FI FI FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.3.2011 KOM(2011) 154 lopullinen LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VUODEN 2011 YLEISEEN TALOUSARVIOON MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III - Komissio (komission esittämä) FI FI
LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VUODEN 2011 YLEISEEN TALOUSARVIOON MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III - Komissio Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 1 ja erityisesti sen 37 artiklan, 15 päivänä joulukuuta 2010 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2011, 14 päivänä tammikuuta 2011 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 1/2011 2, ja esittää budjettivallan käyttäjälle lisätalousarvioesityksen nro 2 vuoden 2011 talousarvioon. MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON Muutokset pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissä (http://eurlex.europa.eu/budget/www/index-fi.htm). Pääluokittaisen tulo- ja menotaulukon muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä. 1 2 EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. KOM(2011) 9. FI 2 FI
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto... 3 2.1. Slovenia... 3 2.2. Kroatia... 4 2.3. Tšekki... 5 2.4. Päätelmä... 7 3. Rahoitus... 7 4. Tiivistelmätaulukko rahoituskehyksen otsakkeittain... 8 1. JOHDANTO Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 2 vuoden 2011 talousarvioon kattaa yhteensä 19 546 647 euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateiden Sloveniassa, Kroatiassa ja Tšekissä aiheuttamien vaikutusten johdosta. 2. EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO 2.1. Slovenia (1) Hakemus jätettiin komissioon 26. marraskuuta 2010 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 17. syyskuuta 2010. Slovenian viranomaiset hakevat korvausta vahingoista, jotka aiheutuivat 17. 20. syyskuuta 2010 esiintyneitä rankkasateita seuranneista tulvista. (2) Kyseessä on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston soveltamisalaan. (3) Slovenian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 251 300 861 euroa. Kyseinen kokonaismäärä on 115,45 prosenttia Sloveniaan vuonna 2010 sovellettavasta tavanomaisesta solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka on 217,669 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa Slovenian bruttokansantuloon vuoden 2008 tietojen perusteella). (4) Välittömien vahinkojen arvioitu 251,3 miljoonan euron kokonaismäärä ylittää solidaarisuusrahaston varojen Sloveniaan sovellettavan käyttöönottokynnyksen, joten katastrofi täyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukaiset suuren luonnonkatastrofin kriteerit ja kuuluu näin solidaarisuusrahaston soveltamisalaan. Rahoitustuen määrä lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitustukea saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätätoimien toteuttamiseen. (5) Tulvakatastrofin vaikutukset kohdistuivat Slovenian 210 kunnasta 137:ään ja aiheuttivat laajaa vahinkoa infrastruktuurille, yrityksille ja yksityisomaisuudelle. Tulvien alle jäi yhteensä 8 241 rakennusta, mm. 127 yrityksen tilat. Infrastruktuurin FI 3 FI
osalta vahinkoja aiheutui 91 sillalle sekä 550 km:lle maanteitä ja 2 000 km:lle paikallisteitä. Kodeistaan jouduttiin evakuoimaan 296 henkilöä. Lisäksi Slovenian kulttuuriperintö vahingoittui useilla alueilla, mm. Kostanjevica na Krkin ja Krškon kaupunkien koko historialliset keskustat jäivät tulvan alle ja Piranin lähellä sijaitsevat suola-altaat kärsivät vaurioita. Slovenian viranomaiset ovat esittäneet perusteellisen hakemuksen ja toimittaneet vakuuttavat todisteet katastrofin laajuudesta. (6) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisten toimien kustannukset ovat arviolta 171,3 miljoonaa euroa, ja ne voidaan jaotella toimenpidetyypin mukaan. Suurin osa hätätoimista aiheutuneista kustannuksista (yli 73 miljoonaa euroa) liittyy vesi- ja jätevesihuollon kustannuksiin. (7) Vahinkojen kohteena ollut alue on rakennerahastojen (2007 2013) mukaan tukikelpoinen lähentymisalue. Slovenian viranomaiset eivät ole ilmoittaneet komissiolle aikomuksesta käyttää muita yhteisön rahoituksen lähteitä tulvien seurausten hoitamiseen. (8) Slovenian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin. 2.2. Kroatia Kroatiaa koettelivat 17. 22. syyskuuta 2010 rankkasateet, jotka aiheuttivat voimakkaita tulvia erityisesti maan länsiosissa. Katastrofi aiheutti suuria vahinkoja infrastruktuurille, maataloudelle sekä yksityisomaisuudelle. (1) Hakemus taloudellisen tuen saamiseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta esitettiin komissiolle 25. marraskuuta 2010 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin 17. syyskuuta 2010. (2) Kyse on luonnonkatastrofista. Kroatian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 47 002 839 euroa. Koska määrä jää alle 275,804 miljoonan euron kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa Kroatian BKTL:oon vuonna 2008), katastrofi ei täytä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjä suuren luonnonkatastrofin kriteerejä. Kroatiaa koetteli kuitenkin sama tulvakatastrofi, joka Sloveniassa johti suurkatastrofiin. Sen vuoksi Kroatian tapauksessa todettiin täyttyvän neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määritelty edellytys, jonka mukaan rahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea myös rajanaapurina oleville jäsenvaltioille, joita on koetellut sama katastrofi. Kroatia on oikeutettu tukeen EU:n solidaarisuusrahastosta, sillä se neuvottelee parhaillaan EU:n jäsenyydestä. (3) Tulvien vaikutuksista ja seurauksista Kroatian viranomaiset toteavat, että yli 1 000 yksityiskotia (taloa ja asuntoa) jäi tulvan alle ja monia perheitä oli evakuoitava. Novigradin Lapidarium-museon raportoitiin kärsineen vakavia vahinkoja. Myös energia-, vesi- ja jätevesi-infrastruktuurille sekä liikenne-, koulutus- ja terveydenhuoltoinfrastruktuurille aiheutui merkittäviä vaurioita, joiden seurauksena esiintyi mm. sähkökatkoksia ja tieliikenne tukkiutui, jolloin välittömiin toimiin ryhtyminen vaikeutui. Eniten vahinkoja aiheutui kuitenkin maataloudelle yhteensä yli 7 miljoonaa euroa kokonaisvahingoista. FI 4 FI
(4) Kroatian viranomaiset ovat arvioineet, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat 28 647 292 euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa kustannuksista koskee katastrofin kohteeksi joutuneiden alueiden raivaamista (arvioitu suuruus 16 miljoonaa euroa). (5) Kroatian viranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei tulvakatastrofin välittömien vaikutusten edellyttämiin toimenpiteisiin käytetä muita yhteisön varoja (esim. IPA-rahoitusta). 2.3. Tšekki Tšekin pohjoisosat kärsivät elokuun 2010 alussa poikkeuksellisista rankkasateista, jotka aiheuttivat jokien tulvimisen yli äyräiden. Tämän seurauksena ihmiset joutuivat jättämään kotinsa ja julkiselle infrastruktuurille, yksityiskodeille, maataloudelle ja yrityksille aiheutui vahinkoa. (1) Hakemus jätettiin komissioon 14. lokakuuta 2010 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 7. elokuuta 2010. (2) Kyseessä on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston soveltamisalaan. (3) Tšekin viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 436 477 560 euroa. Kyseinen kokonaismäärä on noin 53 prosenttia Tšekkiin vuonna 2010 sovellettavasta tavanomaisesta solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka on 824,03 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon vuoden 2008 tietojen perusteella). (4) Koska vahinkojen kokonaismäärä jää alle solidaarisuusrahaston tuen käyttöönoton tavanomaisen kynnysarvon, hakemusta tarkasteltiin asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan perusteella, joka koskee ns. poikkeuksellisia alueellisia katastrofeja. Kyseisessä alakohdassa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää tukea poikkeuksellisissa tilanteissa. Kyseisen alakohdan mukaan rahastosta voidaan poikkeustapauksessa myöntää tukea alueelle silloin kun aluetta on koetellut sellainen poikkeuksellinen katastrofi, pääasiassa luonnonkatastrofi, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia huomattavan väestönosan elinoloihin ja talouden vakauteen alueella. Asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa määriteltyihin syrjäisiin ja eristyneisiin alueisiin, kuten saaristoalueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin. Vaikutusten kohteena olleet Tšekin alueet eivät kuulu tähän ryhmään. Asetuksessa kehotetaan arvioimaan poikkeuksellista alueellista katastrofia koskevien säännösten nojalla esitettyjä hakemuksia erittäin tarkasti. (5) Solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa (2002 2003) 3 komissio toteaa alueellista katastrofia koskevien kriteerien tarkoituksenmukaisen soveltamisen kansallisella tasolla edellyttävän, että erotetaan toisistaan vakavat alueelliset ja toisaalta pelkästään paikalliset tapahtumat. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti paikalliset tapahtumat kuuluvat kansallisten viranomaisten vastuualueeseen, kun taas alueellisten katastrofien 3 Vuosikertomus 2002 2003 ja kertomus uuden välineen ensimmäisenä soveltamisvuonna saaduista kokemuksista, KOM(2004) 397 lopullinen, 26.5.2004. FI 5 FI
yhteydessä voidaan harkita tuen myöntämistä solidaarisuusrahastosta. Hakemuksen mukaan tulvat kohdistuivat yhteen yhtenäiseen Tšekin alueeseen eli Liberecin lääniin (Liberecký kraj) ja sen viereiseen Děčínin alueeseen, joka kuuluu Ústín lääniin (Ústecký kraj). Liberecin lääni rajautuu Puolaan ja Saksaan, ja Děčínin alue Saksaan. Suurin sademäärä ja pahin tulva aiheutuivat Neisse-joen ja osittain Elbe-joen valumaalueilla. (6) Yksi asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyistä rahaston varojen poikkeuksellisen käyttöönoton edellytyksistä on, että katastrofi on aiheuttanut vahinkoa suurelle osalle sen alueen väestöstä, jota hakemus koskee. Tšekin hakemuksessa todetaan, että Liberecin läänissä katastrofilla oli välittömiä vaikutuksia 262 088 asukkaaseen 81 kunnassa (läänin kokonaisväestö on 439 027 henkeä). Děčínin alueella vaikutukset kohdistuivat 43 kuntaan ja lähes 90 prosenttiin väestöstä. Esitetyt todisteet ovat vakuuttavia ja ne voidaan hyväksyä. (7) Kun tarkastellaan edellytystä osoittaa vakavat ja pitkäaikaiset vaikutukset elinoloille ja talouden vakaudelle alueella, hakemuksessa korostetaan elintärkeiden infrastruktuurien (kuten liikenne-, vesi- ja energiainfrastruktuurien) tuhoutumista, yrityksiin kohdistuneita vaikutuksia ja vakavia vahinkoja suurelle määrälle yksityiskoteja. Annettujen tietojen mukaan Liberecin läänissä vaurioitui 3 239 taloa ja 220 kerrostaloa ja Děčínin alueella 1 199 taloa ja 48 kerrostaloa, monet niistä korjauskelvottomiksi. Lähes 2 500 ihmistä oli sijoitettava tilapäismajoitukseen. Kaasun- ja sähkönjakelu keskeytyi, ja lukuisat yksittäiset juomavesilähteet saastuivat. Liberecin läänissä tuhoutui seitsemän pääteiden siltaa ja 198 pienemmillä teillä olevaa siltaa. Děčínin alueella tuhoutui 146 siltaa. Teitä vaurioitui 195 km:n matkalta. Eräs rautatieosuus jouduttiin sulkemaan usean kuukauden ajaksi. Yksityisyritykset menettivät koneita, laitteita, varastoa tai tarvikkeita, joita ei useimmiten ollut vakuutettu, ja nyt yritykset ovat vaarassa joutua lopettamaan toimintansa. Alueen työllisyyden kannalta pahimmat vahingot kohdistuivat matkailualaan, joka on yksi alueen tärkeimmistä taloudellisista tekijöistä. Tulvien takia matkailijoiden määrä Liberecin läänissä väheni yli 40 prosenttia. Myös matkailuinfrastruktuurille aiheutui suuria vaurioita. Maatalousmaata tuhoutui 165,5 hehtaaria, ja viljasatoa ei voitu korjata 400 hehtaarin alueelta, rapsisatoa 100 hehtaarin alueelta. Kaiken kaikkiaan Liberecin läänissä talous taantui 15 prosenttia kahden kuukauden kuluessa tulvista. Lisäksi elpymistä haittaa vakavasti viime vuosien taloudellinen taantuma ja se, ettei käytettävissä ole julkisia varoja elintärkeiden infrastruktuurien ja muiden vahinkojen korjaamiseksi nopeasti. Täyden paluun normaaliolosuhteisiin odotetaan vievän useita vuosia. (8) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisten toimien kustannukset ovat arviolta 334 772 020 euroa, ja ne voidaan jakaa neljään ryhmään: A) infrastruktuurin pikainen korjaaminen toimintakuntoon, B) tilapäismajoitus ja pelastuspalvelut, C) tulvilta suojaava infrastruktuuri ja kulttuuriperinnön välitön suojelu sekä D) katastrofialueiden raivaus. Suurin osa hätätoimista aiheutuneista kustannuksista (195 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin kustannuksiin. (9) Vahinkojen kohteena ollut alue on rakennerahastojen (2007 2013) mukaan tukikelpoinen lähentymisalue. Tšekin viranomaiset ilmoittivat, ettei kyseisiä rahoitusvaroja kohdenneta uudelleen näille alueille. FI 6 FI
(10) Tšekin viranomaiset totesivat, että tukikelpoiset kustannukset eivät kuulu vakuutusturvan piiriin. 2.4. Päätelmä Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan, että hyväksytään Slovenian, Kroatian ja Tšekin esittämät hakemukset, jotka koskevat elo- ja syyskuun 2010 tulvakatastrofeja, ja että näissä tapauksissa otetaan käyttöön solidaarisuusrahaston varoja. 3. RAHOITUS Solidaarisuusrahaston vuosittain käytettävissä oleva kokonaismääräraha on miljardi euroa. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tai naapurimaahan liittyvien katastrofien perusteella myönnettävä tuki on 2,5 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa 2002 2003, ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen. Tässä tapauksessa ehdotetaan, että sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraavat tukimäärät: Tuensaajavaltio Välittömät vahingot Kynnysarvo 2,5 prosentin mukaan laskettu määrä 6 prosentin mukaan laskettu määrä (euroa) Tuen ehdotettu kokonaismäärä Slovenia syyskuun 2010 tulvat, 251 300 861 217 669 000 5 441 725 2 017 912 7 459 637 suurkatastrofi Kroatia syyskuun 2010 tulvat, naapurimaahan liittyvä 47 002 839 275 804 000 1 175 071-1 175 071 kriteeri Tšekki elokuun 2010 tulvat 436 477 560 824 029 000 10 911 939-10 911 939 Yhteensä 19 546 647 Tämän korvaussumman suorittamisen jälkeen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoista vähintään 25 prosenttia jää käytettäväksi vuoden viimeisen neljänneksen aikana, kuten asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklan 2 kohdassa edellytetään. FI 7 FI
4. TIIVISTELMÄTAULUKKO RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN Rahoituskehys Otsake/alaotsake 1. KESTÄVÄ KASVU 1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky Talousarvio 2011 Talousarvio 2011 Vuoden 2011 rahoituskehys LTE nro 2/2011 (sisältää LTE:n nro 1/2011) (sisältää LTE:t nrot 1 2/2011) MSM MM MSM MM MSM MM MSM MM 12 987 000 000 13 520 566 270 11 627 802 798 13 520 566 270 11 627 802 798 1b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio 50 987 000 000 50 980 593 784 41 652 094 626 50 980 593 784 41 652 094 626 Yhteensä 63 974 000 000 64 501 160 054 53 279 897 424 64 501 160 054 53 279 897 424 Liikkumavara 4-27 160 054-27 160 054 2. LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet 47 617 000 000 42 891 201 900 42 788 499 841 42 891 201 900 42 788 499 841 8 430 000 000 8 7 241 353 503 +1 175 071 +1 175 071 8 7 242 528 574 Yhteensä 60 338 000 000 58 659 248 389 56 378 918 184 58 659 248 389 56 378 918 184 Liikkumavara 1 678 751 611 1 678 751 611 3. KANSALAISUUS, VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS 3a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus 1 206 000 000 1 138 954 740 813 277 345 1 138 954 740 813 277 345 3b. Kansalaisuus 683 000 000 861 459 910 824 531 910 +18 371 576 +18 371 576 879 831 486 842 903 486 Yhteensä 1 889 000 000 2 000 414 650 1 637 809 255 +18 371 576 +18 371 576 2 018 786 226 1 656 180 831 Liikkumavara 5 67 148 260 67 148 260 4. EU MAAILMANLAAJUISENA 758 125 360 759 300 431 TOIMIJANA 6 Liikkumavara -70 439 377-70 439 377 5. HALLINTO 7 8 334 000 000 8 172 839 289 8 171 544 289 8 172 839 289 8 171 544 289 Liikkumavara 243 160 711 243 160 711 YHTEENSÄ 142 965 000 000 134 280 000 000 142 091 787 742 126 709 522 655 +19 546 647 +19 546 647 142 111 334 389 126 729 069 302 Liikkumavara 1 996 461 151 7 934 866 238 1 996 461 151 7 915 319 591 4 5 6 7 Euroopan globalisaatiorahastoa ei oteta huomioon laskettaessa otsakkeen 1 a liikkumavaraa (500 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 34 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä. EU:n solidaarisuusrahastoa koskeva määrä otetaan talousarvioon ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden määrät, kuten 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa määrätään (EUVL C 139, 14.6.2006). Otsakkeen 4 vuoden 2011 liikkumavara ei sisällä hätäapuvarauksen määrärahoja (253,9 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 71 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä. Otsakkeen 5 enimmäismäärään nähden jäävää liikkumavaraa laskettaessa on otettu huomioon vuosien 2007 2013 rahoituskehykseen sisältyvä alaviite 1, joka koskee henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (82 miljoonaa euroa). FI 8 FI
FI 9 FI