TERVALAMMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

TERVALAMMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2016 Helsingin kaupungin oistaat tilat Vihdin kunnassa: Hiiska 1:322 Teirlä 2:52 Eriksberg 3:403 Rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto 2007

2

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 3 ALKUSANAT... 4 1 SUUNNITTELUALUE... 5 2 SUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 2.1 Suunnitteluenetelä... 6 2.2 Suunnitelan hyäksyinen... 6 3 HISTORIAA... 6 4 MAANKÄYTTÖ... 7 4.1 Kaaoitustilanne... 7 4.2 Vuokratut alueet... 8 5 LUONNONSUOJELU... 9 6 METSIEN INVENTOINTITIEDOT... 11 6.1 Maastoinentointi... 11 6.2 Inentointitiedot... 11 6.2.1 Maankäytöllinen luokittelu...11 6.2.2 Ikäluokkajakaua etsä- ja kituaalla...11 6.2.3 Kasupaikat...12 6.2.4 Puusto...13 6.2.5 Puuston äärä...13 7 LUONNONHOIDON TAVOITTEET... 14 HOITOSUUNNITELMA 10-VUOTISKAUDEKSI... 15 7.1 Ohjeistus suunnitelan toteuttaiseksi... 15 7.2 Pellot ja niityt... 15 7.3 Hakkuut hoidon piirissä oleilla alueilla... 15 7.4 Hoitotyöt... 16 7.5 Puuston kehitysennuste... 17 7.6 Talous... 18 7.6.1 Yleiskustannukset...18 7.6.2 Tulot ja enot...18 8 LIITTEET... 19 3

ALKUSANAT Tää Teralaen luonnonhoitosuunnitela on laadittu Helsingin kaupungin oistuksessa oleille Vihdin kunnassa sijaitseille tiloille Hiiska 1:322, Teirlä 2:52 ja Eriksberg 3:403. ojen pinta-ala on yhteensä 269,7 ha. ojen keskus on Teralaen kartanon kuntoutuskeskus, jonka kiinteistöirasto on uokrannut sisäisesti sosiaaliiraston käyttöön. Pelloista osa on uokrattu paikallisille aatalousyrittäjille ja osa heostalliyrittäjälle, jolla on yös kartanon ieressä sijaitseat tallirakennukset. Suunnitelassa tarkastellaan luonnonhoitoa sosiaalisten, esteettisten, ekologisten ja ekonoisten arojen pohjalta. Alueen käyttäjien tarpeita on selitetty ja otettu suunnitelassa huoioon. Ypäristön luonne ja kulttuuriaikutukset alueen luontoon oat erkittäiä. Teralaen kartanolla on pitkä historia. Ypäröiät etsät oat olleet uosikyeniä tehokkaassa hoidossa. Maiseallisia aroja on kuitenkin arostettu ja niistä huolehtiinen on yksi tään suunnitelan päätaoitteista. Luonnonhoitosuunnitela noudattaa Helsingin luonnonhoidon linjausta. Teralaen alue peltoalueineen uodostaa kyläkeskuksen, joka on arsin kehityskelpoinen, kun ottaa huoioon yös sen läheisen sijainnin pääkaupunkiseutuun. Vihdin kunta on laatiassa alueelle osayleiskaaaa, jonka uoksi alueella on rakennuskielto oiassa. Kaaoitusta arten tehdyn luontoselityksen arokkaat luontokohteet on otettu suunnittelussa huoioon. Teralaen kartanon aista erotetut luonnonsuojelullisesti arokkaiat alueet oat nykyään osa Nuuksion kansallispuistoa, jonka laaja etsäanner sijaitsee Teralaen itäpuolella. Luonnonhoitosuunnitela sisältää hakkuu- ja hoitotyöehdotuksia, joiden kustannukset eiät ole kaupungille taloudellisesti ylioiaisia etenkin, kun lasketaan yhteen suunnitelan toteuttaisesta syntyät tulot ja enot. Helsingillä ei ole tuottotaoitteita oistailleen etsille, utta hoitotöistä saataan puutaaran yyisellä järkeällä taalla, oidaan ajatella, että saataat tulot peittäät hoitotöiden aiheuttaia kustannuksia. Kaupungin kokonaistaloudessa pysytään näin tasapainossa, aikka kustannukset irastotasolla budjetoidaankin eri taalla. Luonnonhoidon keinoin oidaan alueet säilyttää oniuotoisina, tulean käytön ja kulttuuriperinnön säilyttäinä sekä aisean kauneuden ja ulkoilun huoioon ottaalla taalla. 4

1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Vihdin kunnassa Nuuksion kansallispuiston länsipuolella. 2 SUUNNITELMAN LAATIMINEN Suunnitela on laadittu rakennusiraston katu- ja puisto-osastolla. Suunnitela noudattaa saoja periaatteita, itä Helsingin kaupungin oistaien Nuuksion ulkoilualueiden luonnonhoitosuunnitelassa on käytetty. Metsien onikäytön ja kaaoituksen näkökohdat on otettu suunnitelassa huoioon. Osa alueista on jätetty hoidon ulkopuolelle luonnonsuojelullisin perustein ja osalla alueista otetaan aisealliset taoitteet huoioon. Metsikön sisällä oleat pienialaiset kohteet otetaan huoioon niin sanotun lä- 5

päisyperiaatteen ukaisesti. Metsien hoitoon aikuttaa yös kaaoitus ja Vihdin kunnalla on juuri käynnissä osayleiskaaan laatiinen Teralaen alueelle. Vihdin kunnan kaaoituksen ja ypäristötoien kanssa on oltu yhteydessä alueiden kaaoituksen ja suojelukohteiden selittäiseksi. Katu- ja puisto-osastolla on käytössään Tforest -etsätietojärjestelä, jonne on tallennettu kaikki suunnitelaa arten kerätyt palsta- ja kuiokohtaiset tiedot. Suunnittelun aikana selitettiin kiinteistöiraston tonttiosaston aanhankintatoiistosta alueiden sisäiset uokraukset ja neuoteltiin Teralaen kartanon kuntoutuskeskuksen kanssa alueiden hoidon taoitteista. Suunnitela asetettiin näytteille rakennusiraston infoon ennen suunnitelan esittelyä yleisten töiden lautakunnalle. Suunnittelun projektinjohtajana toii etsäsuunnittelija Tio Virtanen. 2.1 Suunnitteluenetelä Suunnittelu käynnistyi etsien inentointityöllä, joka tilattiin Rannikon etsäkeskukselta syksyllä 2005. Inentointityön ja alustaat hoitotyöehdotukset laati etsäkeskuksen suunnittelija Markus Holstein. Hakkuuehdotukset ja hoitotyöehdotukset tarkistettiin aastossa ja iieisteltiin alueen sijainnin ja luonteen ukaan ääriteltyjen taoitteiden ukaisesti. Metsälain ukaiset arokkaat luontokohteet kartoitettiin inentoinnin yhteydessä. Suoen ypäristökeskuksen tietokannasta selitettiin sinne tallennetut luontotiedot. Suunnitelaluonnoksesta tiedotettiin alueen asukkaille ja käyttäjille lehti-iloituksin sekä asetettiin luonnos nähtäille rakennusiraston asiakaspalelun tiloihin. Suunnitela oli esillä yös internetissä. Suunnittelijat oliat taattaissa ja esitteliät suunnitelaa Teralaen koululla 11.4.2007. 2.2 Suunnitelan hyäksyinen Suunnitela esiteltiin yleisten töiden lautakunnalle 6.9.2007. Lautakunta palautti suunnitelan alistelijalle. Suunnitelaan haluttiin tarkennuksia. siitä itkä alueet on hoidettaa luontoa säästäin enetelin ja karttojen luettauutta haluttiin pareaksi. Myös kustannusten esitystapaa esitettiin uutettaaksi, koska tarkkoja suia ei oi esittää suunnitelakauden kestäessä 10 uotta ja puunhintojen ja kustannustason uuttuessa koko ajan. Suunnitelaan tehtiin lisäyksiä. kappaleet 7.1 ja 7.2, jotka tarkentaat toteutuksen ohjeita. Suunnitela ietiin uutosten jälkeen uudelleen yleisten töiden lautakunnan päätettääksi 25.10.2007 ja lautakunta hyäksyi luonnonhoitosuunnitelan ohjeellisena noudatettaaksi. 3 HISTORIAA Teralaen kartanon historia ulottuu uoteen 1660, jolloin kartano uodostettiin. Alueen oistajat tiedetään uodesta 1641 lähtien. Nykyinen päärakennus on uodelta 1830 ja sen uskotaan olean Carl Engelin suunnittelea. Teralaen kartano on ollut erkittää osa alueen historiaa jo uosisatoja. Sosiaalipoliittinen historia alkaa uodesta 1936, jolloin kartanosta tehtiin työlaitos. Ypäröiiä etsiä hoidettiin sosiaaliiraston Teralaen oalla asiakaskunnalla. Kuntoutuksen ohessa tuli tehdyksi etsänhoitotyöt ja hakkuut. Laitos sai yös käyttöönsä puunyyntitulot. Töiden toteutuksesta ja 6

alonnasta astasi laitoksen oa työnjohtaja. Hoitotöiden suunnitteluun antoi asiantuntija apua silloinen kiinteistöiraston etsä ja aatalousosasto. Laitoksen asukkaiden tereydentila ei yöhein enää ahdollistanut oana työnä tehtyjä hoitotoiia, joten etsien hoito siirtyi aluksi hoitosopiuksella Tehdaspuulle uonna 1992. Vuonna 1996 aihdettiin Teralaen itäosan etsät (326 ha) Nuuksion kansallispuistoon ja saassa yhteydessä hoitosopius päättyi ja hoitoastuu siirtyi ensin kiinteistöiraston etsä- ja aatalousosaston astuulle ja organisaatiouudistusten yötä rakennusirastoon. Myöhein. 1996 1997 Helsinki aihtoi jäljelle jääneistä länsiosan etsistään pohjoisosan Diakonissalaitoksen kanssa Luukkaan pohjoispuoliseen Skogbyn etsäalueeseen. Vaihtojen jälkeen Teralaen aista jäi jäljelle nykyinen aanoistus 269,7 ha. Teralaen etsäsuunnitelatietoja on aikaisein esitelty kirjallisesti jo uonna 1952. Sen jälkeen etsäosasto on laatinut suunnitelia Teralaen työlaitoksen aille uosina 1968 ja 1975 sekä uosille1985 1994. Viieisin Teralain alueelle laadittu etsäsuunnitela tehtiin uosille 1994 2003. Hiiskan alue ostettiin kaupungille uonna 1965. Teralaen alueen eteläpuolella sijaitseasta Hiiskan alueesta keskiosa aihdettiin kansallispuiston aluejärjestelyjen yhteydessä yksityiselle aanoistajalle. Alueen hoito hankaloitui aihdossa katkenneiden tieyhteyksien takia. 4 MAANKÄYTTÖ 4.1 Kaaoitustilanne Teralaen ja Oraalan kylän tiloja koskee Vihdin kunnan oikeusaikutukseton yleiskaaa (10.11.1986). Teralapeen kuuluat tilat (Hiiska, Teirlä, Eriksberg) on kaaoituksessa äärätty pääasiassa aa- ja etsätalousalueiksi, kyläkeskuksen alueiksi, julkisten paleluiden ja hallinnon alueiksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Lisäksi kaikkia Teralaella sijaitseia tiloja koskee kaaaerkintä pohjaeden kertyäalueesta, joka äärää, että alueella on ältettää pohjaeden laatuun ja äärään aikuttaia toienpiteitä. Teralaen alueelle on käynnistynyt osayleiskaaan laadinta, jonka uoksi alueelle on äärätty rakennuskielto 1.1.2010 saakka. Rakennuskieltoalueella ahdollisia hakkuita arten on haettaa aiseatyölupa. Vihdin kunta on tehnyt kaaoitusta arten asukaskyselyn ja teettänyt Maa ja Vesi Oy:llä luontoselityksen uonna 1998. Palstalla 3:403/3 Siuntionjoen itäpuolella Yliäki ja sen itäpuoleinen alue kuuluu Vihdin osayleiskaaaan, joka koskee osia Teralaen, Hulttilan, Ojakkalan, Ollilan, Salen ja Härkälän kylistä. Osayleiskaaa on Vihdin kunnanaltuuston 29.1.1996 hyäksyä ja se on pääosiltaan ahistettu ypäristöinisteriön päätöksellä 28.7.2003. Tään osayleiskaaan alueella sijaitsea Helsingin oistaa alue on kaaaerkinnällä VR-3, joka on retkeily ja ulkoilualuetta. Tällä alueella oidaan kasatushakkuut toteuttaa etsänkäyttöiloituksella, utta puuston aohakkuita tai uuta siihen errattaaa toienpidettä ei saa tehdä ilan aiseatyölupaa. 7

4.2 Vuokratut alueet Teralaen kartano Helsingin kaupungin kiinteistöirasto on uokrannut kartanon piha-alueen rakennuksineen sosiaaliirastolle. (Kartta kohde A) Lisäksi sosiaaliirastolle on uokrattu 5 rakennuspaikkaa, joista kole sijaitsee Teralaen rannassa. (Kohteet B, C, D, E, F, G) Vihdin Ratsutalli Oy Marika Lahtisen uonna 1997 perustaalle Vihdin Ratsastustalli osakeyhtiölle on uokrattu Kartanon ieressä olea ratsastustalli ja osa kartanon entisistä pelloista ja laituista. Pellot Kartanon pellot oat pääosin uokrattu kahdelle paikalliselle aaniljelijälle ja Vihdin ratsastustallille. Uiaranta Vihdin kunnalle on uokrattu Poikkipuoliaisen rannasta noin 2 hehtaarin alue kunnan uiarannaksi. Pururata Vihdin kunnalle on uokrattu yös koulun lähietsässä kiertää pururata. 8

5 LUONNONSUOJELU Teralaen alueet rajoittuat kaakkoisosaltaan Nuuksion kansallispuistoon, joka kuuluu Natura 2000 -erkoston kohteeseen Nuuksio (FI0100040). Metsälain ukaiset tärkeät elinypäristöt kartoitettiin inentoinnin yhteydessä. Metsälain täyttäiä kohteita löytyi. lähteitä, puroja, noroja ja tihkupintoja. Nää ja uut tärkeät kohteet on otettu huoioon oina kuioinaan ja jätetty suunnitelassa luonnontilaan. Kartanon pohjoispuolella ratsastustalleille eneän tien eteläpuolella on pienialainen aahteraetsikkö, josta hoitaalla, aahteraa suosien, kehittyy arokas jalopuuetsikkö. Teralaen osayleiskaaan laatiista arten tehdyssä luontoselityksessä on kohteita, jotka on otettu luonnonhoitosuunnitelassa huoioon (Teralaen osayleiskaaa, Luontoselitys, Vihdin kunta. Maa ja Vesi, F Rk Kai Vuorinen 1998). 1. (Kohde 14). Teirilänäki on todettu linnustoselityksen ukaan erityisen arokkaaksi. Suunnitelassa kuionuerot 83, 84, 184, 185, 186, 188, 190 jätetään luonnontilaan. 2. (Kohde 29). Myllyojan suisto on onipuolinen alue, jossa ruoikkoa, rantaluhtaa ja kalliojyrkänteellä. äntykukkaa. Suunnitelassa kuio 84 jätetään luonnontilaan. 3. (Kohde 30). Siuntionjoen suistoalueella on runsaasti luetta, järikaislaa, järikortetta ja pensasaisia lehtipuita. Alue siuaa pieneltä osin Helsingin oistaia aita. Suunnitelassa kuio 98 on pellon ja rannan älissä olea teraleppäaltainen reheä rantaetsä, jolla on luonnonsuojelullista erkitystä ja jätetään luonnontilaan. 4. (Kohde 13). Siuntionjoen luhta on pensaikkoista, osittain aointa, reheää aluetta, jolla on linnustollisesti suuri erkitys. Peltoalueet luhdan ieressä oat heostallin käytössä. Suunnitelassa kuiot 45 ja 100 jätetään luonnontilaan. Karttaan on erkitty arokkaat elinypäristöt ja Teralaen osayleiskaaan luontoselityksen kohteiden rajaukset. Luonnonhoitosuunnitelassa luonnontilaan kehittyään jätetyt alueet on erkitty sinisellä. Maiseallisesti arokkaat alueet on erkitty ihreällä rasterilla. Näillä kohteilla rajoitetaan uudistaishakkuita ja hoitotoiissa otetaan huoioon alueen erkitys lähi- ja kaukoaiseassa. Peltojen reunaetsissä otetaan huoioon iljelyn tarpeet ja reunapuuston ei anneta leitä pellon puolelle. Ojien arret pidetään aoiina, utta esi. Siuntionjoen arret oiat kehittyä luonnontilassa. Suunnitelan toteutuksessa noudatetaan läpäisyperiaatetta (Liite 2), jonka ukaan pienialaisetkin kohteet otetaan hoidossa huoioon, aikka siitä ei olisikaan erillistä ainintaa kuiotiedoissa. Kuiotiedoissa on yös aininta, jos kohteella on käytettää erityisesti luontoa säästäiä työeneteliä. Niittyjen hoidolla oidaan lisätä esi. perhosten elinolosuhteita. Niittyjen hoidossa laiduntainen on suositeltaa enetelä ja se oidaan parhaiten toteuttaa sopialla paikallisten toiijoiden kanssa. Peltojen reunat ja suojayöhykkeet oat arokkaita luonnon oniuotoisuuden kannalta. Suojayöhykkeillä parannetaan yös esistöjen tilaa. 9

Lannoitteiden käytössä on yös pysyttää suosituksissa. Torjunta-aineiden käytössä on noudatettaa niistä annettuja säädöksiä ja suosituksia. Eläiistö Teralaen alueella on runsas ja etenkin eri lintulajeista on onia haaintoja. Nuuksion kansallispuiston läheisyydellä oi olla oa aikutuksensa, utta Teralaen ja Poikkipuoliaisen rannat ja ruoikot sekä Siuntionjoen Luhta oat linnustollisesti erkittäiä ja siellä on haaittu. nuolihaukka, kanahaukka, haraapäätikka, palokärki, lehtopöllö turkinkyyhky, idänuunilintu, korppi, rytikerttunen ja pensassirkkalintu. Teralaen osayleiskaaatyön liitteenä olea linnustoselitys on kuitenkin elko anha ja tulisi päiittää nykyhetken ukaiseksi. Merkittäiin piennisäkkäisiin lukeutuaa liito-oraaa ei ole haaittu tään suunnitelan alueilta. Tään suunnitelan alueella noudatetaan ns. läpäisyperiaatetta, joka on liitteenä 2. 10

6 METSIEN INVENTOINTITIEDOT 6.1 Maastoinentointi Aluetta koskeat luonnonsuojeluohjelien aineisto ja kaaoitustieto kerättiin aastoinentoinnin ja suunnittelun tausta-aineistoksi. Lisäksi koottiin luonto- ja lajistotietoa luontoselitysten, iranoaisten, luontoharrastajien ja järjestöjen jo oleassa oleista lähteistä. Erillistä aastoinentointia lajistotiedosta ei tehty. Rannikon etsäkeskuksen konsulttityönä tekeät aastoinentoinnin kenttätyöt saatiin päätökseen arraskuussa 2005. Inentoinnissa selitettiin perustiedot kasupaikoista ja puustosta. Lisäksi kartoitettiin etsälakikohteet, luonnonsuojelulain ukaiset kohteet ja uut arokkaat luontokohteet. Maastoinentointia täydennettiin ja tarkistettiin uoden 2005 aikana. Maastotöissä oli käytössä äri-infraortokuat, joiden aulla kartoitus kuionrajojen osalta saatiin tarkaksi. Pääosan aastotöistä sekä etsälain erityisen tärkeiden elinypäristöjen kartoituksen koko alueelta teki etsätalousinsinööri Markus Holstein. 6.2 Inentointitiedot 6.2.1 Maankäytöllinen luokittelu Luonnonhoidon taoitteita noudattaa aankäytöllinen luokittelu jakaa Teralaen alueet neljään pääluokkaan. Lisäksi on eroteltu tiet ja sähkölinjat, joita ei ole taulukossa: Hoidon piirissä oleat alueet 110,45 ha 42 % Luonnonsuojelutarkoituksiin aratut alueet 17,98 ha 7 % Kartanoalue, tontit, uiaranta 18,70 ha 7 % Pellot ja niityt 109,15 ha 42 % Muut aat 4,25 ha 2 % yhteensä 260,53 ha Luonnonsuojelutarkoituksiin arattuihin alueisiin sisältyät Metsälain ukaiset arokkaat luontokohteet ja uut arokkaat kohteet sekä läpäisyperiaatteella luonnontilaan jätettäät kohteet. 6.2.2 Ikäluokkajakaua etsä- ja kituaalla Ikäluokkajakauassa on ukana kaikki ne alueet, joilta nyt tehdyssä inentoinnissa kerättiin puustotiedot. 11

PUUSTO IKÄLUOKITTAIN METSÄ- ja KITUM AALLA 45 40 35 30 Hehtaaria 25 20 15 10 5 0 1-20 21-40 41-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 Ikäluokka Puulajiosuus ikäluokassa 100 % 90 % 80 % 3 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu Koiu Kuusi Mänty 20 % 10 % 0 % Aukea 1-20 21-40 41-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 Ikäluokka 6.2.3 Kasupaikat Inentoidulla alueella etsäaan kasupaikat oat elko reheiä. Noin 2/3 osaa etsäaasta on tuoreita kankaita tai reheäpiä. Kuiahkoja ja karupia kasupaikkoja on loppu kolannes kasupaikoista. 12

Kasupaikat kangasailla ja tureailla Kituaat 2 % Kuiahkot kankaat 28 % Joutoaat 7 % Lehdot 5 % Lehtoaiset kankaat 23 % Tuoreet kankaat 35 % 6.2.4 Puusto Puusto puulajeittain etsä- ja kituaalla Haraaleppä 1 % Hieskoiu 4 % Rauduskoiu 10 % Haapa 3 % Teraleppä 1 % Jalo lehtipuu 0 % Muu haupuu 1 % Muu lehtipuu 2 % Mänty 37 % Mänty Kuusi Rauduskoiu Hieskoiu Haapa Haraaleppä Teraleppä Jalo lehtipuu Muu haupuu Kuusi 41 % Muu lehtipuu 6.2.5 Puuston äärä Nykypuuston äärä on etsäaalla keskiäärin 198 ³/ha. Puuston kasu on noin 7 ³/ha/ eli kasuprosentti on 3,5 %. 13

7 LUONNONHOIDON TAVOITTEET Helsingin kaupungin oistaia etsäalueita hoidetaan rakennusiraston laatian Luonnonhoidon linjauksen ukaisesti. Linjaus on laadittu laajassa uoroaikutuksessa eri sidosryhien kanssa ja siinä esitetään luonnonhoidon taoitteet ja toienpiteet niiden saauttaiseksi. Linjauksen ukaisesti tässä suunnitelassa on ääritelty kuiokohtaisesti eri etsiköille hakkuu ja hoitotoienpiteet tai jätetty hoidon ulkopuolelle esi. luonnonsuojelullisista syistä. Suunnitelassa on otettu huoioon yös kaaoitus ja Teralaen kuntoutuskeskuksen tarpeet. Teralaen kylästä on kehittyässä pieni taajaa, joka aikuttaa osaltaan irkistyskäytön lisääntyisenä alueen lähietsissä. Maisealliset ja kulttuuriypäristön aikutukset on yös otettu suunnitelassa huoioon. Alueiden nykytila on seurausta pitkään jatkuneesta suunnitelallisesta hoidosta. Suurin osa etsistä on ollut tehokkaassa käytössä ja hoidossa sukupolien ajan. Luonnonsuojelullisesti erkittäiät alueet on liitetty Nuuksion kansallispuistoon, utta yös jäljelle jääneissä alueissa on pienialaisia arokkaita luontokohteita ja linnustollisesti erkittäiä alueita. Näiden jättäisellä hoidon ulkopuolelle tuetaan luonnon oniuotoisuutta. Uudistushakkuita rajoitetaan. Varsalanäen etelärinteellä, joka on aiseallisesti erkittää alue katsottaessa Teralaelta pohjoiseen päin. Pienpuustoa hoitaalla aataan näkyiä puuston älistä Teralaelle päin ja tuodaan kauniit äntyjen rungot näkyille. Peltojen pitäinen iljelyksessä säilyttää alueen kulttuuriperintöä. Pienten iljelystä tai laidunnuksesta pois jääneiden peltoheittojen säilyttäinen niittyinä tuoat oan lisänsä alueiden onipuolistajana ja lisääät luonnon oniuotoisuutta. Keskeisiä taoitteita tässä suunnitelassa oat: Alueet suunnitellaan ahistettuja kaaoja noudattaen ja hoidetaan niille asetettujen aankäyttötaoitteiden ukaisesti. Luonnon oniuotoisuuskohteet otetaan huoioon etsien hoidossa. Peltoalueet säilytetään iljelyksessä uokraaalla niitä aaniljelijöille. Hoidettujen niittyjen pinta-alaa pyritään lisääään Peltoalueiden reunayöhykkeiden ahdollisuuksia toiia luonnon ja aisean oniuotoisuuden parantajana lisätään. Metsien reunayöhykkeitä hoidetaan luonnollisina ja onikerroksisina, tarittaessa tehdään näkyäaauksia. Metsien luontaisia puulajisuhteita käytetään kasupaikkojen ja aisean onipuolisuuden ilentäjänä. Maisean ja kulttuuriypäristön kohokohtia otetaan esiin hoitotoiin, kuten näkyäaauksilla, harennuksilla ja pienpuuston hoidolla, ja niitä ylläpidetään säännöllisesti. Metsien harennukset ja uudistainen tehdään ajoissa ja riittään oiakkaina siten, että puuston elinoiaisuus ja kestäyys säilyät. 14

HOITOSUUNNITELMA 10-VUOTISKAUDEKSI 7.1 Ohjeistus suunnitelan toteuttaiseksi Luonnonhoitosuunnitelassa esitettyjen töiden toteuttaisessa tulee noudattaa etsäsertifioinnin kriteerejä ja laatujärjesteliä siten, että työjälki aastossa on Helsingin kaupungin taoitteiden ukainen. Aroilla kohteilla, joissa luonnonarot ja aisealliset arot oat tärkeitä, tulee käyttää luontoa säästäiä työeneteliä. Miestyöenetelää käytetään. Siuntionjoen itäpuolisilla alueilla, Teralaen kartanon ypäristössä ja Varsalanäellä. Maiseahakkuissa käytetään yös aroaisia eneteliä. Kuiokohtaisissa ohjeissa on aininta tarpeesta käyttää luontoa säästäää enetelää. Ulkoilu- ja irkistyskäytön kannalta tärkeiden polkujen ja reittien pitäinen auki hoitotöiden yhteydessä on otettaa huoioon sekä hakkuiden että hoitotöiden yhteydessä. Uudistaisen yhteydessä ei käytetä järeitä eneteliä, aan uokkaus tehdään tarittaessa laikutuksena tai istutuksen yhteydessä kuokalla. Ennen suunnitelan toteutusta tiedotetaan paikallisille asukkaille työaasta ja huolehditaan työaiden turallisuudesta. 7.2 Pellot ja niityt Taoitteiden ukaisesti pellot tulee säilyttää iljelyksessä. Peltojen hoidon taso on oltaa riittään hyä, jotta kartanoypäristön aro ja aisea säilyät. Peltojen hoidossa on jätettää riittäät suojayöhykkeet esistöjen suojeleiseksi. Lannoitteiden käytössä tulee noudattaa niistä annettuja suosituksia ja ääräyksiä. Saoin torjunta-aineiden käyttö tulee olla hyäksyttyjen rajojen puitteissa. Niittyjen hoito oidaan järjestää sopialla siitä paikallisten toiijoiden kanssa. Laiduntainen olisi suositeltaa tapa, jos siihen on ahdollisuuksia. Minii taoite niittojen hoidossa on niitto kerran kesässä. 7.3 Hakkuut hoidon piirissä oleilla alueilla Taoitteiden ukaan laadittujen kuiokohtaisten toienpide-ehdotusten tuloksena hoidon piirissä oleasta 110,5 hehtaarin etsäalueesta 55,7 hehtaarin osalle tehtiin erilaisia hakkuuehdotuksia, jotka toteutetaan seuraaan kyenuotiskauden aikana. Seuraaassa taulukossa näkyy eri hakkuulajien jakaua eri hakkuutapoihin. Suurin osa hakkuista on kasatushakkuita, joiden seurauksena puuston elinoiaisuus säilyy ja etsien irkistyskäyttöaro paranee. Uudistaiseen tähtääät hakkuut oat pienialaisia ja niiden toteutuksessa suositaan luontaista uudistaista. Hakkuista ensiäisellä 5- uotiskaudella on suunniteltu toteutettaaksi 31 ha ja toisella 5 -uotiskaudella 24,7 ha. Karttaliitteessä 1 on teeakartta seuraaan 10 -uotiskauden hakkuutoienpiteistä. 15

Teralapi, toienpiteet hakkuutaoittain 40 35 35 30 25 ha 20 15 Ylispuustoisen taiikon hoito 10 7,3 5,2 5 2,3 1,4 2,3 2,1 0 Ensiharennus Harennus Uudistainen iljeleällä Yksittäisten puiden poisto Suojuspuuhakkuu Luontainen uudistainen Maiseanhoito 7.4 Hoitotyöt Metsänhoitotöitä tehdään suunnitelakaudella yhteensä 57,4 hehtaarin alalla. Ne jakautuat kiireellisyyden ukaan siten, että heti tehtäiä on 7,8 ha, ensiäisellä 5- uotiskaudella 25,3 ha ja toisella 5-uotiskaudella 24,3 hehtaaria. Seuraaassa taulukossa on hoitotöiden jakautuinen eri työlajeihin. Teeakartta hoitotöistä on karttaliitteenä 2. 16

Teralapi, Hiiska METSÄNHOITOTYÖT YHTEENSÄ Heti tehtäät Kauden alkupuolella Kauden loppupuolella Metsänhoitotyöt yhteensä Työlaji Pinta-ala ha Pinta-ala ha Pinta-ala ha Pinta-ala ha Pienpuustonhoito 5,0 17,3 6,5 28,8 Uudistaisen alistelu 4,6 7,1 Istutus -ku 2,8 3,4 6,2 -ko 1,2 1,2 Taiikonhoito T1 0,2 0,2 Taiikonhoito T2 1,3 5,9 7,2 Nuoren etsän kunnostus 4,2 2,5 6,7 Yhteensä 7,8 25,3 24,3 57,4 7.5 Puuston kehitysennuste Suunnitelan ukaan toiittaessa oidaan laskea ennuste siitä iten puusto tulee kehittyään seuraaan 10 uoden kuluessa. Taulukossa on nykypuusto ikäluokittain ja ieressä laskennallinen ennuste 10 uoden kuluttua. Taulukkoa tulkitsealla oidaan nähdä, että anhojen ikäluokkien osuus tulee kasaaan aikka heikkokuntoisia etsiä joudutaankin jonkin erran uudistaaan. Ikärakenne on kuitenkin tasapainoinen ja etsät tuleat säilyään onipuolisina ja elinoiaisina. Puuston kehitysennuste 35 30 25 % 20 15 2007 10 uoden kuluttua 10 5 0 Aukea 1-20 21-40 41-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 Ikäluokat 17

7.6 Talous 7.6.1 Yleiskustannukset Alueiden hoidon järjestäinen on tällä hetkellä rakennusiraston katu- ja puisto-osaston astuulla. Suunnitelien laatiisesta astaa suunnittelutoiisto, jonka toiintasuunnitelassa on ollut Teralaen luonnonhoitosuunnitelan laatiinen. Suunnitelien toteutuksesta astaa ylläpitotoiisto, joka tilaa toteutukseen liittyät työnjohtopalelut rakennusiraston ypäristötuotannon luonnonhoitoyksiköltä. Työnjohto ja iranoaistehtäien hoito uodostaat noin 20-25 % koko suunnitelan toteutuksen kustannuksista. 7.6.2 Tulot ja enot Suunnitelaa toteutettaessa hakkuissa syntyä puuaines yydään rakennusiraston kilpailutuksen kautta yhdelle puunostajalle, joka aksaa käyän hinnan saaastaan raaka-aineesta. Tulot eneät kaupungin tilille. Tulot oidaan arioida laskennallisesti arioidun poistuan perusteella ja se on suuntaa antaa. Tulojen äärä on riippuainen toteutushetken hintatasosta. Hakkuista ja hoitotöistä syntyy kustannuksia, jotka oidaan arioida työlajeittain ja esi. taiienekin ja keskihintojen perusteella. Suunnitelassa oidaan laskennallisesti arioida enoja etsätietojärjestelään syötettyjen keskihintojen perusteella. Miestyöenetelien käyttö hakkuissa lisää kustannuksia. Laskennallisesti oidaan kuitenkin arioida, että hoitotöiden yhteydessä syntyän puutaaran yynnistä saaduilla tuloilla katetaan hoitotöistä aiheutuat kustannukset. Hoitotöiden rahoitus tapahtuu kuitenkin rakennusiraston katu- ja puisto-osaston toiintasuunnitelan kautta. 18

8 LIITTEET Liite 1 :Toienpidealikko hoidon piirissä oleilla alueilla. Liite 2 : Läpäisyperiaate. Liite 3: Kuioluettelo Karttaliite 1. Hakkuut 10 -uotiskaudella Karttaliite 2. Hoitotoienpiteet 10 uotiskaudella Karttaliite 3. a- ja kuiokartta 19

Toienpidealikko hoidon piirissä oleilla alueilla LIITE 1 Tässä on kuattu käytettäät etsänhoitotoiet. Se, ihin hoitotoiet kohdistuat ja iten laajoja ne oat tulealla suunnitelakaudella, ääritellään tarkein kuiokohtaisesti inentointitietojen pohjalta. Taiikonhoito Taiikon hoidon taoitteena on parantaa alueen kulkukelpoisuutta sekä aartaa aiseaa niin, että taiikot oat aloisia ja niissä on hyä näkyyys. Taiikon hoidolla edistetään yös onipuolisen puulajiston syntyistä. Taiikon hoidossa alitaan kasaaan jääät puulajit ja yksittäiset puut sekä annetaan niille lisää kasutilaa. Tällöin puiden latukset säilyät tereinä ja elinoiaisina. Puulajit alitaan kasupaikan rainteisuuden ja aiseatekijöiden ukaan. Valinnassa suositaan harinaisten ja jalojen lehtipuiden taiia. Taiikon hoito alkaa tarittaessa heinäntorjunnalla, jossa saalla poistetaan yös esakkoa, jos se haittaa kasatettaia taiia. Heinittyistä torjutaan tarpeen ukaan 1 4 ensiäisen kasukauden aikana. Varsinaisesti taiikkoa harennetaan yhden tai useaan kerran kasupaikan ukaan. Heinäntorjunta ja taiikonhoito tehdään ekaanisesti, keiallisia eneteliä ei käytetä. Kannot sahataan ahdollisian lyhyiksi ja katkaistut puut kaadetaan aahan asti. Kulkuäylät, polut, ojat ja purot pidetään apaina kaadetuista puista. Taiikonhoidon yhteydessä säilytetään etsän luontaista aihtelua; kasillisuuden tiheyttä ja rytitystä uutellaan pinnanuotojen ja uiden aiseatekijöiden ukaan. Taiikonhoidossa luodaan latuskerrokseen aihtelua jättäällä etsikköön eripituisia puita. Tässä on syytä ottaa huoioon puulajien erilainen kasunopeus ja alon tare. Pienpuuston hoito Pienpuuston hoidon taoitteena on lisätä näkyyyttä ja parantaa kulkukelpoisuutta sekä luoda aiseaan hoidettu ile. Pienpuustoa hoidetaan yös etsänuudistaiskohteissa uusien taiien syntyisen edistäiseksi. arsilla ja oleskelupaikkojen reunoilla. Aoiilta alueilta, kuten niityiltä ja kedoilta, pienpuustoa poistetaan, jotta elinypäristö säilyy edelleen aoiena. Myös hoitotöiden yhteydessä aurioitunut pienpuusto kaadetaan. Pienpuustoa hoidetaan aktiiisiin käytetyillä alueilla, kuten ulkoilureittien Ulkoiluäylien arsien etsiköissä otetaan aiseatekijöiden lisäksi huoi- 20

oon tura- ja käyttöaatiukset. Erityisesti risteyksissä ja kaarteissa on pidettää näkyät auki. Tasaista raiaaista tietyltä leeydeltä ei tehdä. Pienpuustoa ei koskaan poisteta kauttaaltaan eikä rutiininoaisesti. Hoidettujen alojen loaan jätetään käsitteleättöiä, aihteleanuotoisia laikkuja. Kaadettu pienpuusto jätetään lahoaaan aastoon silloin, kun siitä ei ole haittaa irkistyskäytölle. Metsän harentainen Metsän harentaisen taoitteena on aiseien aaruus, näkyyys ja aloisuus sekä aluskasillisuuden kulutuskestäyys. Harennuksella oidaan tuoda esiin yös lähiaiseien yksityiskohtia. Harentaisella aikutetaan etsän puulajisuhteisiin ja oidaan näin luoda aiseaan aihtelua. Tuleissa luontaisen uudistaisen kohteissa harennusta taritaan uuden taiiaineksen syntyiseksi. Metsäarjojen satoisuus lisääntyy harennetuissa etsissä, kun arpukasillisuus saa eneän aloa. Metsää harentaalla annetaan lisää kasutilaa kasaaan jääille puille sekä ähennetään puiden älistä kilpailua alosta ja rainteista. Harennusten ansiosta puiden latukset pysyät tereinä ja elinoiaisina. Harentaista ei tehdä tasaälein ja latuskerrokseen luodaan aihtelua jättäällä eripituisia puita. Reheillä kasupaikoilla puustoa harennetaan yleensä useapaan kertaan kuin karuilla. Valoa aatiia lehtipuuetsiköitä harennetaan oiakkaain kuin parein arjostusta sietäiä kuusikoita. Harennuksissa suositaan aikaisean puusukupolen yksilöitä, jaloja lehtipuita sekä kookkaita haapoja ja raitoja. Kun puut saaat lisää elinoiaa, lahopuuta ei kehity yhtä helposti kuin harentaattoassa etsässä. Siksi harennuksissa jätetään etsään yös kuolleita ja kuoleia puita, lahotyeyksiä. Sopiissa kohteissa edistetään puiden pystyyn kuoleista esierkiksi kaulaaalla. Metsien uudistainen Uudistaisen taoitteena on saada aikaan eri-ikäisiä, puustoltaan elinoiaisia etsiköitä ja niiden tuoaa aihtelua aiseaan. Näin pidetään yllä etsien jatkuuutta, kestäyyttä ja kerroksellisuutta. Metsää uudistetaan tällä suunnitelakaudella pääasiassa huonokuntoisissa, aktiiisen hoidon piirissä olleissa kuusikoissa. Luonnonetsissä etsiköt uudistuat joko kerralla suuren tuhon aikutuksesta tai ähitellen anhan etsän alle. Suuria tuhoja luonnonetsissä aiheuttaat hyönteiset, yrskyt ja etsäpalot. Vähitellen uudistuissa 21

etsissä yksittäisten kuolleiden puiden alle tai tuulenkaatojen jättäiin aukkoihin alkaa syntyä taiia. Uudistaisala rajataan aiseaan sopiasti aaston uotoja noudattaen. Se oidaan rajata luontaisiin tai jo oleassa oleiin aukioihin, polkuihin, puuryhiin, nuorepiin etsiköihin tai uihin sopiiin kohteisiin. Metsiä uudistetaan pieniuotoisesti, jotta aiseaaikutukset oat ähäisepiä. Joillakin alueilla on perusteltua uudistaa kerralla laajepia alueita, koska aloa aatiat lajit eiät arjostuksessa uudistu luontaisesti. Tällaisissa kohteissa oidaan uudistaisen yhteydessä käyttää yös kulotusta. Kulotettaien uudistuskohteiden tule olla turallisuuden ja toteutettauuden takia uita uudistusaloja suurepia, noin 2 4 hehtaaria. Uudistusenetelinä oidaan käyttää joko luontaista uudistaista tai etsäniljelyä eli uusien taiien istutusta tai sieenten kyläistä. Usein käytetään yös näiden yhdistelää. Eri puulajit poikkeaat ratkaiseasti toisistaan sekä uudistaiseneteliltään että tarpeiltaan. Männiköiden elinoiaisuus säilyy pitepään kuin koiikoiden tai kuusikoiden ja ännikön kiertoaika oi olla pidepi. tuottaiselle ja niiden itäiselle sekä taiien kasulle. Kuusikoihin jätetään luontaisen uudistaisen taiettuisaiheessa elko runsaasti eopuita, kun taas änniköihin ja koiikoihin niitä jätetään selästi äheän. Jättäällä kasaaan talousetsien hoitosuosituksia suurepi äärä sieentäiä puita säilytetään etsäinen aisea sekä ähennetään taiettuiselle haitallista ruohottuista. Kun luontaisen uudistaisen kohteeseen syntyy riittää äärä taiia, taiikkoa apautetaan ähentäällä eopuustoa useaassa aiheessa; joskus kertaähennyskin riittää. Suuret puut tuottaat luontaisen uudistaisen kohteisiin taiien sieenet, utta toisaalta haittaaat taiien kehittyistä. Luontainen uudistuinen kestää tällä taoin noin 15 20 uotta. Luontaisessa uudistaisessa oidaan käyttää yös ns. reikäenetelää, jossa anhasta etsästä poistetaan suuria puita taiiryhien ypäriltä. Reikiä suurennetaan taiettuisen edetessä. Menetelää käytetään erityisesti aiseallisesti herkiillä alueilla. Uudistainen tällä taoin kestää 20 30 uotta ja aatii usein toistuaa hoitoa. Luontainen uudistainen aatii onnistuakseen elinoiaisen eopuuston ja otollisen aapohjan, jotta syntyy hyä taiiaines. Luontaisen uudistaisen alistelu alkaa jo iieisen harennuksen yhteydessä. Harentaalla puustoa riittäästi saadaan lisää aloa ja läpöä aan pinnalle, ja juuriston kilpailu kasutilasta ähenee. Tällöin saadaan sopiat olosuhteet sieenten Luontainen uudistainen alitaan uudistuseneteläksi silloin, kun etsikössä on aliina luontaisesti syntyneitä ja kehityskelpoisia taiia. Mitä eneän alista taiiainesta esiintyy, sitä todennäköisein luontainen uudistainen tulee onnistuaan. Luontaisella uudistaisella syntyneitä taiikoita oidaan tarittaessa täydentää istuttaalla. 22

Jos etsikössä ei ole edellytyksiä luontaiseen uudistaiseen, turaudutaan etsänistutukseen tai kylöön. Myös puulajin aihto oi tulla kyseeseen esierkiksi juurikäään saastuttaissa tai karujen aiden kuusikoissa. Kun etsää uudistetaan istuttaalla tai kyläällä, uudistaiskohteesta poistetaan lähes kaikki puut. Uudistaisalalle jätetään kuitenkin aina joitakin puuyksilöitä tai -ryhiä säästö- ja aiseapuuksi. Lisäksi uudistaisalalle jätetään huonokuntoisia puita kehittyään pökkelöiksi ja keloiksi taiikon keskelle. Uudistusalalta poistetaan yös taiien kehitystä haittaaaa pienpuustoa. Istutus- tai kylöalalta on useiiten tarpeen paljastaa kiennäisaata aanuokkauksella heinittyisen ja esakoituisen estäiseksi. Rikottu aanpinta edistää taiien syntyistä sekä luo pareat ahdollisuudet luonnontaiien kehittyiselle. Maanuokkauksessa käytetään keyitä eneteliä, ja sen tare harkitaan tapauskohtaisesti. Istutuksissa ja kylöissä käytetään ainoastaan aantieteelliseltä alkuperältään sopiia taiia ja sieeniä. Rieihin istuttaista ältetään. Istutustiheys alitaan istutettaan puulajin oinaisuuksien ukaisesti. Jos on todennäköistä, että luonnontaiia syntyy täydentäään istutusta, taiet istutetaan harepaan. Ylispuustoisen taiikon hoito Ylispuustoisen taiikon hoidon taoitteena on turata luontaisella uudistaisella aikaansaadun taiikon jatkokehitys. kpl hehtaarille. Säästöpuut lisääät alueen oniuotoisuutta ja aiseallisia aroja. Puun taiille annetaan kasutilaa ähentäällä arjostaia ylispuita taiikon kasun edellyttäässä tahdissa, yhdessä tai useaassa aiheessa. Taiikon apauttaisen tarpeeseen aikuttaat paitsi alla kasaan taiikon kehittyistarpeet ja puulaji yös ylispuustona kasaien puiden äärä ja puulaji. Kuusen taiet sietäät koiua ja äntyä eneän ylispuiden aiheuttaaa arjostusta, utta toisaalta kuusen luontaisen uudistaisen kohteisiin jätetään eniten sieenpuita. Kaikkia ylispuita ei poisteta, aan niistä jätetään säästöpuiksi ähintään 30-60 23

Läpäisyperiaate LIITE 2 Läpäisyperiaatteella tarkoitetaan, että tietyt erityiskohteet rajataan aina hoitotoiien ulkopuolelle, aikka kohteet sijaitsisiat uuten hoidon piirissä olealla alueella. Seuraaassa esitetyt läpäisyperiaatekohteiden kuaukset oat lainauksia Ypäristöinisteriön, Museoiraston ja Metsä astaa portaalin www-siuilta. Metsälain erityisen tärkeät elinypäristöt Metsälain 10. pykälässä on lueteltu etsien oniuotoisuuden säilyisen kannalta erityisen tärkeät elinypäristöt. Niiden tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selästi ypäristöstään erottuia ja lisäksi yleensä pienialaisia. 1) Lähteiden, purojen ja pysyän edenjuoksu-uoan uodostaien norojen sekä pienten lapien älittöät lähiypäristöt 2) Ruoho- ja heinäkoret, saniaiskoret sekä lehtokoret ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitseat letot 3) Reheät lehtolaikut 4) Pienet kangasetsäsaarekkeet ojittaattoilla soilla 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden älittöät alusetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti ähätuottoiseat hietikot, kalliot, kiikot, louhikot, ähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Luonnonsuojelulain luontotyypit Luonnonsuojelulaissa (29 ) luetellaan yhdeksän suojeltua luontotyyppiä, joita ei saa uuttaa niin, että luontotyypin oinaispiirteiden säilyinen aarantuu. Nää luontotyypit oat harinaisia ja pienialaisia. a) Metsäiset luontotyypit 1. Jalopuuetsiköt Suojellut jalopuuetsiköt oat syntyneet luontaisesti, ja niissä kasaa hehtaarilla ähintään 20 runkoaista jaloa lehtipuuta. Jalopuuetsikön alueen tulee olla yhtenäinen. Jaloja lehtipuita oat tai, saarni, aahtera, lehus, kynäjalaa ja uorijalaa. 2. Pähkinäpensaslehdot Pähkinäpensaslehdoissa kasaa ähintään kaksi etriä korkeita tai leeitä pähkinäpensaita ainakin 20 kappaletta hehtaarilla. Pähkinäpensaat kasaat yhtenä tai useapana lähekkäisenä ryhänä yhtenäisellä alueella. Puustona on lehtipuita, haupuita tai olepia. 3. Teraleppäkoret Teraleppäkoret oat luhtaisia tai lähteisiä. Valtapuuna on teraleppä. Aluskasillisuutena on hiirenporrasta, neaiarretta ja uita suuria saniaisia. Kosteissa äliköissä kasaa tyypillisesti ehkaa ja kurjeniekkaa. b) Perinneluontotyypit 7. Katajakedot Suojellut katajakedot oat syntyneet pitkään, jopa uosisatoja jatkuneen niiton ja laidunnuksen seurauksena. Maiseassa katajakedot 24

tunnistaa kookkaista katajista, joiden loassa on atalaa niitty- ja kalliokasillisuutta. Katajaketo on usein pieni, alle hehtaarin kokoinen. 8. Lehdesniityt Suojellut lehdesniityt oat syntyneet perinteisen karjanhoidon aikutuksesta. Lehdesniityn puista on katkottu lehdeksiä karjan rehuksi. Lehdesniittyjä on niitetty tai laidunnettu. Suojellulla lehdesniityllä on ähintään iisi lehdestettyä puuta hehtaarilla. Lehdesniityillä on niittyäisiä ja puita kasaia osia. 9. Yksittäiset suuret aiseapuut Suojellut ännyt ja taet oat rinnankorkeusläpiitaltaan ähintään 60 senttietriä, uut suojellut puut ähintään 40 senttietriä saalta korkeudelta itattuna. Tällaiset puut oat iäkkäitä ja järeärunkoisia. Suojeltuun puuryhään kuuluu enintään iisi lähekkäistä puuyksilöä. Vanhat järeät puut oat aisean koistuksia ja onien lintujen, hyönteisten, saalien ja sienien elinypäristöjä. Uhanalaiset lajit Luonnonsuojelulain (47 ) ukaan on kiellettyä häittää erityisesti suojeltaan lajin säilyiselle tärkeä esiintyispaikka tai heikentää sellaista. Erityisen suojeltaaksi lajiksi oidaan äärätä laji, jonka häiäisuhka on ileinen. Näistä lajeista on säädetty asetuksella. Erityisen suojeltaien lajien luettelo sisältää suurian osan erittäin uhanalaisista ja aarantuneista lajeista sekä joitakin nopeasti taantuneita tai kansainälisesti erkittäiä silälläpidettäiä lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintyistiedot kootaan Suoen ypäristökeskuksen ylläpitäään uhanalaisten eliölajien tietorekisteriin (UHEX). Muut arokkaat luontokohteet Metsissä oi olla yös alueellisesti tai paikallisesti arokkaita elinypäristöjä, jotka eiät täytä etsälaissa ääritellyn erityisen tärkeän elinypäristön tai luonnonsuojelulain ukaisen suojellun luontotyypin aatiuksia. Maanoistaja oi päättää, säilytetäänkö näiden elinypäristöjen oinaispiirteet. Tällaisia oisiat olla esierkiksi aarniaiset etsät. Muinaisjäännökset Kaikki kiinteät uinaisjäännökset oat uinaisuistolain (295/63) ukaisesti autoaattisesti rauhoitettuja. Niiden kaiainen ja peittäinen sekä uu niihin kajoainen on laissa kielletty. Laissa ei ääritellä uinaisuistoja iän ukaan aan käytetään ilaisuja uinainen, uinaisilta ajoilta peräisin olea, pakanuuden aikainen jne. Lain suojaaia uinaisjäännöksiä oat. uinaiset hautaröykkiöt, kalistot, asuinpaikat, kallioaalaukset, uhrikiet ja uut palontapaikat, linnauoret ja huoattaien rakennusten rauniot. Pohjaesialueet Pohjaesialueet aiheuttaat eräitä rajoituksia ahdollisiin toienpiteisiin. Alueet tuleat inentoitaaksi irkateitse. 25

Geologiset pienkohteet Hiidenkirnut, pirunpellot, luolat Kallioalueet Kitu- ja joutoaan kalliot Suot Kitu- ja joutoaan suot sekä kaikki luonnontilaiset suot Pienedet Metsälain 10. pykälässä ainittujen lisäksi luonnontilaiset edet, joita on käsitelty, ahdollisesti kaiettu tai perattu ihisen toiesta. 26

LIITE 3 KUVIOLUETTELO Kunta: 927 VIHTI Suunnittelualue: 141 VIHTI Helsingin kaupunki Lohko: 1 a: Oistaja: 927-445-3-403 Eriksberg HELSINGIN KAUPUNKI Metsikkökuiot: 1 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 45 20 720 20 18 173 Kuusi 45 5 190 20 18 44 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus 2011-2015 2 Pinta-ala: 0.78 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 3/ha 2/ha Lp c Rauduskoiu 20 2000 7 7 20 Kuusi 5 150 0 1 0 3 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty 25 17 2670 10 9 84 Kuusi 25 1 180 10 9 6 Hieskoiu 25 5 700 10 9 20 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus 2006-2010 4 Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty 30 2 240 12 12 13 Hieskoiu 30 1 120 12 12 6 Kuusi 30 0 40 12 12 2 Kuusi 15 320 2 3 0 Hieskoiu 15 80 2 3 0 3/ha - 1 -

5 Pinta-ala: 0.83 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 50 11 650 16 17 97 Rauduskoiu 50 3 190 16 17 26 Mänty 50 8 440 16 17 64 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus 2011-2015 Kuusen istutus 2011-2015 Laikkuätästys 2011-2015 6 Pinta-ala: 0.83 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty 25 19 2900 10 8 82 Hieskoiu 25 3 500 10 8 13 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus 2011-2015 7 Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c Kuusi 90 10 150 32 24 111 Rauduskoiu 90 2 30 32 24 20 Mänty 90 1 10 32 24 7 Kuusi 25 150 6 5 1 Kuusi 3 160 0 1 0 Hieskoiu 3 30 0 1 0 Mänty 3 10 0 1 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Uudistainen iljeleällä 2011-2015 Kuusen istutus 2011-2015 Laikutus 2011-2015 3/ha Koiut ja uutaa änty säästetään ylispuiksi kuion pohjoisosaan. Luontaisen uudistaisen ahdollisuus tutkitaan ielä ennen toteutusta. 8 Pinta-ala: 0.96 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 10 1300 4 3 4 Mänty 10 600 4 3 2 Hieskoiu 10 100 4 3 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus 2011-2015 Nuoren etsän hoito 2011-2015 3/ha - 2 -

9 Pinta-ala: 1.34 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 5 2800 2 2 1 Hieskoiu 5 700 2 2 0 Mänty 80 2 30 28 20 18 Rauduskoiu 80 1 20 28 20 9 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ylispuustoisen taiikon hoito Heti Taiikonhoito 2011-2015 3/ha Kohteella jätetään äntyjä ja koiuja ylispuiksi siten, että aiseassa säilyy ylepi latuskerros. Koiut saaat lahota aikanaan paikoilleen, ikä on otettaa huoioon tienarressa. 10 Pinta-ala: 2.34 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 15 1600 7 5 14 Hieskoiu 15 300 7 5 2 Kuusi 15 100 7 5 1 3/ha Moniuotoisuus: Katajia. Paikoin runsaasti katajaa. 11 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 15 2000 5 4 8 Hieskoiu 15 500 5 4 2 12 Pinta-ala: 1.93 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c Kuusi 75 19 390 27 24 219 Rauduskoiu 75 5 90 27 24 51 Kuusi 10 210 2 2 0 Muu lehtipuu 10 490 2 2 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Maiseanhoito 2006-2010 Mekaaninen raiaus 2006-2010 3/ha Toienpide lähinnä aarallisten puiden poistoa sekä paikoin jo syntyneiden ja osittain taiettuneidenkin pienaukkojen reunapuiden poistoa, jolla autetaan taiiryhien kehittyistä. Jos etsikön kunto heikenee nopeasti, on uudistaista harkittaa erikseen tiellä kulkijoiden turallisuuden uoksi. Kuion hoitotyöt tehdään aroaisin iestyöenetelin taiien säästäiseksi. - 3 -

13 Pinta-ala: 0.38 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 25 9 940 12 14 65 Kuusi 25 8 850 12 14 61 Rauduskoiu 25 2 210 12 14 13 Haraaleppä 25 1 100 12 14 7 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus 2011-2015 14 Pinta-ala: 0.49 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c Kuusi 75 21 390 28 22 209 Rauduskoiu 75 5 90 28 22 50 3/ha Myös uutaia haapoja. 15 Pinta-ala: 0.53 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Mänty 105 2 30 30 21 16 Kuusi 25 160 6 7 1 Hieskoiu 25 160 6 7 1 Haapa 25 40 6 7 1 Pihlaja 25 40 6 7 1 Kuusi 5 480 0 1 0 Haapa 5 240 0 1 0 Haraaleppä 5 80 0 1 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Pienpuuston hoito 2006-2010 3/ha Harahko, heikkokuntoinen taiikko, jonka kehitystä seurattaa. 16 Pinta-ala: 1.46 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 110 20 270 32 23 206 Kuusi 110 3 40 32 23 25 Rauduskoiu 110 3 30 32 23 24 Haraaleppä 30 1 100 10 8 2 Hieskoiu 30 1 100 10 8 2 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Suojuspuuhakkuu 2006-2010 Männyn luontainen uudistainen 2006-2010 Rauduskoiun luontainen uudistainen2006-2010 Mekaaninen raiaus 2006-2010 Laikutus 2006-2010 3/ha - 4 -

Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Järeitä äntyjä ja koiuja jätetään suojuspuuston tiheyteen. 17 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Lehtikuusi 2/ha Lp c Lehtikuusi 45 18 1060 16 20 176 Hieskoiu 45 5 260 16 20 42 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus 2006-2010 3/ha Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Tuulenkaatopuita sähkölinjan reunassa. 18 Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Muu etsätalousaa Pääpuulaji: Moniuotoisuus: B2 Maiseaniitty. Niitty/Lehdesniitty. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Entinen pelto tai laidun. Nykyisin aoaluetta / niittyä. Sähkölinja, traktoritien kääntöpaikka, reitti enelaiturille. Osittain esottuassa. Säilytetään aoalueena. 19 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c Teraleppä 50 18 520 22 18 153 Rauduskoiu 50 3 100 22 18 27 Haapa 50 1 30 22 18 9 3/ha Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Muutaa kookas haapa kuion reunassa. 20 Pinta-ala: 1.21 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 5 700 0 1 0 Hieskoiu 5 250 0 1 0 Kuusi 5 50 0 1 0 Mänty 100 2 40 30 20 21 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Mekaaninen perkaus 2011-2015 Ylispuut jätetään ikipuiksi. Taiikon kehittyistä seurattaa. 3/ha - 5 -

21 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haraaleppä 2/ha Lp c Haraaleppä 40 17 1280 14 16 127 Kuusi 40 2 160 14 16 18 Teraleppä 40 2 160 14 16 16 3/ha Moniuotoisuus: Puro (Metsälain tärkeä elinypäristö). LTJ1 Lehtoaisessa, lehtipuualtaisessa notkossa irtaaa puro. Laskee pellon pohjoispuolelta entisen pellon reunaa yöten jären rantaan. 22 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haraaleppä 2/ha Lp c Mänty 30 2 210 12 15 15 Kuusi 30 1 130 11 14 8 Hieskoiu 30 4 360 12 15 24 Haraaleppä 30 11 1320 11 14 71 Muu lehtipuu 25 5 560 11 13 27 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus 2006-2010 3/ha Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta 23 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c Teraleppä 50 19 680 20 20 185 Hieskoiu 50 4 140 20 20 37 Muu lehtipuu 15 80 5 4 0 3/ha LTJ1 Rantakaistaa. Jätetään luonnontilaan. 24 Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 100 7 90 32 19 62 Hieskoiu 100 2 20 32 19 12 Kuusi 100 2 20 32 19 12 Kuusi 60 4 240 15 14 25 Mänty 60 2 160 15 14 17 Hieskoiu 60 1 70 15 14 7 Kuusi 15 80 4 5 0 Hieskoiu 15 20 4 5 0 3/ha Maiseanhoito - 6 -

Yläpuolisen uudistusalan kulissi järellepäin. Ei toienpiteitä toistaiseksi. 25 Pinta-ala: 0.43 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu 65 9 190 26 22 90 Mänty 65 9 190 26 22 93 Kuusi 65 3 80 26 22 36 Haapa 65 1 20 26 22 11 26 Pinta-ala: 0.01 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Lp 2/ha c 3/ha Kuusi 65 20 750 20 20 201 Moniuotoisuus: Lähde (Muu arokas elinypäristö). LTJ1 Lähde rinteen alla, pellon reunassa. Pellonreunan oja ja aieat etsänhoitotoienpiteet aikuttaneet luonnontilaan. 27 Pinta-ala: 1.53 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: Pelto, niitty tai laidunaa. Vuokrattu Vihdin ratsutalli Oy:lle 28 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Lp 2/ha c 3/ha Kuusi 50 34 1260 20 20 342 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Heti 29 Pinta-ala: 0.72 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c 3/ha Mänty 50 5 210 19 20 51 Kuusi 50 19 810 19 20 198 Rauduskoiu 50 1 40 19 20 10 Haapa 50 1 40 19 20 10 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus 2006-2010 Haapoja pellonreunassa. - 7 -

30 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 100 7 100 30 21 64 Rauduskoiu 100 3 40 30 21 25 Kuusi 100 2 30 30 21 15 Kuusi 45 5 510 12 14 36 Rauduskoiu 45 2 250 12 14 16 Mänty 45 1 80 12 14 6 3/ha Moniuotoisuus: Tuoia. Vaahteroita. Sekalaista jäännöspuustoa tienarren rinteessä/notkossa. Paikoin lehtopensaikkoa ja aahteranesoja. Ei toienpiteitä. 31 Pinta-ala: 1.38 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 7 1880 2 2 1 Hieskoiu 7 500 2 2 0 Mänty 7 130 2 2 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Taiikonhoito 2011-2015 32 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 3/ha Lp 2/ha c 3/ha Rauduskoiu 5 2000 0 1 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Taiikonhoito 2011-2015 33 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Lp 2/ha c 3/ha Rauduskoiu 25 9 1500 10 12 52 34 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 25 12 890 14 11 66 Kuusi 25 2 140 14 11 10 Rauduskoiu 25 5 340 14 11 23 Muu lehtipuu 8 500 3 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus 2011-2015 3/ha - 8 -

Mekaaninen raiaus 2011-2015 35 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 45 25 890 20 17 203 Kuusi 45 2 80 20 17 17 Rauduskoiu 45 2 80 20 17 18 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus 2011-2015 36 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty 40 2 130 13 14 11 Kuusi 40 0 10 13 14 1 Rauduskoiu 40 0 40 13 14 3 Haapa 40 0 30 13 14 2 Muu lehtipuu 40 1 50 13 14 4 Mänty 10 100 3 3 0 Kuusi 10 100 3 3 0 Muu lehtipuu 10 800 3 3 1 Mänty 120 5 60 34 20 46 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Nuoren etsän hoito 2011-2015 3/ha Pihaaan jatkeena, sekaapuustoinen. 37 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: Vuokrattu Sos. Piha-alue. 38 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 30 17 970 16 15 126 Rauduskoiu 30 8 440 16 15 53 Muu lehtipuu 30 1 70 16 15 9 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus 2011-2015 3/ha Moniuotoisuus: Vaahteroita. Osittain jo ensiharennettu. Muutaia aahteroita. - 9 -

39 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 15 1150 5 6 6 Muu lehtipuu 15 1150 5 6 5 Kuusi 50 1 40 17 16 6 Rauduskoiu 50 4 210 17 16 31 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ylispuustoisen taiikon hoito 2006-2010 Taiikonhoito 2011-2015 40 Pinta-ala: 1.70 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty 50 33 1200 20 18 287 Kuusi 50 3 120 20 18 27 Rauduskoiu 50 3 100 20 18 22 Muu lehtipuu 5 360 2 3 0 Pihlaja 5 1440 2 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus 2006-2010 Mekaaninen raiaus 2006-2010 41 Pinta-ala: 1.55 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c 3/ha Mänty 70 2 40 29 26 27 Kuusi 70 22 380 29 26 265 Mänty 55 1 40 22 22 13 Kuusi 55 10 300 22 22 107 Rauduskoiu 55 1 40 22 22 13 Haapa 55 1 20 22 22 6 Kuusi 30 2 180 12 15 12 Muu lehtipuu 30 1 120 12 15 7 Muu lehtipuu 15 700 3 5 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Heti Ennakkoraiaus Heti Moniuotoisuus: Vaahteroita. Paikoin aahteroita. - 10 -