Mitä matalampi äänen taajuus on, sitä korkeampi pitää äänen voimakkuuden olla, jotta ihminen havaitsee äänen. Esimerkiksi 8 Hz taajuudella äänen voimakkuuden tulisi olla 100 db, 16 Hz taajuudella 76 db ja 100 Hz taajuudella 23 db, jotta ihminen havaitsee äänen. Noin 2,5 % väestöstä on matalataajuuksisille äänille erityisen herkkiä. Heidän kohdallaan kuulokynnys on asetettava vähintää 12 db alemmaksi kuin väestöllä keskimäärin. Jotkin henkilöt saattavat aistia infraääniä esineiden tai kehon värähtelyn kautta. Saksan ympäristöministeriön on tehnyt pilottitutkimuksen (2011) pitkäaikaisen matalataajuisen äänen altistumisen vaikutuksista. Mikäli infraäänen äänentaso on kuulokynnyksen alapuoellla, ei koehenkilöillä pystytty toteamaan, että infraäänellä olisi minkäänkaisia vaikutuksia kuuloon tai sydän- ja verenkiertoelimistöön, tai että se aiheuttaisi muita oireita. Tähän mennessä on kuitenkin olemassa vain vähän tutkimuksia infraäänen vaikutuksista kuulokynnyksen alapuolella. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että infraäänellä olisi negatiivisia vaikutuksia terveyteen vasta kuulokynnyksen ylitettyään eli kuulolueella. Verrattaessa tuulivoimalaitosten infraäänihaittojen tasoa taajuusspesifisiin kuulo- ja havainnointikynnyksiin (ks. edellä) käy ilmi, että infraäänihaitat ovat kuulo- ja havainnointirajan alapuolella. Tuulivoimalaitosten infraääntä ei ihminen voi siis kuulla tai havaita. Täten ei siis myöskään ole odotettavissa haittavaikutuksia terveydelle.