OIVALAN METSÄNHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 OIVALAN METSÄNHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE Markus Holstein 2013

2 Oialan etsänhoitosuunnitela SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUMENETELMÄ OIVALAN LUONTOALUEET KAAVATIEDOT JA LUONNONSUOJELU REITIT JA RAKENTEET EHDOTETUT TOIMENPITEET JA NIIDEN TOTEUTUS LIITTEET

3 Oialan etsänhoitosuunnitela SUUNNITTELUMENETELMÄ Metsien hoitoa toteutetaan yleensä kuioittaisten etsäsuunnitelien ukaan. Tään Villa Oialan lähietsän kuiokohtainen aastoinentointi on tehty syyskuussa Maastotyön teki ja suunnitelan laati etsätalousinsinööri Markus Holstein. Taustatietona on käytetty Helsingin ypäristökeskuksen luontotietojärjestelää sekä kaupunkisuunnitteluiraston kaaoitusaineistoa. Taustalla on yös keskustelua ja sähköpostinaihtoa Jyri Haukkaaaran /Oialan hoitokunnan kanssa alueen ylläpidon taoitteista sekä. aiepien yrskytuhojen korjaaisesta. Kuiot on tarkasti rajattu äärääri-ilakuan ja Helsingin kaupungin kantakartan ukaisesti käyttäen aastotyössä karttaittakaaaa 1:750 sekä jopa 5 c pikselitarkkuuteen yltäää ilakuaa. Vertauksen uoksi perusetsätalouden suunnitelissa tarkasteluittakaaa on yleensä 1: ja taustalla peruskartta sekä ilakua pix. Oialassa yös itse kuiointi on huoattaasti tarkepi, eli kuion keskikoko on ain n. 0,17 ha, kun se perusetsäsuunnittelussa on yleensä ähintään 0,5-1 ha. Kuioita rajattaessa on huoioitu aastonuodot, aaperä, kasupaikat, kosteusolot, puulajisuhteet, puuston ja pensaskerroksen kunto, puuston ikä, kehitysaihe, luonnon ja aisean erityispiirteet sekä reitit ja rakenteet. Toienpidetarpeet on kartoitettu perusinentoinnin yhteydessä ja toienpide-ehdotuksia tehtäessä on etsällisen hoitotarpeen, luontoarojen ja alueen käytön lisäksi pyritty huoioiaan saariston erityisolosuhteita, kuten sää- ja tuuliolot sekä herkkä erenrantaaisea. Suunnitela on koottu ja laadittu Solu-enetelän ukaisesti paikkatiedoksi Tforestetsätietojärjestelään. Tähän suunnitelaan sisältyy tulostushetken kuioluettelo, josta ileneät alueen taustatiedot, kuiokohtaiset perustiedot, puustotiedot, ahdolliset erityishuoiot sekä kuiokohtaiset kuaukset, taoitteista ja ehdotetuista toienpiteistä. Suunnitelassa toienpide-ehdotukset on annettu kuiotasolle. Ehdotusten ja taoitteiden pohjalta oi ielä aastossa tarkein ääritellä toienpiteiden lopullista sisältöä, paikoin aikka ihan puu puulta harkiten. Lisätiedot: etsäsuunnittelija Markus Holstein (040) , arkus.holstein@hel.fi 4

4 Oialan etsänhoitosuunnitela OIVALAN LUONTOALUEET Oialan kiinteistön aapinta-ala on noin 2,55 ha. aan kuuluu lisäksi noin 1,25 ha että pohjois- /luoteisrannan edustalla. Maapinta-alasta kolannes on uuta kuin luonnonukaista aluetta, eli Villa Oialan hoidetupaa piha-aluetta, aointa rantaa sekä tilan eteläosan entistä puutarhaa. Loput noin 2/3 on luontoaluetta, eli etsää tai kalliota. Metsää on n. 1,4 ha ja aointa tai ähäpuustoisepaa kalliota 0,35 ha. Kasupaikat Metsäiset alueetkin oat lähes kaikki aaperältään kiikkoisia tai osin kallioisia. Selästi reheäpiä kohtia on lähinnä ain rantaan laskeien rinteiden alaosissa sekä piha-alueen eteläpuolisessa notkelassa. Kosteita alueita ei ole oikeastaan lainkaan, entisestä puutarhasta rantaan laskeaa anhaa ojanartta lukuun ottaatta. Puusto Puusto on kallioiselle ja karuhkolle saaristolle tyypillisesti laajalti äntyaltaista. Lehtipuualtaista sekaetsää on ain rantojen tuntuassa, issä rantakaistan teralepikon loassa kasaa paikoin koiua, haapaa, raitaa ja pihlajaa. Kuusta kasaa sekapuustona kookkaapien äntyjen ja koiujen loassa. Karuiilla kasupaikoilla kuuset oat kuitenkin kitukasuisia, lyhytikäisiä ja ajan ittaan pystyyn kuiuia. an länsipuoliskon keskellä rantaan iettää rinne on kuitenkin aiein ollut täysin kuusialtainen. Alue on sittein kärsinyt yrskytuhoista ja jäännöspuusto on nykyisellään äljää/ryhittäistä. Myrsky- ja kuiuustuhot oat araan aikojen kuluessa uutenkin ähentäneet nienoaan pintajuurisen ja tuulenkaadolle alttiian kuusen osuutta koko Oialan alueella, kuten onin paikoin saaristossa uutenkin. 5

5 Oialan etsänhoitosuunnitela Oialan etsäaisea lienee kauan sitten ollut aarapi ja hoidetupi, silloin kun itse huilakin on ollut eneällä käytöllä. Siltä ajalta oat ielä jäljellä pitkälti toistasataauotiaat ikiännyt, joita kasaa siellä täällä koko tilan alueella. Nykyisellään etsiköt oat huilan piha-aluetta ja sen aiseaharennettua lähiseutua lukuun ottaatta olleet elko pitkään etsänhoidon ulkopuolella. Tää näkyy onin paikoin puuston tiheytenä ja eri-ikäisrakenteisuutena, sekä paikoin arsin runsaana lahopuuääränä. Myös nuoret etsiköt ja taiikot puuttuat alueelta tyystin. Tuleaisuuden kannalta olisi hyä saada etsää yös jo pikkuhiljaa uudistuaan, ainakin yrskytuhokohdissa tai paikoin anhean puuston loassa. 6

6 Oialan etsänhoitosuunnitela KAAVATIEDOT JA LUONNONSUOJELU Kaaoitus Helsingin yleiskaaassa 2002 koko Villinki on loa-asuisaluetta. Saariston ja erialueen osayleiskaaassa Oialan alueella on erkintä RM, eli yhteisrantainen loa-asunto-, atkailuja toiintakeskusten alue. Rakentainen on sallittu atkailun ja loa-asuisen tarpeisiin. Luonnosaiheessa oleassa Helsingin itäisen saariston aseakaaassa Oialan alueella on erkinnät RM ja RY-1/s. Nää erkinnät ääritteleät alueen atkailua ja yhteisötoiintaa paleleien rakennusten alueeksi ja lisäerkintä 1/s puolestaan äärittele Oialan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja aiseakulttuurin kannalta arokkaaksi kohteeksi. Entisen puutarhan kohdalla on erkintä s-1, eli puutarhakulttuurin tai/ja puutarhakasillisuuden kannalta arokas pihapiirin osa. Edellä ainitut erkinnät eiät suoranaisesti aikuta etsänhoitoon, utta toisaalta etsä/puusto on erkittää osa alueen kokonaisaiseaa, joten ainitut arot on syytä pitää ielessä alueen puustoa käsiteltäessä. an eteläosassa kaaaan rajatulla kallioetsäalueella on luontoaroa kuaaa erkintä luo1, eli luonnon oniuotoisuuden kannalta tärkeänä etsäalueena säilytettää alueen osa. Tässä suunnitelassa kyseinen aarniainen etsikkö on huoioitu rajaaalla se kaaarajausta huoattaasti laajein pääosin luonnonukaisena säilytettääksi alueeksi. Metsien käsittelyn kannalta on erkityksellistä sekin, että ylipäänsä ollaan aseakaaa-alueella ja se, että alue on arsinaisesti arattu johonkin uuhun kuin etsällisiin käyttötarkoituksiin. Tällöin etsälain sijaan puuston käsittelyä ohjaaat aseakaaaääräykset ja toiintaa aloa iranoainen Helsingissä on rakennusalontairasto. Maisean kannalta erkittäiä toienpiteitä ennen olisi syytä aristaa esi. ahdollisen aisealupaenettelyn tare. Tään suunnitelan liitteenä on kopio rakennusalontairaston ohjeesta arraskuulta 2012 puiden kaataiseen tonteilta. Oialan olosuhteisiin eiät tonttipuuohjeet sellaisenaan soi, koska kyse on kuitenkin käytännössä etsäisestä luontoalueesta. Luontotietojärjestelän kohteet Helsingin kaupungin ypäristökeskus ylläpitää luontotietojärjestelää, jossa on tietoja Helsingin alueen luontoaroista. Internetistäkin löytyä LTJ sisältää. luonnonsuojelukohteet, arokkaat kasisto- ja kasillisuuskohteet, linnustollisesti arokkaat kohteet, arokkaat geologiset kohteet ja tärkeät lepakkoalueet. LTJ:ssä koko Villingin ja iereisen Itä-Villingin alue on erkitty I-luokan lepakkoalueeksi (14/03), jolla esiintyät pohjanlepakko, esisiippa ja iiksisiippa/isoiiksisiippa. Luontotietojärjestelästä ei käy ili löydettyjen lepakkoesiintyien tarkepia sijainteja. Tässä suunnitelassa ehdotetuilla aroaisilla toienpiteillä ei kuitenkaan pitäisi olla aikutusta lepakoihin, koska etsien rakenne ei uutu, uusia aukkoja ei synny, eikä rantapuustoon kohdistu toienpiteitä. Ote LTJ-kohteen tiedoista: KUVAUS: Saarten rannat oat sokkeloisia eli niihin uodostuu suojaisia lahtia, jotka tuottaat runsaasti ruokaa. Lisäksi alueella on anhoja etsiä ja anhoja huiloita, jotka oat hyiä päiäpiilo- ja koloniapaikkoja lepakoille. Ainakin kolessa rakennuksessa todettiin kolonia. Kolonioita on todennäköisesti eneän. AVAINTEKIJÄT/UHKATEKIJÄT/HOITOSUOSITUS: Lepakot iihtyät alueella, koska se tarjoaa aina suotuisia saalistuspaikkoja. Pohjanlepakot saalistaat teiden yllä, iiksisiipat kuusikoissa ja esisiipat sokkeloisissa lahdissa. Lisäksi saarella on lukuisia anhoja ökkejä, jotka soeltuat hyin piilo- ja koloniapaikoiksi. Itä-Villingissä saattaa olla aanalaisia tiloja, joita lepakot käyttäät talehtiispaikkoinaan. Teraleppärantoja on ähän. Lepakoiden kannalta 7

7 Oialan etsänhoitosuunnitela olisi ihanteellista, jos olosuhteet säilyisiät ennallaan. Valorysiä ei tulisi sijoittaa iiksisiippa-alueille, koska laji karttaa aloa. JULKAISU: Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet uonna 2003, tekijä Yrjö Siionen, Helsingin kaupungin ypäristökeskuksen julkaisuja 3/2004 II-luokan kasistokohteisiin sisältyy kaaassakin aarnietsänä huoioitu kohde (51/92) Villingin itäpään etsäalue. Kohde on LTJ:ssä rajattu arsin laajaksi, kattaen. runsaasti aaraa piha- ja ranta-aluetta, sähkölinjan ja rasitetien sekä sittein yrskyn tuhoaan kuusikon. Osasyynä laajaan rajaukseen oi ahdollisesti olla epätarkepi karttapohja/ilakua. Luontoaro on tässä suunnitelassa huoioitu tarkein rajauksin, kuitenkin niin, että aarnietsän oinaispiirteet säilytetään ja alueen ydinosa säilyy koskeattoana. Ote LTJ-kohteen tiedoista: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Villingin itäpään pohjoisosassa Kiisalen tuntuassa on säilynyt laajahko luonnontilainen änty- ja osittain kuusialtainen etsä. Koean puuston ohella sen tekeät näyttääksi ja sydänosissaan suorastaan aarnietsän oloiseksi louhikkoisuus sekä pohjakerroksen ja kiien yhtenäinen saalaippa. Saalikoilla kasaat. yöilkka ja runsas anao. ARVOLUOKKA: II (Helsingissä harinainen ypäristötyyppi louhikkoinen, paksusaaleinen äntykuusietsä). Lisäaroina Helsingissä uuten huoionaroinen laji yöilkka sekä kohteen luonnontilaisuus ja näyttäyys (puusto, louhikkoisuus, saaleisuus, aisea Kiisalen suuntaan). Aron ylläpito: Kohteen oisi antaa kehittyä rauhassa aarnietsäksi. Tässä suunnitelassa aarnietsäkohde on rajattu neljäksi uista erottuaksi kuioiksi (aaleanpunaiset kuionuerot ja ydinalueen aaleanpunainen kuioraja), joissa on perustietojen lisäksi tiedot luontoaroista ja niiden huoioinnista, iitteet tietolähteisiin sekä kuaukset ahdollisista toienpiteistä. Aarnietsäkuioilla on yös aininta ahdollisesta soeltuuudesta METSO-ohjelaan sekä sitä tukeat kriteerit. METSO on altakunnallinen etsien oniuotoisuutta turaaa toiintaohjela, jonka aulla yksityiset etsänoistajat oiat suojella etsänsä oniuotoisuutta. Lisätietoa METSO:sta: Yllä olealla kartalla näkyy aarnietsän kaaarajaus ruskealla iialla, LTJ-rajaus aaleanihreällä ja suunnitelaan rajatut luontoarokuiot ihreällä rasterilla. 8

8 Oialan etsänhoitosuunnitela Varsinaisten luontoarokuioiden lisäksi yös uuta aluetta kuten kalliota ja rantakaistaa jää pääosin toienpiteiden ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaankin ehdotetut toienpiteet oat hyin pieniuotoisia, joten ne eiät aikuta alueen aisea- tai luontoaroja alentaasti. 5. REITIT JA RAKENTEET Villa Oialan yhteyteen kuuluu päärakennuksen lisäksi saunarakennus ja kole pienepää rakennusta. Ne sijaitseat kaikki pihaaisepana hoidetulla alueella. Tään alueen puusto on edellisen käsittelykerran jäljiltä hyässä kunnossa, eikä nykypuusto aiheuttane aaraa/haittaa rakennuksille tai piha-alueen toiinnoille. Ajan ittaan tietty ikääntyien puiden, ehkä ensiäisenä arsinkin kookkaiden koiujen kuntoa kannattaa säännöllisesti seurata. Oialaan kuljetaan ileisesti pääasiassa eneillä, joten teitä tai uita rakennettuja reittejä ei tilan alueella ole. Maastossa liikutaan kinttupolkuja pitkin Villingin länsiosista tulealle rakennetulle saarireitille, joka päätyy eteläpuoliselle naapuritilalle. Uuden aseakaaan yhteydessä pohditaan saarireitin jatkon parantaista Itä-Villinkiin, Oialan läpi kulkean tierasitteen ukaisesti, sähkölinjan ja sitä osittain seurailean kinttupolun pohjaa yöten. Reitin lopullista linjausta ei kuitenkaan ielä ole päätetty. Oialan piha-alueella risteilee useita kinttupolkuja rakennusten, laiturin ja rannan älillä. Poluista kole jatkuu tilan läpi eri suuntiin päätyen eri kohtiin saarireitille. Itäinen polku ie piha-alueelta suoraan rantakallion yli Itä-Villinkiin johtaalle sillalle. Poluista keskiäinen haarautuu tilan keskiaiheilla, toinen haara ie suoraan rasitereitille ja toinen entiseen puutarhaan. Kolas polku kulkee lounaispuolisen naapuritilan nurkalle, saarireitille Oialan länsirantaa seuraillen. Edellä jo ainittu sähkölinja kulkee tilan kaakkoisosan halki jatkuen sieltä Itä-Villingin puolelle. Sähkölinjasta tulee pistolinja yös Villa Oialaan. Polkujen ja arsinkin linjojen arsilla on jonkin erran heikkokuntoisia ja paikoin tuulialttiiksi jääneitä yksittäispuita, joiden poistaista tai ainakin aahan kaataista kannattaa harkita uiden toienpiteiden yhteydessä. 6. EHDOTETUT TOIMENPITEET JA NIIDEN TOTEUTUS Oialan tila on etsäalueena arsin pieni, joten itään laajepia etsikkötason kehittäis- tai uudistaistoiia ei alueelle kannata suunnitella, aan lienee parepi keskittyä lähinnä pieniuotoiseen aiseanhoitoon ja turallisuuden ylläpitäiseen. Nuorepia etsiköitä tai taiikoita ei tällä erää ole, joten taiikonhoitoa tai puuston kasun parantaiseen tähtääiä harennuksia ei nyt tarita. Puuston uudistuista kannattaa kuitenkin iettiä jo yksittäisten puiden poistaisenkin ohella, ajan ittaan syntyien pienaukkojen yhteydessä ja äljentyän järeän puuston alla. Myös yrskytuhon jälkiä korjattaessa on hyä hetki saada uutta puusukupolea alulle. Mikäli taiettuinen ei lähde luontaisesti edistyään, kannattaisi paikoin aarapiin kohtiin istuttaa uusia taiia ja taiiryhiä. Oialassa tällä erää ehkä lähinnä kuusta tai jotakin lehtipuuta, jotka soeltuat reheäpiin kohtiin ja taiiaiheessa sietäät parein arjostusta. Männyntaiet aatiat eneän tilaa, aloa ja läpöä, eikä Oialassa ole tällä erää niille soeltuia istutuspaikkoja, ehkä aarapaa piha-aluetta lukuun ottaatta. Muualta kuin ehdotetuilta toienpidekuioilta aisea- tai turallisuussyistä poistettaia tai aahan kaadettaia puita ei ole erikseen erkitty suunnitelaan, aan niitä on paras katsoa ielä aastossa erikseen ennen toienpiteitä tai niiden yhteydessä. 9

9 Oialan etsänhoitosuunnitela Varsinaisia kuiotason toienpiteitä on ehdotettu neljälle kuiolle. Niistä kahdella olisi tarkoitus tehdä yksittäisten puiden poiintaa ja alle kehittyän taiikon täydennysistutusta, yhdellä aroaista aiseanhoitoharennusta ja iieisellä kuiolla yrskytuhon jälkeistä jäännöspuuston käsittelyä. Iso osa korjattaasta puustosta on jo aliiksi kaatunutta, kuollutta, huonokuntoista tai ahdollisen aaran uoksi pelkästään aahan kaadettaaa. Myyntikelpoista puuta ei kerry siinä äärin, että siitä kannattaisi ajatella hierottaan ainespuukauppaa. Ei edes siinä tapauksessa, että toienpiteitä tehtäisiin saalla kertaa esi. naapuritilojen kanssa. Kertyät rungot kelpaaat pääosin korkeintaan polttopuuksi. Lisäksi kertyy jonkin erran hakkuutähteitä, eli oksia ja latoja. Mikäli polttopuutakaan ei saada hyötykäyttöön, kannattanee kertyä ateriaali aikkapa talella kasata jäälle ja polttaa. Kaikkia hakkuutähteitä eikä jokaista runkoakaan taritse kerätä pois, aan niitä oi katkoa pieneäksi ja jättää sopiiin kohtiin aastoon aatuaan. Hakkuutoienpiteet kannattaa toteuttaa etsurityönä ja puutaaran/tähteiden poiskuljettainen sellaisella kalustolla, joka soeltuu hiean hankalaan aastoon ja josta syntyisi ahdollisian ähän korjuuaurioita. Kelirikkokaudella ei puutaaran ajoa suositella lainkaan ja kuusialtainen yrskytuhokuio kannattaisi ehkä jopa korjata jäisen aan aikaan, jolloin ältytään säästettään puuston juuristoaurioilta. Taiien istutus ja hakkuun jälkeinen risusaotta soeltuisiat ehkä yös talkoilla tehtäiksi. Hakkuu ja korjuutoienpiteiden yhteydessä tai pian niiden jälkeen kannattaa raiaussahalla käydä läpi kuiolla kehittyät luonnontaiikot ja esakko, jotta kehityskelpoinen uusi puusto ei jää nopeakasuisean esakon jalkoihin. Taiikon-/pienpuustonhoitoa kannattaa taiettuilla alueilla yös jatkaa alkuaiheessa aina uutaien uosien älein, jotta uusi puusukupoli pääsee arein kehittyään. Vesakoituinen ja aiseien upeutuinen tapahtuu aloisuuden lisääntyessä nopeasti. Vesakkoa kehittyy karuillekin alueille aian kallioita yöten, issä se usein kuolee ajan ittaan kuiuuteen ja ruentaa onen ielestä aiseaa. Pienpuustonhoidon taoitteena on poistaa aiseaa peittäää ja huonokuntoista esakkoa kehityskelpoisia taiia, taiiryhiä, pensaita ja esi. jaloja lehtipuita säästäen. Säästettäästä pienpuustosta pyritään jatkossa kehittäään sekä taiikkoa uutta etsää uodostaaan että aiseaan sopiaa älikerroksen puustoa järeään puuston alle. Kuiokohtaiset tiedot ja tarkeat ehdotukset seliäät liitteiden kuioluettelosta ja kartoista. 7. LIITTEET Liite 1: Kuioluettelo Liite 2: Rakennusalontairaston tonttipuuohje Liite 3: Kuiokartta 1:2000 Teeoitetut kuiokartat 1:2000 Liite 4: Kasupaikat Liite 5: Pääpuulajit Liite 6: Kehitysluokat Liite 7: Hakkuutoienpiteet Liite 8: Hoitotoienpiteet 10

10 Tforest Kunta: Suunnittelualue: a: Oistaja: 91 HELSINKI Oiala Villinki Oiala Suoen Arkkitehtiliitto (SAFA) KUVIOLUETTELO 1 Pinta-ala: 0,49 Kasupaikka: Piha-alue (osittain kallioinen) Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Mänty Kuusi Rauduskoiu Mänty Muu lehtipuu Mänty Kuusi Muu lehtipuu /ha Lisätiedot: Kuaus: Piha-alue. Teraleppiä. Sebraäntyjä. Tuoia. Vaahteroita. Villa Oialan piha-alue. Rantaa, rantakallioita ja loiasti rantaan iettäää rinnettä. Talon ypärillä hoidetupaa, niitettyä/nurikkopohjaista pihaaata, uualla lähinnä kalliota tai luonnonukaista aapohjaa. Alueella risteilee polkuja. rannan ja eri rakennusten älillä, kole poluista jatkuu edelleen pihalta pois kohti saaren eri osia. Vanhaa pihapuustoa, harakseltaan ikiäntyjä, nuorepia äntyjä, uutaa koiu, aihteleasti yksittäisiä nuorepia lehtipuita, pensaita ja istutuksia. Puustoa on säännöllisesti hoidettu pihapuustona ja se on tällä hetkellä arsin hyässä kunnossa. Seuraaaksi ahdollisesti anhat koiut sekä uutaa alueen reunalla kasaa kuusi alkaat iän yötä heiketä ja niitä jouduttaneen sitä ukaan poistaaan. Myös länsirannalla on riistö hiean heikopaa puustoa, jonka kuntoa kannattaa seurata. Jatkossa puu puulta harkittaaa pihapuuston ylläpitoa. 2 Pinta-ala: 0,11 Kasupaikka: Tuore kangas (kiinen, piha-alueen jatke) Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Mänty Kuusi Rauduskoiu Mänty Mänty Kuusi /ha Kuaus: LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Maiseaharennettua, eri-ikäistä kiisen tuoreen kankaan ännikköä, uutaia koiuja ja kuusia kallion reunustaassa notkelassa, piha-alueen jatkeena. Puustoa on jokin aika sitten käsitelty ja se on tällä hetkellä hyässä kunnossa. Kuion halki kulkee kinttupolku itään. Jatkossa puu puulta harkittaaa pihaaisen alueen ylläpitoa.

11 3 Pinta-ala: 0,16 Kasupaikka: Vähäpuustoinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Mänty Rauduskoiu Mänty Kuusi Haapa Mänty /ha Lisätiedot: Kuaus: Merenranta-alue. Rantaetsä. LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Pihaaiselta alueelta rantaa yöden jatkua, aara kallioetsikkö/ aoin rantakallio, joka itä-koillisreunaltaan on jyrkkärinteinen. Osittain aiein aiseoitua, eri-ikäistä, ryhittäistä äntyaltaista puustoa sekä luonnonukaista kallioännikköä. Seassa yös uutaia näyttäiä anhoja "käkkärääntyjä", kitukasuisia kuusia sekä jokunen koiu. Ei aadi toienpiteitä. 4 Pinta-ala: 0,11 Kasupaikka: Lehtoainen kangas (kiinen, hienojakoinen) Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu Kuusi Rauduskoiu Pihlaja Mänty /ha Kuaus: LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Oialan pihapiiristä etelään/kaakkoon johtaan, kuiolla haarautuan polun halkoa ja sähkölinjan reunustaa notko/tasanne pihan ja kallioisten alueiden älissä. Hoidetupaa etsikköaluetta piha-alueen tuntuassa. Alue lienee aiein ollut nykyistäkin pihaaisepi. Kuion keskiaiheilla on aarapaa. Vanhoja sekä nuorepia koiuja ja kuusia, osittain tiheäin ja osittain harein. Lisäksi paikoin kuusentaiia, riukuuntuaa pihlajaa, pensaita ja haapaesakkoa. Vanhiat koiut ja kuuset oat seuraaaksi heikentyässä. Jatkossa oisi poistaa uutaia aarallisiksi käyiä puita sekä saalla tehdä tilaa nuorealle puustolle ja taiille. Kuiolle oisi ehkä yös istuttaa uutaia uusia puustoryhiä. Toienpide Kiireellisyys Yksittäisten puiden poisto Pienpuuston hoito Kuusen luontainen uudistainen Rauduskoiun luontainen uudistainen Taen täydennysistutus

12 5 Pinta-ala: 0,15 Kasupaikka: Kuiahko kangas (kiinen, kallioinen) Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Muu lehtipuu Pihlaja Mänty Rauduskoiu /ha Lisätiedot: Kuaus: Metso-ohjelaan soeltua kohde. Louhikko/kiikko. Myrskytuho (Lieä). Muu kallio-, jyrkänne- tai louhikkoetsä (III-luokan kriteerit täyttyät). LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Piha-aluetta reunustaan, hoidetuan etsikköalueen ja kaakkoon iettään reheään rinteen älinen, paikoin isolohkareinen louhikkoharjanne. Kuion poikki kulkee sähkölinja ja kuion eteläpäässä on polkujen risteys. Puusto on aiepien yrsky- ja kuiuustuhojen jäljiltä harentunutta, aihteleaa, ryhittäistä ja paikoin pystyyn kuiuaa kuusikkoa. Seassa uutaia kookkaapia koiuja ja jokunen anha änty sekä pihlajaesakko- ja kuusentaiiryhiä. Harjanne on osa laajepaa arokkaaksi luokiteltua aarniaisen etsän aluetta, jonka oinaispiirteitä oat. luonnonukainen, eri-ikäinen puusto, runsas lahopuuäärä ja puuston/louhikkoisuuden yhdessä ylläpitää alon/arjon/kosteusolojen aihtelu. Ei etsänhoidollisia toienpiteitä. Sähkölinjan, piha-alueen ja poluilla liikkuisen kannalta aaralliset puut oi tarpeen ukaan kaataa aapuiksi. 6 Pinta-ala: 0,20 Kasupaikka: Tuore kangas (kiinen) Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Kuusi Kuusi Kuusi Muu lehtipuu Pihlaja Mänty Kuusi Rauduskoiu /ha Lisätiedot: Kuaus: Myrskytuho (Voiakas). LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Ypäröiiltä kallioalueilta laskean notkelan rinteet. Kuiota halkoo rasitereitin polku sekä sähkölinja, joka kuion keskeltä risteää luoteeseen, kohti Oialan pihaa. Puusto on kärsinyt. Tapaninpäiän 2011 yrskytuhoista, jonka jäljiltä kuiolla on lähinnä aihteleaa ryhittäistä jäännöspuustoa, uutaia anhepia kuusia, hiean nuorepia kuusia sekä uutaa koiu, yksi anha änty ja alipana ryhittäin kehittyää kuusentaiikkoa. Muutaia kuusia on yös katkennut ja kuiunut pystyyn. Maastossa on ielä runsaasti liikkuista sekä uuden taiikon kehittyistä haittaaia kuusenrunkoja. Myös elossa säilynyt jäännöspuusto oi jatkossa paikoin olla aaraksi arsinkin polun ja sähkölinjan lähellä.

13 Myrskytuhoalueen uudistainen tekeällä (ahdollisesti aiheittain) tilaa kehittyälle luonnontaiikolle. Sähkölinjan ja polun kannalta aaralliset jäännöspuut poistetaan tai kaadetaan aapuiksi. Konkelot laukaistaan ja aapuita joko poistetaan tai karsitaan/katkotaan pieneiksi. Mikäli kuiolle jää aukkoja, jotka eiät taietu luontaisesti, oi niihin istuttaa kuusen tai jonkin sopian lehtipuun taiia. Toienpide Jäännöspuuston käsittely Pienpuuston hoito Kuusen luontainen uudistainen 7 Pinta-ala: 0,08 Kasupaikka: Lehtoainen kangas (kiinen, hienojakoinen) Pääpuulaji: Kiireellisyys Heti Heti Heti Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Kuusi Rauduskoiu Kuusi Rauduskoiu Muu lehtipuu Kuusi /ha Lisätiedot: Kuaus: Myrskytuho (Lieä). LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Ypäröiiltä kallioalueilta laskean notkelan rehein alaosa rantakaistan jatkeena. Muu notkela on kärsinyt yrskytuhoista, utta tässä puusto on pääosin säilynyt pystyssä. Vanhepaa, järeää kuusikkoa, jonka loassa hiean nuorepia kuusia, uutaa nuorepi lehtipuu/lehtipuunesa ja alipana kuusentaiia. Kuion eteläreunalla yös yksittäinen kallionsuuntaan nojaaa järeä koiu. Puusto on ielä suhteellisen hyäkuntoista ja tiheää, joten kuio toiii hyänä tuulensuojakaistaleena rannan tuntuassa. Myrskytuhoalueen reunalla, ahdollisia konkeloon jääneitä puita oisi tarpeen ukaan pudottaa aapuiksi sekä edelleen aapuita aikkapa karsia ja katkoa kulkeisen helpottaiseksi ja aisean siistiiseksi. Rantaetsä lienee elko ähäisellä käytöllä, joten uita toienpiteitä ei tällä kuiolla tarita. 8 Pinta-ala: 0,09 Kasupaikka: Ranta-alue, lehtoainen (hiekkainen, kiinen) Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c Teraleppä Rauduskoiu Haapa Teraleppä Muu lehtipuu Rauduskoiu /ha Lisätiedot: Kuaus: Merenranta-alue. LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Aointa, hiekkaista-kiikkoista salen rantaa sekä sitä reunustaa kapea lehtipuukaistale. Harakseltaan järeitä koiuja sekä eri-ikäistä, ryhittäistä teralepikkoa, seassa paikoin nuorepaa haapaa ja pihlajaa. Luonnonukainen ranta-alue, joka ei aatine toienpiteitä.

14 9 Pinta-ala: 0,10 Kasupaikka: Lehto, ranta-alue (kiinen, hienojakoinen) Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Teraleppä Kuusi Rauduskoiu Haapa Teraleppä Muu lehtipuu Lisätiedot: 3/ha Merenranta-alue. Rantaetsä. Teraleppiä. Vaahteroita. Myrskytuho (Keskinkertainen). Kuaus: Etelään, naapuritontin reunaan jatkuaa poukaaa reunustaa, kapea, hoitaaton rantapuustokaistale, joka toiii luonnollisena tuulensuojana. Muutaa kookkaapi änty, kuusi ja koiu sekä tiheää, sekalaista lehtipuustoa ja esakkoa. Poukaan pohjukan tasolla kaistale leiää reheäpohjaiseksi notkelaksi, jossa kasaa. järeää teralepikkoa ja uutaa aahtera. Kuiolla on runsaasti eriasteista lahopuuta sekä pystyssä, että kuollaan. Pökkelöt nojaaat pääasiassa erelle päin, joten ne eiät aiheuta aaraa. Villa Oialan tasolla rantakaista aihettuu kallioiseksi ja hoidetuaksi pihapuustoksi. Luonnonukainen ranta-alue, joka ei aatine toienpiteitä. Jatkossa ahdollisesti pihalle tai rantapolulle aaraa aiheuttaia yksittäispuita oi poistaa tai kaataa aapuuksi. 10 Pinta-ala: 0,19 Kasupaikka: Vähäpuustoinen kallioalue Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Mänty Kuusi Mänty Kuusi Mänty Kuusi Rauduskoiu Muu lehtipuu /ha Lisätiedot: Kuaus: Metso-ohjelaan soeltua kohde. Kallio (Luonnontilainen). Louhikko/kiikko (Luonnontilainen). Muu kallio-, jyrkänne- tai louhikkoetsä (II-luokan kriteerit täyttyät). Lahopuuta: Laho aapuu. Lahopuuta: Kelot. Lahopuuta: Pystypuuna. Vanhoja kookkaita haupuita: Kilpikaarnaiset ännyt. Vanhoja kookkaita haupuita: Ylispuuännyt. Louhikkoa. LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Kaaaerkintä luo-1, Itäisen saariston aseakaaaluonnos Merkintä luo-1 = "Luonnon oniuotoisuuden kannalta tärkeänä etsäalueena säilytettää alueen osa" Villa Oialan pihapiiristä etelään entisen puutarhan tuntuaan jatkua kallio, joka lounaisrinteeltään osittain uuttuu kiikoksi/louhikoksi. Kuion pohjoisosa Oialan pihan tuntuassa on nykyisellään yrskytuhojen siioaisen jäljiltä aarapaa kalliota, jonka notkoissa on laikuittain kehittyässä nuorta änty-kuusitaiikkoa ja esakkoa. Kallion lakialue ja kuion eteläpuolisko on hoitaatonta

15 kallioetsää, jossa äljän ikiännikön loaan on kehittynyt tiheä nuorepi ännikkö-kuusikko. Eriasteista lahopuuta on yös jo arsin paljon. Kallio on osa laajepaa, arokkaaksi luokiteltua aarniaisen etsän aluetta. Kohteen oinaispiirteitä tällä kuiolla oat louhikkoinen kallio, luonnonukainen, eri-ikäinen kalliopuusto ja pitepiaikainen lahopuujatkuo. Pääosa kuiosta ei aadi etsänhoidollisia toienpiteitä. Lahopuusto ja luonnonukaisen kaltainen puustorakenne tulisi säästää. Pihan reuna-alue oi kuitenkin jatkossakin säilyä hoidon piirissä ja siellä oisi pikkuhiljaa edelleen kehittää syntyneitä taiikkolaikkuja. 11 Pinta-ala: 0,13 Kasupaikka: Tuore kangas (kiinen) Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Kuusi Rauduskoiu Kuusi Kuusi Pihlaja Mänty /ha Lisätiedot: Kuaus: Raitoja. Vaahteroita. Myrskytuho (Keskinkertainen). LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Länteen/lounaaseen iettää, hiean reheäpi, kiikkoinen rinne, jonka polku halkaisee. Puustoa on aiein hoidettu kuolleita ja heikentyneitä puita (ehkä lähinnä kuusia) polunarresta poistaen. Kerroksellinen sekaetsä, joka tätä nykyä on koiualtainen. Ikiäntyjä, kookkaita koiuja ja anhepia kuusia, aihteleaa/ryhittäistä nuorepaa puustoa, erityisesti kuusia ja aukkopaikoissa jo kuusentaiiakin. Myös pihlajaesakko alkaa paikoin allata alaa. Paikoin yös aahterantaiia. Puusto on anhipia kuusia lukuun ottaatta ielä hyäkuntoista, utta nuorelle puustolle ja kehittyälle taiikolle oisi kuitenkin jo pikkuhiljaa tehdä tilaa, jotta saadaan uusi puusukupoli kehittyään ja ältyttäisiin ahdollisilta uusilta yrskytuhoilta tällä kuiolla. Maiseanhoitoharennus ja taiikkoryhien hoito. Tiheiät nuoren puuston ryhät harennetaan ja uutaia kuolleita/heikentyiä järeitä puita poistetaan tai kaadetaan aapuiksi. Taiikkoa kehitetään lähinnä pihlajaesakkoa poistaalla. Toienpide Kiireellisyys Maiseanhoito Pienpuuston hoito Pinta-ala: 0,05 Kasupaikka: Lehtoainen kangas (hienojakoinen, ojitettu) Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu Kuusi Muu lehtipuu Kuusi Muu lehtipuu Pihlaja /ha

16 Lisätiedot: Kuaus: Tuoia. Vaahteroita. Myrskytuho (Keskinkertainen). Entisen puutarhan kupeesta luoteeseen iettää pieni ojanarsinurkkaus, naapuritontin reunalla. Kuion poikki kulkee polku. Polun olein puolin aaraa yrsky- tai uuta tuhoaluetta, jolta on aiein poistettu tuhopuita. Jäljellä on ielä uutaia yksittäisiä kookkaita kuusia, pystykuiia kuusia ja puutarhaalueen kupeessa jonkin erran nuorepaa lehtipuustoa ja pensaikkoa. Alikasoksena siellä täällä uutaia nuorepia kuusia, pihlajaesakkoa ja pensaita. Jatkossa oisi poistaa loputkin jäännöspuut, eli kookkaaat kuuset ja pystyyn kuolleet puut (10 kpl). Nuorepaa puustoa ja alikasosta kehitetään edelleen ja kuiolle oisi istuttaa aikkapa teraleppää, joka soeltuu reheälle ja kostealle kasupaikalle. Toienpide Kiireellisyys Yksittäisten puiden poisto Pienpuuston hoito Kuusen luontainen uudistainen Lehtipuuston luontainen uudistainen Teralepän täydennysistutus Pinta-ala: 0,19 Kasupaikka: Muu alue, entinen puutarha (lehtoainen, kiinen, ojitettu) Pääpuulaji: - Lisätiedot: Kuaus: Pähkinäpensas. Kaaaerkintä s-1, Itäisen saariston aseakaaaluonnos Merkintä s-1 = "Puutarhakulttuurin tai/ja puutarhakasillisuuden kannalta arokas pihapiirin osa. Aluetta on hoidettaa siten, että sen erkitys puutarhakulttuurin tai -kasillisuuden erityiskohteena säilyy" Osittain aidattu entinen puutarha, joka on sittein hoitaattoana illiintynyt. Kuio on rajattu paikoin jonkin atkaa entisen aidan ulkopuolelle, puutarhakasillisuuden esiintyisen ukaan tai kallioalueen/naapuripihan reunaan. Puutarhan reunoilla uutaia, koiuja, raitoja ja teraleppiä sekä pensaita. Varsinkin lounaisnurkalla runsaasti pähkinäpensaikkoa. Ei ehdotusta, tarkoituksena lienee alueen kunnostus ja palauttainen puutarhaksi. 14 Pinta-ala: 0,39 Kasupaikka: Kuia kangas (kiinen, kallioinen) Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Mänty Kuusi Mänty Kuusi Kuusi Kuusi /ha Lisätiedot: Luonnonsuojelullisesti arokas anha etsä (Arokas elinypäristö). Metsoohjelaan soeltua kohde. Runsaslahopuustoinen kangasetsä (I-luokan kriteerit täyttyät). Muu kallio-, jyrkänne- tai louhikkoetsä (I-luokan kriteerit täyttyät). Vanhoja kookkaita haupuita: Lahoikaiset kuuset. Vanhoja kookkaita haupuita: Kilpikaarnaiset ännyt. Vanhoja kookkaita haupuita: Ylispuuännyt. Louhikkoa.

17 Kuaus: LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Kaaaerkintä luo-1, Itäisen saariston aseakaaaluonnos Merkintä luo-1 = "Luonnon oniuotoisuuden kannalta tärkeänä etsäalueena säilytettää alueen osa" Kallionlakien älinen arsin luonnonukaisena säilynyt kallioinen/kiikkoinen harjanne. Kuion halki kulkee sähkölinja ja kaksi polkua. Toinen poluista on sähkölinjaa yötäileä rasitetie. Puusto on hoitaatonta ja eri-ikäistä, anhoja kilpikaarnaisia ikiäntyjä, hiean nuorepia järeitä äntyjä, uutaia anhepia kuusia sekä järeään puuston loaan tiheäksi kehittynyttä nuorepaa ännikkö-kuusikkoa. Varsinkin nuori kuusikko on karulla kasupaikalla heikkokuntoista ja ajan ittaan pystyyn kuiuaa. Eriasteista lahopuuta on runsaasti. Harjanne on arokkaaksi luokitellun aarniaisen etsän ydinaluetta. Oinaispiirteitä oat. luonnonukainen, eri-ikäinen puusto, runsas lahopuuäärä sekä puuston ja louhikkoisuuden yhdessä ylläpitää alon/arjon/kosteusolojen aihtelu, joka puolestaan luo elinedellytyksiä ahdollisesti harinaiseallekin saal- ja kasilajistolle. Ei etsänhoidollisia toienpiteitä. Sähkölinjan ja poluilla liikkuisen kannalta aaralliset puut oi tarpeen ukaan kaataa aapuiksi. 15 Pinta-ala: 0,11 Kasupaikka: Karukkokangas (puustoinen kallio) Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Mänty Kuusi Mänty Kuusi Mänty /ha Lisätiedot: Kuaus: Metso-ohjelaan soeltua kohde (III-luokan kriteerit täyttyät). Kallio (Luonnontilainen). Muu kallio-, jyrkänne- tai louhikkoetsä. Lahopuuta: Pystypuuna. LTJ-tunnus: 51/92 LK II, Kasistokohteet: Villingin itäpään etsäalue Kaaaerkintä luo-1, Itäisen saariston aseakaaaluonnos Merkintä luo-1 = "Luonnon oniuotoisuuden kannalta tärkeänä etsäalueena säilytettää alueen osa" Naapurin piha-alueelta pohjoiseen jatkua kallionrinne. Kallioännikön loaan on kuion lounaispuoliskolla kasanut tiheähkö änty-kuusialikasos, joka arsinkin kuusen osalta kituu ja kuolee pystyyn. Kallio on osa laajepaa arokkaaksi luokiteltua aarniaisen etsän aluetta. Kohteen oinaispiirteitä tällä kuiolla oat luonnonukainen, eri-ikäinen puusto sekä jonkinasteinen lahopuujatkuo. Ei sinänsä aadi etsänhoidollisia toienpiteitä, utta jatkossa oisi ahdollisesti harkita aroaista kallioaisean aaaista poistaalla nuorta kuusikkoa ja harentaalla tiheipiä nuoren ännyn ryhiä. Vanhepi puusto, lahopuusto ja luonnonukaisen kaltainen puustorakenne tulisi kuitenkin säästää.

18 RAKENNUSVALVONTAVIRASTO PUIDEN KAATAMINEN TONTEILTA OHJE Marraskuu 2012 Koraa rakentaistapaohjeen Kesäkuu2007 TONTILTA TAI RAKENNUSPAIKALTA VOIDAAN KAATAA PUITA ILMAN RAKENNUSVALVONTAVIRASTON LUPAA, KUN KAIKKI SEURAAVAT EHDOT TÄYTTYVÄT: Puita kaadetaan enintään iisi ja tontille jää ielä puita kaatotoienpiteen jälkeen. Aseakaaassa ei ole puita koskeia suojeluääräyksiä. (Tään kaltaisia ääräyksiä oat esierkiksi: Säilytettää puu tai alueääräys A/s eli korttelialue, jolla ypäristö säilytetään). Puut eiät kasa sellaisella tontin osalla, jolla aseakaaan ukaan tulee olla puita. Puut eiät ole aiseakuallisesti erkittäiä, esierkiksi koeita anhoja yksittäispuita, puuryhiä, puukujanteita tai astaaia, joiden häiäisellä olisi ypäristöä olennaisesti köyhdyttää aikutus. Rajalla kasaien puiden kaataiselle saadaan naapurin suostuus. Myös ypäristölleen aarallisen puun oi kaataa ilan lupaa. Rakennusjärjestys eloittaa kiinteistön haltijaa aloaan kiinteistön puiden kuntoa ja ryhtyään tarittaessa toienpiteisiin 1. Kaatuneen puun uille aiheuttaista ahingoista astaa kiinteistön haltija. Puun aarallisuus on tarittaessa pystyttää sopialla taalla todistaaan yös jälkeenpäin. Esierkiksi pelkkä suuri koko ei autoaattisesti tee puusta aarallista siten, että puu oitaisiin sen perusteella kaataa. Rakennusalontairanoainen oi eloittaa istuttaaan aarallisena kaadetun puun tilalle uuden astaaan puun. Lupa kaataiseen taritaan, ikäli edellä ainitut ehdot eiät täyty. Tällöin kaataista arten tulee pyytää ähintään rakennusalontairaston lausunto toienpiteen ähäisyydestä. Jos rakennusalontairanoainen ei oi katsoa toienpidettä ähäiseksi, taritaan hankkeelle rakennuslautakunnan yöntää aiseatyölupa. Tään ohjeen perusteella puita oidaan kaataa tontilta ilan lupaa ain kerran. PUIDEN KAATAMINEN RAKENTAMATTOMALTA KAUPUNGIN OMISTAMALTA TONTILTA: Kaupungin oistailla, niin yksityisille kuin kaupungin eri hallintokunnille uokratuilla tonteilla, uokralainen on elollinen lunastaaan ennalta rakentaattoan tontin rakennustyön yhteydessä kaadettaat puut rakennusiraston puustokatseluksessa ääritteleällä käyällä arolla. Vaihtoehtoisesti hakattu puutaara oidaan toiittaa rakennusiraston äärääin itta- ja laatuaatiuksin katkottuna ja lajiteltuna osoitettuun arastopaikkaan. HAITTAA AIHEUTTAVAT PUUT TONTTIEN RAJOILLA: Naapuruussuhdelaki 2 antaa tontin haltijalle oikeuden poistaa oalle alueelleen naapurin puolelta ulottuat juuret ja oksat, ikäli niistä on haittaa. Haittaa kokean osapuolen on ensisijaisesti pyydettää puun haltijaa poistaaan juuret ja oksat. Vasta siinä tapauksessa, ettei puun haltija kohtuullisessa ajassa toii pyynnön ukaisesti, on haittaa kokealla osapuolella oikeus tehdä toienpide itse. Poistaisoikeus ulottuu ain rajalinjaan saakka, ei sen yli.

19 RAKENNUSVALVONTAVIRASTO Naapuruussuhdelakia aloo poliisi, ja lain alaisuuteen kuuluat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Edellä ainittua lakia koskeat asiat eiät kuulu rakennusalonnan toiialtuuksiin. 1 Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 2010, Laki eräistä naapuruussuhteista 1920, 8. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusalontairasto Rakennusalontairasto (09) (09) PL HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusalonta@hel.fi

20

21

22

23

24

25