LISÄTALOUSARVIOESITYS nro 6 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 680 final LISÄTALOUSARVIOESITYS nro 6 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Saksalle FI FI

2 Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ ja erityisesti sen 41 artiklan, 25 päivänä marraskuuta 2015 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi , 14 päivänä huhtikuuta 2016 hyväksytyn lisätalousarvion nro 1/2016 3, 6 päivänä heinäkuuta 2016 hyväksytyn lisätalousarvion nro 2/2016 4, 30 päivänä kesäkuuta 2016 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 3/2016 5, 30 päivänä syyskuuta 2016 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 4/2016 6, 7 päivänä lokakuuta 2016 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 5/2016 7, ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lisätalousarvioesityksen nro 6 vuoden 2016 talousarvioon. MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON Muutokset pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissä ( Muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä EUVL L 298, , s. 1. EUVL L 48, , s. 1. EUVL L 143, , s. 1. EUVL L 248, , s. 1. COM(2016) 227 final, COM(2016) 623, COM(2016) 660,

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO EUROOPAN UNIONIN SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO KESÄTULVAT SAKSASSA RAHOITUS PÄÄTELMÄT

4 1. JOHDANTO Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 6 vuoden 2016 talousarvioon kattaa yhteensä euron käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä solidaarisuusrahasto, maksusitoumus- ja maksumäärärahoina. Solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto liittyy tulviin Saksassa. 2. EUROOPAN UNIONIN SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO Komissio vastaanotti elokuun 2016 lopussa hakemuksen, joka koski taloudellisen tuen saamista solidaarisuusrahastosta Saksassa esiintyneiden luonnonkatastrofien takia (tulvat touko- ja kesäkuussa 2016). Komission yksiköt ovat tutkineet perusteellisesti hakemuksen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 8, jäljempänä asetus, ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa esitetään yhteenveto komission arvion tärkeimmistä osatekijöistä Kesätulvat Saksassa (1) Rottal-Innin piirikunnassa Ala-Baijerissa esiintyi touko- ja kesäkuussa 2016 useita erittäin voimakkaita, lyhytkestoisia tulvia/hyökytulvia, jotka aiheuttivat tuhoa julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yksityisasunnoille ja maataloudelle. (2) Tulva on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. (3) Saksan hakemus vastaanotettiin 19. elokuuta 2016 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 28. toukokuuta (4) Saksa ei pyytänyt ennakkomaksua. (5) Saksan viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 1 259,005 miljoonaa euroa. Tämä määrä on 38 prosenttia Saksaan suurkatastrofien osalta vuonna 2016 sovelletusta, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetusta kynnysarvosta, joka on 3 312,242 miljoonaa euroa (eli 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina). (6) Koska välittömien vahinkojen kokonaismäärä on pienempi kuin solidaarisuusrahastosta suurkatastrofin johdosta maksettavan tuen myöntämiselle asetettu kynnysarvo, hakemus esitettiin ja tutkittiin asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetyn alueellista katastrofia koskevan kriteerin nojalla. Kyseisessä kohdassa alueelliseksi katastrofiksi määritellään sellainen luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Saksan hakemus koskee vain yhtä NUTS 2 -tason aluetta, joka on Niederbayern (DE22). Välittömien vahinkojen ilmoitettu määrä, joka on 1 259,005 miljoonaa euroa, on 3,03 prosenttia alueen BKT:sta (joka on vuoden 2014 tietojen mukaan miljoonaa euroa), joten se ylittää asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa asetetun 1,5 prosentin kynnyksen. Saksalle voidaan näin ollen myöntää sen hakemuksen perusteella tukea solidaarisuusrahastosta. 8 Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, , s. 3), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014 (EUVL L 189, , s. 143). 4

5 (7) Katastrofin vaikutus ja seuraukset tuntuivat eniten Rottal-Innin piirikunnassa Ala-Baijerissa. Erityisesti Simbach am Innin kaupunki tuhoutui lähes kokonaan 1. kesäkuuta. Rottal-Innin piirikunnassa jäi tulvien alle noin kotia suunnilleen 430 neliökilometrin alueella. Hakemuksen jättämisen aikaan yli ihmistä asui edelleen väliaikaisessa majoituksessa. Kesäkuun tapahtumat vaikuttivat Waldkirchenin kunnan alueella (Freyung-Grafenaun piirikunnassa), jossa tulvien alle jäi 90 taloa. Paikallinen sairaala joutui keskeyttämään osittain toimintansa. Yhteensä yli ihmistä kärsi tulvien vaikutuksista Ala-Baijerissa, ja tulvat vaativat seitsemän kuolonuhria. Katastrofi aiheutti merkittäviä vahinkoja yrityksille ja maataloudelle. Lisäksi raportoitiin suurista perusinfrastruktuurivaurioista: liikenneväyliä, kuten rautatielinjoja, paikallisteitä ja maanteitä, oli kulkukelvottomina, mikä aiheutti vakavia liikenneongelmia. Veden jakelu ja jätevedenhuolto keskeytyivät, ja myös sähköverkko vaurioitui. Simbach am Innin kaupungissa ei ollut kolmeen viikkoon kunnallista vedenjakelua. Useiden avustusjärjestöjen lisäksi paikalla oli auttamassa kaikkiaan yli henkilöä, mukaan lukien noin palomiestä ja baijerilaista poliisia. (8) Saksan viranomaiset arvioivat asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannuksiksi 94,196 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa hätätoimien kustannuksista (yli 52,227 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin korjaustoimenpiteisiin. Toiseksi suurin kustannuserä (21,083 miljoonaa euroa) liittyy raivaustoimenpiteisiin. (9) Katastrofialue on Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) vuosiksi annettujen säännösten mukainen kehittyneempi alue. Saksan viranomaiset eivät ole ilmaisseet komissiolle aikovansa suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelman rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. (10) Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä. Saksan esittämässä hakemuksessa esitellään yksityiskohtaisesti käytössä olevia ehkäiseviä toimenpiteitä. Esimerkiksi vuonna 2014 Baijerin sisäasioista, rakentamisesta ja liikenteestä vastaava ministeriö laati kaikkien sidosryhmien kanssa erityisen tulvantorjuntatoimia koskevan investointiohjelman. Ohjelma on voimassa neljä vuotta ( ), ja investointien yhteenlaskettu määrä on 25 miljoonaa euroa. Ministeriö on antanut pelastusviranomaisille ja kunnille ohjeet paikallisten tulvahälytys- ja liikkeellepanosuunnitelmien laatimiseksi tai laajentamiseksi sekä järjestänyt useita tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. (11) Hakemuksen jättöpäivänä Saksaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevia rikkomusmenettelyjä. (12) Saksan viranomaiset vahvistivat, ettei tukikelpoisia kustannuksia varten ole vakuutussuojaa lukuun ottamatta jo mainittuja kustannuksia, joiden määrä on 0,131 miljoonaa euroa. 3. RAHOITUS Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että suurkatastrofien osalta sovelletun, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tukiintensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Alueellisten katastrofien ja naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla hyväksyttyjen katastrofien osalta tukiosuus on 2,5 prosenttia. Katastrofiin sovellettiin kyseistä prosenttiosuutta, koska se ei ylittänyt Saksaan suurkatastrofien osalta vuonna 2016 sovellettavaa kynnysarvoa. 5

6 Komissio ehdottaa sen vuoksi, että kyseisessä tapauksessa sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraava tukimäärä: Katastrofi Välittömät vahingot (milj. euroa) Tukikelpoisten toimien kustannukset yhteensä (milj. euroa) Sovellettava alueellisen katastrofin kynnysarvo [1,5 % BKT:sta] (milj. euroa) 2,5 % välittömistä vahingoista (euroa) 6 % välittömistä vahingoista kynnysarvon ylittyessä Ehdotetun tuen kokonaismäärä (euroa) SAKSA 1 259,005 94, , ~ YHTEENSÄ Kyseessä on toinen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus vuonna Edellä esitetty tuen kokonaismäärä on monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa 9 säädetyn enimmäismäärän ( euroa eli euroa vuoden 2011 hintoina) mukainen. Vuonna 2015 käyttämättä jäänyt euron määrä siirretään monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun neuvoston asetuksen artiklan 1 kohdan mukaisesti varainhoitovuodelle Näin ollen solidaarisuusrahaston varoista vuoden 2016 alussa käytettävissä oleva kokonaismäärä oli euroa. Varoja on tällä hetkellä käyttämättä vielä euroa, kun otetaan huomioon ensimmäinen vuonna 2016 esitetty varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus ( euroa maanjäristyksen Joonian saarilla Kreikassa aiheuttamia tuhoja varten). 4. PÄÄTELMÄT Komissio ehdottaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta otetaan käyttöön varoja Saksaa varten edellä esitetyistä syistä ja että vuoden 2016 talousarviossa lisätään momentille Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina. Koska Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa tarkoitettu erityisrahoitusväline, sen määrärahoja ei pitäisi sisällyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin asianomaisiin enimmäismääriin EUVL L 347, , s Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, , s. 884). 6