Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa Väitöskirjatutkimus Mira Tammelin MTT:n Halola-seminaari 20.8.2014 20.8.2014 1
Johdanto Ohjaus, yhteistyö & rahoitus Tavoite Tutkimusalue Tutkimusjärvien nykyinen vedenlaatu 20.8.2014 2
Yhteistyöprojektit Muut yhteistyötahot Ohjaus Ohjaus, yhteistyö & rahoitus Pääohjaaja Tommi Kauppila 2. ohjaaja Anne-Mari Ventelä Valvoja Timo Saarinen MAHA-hanke (Maankäytön vaikutus hajakuormitukseen) Fokus II-hanke (Sisävesien ravinnekuormitus) Kuormitusmallinnus 20.8.2014 3
Tavoite Fosforin luonnonhuuhtouman mallintaminen Pohjois- Savon luontaisesti rehevillä alueilla 20.8.2014 4
Fokus II -havaintopisteet Havaintopisteet Tutkimusalue Valuma-alue Sukevanjärvi Järvi Näläntöjärvi Osmanginjärvi Luupuvesi Sonkajärvi Saarisjärvi Niemisjärvi Hirvijärvi (Kiuruvesi) PienivesiKiuruvesi Kilpijärvi Harvanjärvi Tismiö YlemmäinenViitaanjärvi Porovesi Hernejärvi Suo-Valkeinen Nieminen Suuri-Juminen Pieni-Kirma Ala-Varpanen Kirmanjärvi Pieni-Juminen Nerkoonjärvi Sulkavanjärvi Korppinen Sälevä Hirvijärvi (Pielavesi) Varpanen (Varpaisjärvi) Valkeinen (Varpaisjärvi) Onkivesi Korpinen Kiukoinen Saari-PajunenMylly-Kiukoinen Iso-Panka Koutajärvi Pieni-Varpanen Pöljänjärvi Valkeinen (Maaninka) Haukijärvi Ahveninen Siilinjärvi Mäkijärvi Pieni-Tallusjärvi 51 näytepistettä Kangas-PetäinenPetäinen Kakkisenjärvi 0 5 10 20 30 40 Kilometers Iso Koijärvi 20.8.2014 5
Tutkimusjärvien nykyinen vedenlaatu Min Md Max Kokonaisfosfori (µgl -1 ) 7 38 122 Kokonaistyppi (µgl -1 ) 311 755 1 395 Sähkönjohtavuus (msm -1 ) 2.3 3.7 12 ph 6.1 6.7 7.4 Väri (mg Ptl -1 ) 24 118 323 Keskisyvyys (m) 1.0 3.2 8.7 Klorofylli-a (µgl -1 ) 3.8 26 108 Näkösyvyys (m) 0.6 1.1 3.6 Korkeus (mmy) 82 103 122 Pinta-ala (km 2 ) 0.1 2.4 114 Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa/Mira Tammelin 20.8.2014 6
Menetelmät Tutkimusprosessi Siirtofunktio Luontaista tilaa edustavien näytteiden valinta Käänteinen kuormitusmallinnus Tilastollinen & GIS-analyysi 20.8.2014 7
Tutkimusprosessi 1. Piilevä-kokonaisfosforisiirtofunktio Alueelle kohdistettu paleoekologinen malli 2. Kokonaisfosforirekonstruktiot Luontaisen tilan näytteille (mallijärvet) Stratigrafisille näytesarjoille (Kirmanjärvi + 3 Fokus II -järveä) 3. Käänteinen kuormitusmallinnus Luontaisiin fosforipitoisuuksiin perustuen 4. Geologisten syiden etsiminen rehevyydelle Tilastollinen & GIS-analyysi 20.8.2014 8
Siirtofunktio Kun riittävän monen järven nykyinen vedenlaatu ja siinä viihtyvä piilevälajisto tunnetaan, voidaan niiden avulla mallintaa menneiden aikojen vedenlaatua Nykyaikainen vedenlaatu Mallin kalibrointidata Nykyaikainen piilevälajisto Siirtofunktio Rekonstruktiot Fossiilinen piilevälajisto 20.8.2014 9
Luontaista tilaa edustavien näytteiden valinta Magneettinen suskeptibiliteetti kasvaa magnetoituvien mineraalien määrän lisääntyessä (eroosion kasvu) Mallijärvistä näytteitä väh. 2/järvi syvyys vaihtelee 30 cm-155 cm välillä 20.8.2014 10
{ { { { Käänteinen kuormitusmallinnus Fosforin massatasapainoyhtälö Tavoitteena fosforin luonnonhuuhtouman (ulkoisen taustakuormituksen) selvittäminen ainetasemalleilla, kun järven luontainen fosforipitoisuus tunnetaan Perustuu fosforin massatasapainoyhtälöön Ulkoinen kuormitus (UK) + sisäinen kuormitus (SK) = lähtöainevirtaama (LV) + bruttosedimentaatio (BS) + kokonaisainemäärän muutosnopeus (dm/dt) UK SK UK kg a LV BS LV 1 R dm dt UK Oletetaan nollaksi LV ( BS SK) LV NS Nettosedimentaatio (NS) LV ( R UK) Retentiokerroin (R) LV kg a A Valuma alue keskivalun ta DI-TP 6-10 l/s/km 2, oletetaan pysyneen muuttumattomana Esityksen nimi / Tekijä 20.8.2014 11
Käänteinen kuormitusmallinnus Retentiokerroin Retentiokertoimen arviointi usealla eri menetelmällä 1. Suoraan WSFS-Vemalasta (SYKE, Huttunen et al. 2008) 2. Kirchner & Dillon (1975) 3. Chapra (1975) 4. Larsen & Mercier (1976) 5. Lappalainen (1977) -> Vesi-Ekon malli (J. Heikkilä, E. Saarijärvi) 6. Laskemalla kiintoaineksen kertymän ja nykyisen ulkoisen kuormituksen suhteena (J. Mäkinen) 7.??? (2) R 0.426e (3) (4) (5) 0.574e 0.271q s 0.574q s R v v q s 1 R 1 1 2 1 ( ) T ( ci 6) T R 0.9 a ( c 6) T I q s m hydraulinen pintakuorm a ( ) a m v näennäinen laskeutumisnopeus ( ) 10 16 a VJärvi T viipymä(a) keskivirtaama Luontainen rehevyys Iisalmen alueella/ Mira Tammelin keskivirtaama A Järvi keskivalunta A A Järvi Valuma alue HUOM! A Järvi & V Järvi muuttuneet järvenlaskujen seurauksena 20.8.2014 12
Käänteinen kuormitusmallinnus Vesi-Ekon fosforikuormitusmalli Iisalmen reitille 1. Arvioidaan nykyinen ulkoinen kuormitus Latvajärvien yläjuoksun purojen fosforipitoisuuksien ja virtaamien perusteella 2. Kalibroidaan malli järven nykytilan perusteella Määritetään järvikohtainen arvo puolivakiolle 3. Määritetään tulokuormitus, jolla saavutetaan mallinnettu luontainen pitoisuus HUOM! Ongelmana purohavaintojen riittämättömyys g C järvipitoisuus ( ) (1 R) CI l ( CI 6) T R retentiokerroin 0.9 a ( C 6) T C I g UK sekoituspitoisuus ( ) l keskivalunta A I Valuma alue T viipymä(a) a puolivakio 180 a Reunaehto :1.5 C T I 30 700 20.8.2014 13
Bqkg -1 Käänteinen kuormitusmallinnus Kiintoaineksen akkumulaationopeus Kiintoaineksen akkumulaationopeus ( g / m Sedimentin kuivamassa sedimentin fosforipitoisuus 10 PinnastaCs-piikin syvyyteen Näytteenotovuosi 1986 Fosforin akkumulaationopeus ( g / m 6 2 2 / a) 144 / a) Limnoksen pinta-ala suhteutettuna m 2 :iin kiintoaineksen akkumulaationopeus HUOM! R Fosforin akkumulaationopeus Nykyinen ulkoinen kuormitus Selvä piikki vain osassa järvistä ->Väärin arvioidut syvyydet virhelähteenä 1986 cm 20.8.2014 14
Tulokset & tulkinta piilevämallinnus Fokus II järvet Kirmanjärvi Luontainen vs. nykyinen fosforipitoisuus Piilevien yleinen lajistomuutos kohti nykyaikaa 20.8.2014 15
Fokus II Porovesi (I) Osa Iisalmen reittiä Näytesarja otettu Iisalmen kaupungin edustalta Hienoainesmoreeni, savikot ja harjuaines lähivaluma-alueen tyypillistä maaperää 20.8.2014 16
Fokus II Porovesi (II) Luontainen fosforipitoisuus noin 40-45 μg/l μg/l Intensiivinen ihmistoiminta % 20.8.2014 17
Fokus II Saarisjärvi (I) Iisalmen reitin latvajärvi Laskettu 0.6 m vuonna 1950 Hienoainesmoreeni ja turve lähivalumaalueen tyypillistä maaperää Luontainen rehevyys Iisalmen alueella/ Mira Tammelin 20.8.2014 18
μg/l 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 Fokus II Saarisjärvi (II) Aulacoseira subarctica 20 40 Aulacoseira islandica 20 40 20 20 20 Planktonic Aulacoseira ambigua Aulacoseira lirata Aulacoseira lacustris Aulacoseira distans var. nivalis Tabellaria flocculosa Asterionella formosa Fragilaria construens f. venter Fragilaria pinnata Achnantes subatomoides Navicula aboensis Navicula submuralis Navicula vitiosa Eunotia zasumensis TP reconstructed % 20 Benthic 35 55 Magnetic susceptibility 0.01.02.03.04.0 Luontainen fosforipitoisuus noin 35-40 μg/l Shannon diversity 3.0 4.0 Small, benthic Fragilaria (%) 10 20 Planktonic species (%) 50 70 90 CD ratio Intensiivinen ihmistoiminta 20 30 20.8.2014 19
Fokus II Näläntöjärvi (I) Iisalmen reitin latvajärvi Laskettu 1.5 m vuonna 1898 Hienoainesmoreeni ja turve lähivaluma-alueen tyypillistä maaperää Luontainen rehevyys Iisalmen alueella/ Mira Tammelin 20.8.2014 20
μg/l 0 50 Fokus II Näläntöjärvi (II) Aulacoseira ambigua Aulacoseira islandica Aulacoseira subarctica Planktonic Aulacoseira granulata Aulacoseira lirata Cyclotella stelligera Cyclostephanos dubius Asterionella formosa Fragilaria brevistriata Fragilaria construens f. venter Fragilaria pinnata Fragilara construens f. construens Fragilaria construens f. binodis Fragilaria elliptica Fragilaria exigua Navicula submuralis TP reconstructed (ug/l) Benthic Luontainen fosforipitoisuus noin 60 μg/l TP reconstructed - FRAconEx excluded ug/l) Magnetic susceptibility Shannon diversity Small, benthic Fragilaria (%) Planktonic species (%) CD ratio Intensiivinen ihmistoiminta 100 150 200 250 300 350 20 40 20 40 60 20 40 60 20 20 20 20 % 60 100 40 60 80 10 20 30 2.0 3.0 4.0 20 40 60 60 100 10 20 20.8.2014 21
Kirmanjärvi (I) Virtaa Iisalmen reitille Nerkoonjärven kautta Mallinäyte Pieni-Kirmasta Stratigrafiset rekonstruktiot Kirmanjärvelle Savikot, muu hienoaines, hiekka- ja hienoainesmoreeni sekä harjuaines lähivaluma-alueen tyypillistä maaperää 20.8.2014 22
Kirmanjärvi (II) Viitasalo 2007 aineisto Kauppila et al. 2012 ikä-syvyysmalli μg/l Luontainen fosforipitoisuus noin 45-50 μg/l TP-havainnot (vuosittainen keskiarvo) Rekonstruoitu TP (paikallinen malli) Rekonstruoitu TP (Kauppila et al. 2002) Vuosi 20.8.2014 23
μg/l 140 120 100 80 60 40 20 0 Luontainen vs. nykyinen fosforipitoisuus Keskiarvo TP-havainnoista (Hertta) Keskiarvo TP-rekonstruktioista (luontainen) Aiempi arvio luontaisesti rehevän suomalaisen järven fosforin taustapitoisuudesta 20.8.2014 24
Piilevien yleinen lajistomuutos kohti nykyaikaa Karumpien vesien planktisten indikaattorilajien väheneminen C. rossii, C. radiosa, A. distans jne. Rehevien vesien planktisten piilevien yksipuolistuminen A. ambigua dominoivaksi Matalien järvien benthisten Fragilaria-lajien lisääntyminen vähemmän rehevissä järvissä (mataloituminen?) ja vähentyminen erittäin rehevissä järvissä (umpeenkasvu?) Lajidiversiteetin pieneneminen C. radiosa F. construens f. venter F. brevistriata C. rossii A. ambigua F. exigua
Tulokset & tulkinta - Kuormitusmallinnus Fosforin luonnonhuuhtouma Luonnonhuuhtouman arvojen vertailu Kiintoaineksen & fosforin nykyinen akkumulaationopeus Järvisedimenttien kemia vs. veden fosforipitoisuus 20.8.2014 26
6.8 Hirvijärvi (Pie 8.6 Fosforin luonnonhuuhtouma 7.0 Näläntöjärvi Luupuvesi Hirvijärvi (Kiuruvesi) 8.8 Sonkajärvi 10.0 6.7 Niemisjärvi 015Kiuruvesi 2 Niemisjärvi 7.5 Pienivesi Lapinh. 8.4 Saar 10.6 Osmanginjärvi 8.2 Saarisjärvi 7.4 11.4 7.3 12.5 7.3 Porovesi 10.7 6.7 Va (M Pieni-Kirma 14.0 Pieni-Juminen Kirmanjärvi 5.8 7.6 Nerkoonjärvi Suuri-Juminen 9.5 Varpanen (Varpaisjärvi) 5.0 5.0 10.6 6.8 Hirvijärvi (Pielavesi) Korppinen Onkivesi Lapinlahti 1 Maalajit valuma-alueittain 3.8 Valkeinen (Varpaisjärvi) Mylly-Kiukoinen Saari-Pajunen Esityksen nimi / Tekijä Koutajärvi Ala-Varpanen 4.9 5.9 Sälevä Nieminen 8.1 12.4 Hernejärvi 17.8 Sulkavanjärvi Huom! Luonnonhuuhtouma laskettu koko yläpuolisen valuma-alueen perusteella, mutta maalajien osuudet lähivaluma-alueittain (lähivaluma-alueet merkitty luonnonhuuhtouman arvoin) Luonnonhuuhtouman arvot eivät erottele kauko- & lähivaluma-alueiden osuuksia Suo-Valkeinen Viitaanjärvi 6.7 Ylemmäinen Kiuruvesi 4 18.0 Kilpijärvi Iso Harvanjärvi Tismiö 8.5 8.9 8.6 Korppinen Sukevanjärvi 14.6 8.9 Korpinen 23.5 12.3 Kiukoinen Onkivesi Tuura Hienoainesmoreeni 3.9 Savikko Varpanen 6.7 Muu hienoaines (Maaninka) 4.3 Koutajärvi Valkeinen Hiekka & sora 10.7 (Maaninka) Haukijärvi Hieta 2.1 Siilinjärvi Kallio 3.4 6.3 Ahveninen Hiekka/soramoreeni 6.7 Mäkijärvi Turvemaa Maalajit valuma-alueittain Luonnonhuuhtouma 2.6 Pieni Tallusjärvi kg/a/km2 (K & D 1975) Hienoainesmoreeni 2.0-5.0 Savikko Petäinen Kangas-Petäinen Muu hienoaines 5.0-7.5 4.2 4.8 Hiekka & sora 7.5-10 Hieta 6.5 Kallio 10-15 Iso-Koijärvi 20.8.2014 27 Hiekka/soramoreeni Kakkisenjärvi 15-24 Turvemaa Iso-Panka 3.5 5.5 7.9 Pöljänjärvi 7.4
Luonnonhuuhtouman arvojen vertailu Luonnonhuuhtouma (kg/a/km 2 ) R Vemala R Kirchner & Dillon (1975) HUOM! Järvenlaskujen seurauksena aiheutuneita A Järvi & V Järvi muutoksia ei vielä huomioitu R Larsen & Mercier (1976) R Chapra (1975) Minimi 3.9 2.1 3.1 4.0 Keskiarvo 9.0 8.2 10.5 22.3 Maksimi 27.4 23.5 22.7 114 Keskivalunnan arvolla 10 l/s/km 2 (kg/a/km 2 ) Finér et al. 2010 Mattson et al. 2003 Minimi 1.7 2.1 Kortelainen et al. 2006 Keskiarvo 4.9 5.4 5.0 Maksimi 14.6 18 20.8.2014 28
Kiintoaineksen & fosforin nykyinen akkumulaationopeus Fosforin akkumulaationopeus (kg/a/km2) Puuttuu 0-500 500-1000 1000-2000 Sukevanjärvi 2000-5500 Havaintopisteet FokusII havaintopisteet Valuma-alueet Luontainen fosforipitoisuus (ug/l) Näläntöjärvi 8-20 20-30 30-40 Osmanginjärvi 40-50 50-68 Luupuvesi Huom! Noin 40% järvistä fosforin akkumulaatio > Vemalan ulkoinen kuormitus Eivät keskenään vertailukelpoisia Sonkajärvi Saarisjärvi Niemisjärvi Hirvijärvi (Kiuruvesi) Kiuruvesi Pienivesi Kilpijärvi Harvanjärvi Tismiö YlemmäinenViitaanjärvi Porovesi Hernejärvi Nieminen Suuri-Juminen Pieni-Kirma Ala-Varpanen Kirmanjärvi Pieni-Juminen Nerkoonjärvi Sulkavanjärvi NYKYTILANNE Minimi Keskiarvo Maksimi Korppinen Hirvijärvi (Pielavesi) Varpanen (Varpaisjärvi) Valkeinen (Varpaisjärvi) Onkivesi Kiintoaineksen akkumulaationopeus (kg/a/km2) 55 391 Sälevä Suo-Valkeinen Korpinen Kiukoinen Saari-PajunenMylly-Kiukoinen 613 583 2 485 084 Koutajärvi Iso-Panka Pieni-Varpanen Pöljänjärvi Valkeinen (Maaninka) Fosforin akkumulaationopeus (kg/a/km2) Haukijärvi 54 1 065 5 442 Ahveninen Siilinjärvi Mäkijärvi Pieni-Tallusjärvi Fosforin akkumulaatio (kg/a) Ulkoinen kuormitus Vemala (kg/a) 0 1 743 12 933 (Aakkumul.alue Vemalasta, >2m syv.) Korreloivat (S.) savikoiden kanssa 0.71 kiintoaines, 0 5 10 20 30 40 0.63 fosfori Kilometers Kangas-PetäinenPetäinen Kakkisenjärvi 0 10 730 99 870 Iso Koijärvi 20.8.2014 29
Pääkomponenttianalyysi (PCA) Järvisedimenttien kemia vs. veden fosforipitoisuus Orgaaninen aines Iisalmen reitti Huom! Veden fosforipitoisuus ei korreloi sedimentin fosforipitoisuuden kanssa Pelkistävyys Veden luontainen fosforipitoisuus vs. Positiivinen korrelaatio (Spearman 0.50-0.66, p<0.05) Järven pintasedimentin 0-2cm K-, Na-, Mg-, Cr-, Ti-, Ca-, Al-, Ni- & Be Negatiivinen korrelaatio (S. 0.52-0.63, p<0.05) Pb, S, C & N Luontainen TP Mineraaliaines Huom! Fe- ja Mn-saostumat pidättävät P:tä P-pitoisuudet saattavat olla anomalisen suuria korkean Fe- ja Mn-pitoisuuksien järvissä (kiille- ja savimineraalit) 20.8.2014 30
Tulokset ja tulkinta - Tilastollinen & GIS-analyysi Kallioperä Luontainen fosforipitoisuus ja luonnonhuuhtouma vs. lähivaluma-alueen maaperä Luonnonhuuhtouma vs. lähivaluma-alueen ravinteikkaan hienoaineksen osuus Passiivisen jään kerrostama hienoainesmoreeni Jääkauden jälkeisten suurjärvien savet Ihmisperäinen rehevöityminen 20.8.2014 31
Kallioperä Tutkimusalue sijaitsee arkeeisen kratonin ja svekofennisen saarikaarivyöhykkeen leikkauksessa Kivilajivaihtelu ei näytä selittävän eroja rehevyydessä 20.8.2014 32
Pääkomponenttianalyysi (PCA) -1.0 1.0 Hiekka/soramoreeni Luonnonhuuhtouma Suo-Valkeinen Luontainen fosforipitoisuus ja luonnonhuuhtouma Nykyinen TP Näläntö Hiekka/sora Luontainen TP Luontainen lähtökuormitus Nykyinen tulokuormitus Muu hienoaines Savikko Korpinen Saarisjärvi Korppinen Turvemaa vs. lähivaluma-alueen maaperä Sukevanjärvi Valkeinen Varpanen Iso-Panka Luupuvesi Chapra Sälevä Kiukoinen Sulkavanjärvi Saari-Pajunen Valkeinen Kakkisenjärvi Kangas-Petäinen Mylly-Kiukoinen Hirvijärvi Koutajärvi Osmanginjärvi Ala-Varpanen Suuri-Juminen Haukijärvi Kiuruvesi Pienivesi Pieni-Tallusjärvi Hieta Pieni-Juminen Iso-Koijärvi Vemala Onkivesi Mäkijärvi Ahveninen Nerkoonjärvi Viitaanjärvi Harvanjärvi Niemisjärvi Varpanen Pöljänjärvi Kirmanjärvi Ylemmäinen Siilinjärvi Kallio Petäinen Porovesi Sonkajärvi Nieminen Pieni-Kirma KilpijärviHirvijärvi Tismiö Hernejärvi Hienoainesmoreeni Kirchner & Dillon Larsen & Mercier HUOM! Hienoainesmoreenin pinta-alatiedot puutteellisia (1:20 000 karttalehtiä saatavilla vain osasta tutkimusaluetta) -1.0 1.0 Luontainen fosforipitoisuus korreloi (Spearman, p<0.05) positiivisesti lähivaluma-alueen hienoainesmoreenin (0.59), savikon (0.50) ja muun hienoaineksen kanssa (0.36) sekä negatiivisesti hiekka/soramoreenin (-0.57) ja kallion (-0.28) kanssa Luonnonhuuhtouma (R K&D ja L&M) korreloi positiivisesti vain hienoainesmoreenin (0.41) ja negatiivisesti hiekka/soramoreenin (-0.42-(-0.39)) ja kallion (-0.38-(-0.33)) kanssa 20.8.2014 33
Luonnonhuuhtouma (kg/a/km 2 ) Luonnonhuuhtouma vs. lähivaluma-alueen ravinteikkaan hienoaineksen osuus 25.00 Luonnonhuuhtouma retentiokertoimella Kirchner & Dillon 1975 20.00 15.00 10.00 5.00 0.00 0.00 10.00 20.00 30.00 40.00 50.00 60.00 70.00 80.00 90.00 100.00 Ravinteikas hienoaines lähivaluma-alueella (%) Esityksen nimi / Tekijä 20.8.2014 34
(Johansson et al. 2011) Passiivisen jään kerrostama hienoainesmoreeni Luontainen rehevyys Iisalmen alueella/ Mira Tammelin Passiivinen jääloobien välinen jäätikkötoiminta Kallioperä rapautunut paikoilleen Alkuaineiden huuhtoutuminen pienempää 20.8.2014 35
Jääkauden jälkeisten suurjärvien savet Korkein ranta Muinais- Päijänne Suurjärvien korkeimmat rannat Suur- Saimaa Karuimpien järvien valuma-alueet suurjärvien pinnan tason yläpuolella Iisalmen reitin valuma-alueet olleet osa suurjärviä Osa luontaisesti rehevien järvien valuma-alueista kuitenkin kuivalla maalla 20.8.2014 36
Ihmisperäinen rehevöityminen Sukevanjärvi Näläntöjärvi Osmanginjärvi Luupuvesi Sonkajärvi Saarisjärvi Niemisjärvi Hirvijärvi (Kiuruvesi) Kiuruvesi Pienivesi Kilpijärvi Harvanjärvi Tismiö YlemmäinenViitaanjärvi Porovesi Hernejärvi Nieminen Suuri-Juminen Pieni-Kirma Ala-Varpanen Kirmanjärvi Pieni-Juminen Nerkoonjärvi Sulkavanjärvi Korppinen Sälevä Suo-Valkeinen Hirvijärvi (Pielavesi) Varpanen (Varpaisjärvi) Valkeinen (Varpaisjärvi) Onkivesi Korpinen Kiukoinen Saari-PajunenMylly-Kiukoinen Iso-Panka Koutajärvi Varpanen (Maaninka) Pöljänjärvi Valkeinen (Maaninka) Ihmisperäinen rehevöityminen keskittyy luontaisesti rehevimpiin järviin Maanviljely & karjatalous ravinteikkailla mailla Metsätalous karummilla alueilla Karuuntumisessa todennäköisesti kyse mallin yliennustamisesta alhaisille pitoisuuksille Pieni-Tallusjärvi 0-10 10-30 60-100 100-225 Kangas-PetäinenPetäinen Kakkisenjärvi Iso Koijärvi Heterogeeniset maatalousvaltaiset alueet Peltoalueet Valuma-alueet Poikkeuksena Koutajärvi ja Valkeinen (Varpaisjärvi) Mäkijärvi Ahveninen Luonnonhuuhtouma (K & D 1975) % nykyisestä 30-60 Siilinjärvi Haukijärvi 0 5 10 20 30 40 Kilometers 20.8.2014 37
Johtopäätökset 20.8.2014 38
Johtopäätökset Iisalmen reitti ja osa ympäröivistä järvistä luontaisesti poikkeuksellisen reheviä (DI-TP n. 30-50 µg/l) Luonnonhuuhtouma-arviot Kiuruveden ja Iisalmen alueella noin 8-15 kg/a/km 2 ja Iisalmen reitin pääaltaissa noin 10 kg/a/km 2 Hienoainesmoreeni (ja savikot?) todennäköisimmin luontaisen rehevyyden aiheuttajia Pohjois-Savon alueella Syynä saattavat olla myös hyvin paikalliset alueet esim. kuorisorakerrokset hienoainesmoreenissa Ihmistoiminta rehevöittänyt entisestään lähinnä luontaisesti rehevimpiä järviä Ihmistoiminnan aiheuttama piilevälajistomuutos näkyy kuitenkin myös karummissa järvissä 20.8.2014 39
20.8.2014 40