Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi
Sijaishuollon väliaikaisuus? Lastensuojelulaki (417/2007) korostaa lasten ja perheiden läheisverkostojen merkitystä Perheiden jälleenyhdistäminen näyttää toteutuvan harvoin Tasapainoilua sijoituksen väliaikaisuuden, turvallisen arjen ja kiintymyssuhteiden muodostumisen välillä
Näkökulmien valinta Ensivaiheen tiedonkeruu nostaa esiin sijaishuollon toimijoiden, sosiaalityöntekijöiden ja vanhempien näkökulmia Seuraavassa vaiheessa keskitytään lasten ja nuorten näkökulmiin Selvitys on toteutettu Alli Paasikivi- säätiön rahoituksen turvin Yhteistyökumppaneina ovat olleet: Ammatillisten Perhekotien Liitto Perhehoitoliitto Mehiläinen Voikukkia- verkostohanke
Aineisto Kolme vastaajatahoa, yhteensä 141 vastausta: Sijaishuoltopaikat, 101 vastausta (72 %) Sosiaalityöntekijät, 18 vastausta (13 %) Vanhemmat, 22 vastausta (15 %) Tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselynä Asioita kysyttiin hyvin yleisellä tasolla, esimerkiksi arviot valtaosan perusteella
Havaintoja lasten ja nuorten tilanteesta Enemmistön suunnitelmana oli jatkaminen nykyisessä sijaishuoltopaikassa Sekä sijaishuoltopaikoissa että sosiaalityöntekijöillä oli lapsia ja nuoria, joiden kohdalla perheen jälleenyhdistämistä pidettiin mahdollisena Joidenkin lasten kohdalla kotiutumista ei pidetty mahdollisena (17 sijaishuoltopaikkaa ja 9 sosiaalityöntekijää); esteinä vanhempien tilanne ja kotiasiat, tukikeinojen riittämättömyys tai kokonaistilanteen hankaluus, huostaanotto perusteltua, lapsen haluttomuus kotiutua, sijoituksen pitkä kesto ja lapsen kiinnittyminen sijaishuoltopaikkaan
Jakautuneet vastuut ja palvelut Vanhemmuustyön vastuun- ja työnjaon kysymykset ovat epäselviä Sektoroituneet palvelut Palveluista muotoutuvan kokonaisuuden hallinta Edellyttää luottamussuhteita eri toimijoiden välillä Kuntakohtaiset erot tuottavat epätasa-arvoa
Kuka tukee vanhempia? Vanhempien ja läheisten kokemus on yksin jääminen lapsen sijoituksen jälkeen Puutteet vanhempien asiakassuunnitelmissa Suunnitelmia ei tehdä Suunnitelmien sisältö ei välity Suunnitelmat ovat abstraktilla tasolla
Vanhempien kokemuksia Sijoitus oli tarpeellinen ja sijaisperhe oli oikein hyvä, yhteistyö välillämme sujui hyvin. Siihen en ole tyytyväinen kuinka perheen jälleenyhdistämistä tuettiin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijämme on vaihtunut sijoituksen aikana neljä kertaa. Tämä tuo lisärasitteen asiakassuhteelle ja vaikeuttaa luottamussuhteen syntymistä puolin ja toisin. Tuntuu paljaalta ja nöyryyttävältä antaa niin monen henkilön puuttua perheemme asioihin. (--) Virkailija väärentänyt asiakirjoja, jäänyt kiinni. Törkeitä laiminlyöntejä, lainvastaisesti tehtyjä toimia (--)
Millaista tukea tai kuntouttavaa työtä vanhemmat toivoivat? Vanhempikyselyyn vastanneista valtaosa raportoi, että heille ei ollut tarjottu mitään tukimuotoja tai niitä oli joutunut hyvin itsenäisesti hakemaan ja etsimään ilman tukea Heidän näkemykset toimivista tuki- ja kuntoutumismuodoista liitettiin: Työntekijään (kuten aito kiinnostus) Vanhemman kuulemiseen ja positiiviseen kannustukseen Tukeen ennen sijoitusta Käytännön asioihin liittyvään apuun Läheisiin ystäviin ja vertaistukiryhmään Muihin ammattilaisiin (kuten aikuispsykiatria ja asianajaja)
Vastuu vanhemman kanssa tehtävästä kuntouttavasta työstä on vaikea asia. Mikäli vanhempi tarvitsee esim. mielenterveystai päihdekuntoutusta, ei sosiaalityöntekijä voi ottaa vastuuta terveydenalan hoidosta vaikkakin yhteistyötä voi toki tehdä. (Sosiaalityöntekijä) Ensisijaisesti vastuullisen tahon pitäisi olla nykyisellään sosiaalityöntekijä, mutta mielestäni olisi hyvä, jos se olisi joku muu puolueettomampi taho, joka ei ole lastensuojelun työntekijä. Vanhemmalla pitäisi olla ehkä oma sosiaalityöntekijä. (Vanhempikyselystä) Vastuussa vanhempien kanssa tehtävästä kuntouttavasta työstä on sosiaalityöntekijä mutta sijaishuoltopaikka toteuttaa sitä myös melko pitkälle. (Sijaishuoltopaikka)
Perheiden jälleenyhdistäminen Kotiuttaminen edellyttää selkeää suunnitelmaa, johon kaikki osapuolet ovat sitoutuneet Lapsen kotiuttaminen ei eroa sen vaativuuden puolesta lapsen huostaanotosta Osallisuus Lapsen etu Arvioiva ja suunnitelmallinen työote Kotiuttaminen ei voi rakentua lyhytaikaisten muutosten varaan Toimiva lastensuojelu-selvitysryhmä: pysyvän huostaanoton mahdollisuus
Perheiden jälleenyhdistäminen Lapsen kotiutumisen esteitä: Vanhemman tilanne Esim. kuntoutumattomuus, puutteellinen vanhemmuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, välinpitämättömyys lapsen tarpeita kohtaan, ongelmien pitkäaikaisuus Lapsen tilanne Esim. lapsen traumatisoituminen, lapsen ongelmat, pelot ja mielipide Prosessi ja palvelut Hidas eteneminen ei onnistu, palvelujen yhteensovittaminen ontuu
Tiedon välittämisen haasteet Tiedon kulun pulmat koskevat sekä asiakkaan että viranomaisten välillä tapahtuvaa tiedon kulkua Synnyttävät turhia tai aiheettomia väärinkäsityksiä Sijoituksen tavoitteet oltava selkeät samoin kuin se, mikä perheen tilanteessa täytyy muuttua lapsen kotiutumisen mahdollistamiseksi
Yhteydenpidon haasteet Lapsen ja hänelle läheisten ihmisten välisen yhteydenpidon rajoittaminen on yleistä sijaishuollossa Jatkuvat yhteydenpidon rajoitukset eivät tue perheen jälleenyhdistämistä Yhteydenpidon muoto ja tiiviys tulee ratkaista lapsen tilanteesta käsin Uusien käytäntöjen pohtiminen lapsen ja vanhemman yhteydenpidon varmistamiseksi ja tukemiseksi voisi olla paikallaan
Lopuksi samalla puolella? Lapsen etu toteutuu parhaiten avoimessa ja toimivassa yhteistyössä vanhempien, sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan kesken. Perheiden jälleenyhdistäminen on sidottu aikaan, paikkaan ja tekijöihin, joita lapset ja vanhemmat ovat lastensuojeluprosessin aiemmissa vaiheissa kokeneet Palvelujärjestelmän ja vahvojen peruspalveluiden puute Lastensuojelun ja aikuispalveluiden tiiviimpi yhteistyö Samalla puolella toimiminen edellyttää lastensuojelutoimien läpinäkyvyyttä, suunnitelmallisuutta ja eri osapuolten välistä luottamusta